14. Helsingin ilmastobudjetti

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030, nollata päästöt vuoteen 2040 mennessä ja olla hiilinegatiivinen sen jälkeen. 

Helsingin ilmastobudjetin tavoitteena on tuoda näkyväksi ilmastotoimia ja niihin budjetoituja taloudellisia resursseja. Samalla seurataan kaupungin toimenpiteiden riittävyyttä asetetun hiilineutraaliustavoitteen suhteen. Kaupunkistrategian mukaisesti Helsinki keskittyy hiilineutraalisuuden tavoittelussa vaikuttavimpiin toimenpiteisiin ja hakee aktiivisesti kokonaisuuden kannalta järkeviä ratkaisuja ilmastotoimien kirittämiseen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Helsingin ilmastobudjetti rakentuu Hiilineutraali Helsinki -päätösvähennysohjelman ympärille, jossa on asetettu tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla hiilineutraaliustavoite voidaan saavuttaa. Lisäksi ilmastobudjetin laadinnan yhteydessä seurataan niitä toimialojen talousarvion toiminnan tavoitteita ja mittareita, joilla tavoitellaan hiilineutraaliutta.

Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelma

Kaupungin tavoitteena on vähentää vertailuvuoden 1990 suorista eli kaupungin maantieteellisen rajan sisällä syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Loput päästöt voidaan kompensoida. Vuoteen 2021 mennessä saavutettu päästövähenemä oli 33 prosenttia.

Helsingin suorien päästöjen merkittävimmät päästölähteet ovat lämmitys, liikenne ja sähkö. Päästövähennystoimia kohdistetaan kuitenkin myös epäsuoriin (ns. Scope 3) päästöihin, erityisesti rakentamisen päästöihin.

Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman seuranta

Hiilineutraaliustavoitteen mahdollistamiseksi kaupunki on päivittänyt Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman syksyllä 2022. Päivitetyssä ohjelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota toimenpiteiden vaikuttavuuteen. Toimenpiteitä päivitetään jatkossa vuosittain. Ohjelman toimenpiteiden ja päästövähennysten toteutumista voi seurata www.helsinginilmastoteot.fi -verkkosivulla Ilmastotavoitteet ja seuranta -osiossa.

Kokonaispäästöt

Alla olevassa kuvaajassa on kuvattu Helsingin suorat kokonaispäästöt (kt CO₂-ekv.) sektoreittain vuosina 1990 ja 2000–2021 sekä ennuste vuosille 2022–2030 ja kokonaispäästöjen päästövähennystavoite 80 prosenttia vuodelle 2030. Päästöjä tuottavia sektoreita ovat lämmitys, johon sisältyy myös öljylämmitys, liikenne, sähkönkulutus sekä sektori muu, joka pitää sisällään teollisuuden ja työkoneet, jätteet sekä maatalouden.

Alla olevaan taulukkoon on luokiteltu käynnissä olevat, kaupunginhallituksen 22.8.2022 päättämät, päästöjä vähentävät toimenpiteet, niiden vastuutahot ja tieto, mihin päästösektoriin toimenpide kohdistuu. Jo aiemmin päätetyt päästöjä vähentävät toimenpiteet ja niiden eteneminen on kuvattu tarkemmin www.helsinginilmastoteot.fi -verkkosivulla.

Toimenpideluokkia päästöjen vähentämiseksi on kolme:

Luokka 1: Päästöjä vähentävät toimenpiteet

Toimenpiteellä on suora vaikutus painopisteiksi valittujen sektorien päästöihin; jatkossa suurin osa päästöjä vähentävistä uusista toimenpiteistä sijoittuu tähän luokkaan

Luokka 2: Välttämättömät päästövähennyksiä mahdollistavat toimenpiteet

Toimenpide on edellytys luokan 1 toimien toteuttamiselle, vaikka sillä itsessään ei ole suoraa päästövähenemävaikutusta

Luokka 3: Selvitykset uusien päästövähennystoimien määrittelemiseksi

Lisävalmistelua tai -selvittelyä edellyttävien toimien tavoitteena on valmistella luokkien 1 ja 2 toimenpiteitä.

Käynnissä olevat päästövähennystoimenpiteet 

Toimenpide	Tilanne
LUOKKA 1: Päästöjä vähentävät toimenpiteet (päästövähennys- ja kustannusvaikutus kuvattu toimenpiteen alla)
Kaupungin hallinnassa olevien toimitilojen lämmityksen alentaminen:-5 % (20 GWh), mikäli puolessa kiinteistöistä lämpötilaa lasketaan 2°C, (vuoden 2021 päästöillä -3,7 kt CO2-ekv.);virkatyönä, kustannuspositiivinen	○
Kaupungin toimitilat ja palvelurakennukset suunnitellaan ja toteutetaan siten, että E-luku on -30 % käyttötapaluokan kansallisesta raja-arvosta	●
Kaupungin toimitilojen ja palvelurakennusten perusparannukset toteutetaan siten, että E-luku pienenee -34 & rakennuksen alkuperäisestä E-luvusta	●
Tontinluovutusehdoissa asuinkerrostaloille (kt-luokka 2) edellytetään A-energialuokkaa	●
Asemakaavoituksessa asuinkerrostaloille (kt-luokka 2) edellytetään A-energialuokkaa	●
Asemakaavoituksessa muille kuin asuinrakennuksille edellytetään energialuokkaa, joka on -20 % rakennustyypille asetetusta kansallisesta normista	●
Kaupungin toimitilojen ja palvelurakennusten päälämmitysjärjestelmäksi valitaan lämpöpumppujärjestelmä, mikäli takaisinmaksuaika on alle 15 vuotta ja toteutus on teknisesti mahdollinen	●
Kaupungin henkilöautokannan vaihtaminen sähköautoihin 2021–2025	●
LUOKKA 2: Välttämättömät päästövähennyksiä mahdollistavat toimenpiteet
Matalalämpöisten alueellisten lämmityskokonaisuuksien periaatteet	●
Baanaverkon ja tavoiteverkon toteuttamissuunnitelman uudelleenohjelmointi vuoteen 2030	○
Energiarenessanssineuvonnan käynnistäminen	●
Maalämmön rakentamisen salliminen yleisille alueille	●
Tontinluovutusehdoissa edellytetään uudiskohteissa autopaikkojen toteuttamista siten, että ne on sähköistetty ja 1/3 autopaikoista on varustettu latauspisteellä	●
Pyöräilyn edistämisohjelman toteuttaminen	●
LUOKKA 3: Selvitykset uusien päästövähennystoimien määrittelemiseksi
Selvitys liikenteen päästövähennyskeinoista	●
Edistetään vaikuttavien seudullisen liikkumisen päästövähennystoimien määrittelyä	○

Uudet päästövähennystoimenpiteet vuodelle 2023

Toimenpide	Tilanne
LUOKKA 1: Päästöjä vähentävät toimenpiteet
Vähäpäästöinen betoni infrahankkeissa: -15 prosenttia (GWP.85) suhteessa perinteiseen betoniin; +10–20 prosenttia suhteessa perinteiseen betoniin, hintaeron odotetaan pienevän	○
Malmin lentokenttäalueen esirakentamisen päästöjen vähentäminen -50 prosenttia: vähintään -64 000 t CO2-ekv. vuoteen 2030 mennessä; vähähiilisempi esirakentaminen aiheuttanee perinteiseen vaihtoehtoon nähden vähemmän kustannuksia	○
Kaupungin toimitilojen ilmanvaihdon säätäminen tarpeenmukaiseksi: -20 000 t CO2-ekv/v suhteessa tilanteeseen, jossa ilmanvaihto on kokoaikaisesti käynnissä; -11 M€/v suhteessa tilanteeseen, jossa ilmanvaihto on kokoaikaisesti käynnissä	○
Ulkovalaistuksen vaihtaminen LED-valaisimiin: alle -1 %, yhden valaisimen osalta energiasäästö verrattuna purkausvalonlähteisiin 50–75 %; lisäkustannus 2,5 M€/v (2023–2025) ja 2 M€/v (2026–2030), takaisinmaksuaika 5–7 v	○
LUOKKA 2: Välttämättömät päästövähennyksiä mahdollistavat toimenpiteet
Kaupungin kiinteistöjen energiaratkaisujen kilpailuttamisen prosessien kehittäminen	○
Sähköautojen latauspisteiden rakentaminen linjassa sähköautoennusteen kanssa	○
LUOKKA 3: Selvitykset uusien päästövähennystoimien määrittelemiseksi
Rakentamisen ohjaaminen hiilijalanjäljellä -selvitys	○
Kaupungin omien kiinteistöjen energiatehokkuusparannusten tehostaminen perusparannusten ulkopuolella (Energiakatselmusten toteutusprosessin määrittely)	○

Koonti kaupunkiympäristötoimialan talousarvion 2023 toiminnan tavoitteista ja mittareista, jotka kytkeytyvät hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen

Strategian painopiste	Tavoite	Mittari
Kunnianhimoista ilmastovastuuta jaluonnonsuojelua	Ekologisen kestävyydenedistäminen	Kaupungin omissa toimitiloissa (uudiskohteet, peruskorjauskohteet) päälämmitysjärjestelmäksi valitaan lämpöpumpputekniikka aina, kun se on teknisesti mahdollista ja kun takaisinmaksuaika on 15 vuotta tai alle.
Kunnianhimoista ilmastovastuuta jaluonnonsuojelua	Ekologisesti kestävänkehityksen turvaaminen	Mittari 1. Jalankulku-, pyöräliikenne ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa tai pysyy ennallaan verrattuna viiden edellisen vuoden keskiarvoon.  Mittari 2. Kaikkien kaupungin hallinnoimien vuonna 2023 alkavat uudisrakennushankkeet suunnitellaan A-energialuokkatason mukaisiksi (asuinkerrostalot) ja muut rakennukset -30 % määräystasosta.
Älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan arjen perusta	Yhteistyössä muiden toimialojen kanssa tuetaan toimia, jotka edistävät pyöräilyä. Tavoitteena on pyöräilyn kulkutapaosuudenlisääminen ja turvallisuudenedistäminen.	Pyöräliikenteen automaattilaskentapisteissä pyörämäärät kasvavat kolmen edellisenvuoden keskiarvosta.