1 50 05 Työmarkkinatuen kuntaosuus, kaupunginkanslian käytettäväksi
| 1 000 € | Käyttö 2021 | Talous- arvio 2022 | Ennuste 2022 | Ehdotus 2023 | Talous- arvio 2023 | Talous- suunnitelma 2024 | Talous- suunnitelma 2025 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulot yhteensä | |||||||
| Menot yhteensä | 90 132 | 82 400 | 82 400 | 70 000 | 70 000 | 73 000 | 73 000 |
| Ylitysoikeus | |||||||
| Toimintakate | −90 132 | −82 400 | −82 400 | −70 000 | −70 000 | −73 000 | −73 000 |
| Poistot | |||||||
| Tilikauden tulos | −90 132 | −82 400 | −82 400 | −70 000 | −70 000 | −73 000 | −73 000 |
| Tilikauden ylijäämä (alijäämä) | −90 132 | −82 400 | −82 400 | −70 000 | −70 000 | −73 000 | −73 000 |
| Muutos, % | |||||||
| Tulot | |||||||
| Menot | −8,6 | −15,0 | −15,0 | 4,3 |
Työmarkkinatukea maksetaan työttömälle, joka on vasta tullut työmarkkinoille tai työttömälle, joka ei voi saada työttömyyspäivärahaa. Kun työmarkkinatukea on maksettu yhteensä 300 työttömyyspäivältä, siirtyy kustannuksista puolet kotikunnan maksettavaksi. Kun maksupäiväkertymä ylittää 1 000 päivää, nousee kunnan maksuosuus 70 prosenttiin. Kerran kuntaosuuden piiriin tultuaan työtön pysyy siellä, kunnes on ollut työssäoloehdon täyttävässä työssä tai poistunut työmarkkinoilta pysyvästi. Maksuosuuden piiristä voi olla väliaikaisesti pois, ilman että maksupäiväkertymä nollautuu, esimerkiksi lyhyen työsuhteen, opiskelun tai muun toimenpiteen ajan. Lisäksi osa-aikatyössä olevaa henkilöä ei tilastoida työttömäksi, mutta hän voi saada soviteltua työmarkkinatukea, josta kunta maksaa yhä osuuden. Maksuosuuden piirissä olevat ovat pääosin kaikista vaikeimmin työllistyviä.
Koronapandemian aikana työttömyys Helsingissä kasvoi rajusti ja myös työmarkkinatuen saajien määrä lisääntyi merkittävästi. Työmarkkinoiden elpymisen myötä työllisyystilanne on parantunut merkittävästi ja myös pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt hitaaseen laskuun. Taantumien jälkeen rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyyden taso jää kuitenkin tyypillisesti edeltävää tasoa korkeammalle, vaikka työvoiman kysyntä palautuisi ennalleen. Yleisellä taloudellisella epävarmuudella tulee todennäköisesti olemaan työllisyyskehitystä heikentävä vaikutus vuodesta 2023 alkaen, mikä vaikuttaa pienellä viiveellä myös työmarkkinatuen kuntaosuuteen.
Arvioiden perusteella yli 1 000 päivää työttömänä olleiden määrä laskee Helsingissä hitaasti jääden korkeammalle tasolle kuin ennen koronapandemiaa. Kohderyhmän palvelutarve liittyy kasvavissa määrin terveydenhuollon ja aikuissosiaalityön tarjontaan. Nämä palvelut eivät alenna työmarkkinatuen kustannuksia, ennen kuin asiakas on niiden avulla saavuttanut riittävän toimintakyvyn joko työllistyäkseen tai kiinnittyäkseen aktiivipalveluihin tai saanut työkyvyttömyyseläkeratkaisun. Työllisyys- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden aiempaa parempi yhteensovittaminen on edellytys kaikkein pisimpään työttöminä olleiden työkyvyn selvittämiseksi sekä tarvittavien työkyvyn ja työllistymisen tukitoimien järjestämiseksi.
Syyskuussa 2022 annettu hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi muuttaisi kunnan osuutta työttömyysturvan rahoittamisesta merkittävästi. Esityksen mukaan kunta maksaisi vuodesta 2025 alkaen osan kaikkien työttömien työttömyysturvasta jo 100 etuuspäivästä alkaen. Kunnan maksuosuus kasvaisi henkilön työttömyyden pitkittyessä. Työttömien ohjaaminen palveluihin ei enää vaikuttaisi kunnan maksuosuuteen. Muutos nostaisi työttömyysturvan maksuosuuden Helsingille tuomia kustannusta yli 1,5-kertaiseksi, vaikkakin kustannuksen kasvu nykytilaan verrattuna kompensoitaisiin valtionosuusjärjestelmän kautta. Uutta rahoitusmallia koskevan esityksen läpimeno selviää keväällä 2023.