2 10 01 Kaupungin tuottamat palvelut
| 1 000 € | Käyttö 2021 | Talous- arvio 2022 | Ennuste 2022 | Ehdotus 2023 | Talous- arvio 2023 | Talous- suunnitelma 2024 | Talous- suunnitelma 2025 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulot yhteensä | 83 154 | 45 920 | 73 187 | 45 920 | 45 920 | 45 920 | 45 920 |
| Menot yhteensä | 1 132 639 | 1 174 514 | 1 196 170 | 1 193 465 | 1 228 295 | 1 277 316 | 1 328 374 |
| Ylitysoikeus | |||||||
| Toimintakate | −1 049 485 | −1 128 594 | −1 122 983 | −1 147 545 | −1 182 375 | −1 231 396 | −1 282 454 |
| Poistot | 25 991 | 29 661 | 27 500 | 31 122 | 31 122 | 32 816 | 34 985 |
| Tilikauden tulos | −1 075 476 | −1 158 255 | −1 150 483 | −1 178 667 | −1 213 497 | −1 264 212 | −1 317 439 |
| Tilikauden ylijäämä (alijäämä) | −1 075 476 | −1 158 255 | −1 150 483 | −1 178 667 | −1 213 497 | −1 264 212 | −1 317 439 |
| Muutos, % | |||||||
| Tulot | −44,8 | 59,4 | |||||
| Menot | 3,7 | 1,8 | 1,6 | 4,6 | 4,0 | 4,0 |
Vuosien 2021 ja 2022 menot sisältävät myös sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle tuotettavat palvelut ja muun ulkoisesti rahoitetun toiminnan.
Toimintaympäristön muutokset
Vuoden 2023 keskeisimmät toimintaympäristön muutokset
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan asiakasmäärä kasvaa varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa runsaalla 700:lla eli noin 0,7 prosenttia. Tämä on 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaupungin keskimääräinen väestönkasvu.
Aiemmin voimaantulleet varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta ja lasten kolmiportaista tukea koskevat lakimuutokset kasvattavat edelleen toimialan menoja. Kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisyyn sekä oppivelvollisuuteen tehdyillä lakimuutoksilla on lähinnä toiminnallisia vaikutuksia ja perhevapaauudistuksen talousvaikutuksia on vaikea arvioida.
Varhaiskasvatuslain mukaista henkilöstörakenteen muutosta jatketaan rekrytoimalla varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja varhaiskasvatuksen lastenhoitajien sijaan. Henkilöstörakenteen muutos lisää palkkakustannuksia vuosittain vuoteen 2030 asti.
Lapsen tukea vahvistava muutos varhaiskasvatuslakiin tuli voimaan 1.8.2022. Varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää yleistä tukea osana varhaiskasvatuksen laadukasta perustoimintaa. Tukea on annettava viivytyksettä tuen tarpeen ilmettyä. Jos tuki ei ole riittävää voidaan tukea antaa tehostettuna tai erityisenä tukena. Kolmiportaisen tuen kustannusvaikutukset kokovuotistuvat vuonna 2023.
Kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisyyn sekä kurinpitoon 1.8.2022 voimaan tulleet muutokset esiopetuksessa ja 5–6-vuotiaiden esiopetuskokeilussa, perusopetuksessa ja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, aikuisten perusopetuksessa sekä aikuisten lukiokoulutuksessa lisäävät koulujen ja oppilaitosten vastuita ja tehtäviä. Lisäksi esiopetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulee huomioida kiusaamisen ehkäisyyn ja kurinpitoon liittyvät opetussuunnitelmien perusteiden sekä muiden määräyksien muutokset.
Oppivelvollisuuslain 1.8.2022 muutoksen myötä yli 17-vuotiailla oppilailla on oikeus suorittaa oppivelvollisuutta lasten perusopetuksessa. Peruskouluihin jää osa oppilaista suorittamaan opintoja, joka lisää myös ohjauksen ja tuen järjestämistarvetta.
Perhevapaauudistus lisää perheiden valinnanvapautta ja tuo joustoja perhevapaiden pitämiseen. Muutosten myötä oikeus varhaiskasvatukseen alkaa sinä kuukautena, kun lapsi täyttää 9 kuukautta ja sama varhaiskasvatuspaikka säilyy enintään 13 viikon vanhempainvapaasta johtuvan poissaolon ajan. Vanhempainrahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Perhevapaiden tulevaa käyttöä, ja uudistuksen vaikutuksia ei vielä osata arvioida.
Valtion vuoden 2023 talousarvioon esitettyjen varhaiskasvatusmaksujen alentamisen ja yksityisen hoidon tuen hoitolisän korotuksen vaikutukset eivät ole vielä täsmentyneet, eikä niitä ole huomioitu talousarviossa. Tulojen alenemisen lisäksi asiakasmaksujen lasku lisää oman varhaiskasvatuksen ja vähentää yksityisen varhaiskasvatuksen, avoimen varhaiskasvatuksen ja kerhotoiminnan kysyntää. Tämä kasvattaa palvelutuotannon menoja. Hoitolisän korotus lisää yksityisen hoidon tuen menoja ja voi kasvattaa hieman yksityisen palvelun kysyntää.
Venäjän hyökkäyssota pakenevat ukrainalaiset ovat kasvattaneet kaupungin kasvatus- ja koulutuspalveluiden kysyntää. Vuoden maassaolon jälkeen ukrainalaisilla on mahdollisuus hakea kotikuntaa, ja kotikunnan saaneet alle 18-vuotiaat tulevat oppivelvollisuuden piiriin. Tämä lisää etenkin perusopetuksessa valmistavan opetuksen sekä vahvasti S2-tuetun tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen tarvetta. Ukrainalaisille on käynnistetty oma TUVA-koulutuksen ryhmä. Vuonna 2022 työväenopiston suomen kielen kursseille on osallistunut 200, Stadin ammatti- ja aikuisopiston kursseille 250 ja aikuislukion kursseille noin 120 ukrainalaista. Myös aikuisten palveluiden kysynnän odotetaan jatkuvan. Ohjauspalveluita, koulutuksia ja kursseja jatketaan 2023 aikana tarpeeseen vastaten.
Pakolaisuudesta aiheutuvan valmistavan opetuksen tarpeen arviointi on hankalaa. Arvio perusopetuksen valmistavan opetuksen oppilasmääristä vaihtelee 690–1 390. Keväällä 2022 perusopetuksen valmistavassa opetuksessa aloittaneet siirtyvät keväällä 2023 perusopetuksen piiriin omaan lähikouluun. Tämä lisää oppilasmäärää ja aiheuttaa lisäkustannuksia ao. kouluihin.
Koronapandemia vaikutti merkittävästi lapsiin ja nuoriin. Lasten ja nuorten koulunkäynnin ja opiskelun tapoja muutettiin huomattavasti, sosiaalisista kanssakäymistä rajoitettiin ja vapaa-ajan toimintoja kiellettiin. Koronatilanteen jatkuessa oppijoiden hyvinvoinnin haasteet nousivat esiin, ja pitkittyessään niillä ennustetaan olevan vaikutuksia oppimiseen ja oppijoiden koulutusuriin.
Kouluterveydenhoitohenkilöstön keskittyminen koronaterveydenhuoltoon on viivästyttänyt mm. lasten ja nuorten ikäkausitarkastuksia, jolla on vaikutuksia oppijoiden hyvinvointiin.
Oppimisen ja hyvinvoinnin tuen tarpeet näkyvät koulun ja oppilaitoksen arjessa myös tulevina vuosina. Yhteisöllisyyden vahvistamiseen, lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen, monikielisten oppijoiden tukemiseen, kodin ja koulun yhteistyön uudelleen rakentamiseen sekä henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Maksuttoman harrastustoiminnan järjestäminen kaikille lapsille ja nuorille on tärkeää. Korona-aikana osa lapsista katosi harrastustoiminnasta, ja sen vakiinnuttaminen vähintään korona-aikaa edeltävälle tasolle koulupäivän jälkeen edellyttää lisää toimenpiteitä.
Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät
Strategiset riskit
Koronakriisin aiheuttama opiskelijoiden oppimisvaje ja hyvinvointivaje ja mielenterveyshaasteiden kasvu yhdessä alueiden erilaistumiskehityksen kanssa muodostavat haasteen sekä henkilöstön, että oppijoiden hyvinvoinnille ja turvallisuudelle.
Alueellisen segregaation kasvu tuottaa haasteen koulujen yhdenvertaiselle kehitykselle. Alueiden sekä koulujen leimautumisesta voi syntyä mainehaittoja ja vetovoimaisuuden laskua.
Uuden henkilöstön heikko saatavuus ja nykyisen henkilöstön hyvinvoinnin heikkeneminen ovat merkittäviä riskitekijöitä. Henkilöstöpula ja henkilöstön kuormittuminen vaikeuttavat kasvatuksen ja koulutuksen palveluiden tuottamista ja erityisesti strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista.
Toiminnalliset riskit
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikeuttaa asiakasmäärän, erityisesti valmistavan opetuksen tarpeiden ja palvelutilojen tarpeen arviointia.
Talouden ohjaaminen ja seuranta voivat vaikeutua ja kaupungin maine työnantajana voi vaarantua toimimattomien ja virheellistä tietoa sisältävien HR- tietojärjestelmien takia.
Taloudelliset riskit
Toimialan tilojen vuokrien kokonaiskustannukset suhteutettuna toimialan perustehtävien rahoitukseen ovat suuret ja vuokria joudutaan jatkossa rahoittamaan enenevässä määrin palvelujen järjestämiseen varatuista varoista.
Koulutuksellisen tasa-arvorahan tason mahdollinen lasku opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muutoksen myötä vuonna 2023 hankaloittaa eriytymiskehityksen torjuntaa ja opetuksen laadun ylläpitämistä.
Kaupunkistrategian toteuttaminen
Maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia
Koulutus 2030 -työn strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä työstetään edelleen vuonna 2023. Vuoden 2023 tavoitteita ja toimenpiteitä konkretisoidaan ja kootaan työvälineitä opettajille ja oppijoille. Tarveperusteista (TP) rahoitusta (aikaisemmin positiivisen diskriminaation (PD) rahoitus, myönteinen erityiskohtelu) vahvistetaan. Rahoituksen uudistus etenee varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen vuonna 2023.
Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta nostetaan edelleen. Kohderyhmänä ovat erityisesti vieraskieliset. Osallistumisasteen nostaminen kasvattaa hoidossa olevien alle 3-vuotiaiden lasten määrää ja lisää kustannuksia, koska alle 3-vuotiaiden lasten hoitohenkilöstömitoitus on suurempi kuin yli 3-vuotiailla. Samalla kasvaa tarve varhaiskasvatuksen kasvatus- ja hoitohenkilöstölle, jonka saatavuus on jo tällä hetkellä huono. Edellytyksiä vastata varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden haasteisiin, erityisesti ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa, vahvistetaan. Lisäksi vahvistetaan varhaiskasvatuksen laadun varmistamisen edellytyksiä.
Perusopetuksen sitouttavan kouluyhteisötyön (SKY) toimintaa jatketaan. Tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja ja luoda myönteistä, kouluun kiinnittymistä tukevaa toimintakulttuuria. Helsingin lasten ja nuorten ohjausryhmä edistää lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamista sekä vaikuttamistoiminnan yhteensovittamista. Toimintatapoja ja kanavia kehitetään kaupunkiyhteisesti lapsia ja nuoria kuullen. Inkluusion tavoitteiden toteuttamista vahvistetaan.
Englanninkielinen koulutus laajenee edelleen. Koulutusta lisättäessä varmistetaan oppijan kielipolku esiopetuksesta perusopetukseen sekä jatkomahdollisuus toiselle asteelle. Oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutuksia ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain seurantasuunnitelman mukaisesti. Pohjoismaisen koulun (Nordiska skolan) toteuttamisen valmistelu on aloitettu kasvatus- ja koulutuslautakunnalle 10.11.2020 esitetyn konseptisuunnitelman mukaisesti.
Taide ja kulttuuri ovat hyvän elämän mahdollistaja
Lukutaidon kehittämisen tavoitteena on, että jokainen oppija löytää oman tapansa lukea. Koulussa tehdään erilaisia toimia lukuinnon kasvattamiseksi ja oppilaiden lukutaidon vahvistamiseksi sekä hyödynnetään lukutaidon tuen tarpeen arviointien tuloksia opetuksen tukena. Lisäksi kouluissa ja päiväkodeissa tuetaan henkilöstön osaamista erilaisten materiaalien ja digitaalisten välineiden käyttöön.
Liikkumista edistetään systemaattisesti osana oppijan päivää. Varhaiskasvatuksessa lapsia kannustetaan ulkoiluun ja liikunnallisiin leikkeihin kaikkina vuodenaikoina. Liikkumisen näkökulma otetaan puheeksi lapsen henkilökohtaisessa VASU-keskustelussa. Perusopetuksessa kouluilla on lukuvuonna 2022–2023 vähintään yksi kehittämistavoite liikkumisesta perustuen kouluterveyskyselyyn, Liikkuva Koulu -nykytilan arviointiin tai Move-mittauksiin. Toisella asteella liikkumista edistetään osana opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointityötä. Liikkumismahdollisuuksia parannetaan Liikuntacoach-pilotilla ja Ammattiosaajan Työkykypassilla.
Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat
Toimialan hyvinvointitavoitteissa korostuu mielen hyvinvoinnin varhainen tuki, tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen, liikkumisen ja terveellisen elämäntavan edistäminen sekä turvallisuuden lisääminen. Koronan vaikutusten korjaaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Oppimisen ja hyvinvoinnin tuen tarpeet näkyvät koulun ja oppilaitoksen arjessa myös tulevina vuosina. Työtä suunnataan yhteisöllisyyden sekä lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen, monikielisten oppijoiden tukemiseen, kodin ja koulun yhteistyön rakentamiseen sekä henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Kiusaamisen vastaisen ohjelman (KVO13) mukaisia toimenpiteitä jatketaan. Vuonna 2023 perusopetuksessa keskitytään erityisesti tunne- ja vuorovaikutustaitojen systemaattiseen opettamiseen, jatkuvaan ryhmäyttämiseen sekä tukioppilastoiminnan vahvistamiseen. Toisella asteella yhteisöllisyyden vahvistamiseen on rakennettu Hyvinvointikahvila -konsepti yhteistyössä Soten ja Kuvan nuorisotyön kanssa.
Toimialalla toteutetaan yhteistyössä Kanslian turvallisuusyksikön ja nuorisotyön kanssa toimenpidekokonaisuutta “Ehkäise polarisaatiota – vahvista yhteisöllisyyttä”. Työn tavoitteena on ehkäistä radikalisaatiota ja jengiytymistä. Työ keskittyy ennalta ehkäisevään työhön.
Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana
Toimialan tuottavuusselvitys on käynnistynyt varahaiskasvatuksesta kesällä 2022. Tuottavuusselvitykset etenevät opetukseen ja hallintoon vuosien 2022–2023 aikana.
Henkilöstölle vetovoimainen Helsinki
Toimialalla edistetään henkilöstön veto- ja pitovoimaa monin toimenpitein. Ratkaisuja työvoimavajeeseen haetaan jatkuvasti oppisopimuskoulutuksilla, korkeakouluyhteistyöllä, työssäoppimispaikkojen saatavuuden edistämisellä sekä rekrytointi-ilmoitusten ja hakijakokemuksen kehittämisellä ja uusilla toimintatavoilla. Toimialan näkyvyyteen ja työnantajamielikuvan kehittämiseen panostetaan kohdistamalla ja uusimalla rekrytointimarkkinointia. Toimialalla edistetään monimuotoisia täydennyskoulutuspolkuja, tarjotaan työsuhdeasuntoja ja käytetään erilaisia rekrytoinnin kannustinpalkkioita. Esihenkilöille tarjotaan rekrytoinnin tukea mm. rekrytointiklinikoilla.
Talousarvion toiminnan tavoitteet
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on kaksi (2) sitovaa toiminnan tavoitetta, joista ensimmäinen, ”Parannetaan mielen hyvinvoinnin varhaista tukea lasten ja nuorten arjessa” on samalla kaupunkiyhteinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoite. Toinen sitova toiminnan tavoite on ”Parannetaan henkilöstön veto- ja pitovoimaa ja työoloja yhdessä”.
Mielen hyvinvoinnin varhaisen tuen parantamista koskevan sitovan toiminnan tavoitteen toteutumista mitataan kahdella mittarilla, joista toinen koskee perusopetusta ja toinen lukiokoulutusta. Perusopetusta koskevalla mittarilla todennetaan, että peruskouluissa opetetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja systemaattisesti ja lukiokoulutusta koskevalla mittarilla, että yhteisöllisyyttä rakennetaan lukioissa määrätietoisesti.
Perusopetuksen mittari on:
Peruskouluista vähintään 80 prosenttia käyttää systemaattisesti yhtä tai useampaa vuodelle 2023 sovittua tunne- ja vuorovaikutustaidon -ohjelmaa syyslukukauden 2023 loppuun mennessä seuraavasti:
- vuosiluokkien 1–6 ja 7–9 kouluissa vähintään yhdellä vuosiluokalla
- vuosiluokkien 1–9 kouluissa vähintään kahdella vuosiluokalla, jolloin toinen vuosiluokka on oltava luokka-asteilta 1–6 ja toinen luokka-asteilta 7–9.
Koulu päättää, mikä vuosiluokka kokonaisuudessaan (esim. kaikki 1.vuosiluokan oppilaat) käyttää valittua ohjelmaa.
Peruskouluista 59 prosenttia käytti yhtä tai useampaa tunne- ja vuorovaikutustaidon ohjelmaa vuonna 2021.
Lukiokoulutuksessa itsensä tärkeäksi osaksi kouluyhteisöä kokevien opiskelijoiden osuus on laskenut pitkään ja tavoitteena on, että lasku pysähtyy.
Lukiokoulutuksen mittari on:
Itsensä tärkeäksi osaksi kouluyhteisöä kokevien opiskelijoiden osuus vastaajista pysyy vähintään 2021 Kouluterveyskyselyn tasolla (45,5 prosenttia).
Tavoitteen saavuttamiseksi jokaisessa lukiossa toteutetaan monialaista verkostoyhteistyötä arjen toiminnassa. Esimerkiksi hyvinvointikahviloissa kohdataan opiskelijoita matalalla kynnyksellä sekä vahvistetaan opiskelijoiden vuorovaikutusta ja vähennetään yksinäisyyttä.
Toisen, henkilöstön veto- ja pitovoiman ja työolojen parantamista koskevan sitovan toiminnan tavoitteen toteutumista mitataan varhaiskasvatusta ja ammatillista koulutusta koskevalla mittarilla.
Mittari on:
Stadin AO:ssa varhaiskasvatuksen lastenhoitajien kelpoisuuteen tähtäävässä oppisopimuskoulutuksessa aloittaneiden määrä kasvaa vähintään 20 prosentilla vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2022.
Tavoitteen saavuttamiseksi varhaiskasvatuksessa ja Stadin AO:ssa sovitaan toimenpiteistä, joilla kannustetaan ja mahdollistetaan ei-kelpoisia lastenhoitajia aloittamaan kelpoisuuteen tähtäävässä oppisopimuskoulutuksessa. Vuonna 2021 kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon suorittamisen oppisopimuksella aloitti 70 opiskelijaa.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on lisäksi kolme (3) kaupunkiyhteistä toiminallista tavoitetta, joista ensimmäinen koskee kaupunkiuudistusta, toinen tuottavuuden parantamista ja kolmas hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kullakin toiminnan tavoitteella on yksi mittari.
Ensimmäisen toiminnan tavoitteen, ”Turvallisuuden tunnetta parannetaan kaupunkiuudistusalueilla kaupunkiympäristöä kohentamalla ja palveluita kehittämällä”, toteutumisen mittari on:
Vuonna 2023 yhtä suuri tai suurempi osuus kaupunkiuudistusalueiden koulujen oppilaista kuin muiden koulujen oppilaista kokee, että koulun lähialueen aikuiset suhtautuvat heihin ystävällisesti ja että heihin suhtaudutaan ystävällisesti koulun lähialueen julkisissa paikoissa.
Koulun hyvinvointiprofiilin Sosiaaliset suhteet -osiossa on kysymykset ”Kouluni lähialueen aikuiset suhtautuvat minuun ystävällisesti” sekä ”Kouluni lähialueen julkisissa paikoissa (esim. kirjastot, nuorisotilat, bussit) minuun suhtaudutaan ystävällisesti”. Oppilaiden kokemus ystävällisestä suhtautumisesta lasketaan siten, että kysymykseen ”samaa mieltä” ja ”täysin samaa mieltä” vastanneiden määrä jaetaan kyseisen kysymyksen kokonaisvastausmäärällä, ja näistä kahteen kysymyksen positiivisesti vastanneiden osuudesta lasketaan keskiarvo. Koulut jaotellaan kaupunkiuudistusalueisiin kuuluviksi ja ei-kuuluviksi peruspiirijaottelun mukaan.
Vuonna 2021 kaupunkiuudistusalueilla 73,2 prosenttia oppilaista koki, että lähialueen aikuiset suhtautuvan heihin ystävällisesti ja että lähialueen julkisissa palveluissa heihin suhtaudutaan ystävällisesti. Muilla kuin kaupunkiuudistusalueilla näin kokevien osuus oli 78,7 prosenttia.
Toisen toiminnallisen tavoitteen, ”Parannetaan käyttötalouden tuottavuutta”, toteutumista kuvaava mittari on:
Kaikkiin palvelukokonaisuuksiin ja hallintoon tehdään tuottavuusselvitys.
Toimialalla käynnistetään tuottavuusselvityksistä mahdollisesti esiin nousevia toimenpiteitä.
Kolmannen, kaupunkiyhteisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteen ”Parannetaan ikäihmisten mahdollisuuksia lähteä liikkeelle, liikkua ja harrastaa yhdessä” mittari on:
Työväenopistossa ja Arbiksessa ikäihmisille suunnattujen liikunta- ja tanssikurssien lukumäärä ja osuus opiston liikunta- ja tanssikurssien kokonaismäärään kasvaa vuoden 2022 tasosta.
Taloudellinen kestävyys
Tilankäytön tehokkuus
Kaikki uudet rakennushankkeet tehdään lähtökohtaisesti yhteiskäyttöhankkeina 2023–2025. Lisäämällä ja kehittämällä irtokalusteiden, varusteiden ja lukkopesien kierrätystä parannetaan kustannustehokkuutta ja vastataan strategian hiilineutraalitavoitteeseen.
Toimialan oppimisympäristöjen suunnitteluohjeistuksessa on parannettu suunnitteluratkaisujen kustannustehokkuutta.
Tilankäytön tehokkuus kasvaa taloussuunnitelmakaudella hieman peruskouluissa ja lukiossa. Päiväkotien tilankäytön tehokkuus on heikkenevä. Stadin ammattiopiston käytössä olevien tilojen määrä kasvaa vuonna 2023 ja tilojen pinta-ala suhteessa asiakasmäärään on edellisvuotta suurempi. Taloussuunnitelmakauden lopulla Stadin ammattiopiston tilankäytön tehokkuus paranee huomattavasti.
Etä- ja monipaikkaisen työn tuoman muutoksen myötä toimialalla on käynnistetty hallinnon tilankäytön tehostamisen suunnittelu.
Tuottavuuskehitys
Tuottavuus lasketaan indeksinä suhteuttamalla palvelujen asiakasmäärämuutokset käyttömenojen muutoksiin. Tuottavuus paranee, jos asiakasmäärä kasvaa nopeammin tai laskee hitaammin kuin kustannukset. Eri palvelujen asiakasmäärät on tehty vertailukelpoisiksi keskenään kertoimilla, jotka perustuvat valtionosuuslaskennassa käytettäviin kertoimiin.
Toimialan yksikkökustannukset lasketaan nettokustannuksina eli tulot vähennetään menoista. Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteiden mukaisesti palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain. Hallinnon kustannukset kohdennetaan suoraan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, kun se on mahdollista ja muuten menojen suhteessa.
Toimialan tuottavuusindeksi heikkenee 2,0 yksikköä vuonna 2023 ja heikkeneminen jatkuu koko taloussuunnitelmakauden ajan. Yksikkökustannukset kasvavat vuonna 2023 eniten varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, suomenkielisessä vapaassa sivistystyössä sekä suomenkielisessä perusopetuksessa.
Suoritteissa tapahtuvat muutokset
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuus
Varhaiskasvatuksen asiakasmäärä on hieman edellisvuotta pienempi. Kaupungin omissa päiväkodeissa asiakasmäärä kasva 140 lapsella, mutta perhepäivähoidossa on lähes 190 lasta vähemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa.
Varhaiskasvatuksen asiakasmäärän pieneneminen aiheutuu syntyvyyden laskusta. Lisäksi varhaiskasvatuspalvelujen käyttöön vaikuttavat työllisyystilanne ja perheiden valinnat eri varhaiskasvatusmuotojen välillä. Helsingin strategian mukaisesti tavoitteena on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja edistää lähipäiväkotiperiaatetta.
Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on vieraskielisiä lapsia noin 6 500 eli noin 24 prosenttia kaikista lapsista. Vieraskielisten lasten määrä kasvaa edelleen. Erityistä tukea tarvitsevien lasten suhteellisen määrän, 12 prosenttia lapsista, arvioidaan pysyvän ennallaan. Kunnallisessa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tämä tarkoittaa noin 3 000 lasta.
Leikkipuistoissa toteutettavan koululaisten iltapäivätoiminnan muuttaminen perusopetuslain mukaiseksi iltapäivätoiminnaksi jatkuu vuonna 2023. Leikkipuistojen henkilöstöresursseja kohdistetaan perusopetuslain mukaiseen iltapäivätoimintaan.
Helsinki on mukana kaksivuotisen esiopetuksen valtakunnallisessa kokeilussa vuosina 2021–2024. Vuoden 2023 aikana kokeiluun osallistuu yhteensä lähes 1 600 vuonna 2016 ja vuonna 2017 syntynyttä lasta 42 suomenkielisessä kokeiluun valitussa päiväkodissa.
Perusopetuksen palvelukokonaisuus
Suomenkielistä perusopetusta on varauduttu järjestämään noin 43 300 oppilaalle. Perusopetuksen oppilasmäärä on lisääntynyt vuosittain ja se kasva 780 oppilaalla verrattuna vuoden 2022 talousarvioon. Vieraskielisten oppilaiden määrä jatkaa kasvuaan. Suomenkielisen perusopetuksen oppilaista on vieraskielisiä noin 23 prosenttia, eli 10 000 oppilasta. Valmistavan opetuksen oppilasmäärä on noin 600. Vuoden 2022 syksyllä valmistavassa opetuksessa oli noin 650 oppilasta, joista ukrainalaisia oli vajaa 200.
Erityisoppilaiden osuus on noin 14 prosenttia koko oppilasmäärästä. Tämä on yhteensä noin 6 200 oppilasta, joista erityisluokilla on noin 3 050 (49 prosenttia) oppilasta ja integraatio-oppilaita on noin 3 150 (51 prosenttia). Vaikeasti kehitysvammaisten ja autististen erityisoppilaiden määrässä on viime vuosina ollut merkittävää kasvua. Näille ryhmille tarkoitettuja erityisluokkia on jouduttu perustamaan lisää vuosittain.
Perusopetuslain mukaisen koululaisten iltapäivätoiminnan oppilasmäärä kasvaa vuoden 2022 talousarvioon verrattuna edelleen noin 600 oppilaalla, jolloin toiminnassa on yhteensä noin 9 600 oppilasta; näistä suomenkielisessä toiminnassa vajaat 8 600 ja ruotsinkielisessä toiminnassa runsaat 1 000. Kaupunki järjestää toimintaa kouluissa ja leikkipuistoissa noin 3 000 oppilaalle ja avustettavassa iltapäivätoiminnassa on noin 6 600 oppilasta.
Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä perusopetuksessa on tehostettu ja lisätty oppilaanohjausta. Oppilaalla on oikeus saada tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta vuosiluokilla 8 ja 9. Tehostetun ohjauksen painopisteenä on kehittää oppilaan jatko-opintovalmiuksia sekä ohjata oppilas hänelle sopiviin jatko-opintoihin. Tehostetun ohjauksen tarpeessa on noin 1 200 oppilasta. Oppilaalle tarjotaan ohjausta vielä perusopetuksen päättymisen jälkeen elokuussa, jos oppilaalla ei ole koulutuspaikkaa.
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön palvelukokonaisuus
Toisen asteen opiskelijoiden määrän arvioidaan kasvavan koko 2020-luvun. Helsingissä lukiopaikka tarjotaan 60 prosentille peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Suomenkielisten lukiolaisten määrä kasvaa yli 400 opiskelijalla vuoden 2022 talousarvioon verrattuna. Helsingin kaupungin ylläpitämissä suomenkielisissä lukioissa on noin 9 000 opiskelijaa, joista vieraskielisiä 17 prosenttia.
Ammatillista koulutusta järjestetään järjestämisluvan mukaisesti. Stadin ammatti- ja aikuisopistolla on järjestämislupa 8 947 opiskelijavuoteen. Muun kielisten opiskelijoiden määrä on 43 prosenttia kokonaisopiskelijamäärästä.
Ammatillisen koulutuksen tarve kasvaa Helsingissä ammattityöntekijöiden työvoimapoistuman ja väestömäärän, erityisesti vieraskielisen väestömäärän kasvuun takia. Vuodeksi 2022 ammatti- ja aikuisopisto sai 803 opiskelijavuoden harkinnanvaraisen lisäyksen järjestämislupaansa. On todennäköistä, että opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vastaavan suuruisen harkinnanvaraisen lisäyksen Stadin ammatti- ja aikuisopistolle myös vuonna 2023.
Vapaan sivistystyön opetusta tarjotaan 105 000 tuntia. Kursseja, luentoja ja tapahtumia tarjotaan laajasti eri puolilla kaupunkia sekä verkossa. Erityisenä kohderyhmänä ovat vieraskieliset helsinkiläiset, joille tarjotaan monipuolisesti suomi toisena kielenä -opetusta sekä madalletaan kynnystä osallistua myös muuhun koulutukseen.
Ruotsinkielinen palvelukokonaisuus
Ruotsinkielistä varhaiskasvatusta järjestetään 2 320 asiakkaalle. Kaupungin omissa päiväkodeissa asiakasmäärä vähenee 10 lapsella. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ostopalvelun osuus on ollut noin 10 prosenttia.
Ruotsinkielinen varhaiskasvatus on mukana valtakunnallisessa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa. Vuonna 2023 kokeiluun osallistuu vuosina 2016 ja 2017 syntyneitä lapsia kahdessa ruotsinkielisessä päiväkodissa. Kokeilussa mukana olevilla lapsilla on oikeus oppilashuollon palveluihin, ja kolmiportaisen tuen malli koskee myös kokeiluun osallistuvia lapsia.
Ruotsinkielistä perusopetusta järjestetään noin 4 150 oppilaalle, joista vieraskielisiä on 3 prosenttia. Oppilasmäärä kasvaa noin 75 oppilaalla. Erityisoppilaiden suhteellinen osuus säilyy nykyisellä tasolla noin 8 prosentissa. Valmistavan opetuksen ja S2-opetuksen tarve on lisääntynyt viime vuosina.
Helsingin kaupungin ylläpitämissä ruotsinkielisissä lukioissa on noin 1 320 opiskelijaa, joista vieraskielisiä on 1 prosentti.
Ruotsinkielistä vapaan sivistystyön opetusta tarjotaan 21 500 tuntia. Opetussuunnitelmaa kehitetään vastaamaan kuntalaisten muuttuvia sivistystarpeita. Tavoitteena on saavuttaa entistä laajemmin uusia asiakasryhmiä vapaan sivistystyön piiriin. Yhtenä tavoitettavana kohderyhmänä ovat vieraskieliset helsinkiläiset, joille tarjotaan monipuolisesti ruotsi toisena kielenä -opetusta sekä madalletaan kynnystä osallistua myös muuhun koulutukseen. Toinen kohderyhmä ovat ikäihmiset, joiden mahdollisuuksia lähteä liikkeelle, liikkua ja harrastaa yhdessä parannetaan lisäämällä heille suunnattujen liikuntakurssien osuutta liikuntakurssien kokonaismäärästä.
Talousarvion vaikutusten arviointi
Talousarvioehdotuksen toimenpiteillä on merkittäviä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin sekä aikuisiin. Toimenpiteillä parannetaan lasten, nuorten ja aikuisten oppijoiden hyvinvointia, osaamista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia kasvatukseen ja koulutukseen. Toimenpiteillä vaikutetaan oppijoiden osallisuuteen, oppimistulosten paranemiseen ja opinnoissa edistymiseen. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvokysymykset ovat osa toiminnan suunnittelua ja toteutusta, henkilöstön koulutusta, työmenetelmien kehittämistä sekä kasvatusympäristöjen järjestämistä.
Lapsivaikutukset
Toimialan asiakasryhmänä ovat lapset ja nuoret. Toimialan talousarvion toimenpiteet ja asetetut toiminnan tavoitteet kohdistuvat pääasiassa lapsiin ja nuoriin. Toimenpiteet edistävät lasten ja nuorten turvallista kasvua ja oppimista sekä sujuvaa opinpolkua ja parantavat kaikkien lasten ja nuorten elämänlaatua. Kaupunki kehittää omaa toimintaansa, jolla tavoitellaan hyvinvointia lasten ja nuorten elämään. Osa toimenpiteistä johtuu lainsäädäntöuudistuksista tai valtakunnallisesti rahoitetusta kehittämisestä, jolla edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia koko maan tasolla.
Talousarvioon sisältyvillä toimialan strategian toteutumista edistettävillä toimenpiteillä, mm. varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisella, englanninkielisen koulutuksen lisäämisellä ja Myllypuron kampuksen käyttöönotolla arvioidaan olevan myönteisiä lapsivaikutuksia palvelutarjonnan monipuolistuessa ja laajentuessa.
Toimialan toimenpiteiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti oppijan opinpolkuun.
Sukupuolivaikutukset
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvion toimenpiteitä ei ole suoraan kohdistettu oppijoiden sukupuoleen. Siten ne eivät suoraa vahvista tai heikennä sukupuolten yhdenvertaisuutta tai tasa-arvoa. Kasvatuksen ja koulutuksen palveluita tarjotaan joustavasti oppijoiden tarpeista lähtien. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toiminta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle pohjautuu voimassa oleviin opetussuunnitelmiin, joiden mukaan päiväkodeissa ja kouluissa edistetään sukupuolten tasa-arvoa, tuetaan oppilaan identiteetin rakentumista, toteutetaan sukupuolitietoista opetusta ja arvostetaan moninaisuutta.
Yhdenvertaisuusvaikutukset
Toimialan talousarvion toimenpiteissä ja tavoitteissa on huomioitu eri ikäiset oppijat varhaiskasvatuksesta ikä-ihmisiin. Strategisten tavoitteiden toteuttamisen toimenpiteet kohdistuvat erityisesti lapsiin ja nuoriin. Yhdenvertaisuuteen myönteisesti sekä segregaatioon ehkäisevästi vaikuttavia toimenpiteitä arvioidaan olevan esimerkiksi tarveperusteisen indeksin rahoitusuudistuksella, Oikeus oppia -kehittämisohjelmalla sekä oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanolla. Henkilöstön osaamisen kehittämisen arvioidaan vahvistavan yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta toimialalla.
Hyvinvointi- ja terveysvaikutukset
Oppiminen itsessään tuottaa hyvinvointia ja vahvistaa osallisuutta. Talousarvioon sisältyy toimenpiteitä, sitova tavoite sekä kaupunkiyhteinen toiminnallinen tavoite, joilla on hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Sitovana tavoitteena parannetaan mielen hyvinvoinnin varhaista tukea lasten ja nuorten arjessa mm. tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta lisäten. Varhaisen tuen toimenpiteet ehkäisevät tarvetta korjaaviin toimenpiteisiin.
Lukemisen edistämisellä arvioidaan olevan terveyttä ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia kaikilla oppijoilla. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisen sekä kiusaamisen vastaisteet toimenpiteet lisäävät kaikkien oppijoiden hyvinvointia. Hyvinvointikahvila-toiminnalla vahvistetaan opiskelijoiden vuorovaikutusta ja vähennetään yksinäisyyttä. Turvallisen yhteisön pelisäännöt auttavat luomaan kaikille turvallisen oppimisympäristön.
Lisäksi toiminnallisena tavoitteena on parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia lähteä liikkeelle, liikkua ja harrastaa yhdessä. Tavoitetta edistetään vapaan sivistystyön liikunta- ja tanssikursseilla.
Yritys- ja työllisyysvaikutukset
Yritysvaikutukset ovat merkittäviä. Stadin ammatti- ja aikuisopiston ammatillinen koulutus tuottaa ammatillista osaamista joustavasti alueellisen elinkeinoelämän muuttuviin ja vaihteleviin tarpeisiin.
Ammatillinen osaaminen lisää hyvinvointia olemalla merkittävä työllistymisen takaaja. Koulutustason nosto parantaa yksilöiden työllistymisen mahdollisuuksia ja asemaa työmarkkinoilla sekä pidentää työuria.
Sitovana tavoitteena on parantaa henkilöstön veto- ja pitovoimaa ja työoloja yhdessä. Tavoitetta edistetään lisäämällä Stadin AO:ssa varhaiskasvatuksen lastenhoitajien kelpoisuuteen tähtäävän oppisopimuskoulutuksen aloittavien määrää. Oppisopimuskoulutus on merkittävä työllistymisen takaaja.
Henkilöstösuunnitelma
Toimialan henkilöstösuunnitelma 2023–2025
Henkilöstön määrällisellä ja laadullisella ennakoinnilla vastataan toiminnasta, lainsäädännöstä ja muista toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin henkilöstötarpeisiin. Vuonna 2023 toimialan henkilöstömäärä tulee kasvamaan maltillisesti lähinnä kasvavan asiakasmäärän vuoksi. Toimialalla on määritelty henkilöstöstrategiset tavoitteet vuosille 2022–2023. Ne ovat “Olemme houkutteleva työnantaja” ja “Onnistumme yhdessä. Kun johtaminen on hyvää, henkilöstö voi hyvin.”
Nykyisestä vakinaisesta henkilöstöstä noin 950 (9 prosenttia) saavuttaa eläkeiän vuosina 2023–2025. Eläkeiän jo saavuttaneita työskentelee vakinaisessa palvelussuhteessa noin 630 henkilöä. Eniten ennakoitua eläkepoistumaa on varhaiskasvatuksen opettajissa ja lastenhoitajissa sekä luokanopettajissa ja lehtoreissa. Esihenkilöiden ennakoitua eläkepoistumaa on eniten päiväkodin johtajissa ja rehtoreissa sekä hallinnossa. Vakinaisen henkilöstön ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2021 oli yhteensä 6,9 prosenttia (822 henkilöä). Tästä muiden kuin eläköityneiden osuus oli 5,2 prosenttia, mikä on henkilöstömääränä 630.
Varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä kasvaa väestöennusteen ja osallistumisasteen kehityksen mukaisesti. Suunnittelukaudella arvioidaan kymmenen varhaiskasvatusyksikön kasvavan, joka tarkoittaa, että näihin yksiköihin lisätään mitoituksesta irti oleva varajohtaja. Varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaista henkilöstörakenteen muutosta jatketaan seuraamalla päiväkotien henkilöstörakennetta ja rekrytoimalla varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja varhaiskasvatuksen lastenhoitajien sijaan. Henkilöstörakenteen muutos lisää palkkakustannuksia aina vuoteen 2030 asti.
Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2022 aloitettua nopean avun toimintaa ja omien sijaisten liikkuvuutta kehitetään edelleen.
Perusopetuksen oppilasmäärän kasvaessa lisätään uusia luokanopettajan, lehtorin ja erityisopetuksen virkoja. Oppilasmäärältään suurimpien peruskoulujen johtamisjärjestelmäuudistuksen toimeenpanoa jatketaan suunnitelmakaudella asteittain lisäämällä uusia apulaisrehtorin virkoja. Tehostetun oppilaanohjauksen vahvistaminen lisää perusopetuksen opinto-ohjaajien määrää.
Koulunkäyntiavustajapalveluiden ostot Seuresta ovat kasvaneet edellisinä vuosina. Perusopetuksessa tavoitteena on rekrytoida lisää kaupungin omia koulunkäyntiavustajia, mikä tulevaisuudessa pienentää henkilöstövuokrauksen tarvetta. Iltapäivätoiminnan asiakasmäärän kasvuun varaudutaan perustamalla uusia toimia.
Lukioiden henkilöstömäärä kasvaa lähivuosina opiskelijamäärän kasvun myötä. Stadin AO:n henkilöstömäärän kehityksessä ei tapahdu merkittävää muutosta. Mahdollisiin muutoksiin vaikuttavat erityisesti ammatillisen koulutuksen rahoitukseen kuuluvien, vuosittain erikseen haettavien, strategiarahoituksen ja lisäsuoritepäätöksen suuruus.
Oppivelvollisuuden laajentamisen henkilöstövaikutuksia seurataan suunnittelukaudella. Työllisyydenhoidon kuntakokeilulla on ollut vähäisiä henkilöstövaikutuksia ja vähäisiin henkilöstövaikutuksiin varaudutaan koko kuntakokeilun ajan.
Oppilas- ja opiskelijahuollon resursseja kasvatetaan vastaamaan lakisääteistä mitoitusta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita vahvistetaan strategian mukaisesti opiskeluhuollon ja koulun muiden ammattilaisten osaamisen kehittämisellä.
Toimialan asiakas- ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet viime vuosina, mutta tämä ei ole kasvattanut hallinnon henkilöstömitoitusta. Myös ulkoisella rahoituksella toteutettaviin hankkeisiin palkattavan henkilöstön määrä on kasvanut koko toimialalla. Asiakas- ja henkilöstömäärien kasvuun on reagoitu mm. uudistamalla hallinnon rakenteita ja tehtäviä.
Henkilöstön saatavuus ja sisäinen liikkuvuus
Toimialalla on henkilöstövajetta erityisesti varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan, erityisluokanopettajan ja psykologin tehtävissä. Ruotsinkielisissä palveluissa henkilöstövajetta on näiden lisäksi luokanopettajan ja koulunkäyntiavustajan tehtävissä. Seuren kautta palkattavia määräaikaisia ruotsinkielisiä koulunkäyntiavustajia ei ole ollut riittävästi saatavilla. Ammatillisessa koulutuksessa on pula tekniikan alan opettajista. Hallinnon tehtävissä saatavuusongelmat ilmenevät erityisesti tietohallintopalveluissa sekä talous- ja suunnittelupalveluissa.
Varhaiskasvatuksen työvoimatilanne on kriittinen ja heikentynyt entisestään. Rekrytoinnin sekä sijaisten saatavuuden ongelmat lisäävät työvoimavajetta. Pedagogisen osaamisen taso vaarantuu ei-kelpoisten työntekijöiden määrän kasvaessa.
Kannustuspalkkioiden käyttöä jatketaan ja tehostetaan. Rakennemuutoksen ja työvoimatilanteen edistämiseksi varhaiskasvatuksessa tuetaan edelleen vuosien 2023–2024 aikana henkilöstön pätevöitymistä varhaiskasvatuksen opettajaksi myöntämällä palkkaetuja yliopistojen 1000+ hankkeen kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon opintoihin ja maksamalla koulutukseen hakeutumiseen liittyviä avoimen yliopiston kurssimaksuja. Lisäksi tavoitteena on lisätä varhaiskasvatuksen sosionomien määrää tukemalla henkilöstön pätevöitymistä sosionomin tehtävään. Oppisopimuskoulutuksen kautta pätevöityvien varhaiskasvatuksen lastenhoitajien määrää pyritään nostamaan ja varhaiskasvatuksen opettajien pätevöitymistä varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi tuetaan edelleen. Opinnoissa tukeminen lisää henkilöstön palkkaetu- ja sijaiskustannuksia.
Peruskoulun luokanopettajia tuetaan palkallisella virkavapaalla heidän suorittaessaan erillisiä erityisopettajan opintoja. Pätevöitymiskoulutusten tukemista tarkastellaan myös muiden ryhmien osalta. Varsinkin toiminnan kannalta keskeistä on tukea laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen ja kielikylpyopetukseen pätevöitymistä. Lisäksi tehostetaan yhteistyötä, harjoittelukäytäntöjä sekä viestintää yliopistojen kanssa, osallistutaan laajemmin rekrytointitapahtumiin sekä suunnataan markkinointia kattavammin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Toimialalla on kehitetty viime vuosien pandemia-aikojen henkilöstön siirtokokemusten perusteella liikkuvuuteen liittyviä prosesseja ja henkilöstön vastaanottokyvykkyyttä.
Henkilöstön osaamisen, johtamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu strategiakaudelle laadittuihin osaamisen kehittämisen painopistealueisiin, jotka tukevat toimialan neljän painopisteen toteutumista sekä Koulutus 2030 -strategian muodostamista.
Ensimmäinen strategiakauden painopiste on perustyöhön fokusoiminen. Sen tavoitteena on, että kaikki päiväkodit, koulut ja oppilaitokset ovat hyviä. Osaamisen kehittämisessä tämä tarkoittaa pedagogiikkaan, laadukkaaseen johtamiseen, työnteon tapoihin, oppijoiden ja henkilöstön hyvinvointiin sekä lukemisen ja lukutaidon vahvistamiseen liittyvän osaamisen vahvistamista. Toinen osaamisen kehittämisen painopiste on henkilöstön veto- ja pitovoimaan liittyvä osaaminen. Kolmas strategiakauden osaamisen kehittämisen painopiste on ”Kohti tulevaisuutta: Koulutus 2030”, joka suuntaa pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin ja johtamisen visioon ja näissä tarvittavaan osaamiseen.
Koko toimialaa koskevia pedagogisia osaamisen kehittämisen painopisteitä vuonna 2023 ovat muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitoihin, oppimisvajeen paikkaamiseen sekä digitaalisten työvälineiden pedagogiseen käyttöön liittyvän osaamisen kehittäminen. Koulutus 2030 työskentelyssä kehitetään tulevaisuuden osaamiseen ja tulevaisuusosaamiseen liittyviä eri osa-alueita.
Johtamisen kehittämisessä painottuvat vuonna 2023 kaupungin johtamisen kulmakivet. Kaupunkitasoisesti edistetään eettisiä periaatteita osana työkulttuurin kehittämistä. Toimialalla rakennetaan johtamisen visiota 2030. Osana johtamisen visiotyöskentelyä tarkastellaan toimialan johtamisen rakenteita ja luodaan suuntaviivoja sille, miten johtamisella saavutetaan Koulutus 2030 tavoitteet. Esihenkilöiden hyvinvointia ja onnistumista tuetaan osana henkilöstöstrategisia toimenpiteitä. Onnistumisen johtamisen kehittämisessä panostetaan erityisesti tavoitteelliseen suorituksen johtamiseen, palkitsemiseen sekä perehdytykseen osana sujuvaa työnteon aloitusta ja pitovoiman vahvistamista. Palvelukokonaisuuksissa jatketaan myös erilaisia johtamisen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten johtoryhmätyöskentelyn kehittämistä.
Toimialalla edistetään aiempaa laajemmin osaamisen kehittämisen menetelmiä. Mentorointia lisätään kouluttamalla lisää mentoreita, joka mahdollistaa ryhmien määrän kasvattamisen. Työnohjausta tarjotaan ensisijaisesti esihenkilöille sekä työyhteisöille toimialle tärkeiden kriteerien mukaisesti. Johtoryhmä- sekä coaching -valmennuksilla edistetään johtamisen kehittymistä toimialalla vuoden 2023 aikana.
Toimialan työhyvinvointijohtamisen kehittämisen tavoitteet laaditaan perustuen kaupungin strategiakauden työhyvinvointiohjelmaan ja ne tarkentuvat vuodelle 2023 toimialan työhyvinvointisuunnitelmassa. Työyhteisöissä edistetään Kunta10 henkilöstökyselystä nousseita kehittämistoimenpiteitä. Työterveyshuollon kilpailutus ja siten sujuva siirtymä mahdollisen uuden toimijan tuottamiin työterveyshuollon palveluihin on tärkeää vuonna 2023.
Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet
Sitovat toiminnan tavoitteet
Muut toiminnan tavoitteet
| Strategian painopiste | Tavoite | Mittari(t) | Kytkeytyminen strategian ohjelmiin |
| KAUPUNKIYHTEINEN TAI TOIMIALOJEN YHTEINEN TAVOITE | |||
| Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan | Turvallisuuden tunnetta parannetaan kaupunkiuudistusalueilla kaupunkiympäristöä kohentamalla ja palveluita kehittämällä | Vuonna 2023 yhtä suuri tai suurempi osuus kaupunkiuudistusalueiden koulujen oppilaista kuin muiden koulujen oppilaista kokee, että koulun lähialueen aikuiset suhtautuvat heihin ystävällisesti ja että heihin suhtaudutaan ystävällisesti koulun lähialueen julkisissa paikoissa. | Segregaation ehkäisy |
| Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana | Parannetaan käyttötalouden tuottavuutta | Kaikkiin palvelukokonaisuuksiin ja hallintoon tehdään tuottavuusselvitys. | Vastuullinen ja kestävä talous |
| Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat | Parannetaan ikäihmisten mahdollisuuksia lähteä liikkeelle, liikkua ja harrastaa yhdessä (hyte) | Työväenopistossa ja Arbiksessa ikäihmisille suunnattujen liikunta- ja tanssikurssien lukumäärä ja osuus opiston liikunta- ja tanssikurssien kokonaismäärään kasvaa vuoden 2022 tasosta. | Segregaation ehkäisy |
Tuottavuuden kehittymistä kuvaavat tunnusluvut
Suorite- ja taloustavoitteet
Suoritteet
| 2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| VARHAISKASVATUS | ||||||
| Hoidossa olevat alle kouluikäiset lapset keskimäärin vuoden aikana | 28 205 | 28 662 | 28 442 | 28 632 | 29 205 | 29 875 |
| Suomenkielinen varhaiskasvatus | 25 940 | 26 332 | 26 129 | 26 312 | 26 865 | 27 535 |
| Omissa päiväkodeissa | 24 526 | 24 853 | 24 785 | 24 996 | 25 607 | 26 334 |
| Maksusitoumusasiakkaat | 491 | 488 | 480 | 500 | 500 | 500 |
| Perhepäivähoidossa | 517 | 602 | 464 | 416 | 383 | 351 |
| Kerhoissa | 406 | 389 | 400 | 400 | 375 | 350 |
| Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- Svensk småbarnspedagogik | 2 265 | 2 330 | 2 313 | 2 320 | 2 340 | 2 340 |
| Omissa päiväkodeissa (sis. esiopetus) | 2 000 | 2 055 | 2 038 | 2 045 | 2 065 | 2 065 |
| Ostopalvelupäiväkodeissa (sis. maksusit.) | 205 | 210 | 210 | 210 | 210 | 210 |
| Perhepäivähoidossa | 60 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 |
| Esiopetusoppilaat, 6-vuotiaiden esiopetus (20.9)* | 6 301 | 6 125 | 6 062 | 5 952 | 5 722 | 5 627 |
| Suomenkielinen varhaiskasvatus | 5 803 | 5 654 | 5 602 | 5 502 | 5 256 | 5 215 |
| Ruotsinkielinen varhaiskasvatus | 498 | 471 | 460 | 450 | 466 | 412 |
| PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA | 8 400 | 9 019 | 9 230 | 9 635 | 9 760 | 9 760 |
| Kaupungin koulujen järjestämässä perusopetuksen iltapäivätoiminnassa olevat oppilaat | 790 | 500 | 500 | 500 | 500 | 500 |
| Kaupungin leikkipuistojen järjestämässä perusopetuksen iltapäivätoiminnassa olevat oppilaat alkaen 1.8. 2021 | 0 | 2 000 | 1 100 | 2 000 | 2 000 | 2 000 |
| Kaupungin järjestämässä kehitysvammaisten lasten iltapäivätoiminnassa olevat oppilaat | 437 | 430 | 7 200 | 515 | 560 | 560 |
| Avustettavassa iltapäivätoiminnassa olevat oppilaat | 7 173 | 6 089 | 430 | 6 620 | 6 700 | 6 700 |
| PERUSOPETUS- GRUNDLÄGGANDE UTBILDNING | 45 829 | 46 593 | 46 730 | 47 451 | 47 993 | 48 362 |
| Suomenkielinen perusopetus | 41 876 | 42 514 | 42 651 | 43 298 | 43 811 | 44 168 |
| Ruotsinkielinen perusopetus- Svensk grundläggande utbildning | 3 953 | 4 079 | 4 079 | 4 153 | 4 182 | 4 194 |
| LUKIOKOULUTUS | 9 344 | 9 849 | 9 792 | 10 281 | 10 614 | 10 912 |
| Suomenkielinen lukiokoulutus | 8 086 | 8 566 | 8 509 | 8 964 | 9 258 | 9 522 |
| Ruotsinkielinen lukiokoulutus | 1 258 | 1 283 | 1 283 | 1 317 | 1 356 | 1 390 |
| AMMATILLINEN KOULUTUS | 10 043 | 9 319 | 9 372 | 9 369 | 9 369 | 9 369 |
| Ammatillinen koulutus opiskelijavuosina | 9 721 | 8 947 | 8 974 | 8 947 | 8 947 | 8 947 |
| TUVA-koulutus | 195 | 240 | 293 | 290 | 290 | 290 |
| Muu ammatillisen koulutuksen järjestämä koulutus | ||||||
| Työpajatoiminta, nuorten määrä henkilötyövuosina | 127 | 132 | 132 | 132 | 132 | 132 |
| VAPAA SIVISTYSTYÖ | ||||||
| Suomenkielinen vapaa sivistystyö | ||||||
| Opetustunnit | 101 726 | 102 200 | 102 200 | 105 000 | 102 200 | 102 200 |
| Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetustunnit | 4 984 | 4 500 | 4 500 | 4 300 | 4 500 | 4 500 |
| Kurssilaiset, kurssipaikan saaneet | 83 888 | 81 000 | 81 000 | 83 000 | 81 000 | 81 000 |
| Ruotsinkielinen vapaa sivistystyö | ||||||
| Opetustunnit | 21 302 | 21 500 | 21 500 | 21 500 | 21 500 | 21 500 |
| Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, opetustunnit | 2 923 | 2 500 | 2 500 | 2 500 | 2 500 | 2 500 |
| Kurssilaiset, kurssipaikan saaneet | 10 598 | 14 000 | 14 000 | 14 000 | 14 000 | 14 000 |
| Vapaa sivistystyö, opetustunnit | 123 028 | 123 700 | 123 700 | 126 500 | 123 700 | 123 700 |
| Kurssilaiset, kurssipaikan saaneet | 94 486 | 95 000 | 95 000 | 97 000 | 95 000 | 95 000 |
| 2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vaikuttavuusmittarit | ||||||
| Suomen- ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus | ||||||
| Varhaiskasvatuksen osallistumisaste kaikki palvelut yhteensä (suomen- ja ruotsinkieliset varhaiskasvatuspalvelut ja yksityisen hoidon tuki) | ||||||
| 1-2 -vuotiaat | 57,9 | 57,0 | 59,0 | 59,0 | 59,0 | 59,0 |
| 3-4-vuotiaat | 92,3 | 92,0 | 93,0 | 93,0 | 93,0 | 93,0 |
| 5-vuotiaat | 95,2 | 96,0 | 96,0 | 96,0 | 96,0 | 96,0 |
| 6-vuotiaat | 95,6 | 96,0 | 96,0 | 96,0 | 96,0 | 96,0 |
| 1-6 -vuotiaat | 81,9 | 83,5 | 83,0 | 83,0 | 83,0 | 83,0 |
| 1-6 -vuotiaiden osallistumisaste | ||||||
| Kaupungin varhaiskasvatuspalvelut (kaupungin päiväkodit, ostosopimuspäiväkodit ja perhepäivähoito) | 73,4 | 74,7 | 74,7 | 74,7 | 74,7 | 74,7 |
| Tuettu palveluttuotanto yksityisenhoidontuki | 8,5 | 8,8 | 8,8 | 8,8 | 8,8 | 8,8 |
| Vieraskielisten 1-6 -vuotiaiden osallistumisaste varhaiskasvatukseen (suomen- ja ruotsinkieliset varhaiskasvatuspalvelut ja yksityisen hoidon tuki) | 76,0 | 76,0 | 76,0 | 76,0 | 76,0 | 76,0 |
| Suomen ja ruotsinkielinen perusopetus | ||||||
| Perusopetuksen oman oppilaaksiottoalueen koulun valinneet 1. luokan oppilaat, kaupungin koulut | 85,3 | 86,0 | 90,0 | 90,0 | 90,0 | 90,0 |
| Helsinkiläisistä perusopetuksen päättäneistä perusasteen jälkeisissä hauissa ilman koulutuspaikkaa jääneiden osuus kaikista hakeneista (ei valittu tai ei vastaanottanut). | 5,7 | 2,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
| Suomen- ja ruotsinkielinen lukiokoulutus | ||||||
| Ylioppilaskirjoitusten tulokset (ero valtak. keskiarvoon) | 0,1 | 4,3 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Läpäisyaste | 84,8 | 85,7 | 83,4 | 85,0 | 85,4 | 85,4 |
| Keskeyttäminen negatiivinen | 1,0 | 1,0 | 1,1 | 1,1 | 1,1 | 1,1 |
| Ammatillinen koulutus | ||||||
| Alle 19-vuotiaiden negatiivinen keskeyttäminen | 4,3 | 5,4 | 5,0 | 5,0 | 5,0 | 5,0 |
| Opiskelijoiden näkemys opintojensa vaikuttavuudesta (asteikko 1-5). | 4,1 | 4,1 | 4,1 | 4,1 | 4,1 | 4,1 |
| Sijoittuminen valmistumisen jälkeen. Työllistyneiden ja jatko-opintoihin siirtyneiden osuus kaikista valmistuneista vuosi valmistumisen jälkeen. | 75,0 | 80,0 | 83,0 | 83,0 | 83,0 | 83,0 |
| Koko toimialasta | ||||||
| Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 20-24-vuotiaista helsinkiläisistä. Osuus lasketaan vain Suomessa syntyneistä, koska maahanmuuttavien tutkintotiedoissa on puutteita. | 87,0 | 88,3 | 88,0 | 89,0 | 89,0 | 89,0 |
Henkilöstösuunnitelma
| 2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön käyttö | ||||||
| Henkilöstön määrä | 14 654 | 14 510 | 14 461 | 14 654 | 14 832 | 15 011 |
| Henkilöstötyövuodet (oma henkilöstö) | 13 615 | 12 585 | 13 025 | 13 201 | 13 353 | 13 502 |
Tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut
Tuottavuusmittari
| 2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuottavuusindeksi, Tuottavuus 2021 = 100 | 100,0 | 101,8 | 100,8 | 98,0 | 95,7 | 93,3 |
Yksikkökustannusten kehitys
| 2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Keskimääräiset nettomenot (€/lapsi)- Nettoutgifter i genomsnitt (euro/barn) | ||||||
| Suomenkielinen varhaiskasvatus ja esiopetus | 11 042 | 11 264 | 11 911 | 12 133 | 12 575 | 12 975 |
| Ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja esiopetus | 12 747 | 13 334 | 12 815 | 14 498 | 14 875 | 15 831 |
| Keskimääräiset nettomenot (€/oppilas/opiskelija) | ||||||
| Suomenkielinen perusopetus | 9 776 | 9 814 | 9 945 | 10 407 | 10 688 | 10 971 |
| Suomenkielinen lukio- ja aikuislukiokoulutus | 8 435 | 9 495 | 9 649 | 9 827 | 9 940 | 10 056 |
| Ruotsinkielinen perusopetus | 10 560 | 10 560 | 10 556 | 11 111 | 11 286 | 11 840 |
| Ruotsinkielinen lukio- ja aikuislukiokoulutus | 8 890 | 9 475 | 9 107 | 9 917 | 9 985 | 10 072 |
| Ammatillinen koulutus ** | 12 512 | 12 690 | 12 642 | 13 492 | 13 799 | 14 095 |
| Vapaa sivistystyö nettomenot (€/opetustunti) | ||||||
| Suomenkielinen vapaa sivistystyö | 129 | 127 | 131 | 135 | 141 | 143 |
| Ruotsinkielinen vapaa sivistystyö | 137 | 137 | 143 | 144 | 147 | 150 |
Prosenttimuutos yksikkökustannuksissa
| 2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Keskimääräiset nettomenot (€/lapsi)- Nettoutgifter i genomsnitt (euro/barn) | ||||||
| Suomenkielinen varhaiskasvatus ja esiopetus | 2,74 | 2,01 | 5,74 | 7,71 | 3,64 | 3,18 |
| Ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja esiopetus | 1,52 | 4,60 | −3,89 | 8,73 | 2,60 | 6,43 |
| Keskimääräiset nettomenot (€/oppilas/opiskelija) | ||||||
| Suomenkielinen perusopetus | 2,88 | 0,39 | 1,33 | 6,04 | 2,70 | 2,65 |
| Suomenkielinen lukio- ja aikuislukiokoulutus | 6,75 | 12,57 | 1,62 | 3,50 | 1,15 | 1,17 |
| Ruotsinkielinen perusopetus | −1,02 | 0,00 | −0,04 | 5,22 | 1,58 | 4,91 |
| Ruotsinkielinen lukio- ja aikuislukiokoulutus | 4,27 | 6,58 | −3,88 | 4,66 | 0,69 | 0,87 |
| Ammatillinen koulutus ** | 7,30 | 1,43 | −0,38 | 6,32 | 2,28 | 2,15 |
| Vapaa sivistystyö nettomenot (€/opetustunti) | ||||||
| Suomenkielinen vapaa sivistystyö | 6,46 | −1,80 | 3,15 | 6,30 | 4,44 | 1,42 |
| Ruotsinkielinen vapaa sivistystyö | 3,62 | 0,34 | 4,38 | 5,11 | 2,08 | 2,04 |
Tilankäytön mittarit
| 2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilan käyttö | ||||||
| Päiväkodit- Daghem | ||||||
| Tilat | 277 954 | 281 806 | 281 555 | 279 838 | 289 943 | 294 854 |
| Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessa asiakasmäärään | 10,10 | 10,08 | 10,15 | 9,98 | 10,18 | 10,21 |
| Peruskoulut | ||||||
| Tilat | 536 842 | 540 842 | 541 224 | 549 011 | 555 773 | 561 001 |
| Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessa asiakasmäärään | 11,71 | 11,61 | 11,58 | 11,55 | 11,54 | 11,24 |
| Lukiot | ||||||
| Tilat | 87 642 | 87 642 | 88 845 | 87 339 | 87 339 | 87 339 |
| Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessa asiakasmäärään | 9,38 | 8,90 | 9,02 | 8,50 | 8,25 | 8,41 |
| Stadin ammattiopisto*** | ||||||
| Tilat | 175 474 | 175 474 | 175 474 | 177 334 | 170 594 | 125 327 |
| Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessa asiakasmäärään | 14,44 | 13,57 | 13,57 | 19,03 | 18,31 | 11,94 |
| *) Sisältyvät omissa päiväkodeissa olevien lasten määrään | ||||||
| **) Vuosina 2022 | ||||||
| ***) Stadin ammattiopiston opiskelijavuodet sisältävät järjestämisluvan mukaiset opiskelijavuodet + lisäopiskelijavuodet |