Palvelukeskusliikelaitos
Talousarvion 2023 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä
Palvelukeskuksen keskeisimmät painopisteet vuonna 2023 ovat:
- Palvelujen kehittäminen ja uudistaminen, erityisenä painopisteenä tunnistettujen vuoden 2023–2025tuottavuustavoitteiden toimeenpano sekä ruokapalveluiden toimintamallin, erityisesti keskitetyn ruoantuotannon, uudistaminen.
- Asiakaskokemuksen parantaminen sekä kaupunkilaiskokemuksena että asiakastoimialojen ja tilaajien kanssa toteutettavassa yhteistyössä.
- Henkilöstökokemuksen parantaminen ja työhyvinvoinnin sekä tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden lisääminen työntekijäpolun eri vaiheissa.
- Ruokahävikin vähentäminen ja matkojen yhdistämisen lisääminen.
- Palvelujen suoritteiden ja suoritekustannusten raportointi ja kehittäminen.
Palvelujen kehittämisen ja uudistamisen keskeinen tavoite on, että liikelaitoksen nollatulos toteutuu riippumatta toimintaympäristön ja vaatimusten muutoksesta sekä ostohintojen kohoamisesta. Ruokailupalveluissa kehittäminen ja tunnistetut tuottavuustoimet keskittyvät lyhyellä tähtäimellä yhdistelmätyön toteuttamiseen päiväkodeissa, monipalvelujen organisaation virtaviivaistamiseen, hankintojen yhtenäistämiseen, logistiikan kilpailuttamiseen ja tavoitellun laadun määrittelemiseen sekä kokonaishävikin vähentämiseen. Lyhyen tähtäimen tuottavuustoimien kokonaisuus vuoteen 2025 mennessä on noin 8 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 tuottavuustoimien kokonaisuus on 3,4 miljoonaa.
Liiketoimintojen suoritekustannuksia lasketaan toimialoille tuotetuissa palveluissa. Tavoitteena vuodelle 2023 on, että Palvelukeskus Helsingin palveluilla pystytään tehostamaan kasvatuksen ja koulutuksen ja sosiaali- ja terveystoimialan tukipalveluja ja että suoritekustannukset eivät nouse. Tavoitteissa huomioidaan vuodelle 2023 näköpiirissä olevat merkittävät elintarvikkeiden hinnankorotukset ja työehtosopimusten mukaiset henkilöstökustannukset.
Vuoden 2023 aikana edetään elinkaarensa päässä olevan Pakkalan tuotantokeittiön ja sen volyymien korvaamisella toimivalla ja kustannustehokkaalla ratkaisulla. Vuoden 2022 alussa käynnistetty Palvelukeskuksen Helsingin ja toimialojen yhteinen kehittämisohjelma tuottaa lisäksi ehdotuksia tarvittavista pitkän aikavälin tuottavuutta parantavista toimenpiteistä. Pitkän aikavälin uusia tuottavuustoimenpiteitä tarkastellaan yhdessä asiakastoimialojen kanssa osana vuoden talousarviovalmistelua. Tavoite liittyy kaupunkistrategian painospisteeseen vastuullinen talous kestävän kasvun perustana.
Asiakaskokemuksen parantaminen sekä kaupunkilaiskokemuksena, että asiakastoimialojen ja tilaajakumppanien kanssa toteutettavassa yhteistyössä. Asiakaskokemusta (kaupunkilainen) seurataan jatkuvana, palvelukohtaisena mittaamisena (CSAT). Tilaajakumppanien kokemusta mitataan yhteistyön toteutumisena muun muassa ohjausryhmien ja eri tasoilla tapahtuvien asiakastapaamisten jälkeen lähetettävillä kyselyillä. Erityisenä tavoitteena on saada enemmän palautetta kouluravintoloiden asiakkailta palvelukehityksen tueksi, jotta ruokalistasuunnittelulla pystytään vastaamaan paremmin oppilaiden toiveiden suuntaan.
Kouluravintoloiden kokonaiskokemusta parannetaan palvelupolun uudistamisen toimenpiteillä erityisesti yläkouluissa. Paikallista yhteistyötä parannetaan ja tehostetaan lisäämällä viestintää toimipaikkatasolla. Uusien palvelujen käyttöönotossa ja palvelumuutoksissa tehdään yhteistyötä ruokaraatien ja asiakasneuvostojen kuten nuoriso-, vammais- ja vanhusneuvoston kanssa. Tavoite liittyy kaupunkistrategian painospisteeseen helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat.
Henkilöstökokemuksen parantaminen ja työhyvinvoinnin sekä tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden lisääminen työntekijäpolun eri vaiheissa on keskeinen tavoite. Tavoitteena on olla omissa palveluissaan houkutteleva työpaikka toimialalla. Henkilöstön työhyvinvointia ja vetovoimaa parannetaan vaikuttamalla ennakoivasti työhyvinvointiin ja työn imuun muun muassa valmentavan johtamisen käytännöillä. Onnistumiskeskustelujen roolia osana johtamistyötä vahvistetaan ja niiden toteuttamista aikaistetaan ja seurataan systemaattisesti. Työelämän monimuotoisuuden ja hybridityön lisäämisellä pyritään saamaan erityisesti hallinnossa, asiantuntijatyössä ja palvelutuotannossa lisää työhyvinvointia, tehokkuutta ja vaikutusta työvoiman saatavuuteen. Tavoite liittyy kaupunkistrategian painopisteeseen Henkilöstölle vetovoimainen Helsinki.
Ruokahävikin vähentäminen ja matkojen yhdistämisen lisääminen. Ruokahävikin vähentämisessä pyritään muodostamaan jatkumo edellisen vuoden tavoitteeseen sekä aiemmin asetettuun pitemmän ajan tavoitteeseen: ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite sisältyy ja todennetaan myös kehittämisohjelman kokonaishävikin hallinnassa, jossa tavoitteena on vähentää kokonaishävikkiä noin 0,3 miljoonaa euroa. Ruokahävikin vähentämisessä tavoitellaan 5 prosenttia vähennystä vuosittain vuoden 2021 kokonaismäärästä suhteutettuna ruokailijamäärään (Määrä vuoden 2021 lopussa: kg/ruokailija). Matkapalveluissa matkojen yhdistämisessä tavoitellaan 20 prosenttia yhdistelyä. Tavoite liittyy kaupunkistrategian painopisteeseen kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua. Aikaistamme Helsingin hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030.
Palvelujen suoritteiden ja suoritekustannusten raportointia ja kehittämistä ja laskentaa toteutetaan hyödyntämällä dataa tilannekuvan parantamiseksi. Tavoitteena on, että palvelujen suoritekustannukset eivät kasva ja palvelujen yksikkökustannusten seuranta on läpinäkyvästi käytettävissä. Tavoite liittyy kaupunkistrategian painopisteeseen, älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen.
Toiminnan kuvaus
Palvelukeskus Helsinki huolehtii palvelutoiminnan tukipalvelujen tuottamisesta kaupungille ja kaupunkikonsernin yhteisöille, tukee palveluillaan toimialoja ja kaupunkilaisia sekä toimii asiantuntijana ja kumppanina Helsingin kaupungin toimialoille, liikelaitoksille ja kaupunkikonsernin yhteisöille. Palvelukeskus Helsinki haluaa kasvaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Tulevaisuuden tavoitteena on olla arvostettu vastuullinen, vetovoimainen ja innovatiivinen kehityskumppani ja osaamiskeskittymä ruoka- ja monipalveluissa.
Palvelukeskus toimii palvelupisteissä, joita ovat koulut ja päiväkodit, oppilaitokset, seniorikeskukset, palvelutalot, sairaalat ja asumisyksiköt sekä ikääntyneiden kaupunkilaisten kodit. Palvelukeskus Helsinki kehittää ja tuottaa ruokailu-, puhtaanapito-, puhelin-, hyvinvointi- ja aulapalveluja sekä tukee kotona asumista monipuolisilla teknisillä ratkaisuilla ja palveluilla. Noin 90 prosenttia Palvelukeskuksen henkilöstöstä työskentelee ruoka- ja puhtaanapitopalveluissa asiakastiloissa. Etähoito ja erityisesti monet digitaaliset oheispalvelut tarjoavat uusia mahdollisuuksia, samoin kuin monet sähköisen asioinnin kanavat, jotka täydentävät kaupungin vaihdepalvelua.
Tarjoamme hyvän palvelukokemuksen asiakkaille, sidosryhmille ja henkilöstölle ”Parasta yhdessä” -arvolupauksen mukaisesti. Helsingin kaupungin liikelaitoksena työllistämme noin 1 700 henkilöä. Kokemusta meillä on ruokapalvelujen hoitamisesta yli 100 vuoden ajalta ja puhelin- ja hyvinvointipalveluista yli 10 vuoden ajalta. Tärkeimmät tavoitteet toiminnassa ovat hyvä asiakas- ja henkilöstökokemus, toimintavarmuus ja toiminnan tehokkuus.
Vuoden 2023 talousarviossa liikevaihto on 103,4 miljoonaa euroa ja nollatulos toteutuisi. Tuottavuustoimien lisäksi palveluihin, erityisesti ruokaan ja reseptiikkaan liittyviin vaatimuksiin ja muutoksiin sekä asiakashinnankorotuksiin tulee varautua.
Monipalvelut-yksikkö tuottaa noin 1 300 ammattilaisen voimin ruoka- ja siivouspalveluja noin 460 palvelukohteessa pääosin sosiaali- ja terveystoimialalle ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Päivittäinen asiakasmäärä on noin 67 000 ja ruokaa tuotetaan päivittäin noin 105 000 annokseen. Ruokapalvelukohteita on yhteensä 639 kattaen päiväkodit ja niiden erillisryhmät, koulut ja oppilaitokset sekä hoitoalan kohteet kuten seniorikeskukset, sairaalat ja asumisyksiköt. Lisäksi kotiaterioita toimitetaan noin 1 600 kotona asuvalle. Aterioita toimitetaan myös ryhmäperhepäiväkoteihin ja leikkipuistoihin.
Puhtauspalveluja tuotetaan yhteensä noin 390 kohteessa, 338 päiväkodissa ja erillisryhmässä, joissa tuotetaan myös ruokapalvelut, 16 leikkipuistossa, 32 ryhmäperhepäivä- kodissa ja erillisryhmässä, kolmessa koulussa tai monitoimitalossa ja ruotsinkielisessä työväenopisto Arbiksessa.
Palvelutuotantoa varmistaa Pakkalan tuotantolaitos, josta tuotetaan noin 40 000 ateriaa varten ruokaa ja ateriakomponentteja palvelukohteisiin ja kotiateria-asiakkaille yhteensä noin 10 000 kg arkipäivisin. Vuoden 2023 aikana edetään elinkaarensa päässä olevan Pakkalan tuotantokeittiön ja sen volyymien korvaamisella toimivalla ja kustannustehokkaalla ratkaisulla.
Monipalvelujen toiminnan suunnittelun ja ohjauksen tiimi ohjaa toimintaa sekä kehittää, testaa ja jalkauttaa uusia tuotteita ja palvelukonsepteja palvelukohtaisiin tarpeisiin. Henkilöstö osallistuu sekä kaupungin että valtakunnallisiin kehityshankkeisiin ja toimii asiantuntijana erilaisissa valtakunnallisissa verkostoissa. Monipalvelujen osuus Palvelukeskus Helsingin liikevaihdosta on noin 83 prosenttia.
Puhelin- ja hyvinvointipalvelut -yksikkö tuottaa yhteensä noin 130 henkilön voimin digitaalisuuteen nojautuvia asiakaspalveluja kaupungin toimialoille ja liikelaitoksille. Merkittävimmät yksikön palvelut ovat sosiaali- ja terveystoimialalle tuotetut etähoito- ja turvapuhelinpalvelut, Helsingin Matkapalvelu sekä kaupunkiyhteisesti tuotetut puheratkaisu- ja vaihdepalvelu. Puheratkaisupalveluja käytetään muun muassa sosiaali- ja terveystoimialan takaisinsoitto-, ajanvaraus- sekä neuvontapalveluissa.
Lisäksi yksikkö tuottaa erilaisia monikanavaisia asiakaspalveluja, kuten kaupunkilaisten sähköisen asioinnin chat-pohjaista palvelua. Kokeileva työkulttuuri näkyy Puhelin- ja hyvinvointipalvelujen palveluissa muun muassa nopeasti laajentuvassa sovellusrobotiikkapalvelussa, jota se tarjoaa kaupungin muille toimijoille. Puhelin- ja hyvinvointipalvelujen osuus Palvelukeskus Helsingin liikevaihdosta on noin 16 prosenttia.
Talous- ja hallintopalvelut -yksikkö toimii sisäisenä tukipalveluyksikkönä ja tuottaa hallinnon, talouden, hankintojen, HR:n, asiakkuuden hoidon, viestinnän, ICT:n, strategian ja toiminnanohjauksen sekä vastuullisuustyön johtamisen sisäisiä tukipalveluja. Yksikössä työskentelee noin 40 henkilöä.
Toimintaympäristön muutokset 2023
Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella
Toimintaympäristöä leimaa edelleen koronapandemiasta palautuminen, joka vaikuttaa sekä asiakkaisiin että henkilöstöön. Pandemian aiheuttamat tilanteet voivat aiheuttaa nopeasti toteutettavia muutoksia palveluissa tai synnyttää uusia palvelutarpeita. Inflaation ennakoidaan kiihtyvän edelleen ja Ukrainan sotatilanne sekä sen aiheuttama epävarmuus aiheuttavat merkittävää korotuspainetta raaka-ainehintoihin. Euroopan levottomuuksien jatkuminen aiheuttaa saatavuus- ja kustannuspainetta raaka-aineisiin ja energiaan. Palvelujen tuottamiseen tarvittavissa raaka-aineissa ja palveluissa on vuoden 2022 aikana tullut merkittäviä hinnankorotuksia ja sama trendi jatkuu. Elintarvikkeiden ja energian nousevilla hinnoilla on merkittäviä vaikutuksia palvelujen yksikkökustannuksiin. Hinnoittelumuutoksia toteutetaan vuodelle 2023 palveluissa, joissa palvelun tuottamisen kustannukset ovat kohonneet ja tavoiteltu nollatulos ei toteutuisi.
Vuoden 2022 alussa käynnistetyllä kehittämisohjelmalla vastataan toimintaympäristön muutokseen. Tunnistettuja tuottavuustavoitteita toteutetaan hankemaisesti osana kehittämisohjelman osaprojektia. Tuottavuustoimilla pyritään pääosin ruoka- ja puhtaanapitopalveluja sekä niihin liittyviä tukiprosesseja tehostamalla Palvelukeskuksen toiminnassa näkyviin säästöihin. Suunnitelman mukaiset toimintamenosäästöt toteutuvat lähes kokonaan työtä uudelleen järjestämällä, eläköitymisen sekä vuokratyövoiman vähentämisen kautta.
Pakkalan ruokatuotantolaitoksen vanhentuneet tilat, logistiikkaratkaisut ja laitteet rajoittavat nykyisellään toiminnan tuloksellista kehittämistä eivätkä mahdollista nykyaikaisen, korkealuokkaisen ruokapalvelun tuottamista. Ikääntyneen tuotantolaitoksen käyttäminen lisää myös toiminnallista riskiä. Nykyinen tuotantolaitos ei kytkeydy järkevästi kaupungin keittiöverkostoon ja ruokahuoltoon, jotta palvelun tuotanto voisi olla taloudellisesti tehokasta ja tasalaatuista. Henkilöstön saatavuuden ongelmat erityisesti puhelin- ja hyvinvointipalvelujen hoivapalveluissa ovat edelleen merkittäviä. Resurssipulan ratkaisemiseksi rekrytointia kohdennetaan ja tehostetaan, jotta voidaan vastata palvelujen laajentamisen tarpeisiin.
Pitkän aikavälin muutostekijöinä on huomattava, että palveluihin liittyy entistä enemmän digitaalisuutta, kuten sähköinen asiointi, chatit ja tekoälyn hyödyntäminen. Ilmastovaikutusten huomioiminen erityisesti ruokapalvelujen suunnittelussa, logistiikassa ja liikkumisessa vaativat osaamista ja tämä vaatii henkilöstöltä valmiuksia ja taitoja muutokseen.
Palvelukeskus Helsingin tuottavuus- ja kehittämisohjelman toimenpiteet vaikuttavat pitemmällä ajalla toimintaan samoin kuin jo aiemmin mainittu Pakkalan tuotantolaitoksen korvattava ratkaisu.
Vuoden 2023 keskeisimmät toimintaympäristön muutokset
Kilpailutusten seurauksena asiakasmäärä ruokailupalveluissa tulee jonkin verran pienenemään. Ikääntyvien määrän kasvu ja hoivan tarjoaminen entistä pitempään kotiin kasvattaa tarvetta etähoidolle ja kotiin tuotettaville palveluille. Helsingin kaupungin päättämien kilpailutusten piirissä ruoka- ja puhdistuspalveluissa on noin 70 Palvelukeskus Helsingin työntekijää, joista osa tullee siirtymään liikkeenluovutuksella kilpailutuksen voittavalle toimijalle 1.1.2023.
Puhelin- ja hyvinvointipalveluille keskeisin muutos vuonna 2023 liittyy sosiaali- ja terveystoimialalla tapahtuvaan sotepe-uudistukseen. Vaikka Helsinki järjestää itse lakimuutokseen liittyvät palvelut, rahoituksen eriyttäminen vaatii erityistä läpinäkyvyyttä ja aiheuttamisperusteisuutta palvelujen hinnoittelussa.
Kaupunkistrategian toteuttaminen
Kasvun paikka
Palvelukeskus Helsinki tuottaa ja kehittää tukipalveluja, jotta helsinkiläisten arki toimisi mahdollisimman hyvin. Palvelukehityksen tarpeet tulevat pääasiallisesti asiakastoimialoilta, mutta myös kaupunkilaisten tarpeista. Yhteistyötä asiakastoimialojen kanssa pyritään parantamaan muun muassa yhteisillä johdon tapaamisilla sekä palvelukohtaisissa ohjausryhmissä ja yhteiskehittämisen työpajoissa. Poikkihallinnollisia ohjelmia huomioidaan osana painopisteiden toteuttamista. Palvelukeskus Helsingin keskeisimmät muutostarpeet keskittyvät henkilöstökokemukseen ja henkilöstön saatavuuteen, asiakaskokemukseen ja asiakastarpeet huomioivaan palvelukehitykseen sekä tiedolla johtamiseen ja suoritteiden ja suoritekustannusten seurantaan, joka tukee toiminnan tehostamista.
Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana
Palvelukeskus Helsingin palveluissa toteutetaan läpileikkaavana tekijänä vastuullista taloudenpitoa, jonka tavoitteena on kestävän kasvun turvaaminen. Tällä tarkoitetaan toiminnan ja palvelujen tehokkuutta, mutta myös laaja-alaista saatavuutta. Huolimatta poikkeustilanteen aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista vuonna 2021, tulos oli noin 200 000 eur voitollinen. Vuoden 2022 osalta ennusteet osoittavat, että nollatulokseen pääseminen voi olla mahdollista,mikäli tuottavuusparannusten lisäksi tarkastellaan palveluvaatimuksia (ts. esim. yksikkökustannuksiltaan edullisemmat ateriat) sekä varaudutaan palveluhintojen tarkistuksiin. Vuoden 2023 aikana on varmaa, että toimintaa tulee mukauttaa kulujen nousua vastaavaksi erityisesti elintarvikehankintojen ja energian vaikutuksesta. Uusia palveluja on pystytty aloittamaan nopealla aikataululla ja tärkeintä on ollut toiminnan turvaaminen, millä on myös ollut kustannusvaikutuksia. Tavoite vuodelle 2023 pitää sisällään suunnitelman tuottavuuden parantamisesta ja toiminnan kehittämisestä.
Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat – asiakaskokemus
Palvelukeskus Helsingin palveluilla on hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia, joiden tuottamisessa tavoitellaan hyvää laatua, toimintavarmuutta ja miellyttävää asiakaskokemusta. Keskiössä ovat kaupunkistrategian mukaisesti hyvä yhteistyö tilaajakumppaneiden sekä palvelujen loppukäyttäjien kanssa. Asiakaskokemuksessa on saavutettu tavoitteiden mukaisia tuloksia. Vuonna 2023 asiakaskokemuksen rakentamisen painopiste on oppilaissa ja koululaisissa sekä ruokaraadeissa, joihin asiakkaita osallistamalla saadaan suoraa palautetta ruokalistan kehittämisen tueksi. Tavoitteena on saada aikaisempaa enemmän vastauksia koululaisille suunnattujen kyselyjen osalta. Ruoan menekinseurantaa arvioimalla voidaan seurata eri ruokalajien suosiota. Tilaajakumppanien asiakaskokemusta kysytään yhteistyötapaamisten jälkeisillä kyselyillä.
Henkilöstölle vetovoimainen Helsinki
Palvelualan ja hoivapalvelujen työvoimapulan ratkaisemisessa veto- ja pitovoiman luominen on tärkeää. Jatkuvaa työtyytyväisyyden mittaamista pilotoidaan ja anonyymiä rekrytointia toteutetaan asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä. Onnistumisen johtamisessa onnistumiskeskustelujen roolia vahvistetaan ja niiden toteuttamista aikaistetaan. Hyvällä johtamisella ja muun muassa monipaikkaisen työn laajentamisella hallinnossa, asiantuntijatyössä ja puhelin- ja hyvinvointipalveluissa pyritään parantamaan työtyytyväisyyttä. Tavoitteena on myös vähentää sairauspoissaoloja ennakoivasti.
Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua. Aikaistamme Helsingin hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030
Ympäristövastuun ja ilmastotavoitteiden toteutumiseksi ruokapalveluissa on asetettu vuosittaiset hävikin vähentämisen tavoitteet. Lihan ja maidon käyttöä vähennetään Helsingin kaupungin linjausten mukaisesti ja kasvis- ja kalaruoan osuutta lisätään. Hankinnoissa on luotu vastuullisuuden toteutumista edistäviä kriteerejä. Matkapalveluissa ajokilometrejä vähennetään matkoja yhdistämällä.
Strategiamittareilla on keskeinen rooli johtamisessa ja kaupunkistrategian toteuttamisessa. Seurannalla ja mittarien tasosta viestimisellä parannetaan myös tilannekuvaa ja koko organisaation tavoitteellisuutta.
Talousarvion toiminnan tavoitteet
Sitova toiminnan tavoite
Asiakaskokemustavoite 3,6 (asteikko 1–5). Asiakas- kokemustavoitteeseen lasketaan kaikkien kyselyjen keskiarvo. Mittaamisessa pyritään hyödyntämään palvelupolkuja, jolloin mittaamista tehdään useissa kohdissa palvelutapahtumaa.
Muut tavoitteet
Talous
- Vertailukelpoiset suoritekustannukset eivät nouse, jonka johdosta toimialojen palveluveloitukset laskevat
- Palvelukeskuksen toiminta tehostaa Helsingin kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluja 3,4 miljoonaa euroa
- Palvelukeskuksen toiminta tehostaa Sotepe-toimialan tukipalveluja erityisesti etähoidon palveluilla. Tavoitetaso määritellään vuoden 2022 lopussa.
- Pitkän aikavälin uusien tuottavuustoimenpiteiden tunnistaminen yhdessä asiakastoimialojen kanssa osaksi TA24 raamivalmistelua (em. uutena vuonna 2022 tunnistettujen 8.3 miljoonaa euroa / vuosi lyhyen tähtäimen tavoitteiden lisäksi)
Henkilöstö
- Omissa palveluissaan alallaan houkutteleva työpaikka
- Henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttaminen ennakoivasti
- Onnistumiskeskustelujen roolin vahvistaminen johtamisessa
- Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden lisääminen
- Työelämän monimuotoisuuden ja hybridityön lisääminen
Ympäristö
- Ympäristötavoite, ruokahävikin pienentäminen suunnitelman mukaisesti vaiheittain 10 prosenttia vuonna 2023 (vertailutasona vuoden 2021 lopun lähtötaso).
- Matkapalveluissa matkojen yhdistämisen lisääminen
Taloudellinen kestävyys
Palvelukeskus Helsingin johtokunta on linjannut, että tavoitteena on nollatulokseen pääseminen taloussuunnittelukaudella 2023–2024. Vuoden 2023 talousarviossa liikevaihto on 103,4 miljoonaa euroa ja nollatulos toteutuisi, mikäli palvelujen hintoja pystytään korottamaan kustannusten nousua vastaava määrä. Vuoden 2024 taloussuunnitelma ennakoi liikevaihtoa 101,2 miljoonaa ja liikevoittoa 312 000 euroa. Tavoite pitää sisällään suunnitelman tuottavuuden parantamisesta ja kehittämisestä lyhyellä ja pitkällä ajanjaksolla.
Merkittävin tuottavuutta parantava tekijä on ruokapalvelujen tuotantotavan muutos. Ensivaiheessa päiväkotiruokailussa lisätään yhdistelmätyötä, jossa ruokapalvelua ja päiväkotisiivousta toteuttaa sama henkilöstö. Samanaikaisesti siirrytään omavalmistuksesta siihen, että ruoka toimitetaan kylmänä ja se kuumennetaan sekä viimeistellään toimipaikoissa. Toimipaikkojen kylmälaitekapasiteettia lisätään Palvelukeskuksen toimesta. Näiden lisäksi puhtauspalveluissa siivouksen mitoitusta ja tuottavuutta parannetaan asteittain, jolla saadaan säästöä toimialoille ja Helsingin kaupungille.
Pakkalan tuotantolaitoksen korvaavan vaihtoehdon suunnittelua ja keittiöverkkoon uudistamiseen kohdistuvaa suunnittelua edistetään pitemmän ajanjakson suunnittelussa. Nykyisen tuotantolaitoksen kunto aiheuttavaa lisääntyvää riskiä palvelutuotannon toiminnalle.
Taloudelliseen kestävyyteen vuonna 2023 vaikuttavia tekijöitä ovat jo mainitut raaka-aineiden ja erityisesti elintarvikkeiden merkittävästi kohoavat hinnat ja energian sekä työvoiman kohoavat kustannukset. Kaupunkitasoisesti keskitettyjen digitalisaatiokustannusten ennakoidaan nousevan merkittävästi, samoin kuin työterveyshuollon kustannukset. Edellä mainittujen tuotantokustannusten nousu nostaa palvelujen yksikköhintoja, ja tämä aiheuttaa palvelujen hinnoitteluun korotuspaineita.
Organisaatioon tulee vaikuttamaan vielä vuoden ajan tiedossa oleva päiväkotien ruokapalvelujen ulkoistaminen, joka vaatii entisestään toiminnan sopeuttamista. Kaupungin päättämät palvelujen kilpailutukset vaikuttavat toteutuessaan liiketoimintaa supistavasti. Samalla se nostaa jäljelle jäävien palvelujen yksikkökustannuksia Palvelukeskus Helsingille yhä jäävien kiinteiden kustannusten vuoksi.
Vuonna 2023 palvelujen laskutusperustetta korjataan siten, että ne vastaavat todellisia ja palvelukehityksen kustannuksia.
Talousarvion vaikutusten arviointi
Taloudelliset vaikutukset
Palvelukeskus Helsinki työllistää noin 1 700 henkilöä. Työllisyysvaikutus on merkittävä erityisesti ruokapalvelualalle ja muun kielisten työllistymiselle palvelualalla.
Kaupungin sisäisen palvelutuotannon tuottavuutta parannetaan noin 3,4 miljoonalla eurolla vuoden 2023 aikana. Tämän lisäksi tuottavuutta parannetaan tulevina vuosina tuottavuus- ja kehittämisohjelman mukaisesti ja asetetaan pitemmän ajanjakson tavoitteet. Tämänkin jälkeen tukipalveluja tarkastelemalla kaupunkitasoisesti ja palvelutuotantoa tehostamalla voidaan kaupungin tukipalvelujen tuottavuutta parantaa.
Kuntavaikutukset
Palvelukeskus Helsingin toiminnalla ja toiminnan kehittämisellä on merkittäviä kuntalaisiin kohdistuvia vaikutuksia. Palveluilla on jo lähtökohtaisesti yhteiskuntavastuuta toteuttava rooli. Palvelut kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, seniorikeskuksissa, palveluasumisessa, kodeissa tai esimerkiksi asunnottomien ruokapalveluissa lisäävät kuntalaisten hyvinvointia, terveysvaikutuksia sekä sosiaalista pääomaa esimerkiksi ruoan, ruokakasvatuksen tai ruokakulttuurin avulla. Lisäksi palveluilla on merkittäviä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, joihin kiinnitetään erityistä huomioita esimerkiksi ruokapalvelujen kehittämisessä kuten ruokalistasuunnittelussa, hankinnoissa ja kuljetuksissa sekä päivittäisessä toiminnassa hävikin hallinnassa tai kuljetusten yhdistelyssä ja ajokilometrien optimoinnissa. Palvelukeskus Helsinki on harjaantunut ja valmistautunut toimimaan myös poikkeus- ja kriisiaikojen ruokapalvelujen tuottajana.
Ympäristövaikutukset
Vaikuttavuudeltaan merkittävien ympäristövastuullisuuden osa-alueiden huomioiminen pyrkii edistämään toiminnan resurssiviisautta sekä kulutuksen optimointia ja näin taloudellista vastuullisuutta. Vuonna 2023 ympäristövaikutusten hallinnan keskiössä ovat ruokahävikin pienentäminen, ilmasto- ja ympäristöystävällinen reseptiikka, vastuulliset ja vaikuttavat hankinnat, uusiutuva energia sekä ajoneuvojen vähäpäästöisyys. Edellä mainitut kehittämiskohteet vaativat taloudellisia resursseja, joiden avulla mahdollisestaan tarvittava osaaminen, kehitystyö, vastuulliset hankinnat sekä keskeiset järjestelmät ja niiden ylläpito.
Organisaatiovaikutukset
Palvelukeskus Helsingin tehtävä on olla kaupunkiorganisaatiossa kaupunginvaltuuston hyväksymän hallintosäännön mukaisesti kaupungin sisäisten tukipalvelujen tuottaja ja kehittäjä. Organisaatiota kehittämällä ja palvelutoimintaa sekä asiantuntijuutta keskittämällä kaupungin sisällä pystytään toimintaa edelleen tehostamaan erityisesti yhteisen ruokapalvelukonseptin luomisella ja suuntaviivojen toteuttamisella. Kasvun paikka merkitsee myös palveluorganisaatiolle palvelu-ulottuvuuden, palvelukulttuurin ja palveluasenteen vahvistamista, jolla on merkittäviä vaikutuksia kaupunkilaisille entistä parempana asiakaskokemuksena.
Henkilöstösuunnitelma
Palvelukeskus Helsingin menestymisen edellytys on motivoitunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Laadukkaan henkilöstöjohtamisen varmistamiseksi Palvelukeskus toteuttaa Helsingin kaupungin onnistumisen johtamisen mallia. Tavoitteena on, että jokaisella työntekijällä ja esihenkilöllä on mahdollisuus onnistua perustehtävässään. Keskeisessä roolissa on onnistumiskeskustelujen ja muiden työelämän keskustelujen laatu. Haasteellisessa työvoimatilanteessa panostetaan erityisesti henkilöstökokemuksen vahvistamiseen, työnantajakuvan kehittämiseen ja tunnettuuden kasvattamiseen sekä oppilaitosyhteistyöhön.
Vuoden 2023 erityisenä painopisteenä on esihenkilöiden osaamisen kehittäminen painottaen erityisesti ihmiskeskeistä ja valmentavaa johtamista muutostilanteissa ja onnistumisen ja monimuotoisen työyhteisön johtamisen taitoja. Suoritusperusteisen palkitsemisen malli otetaan käyttöön, mikäli kaupunkiyhteinen malli valmistuu. Palvelukeskuksen johtaminen pohjautuu Helsingin kaupungin johtamisen kulmakiviin. Tavoitteena on luoda asiakaslähtöistä yhteistyön kulttuuria hyvän johtamisen kautta.
Henkilöstön osaamisen sekä toimintatapojen kehittäminen tukee Palvelukeskuksen laadukkaiden ja vastuullisten palveluiden tuottamista. Osaamista kehitetään strategialähtöisesti, tulevaisuuden palvelutarpeita ennakoiden. Vuoden 2023 osaamisen kehittämisen erityisenä painopisteenä on ammatillinen moniosaaminen, ruoka- ja puhtauspalveluosaamisen yhdistäminen sekä moniosaajuuden kasvattaminen puhelin- ja hyvinvointipalvelujen asiakaspalvelutyössä. Panostamme asiakaskokemuksen johtamiseen ja kehittämiseen sekä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen esihenkilötyön ja johtamisen kehittämiseen. Edistämme vuoden 2023 aikana osaamisen johtamista arjessa, jonka tavoitteena on tukea oppimismyönteisen kulttuurin vahvistumista ja varmistaa jatkuva oppiminen ja uudistuminen.
Ruoka- ja puhtauspalvelujen ulkoistaminen vaikuttaa Palvelukeskuksen Helsingin toimintaan vuosina 2022–2023. Ruoka- ja puhtauspalveluja on ulkoistettu 1.8.2022 alkaen, kun 16 päiväkodin palveluja kilpailutettiin. Kolmen kohteen ulkoistus siirtyi myöhempään ajankohtaan, jolloin kohteiden uudet tilat valmistuvat. Liikkeenluovutuksessa kaupungin palvelusta siirtyi 12 henkilöä uudelle palveluntuottajalle. Vuoden 2023 osalta 1.1.2023 ulkoistuksessa siirtyy kilpailutetulle palveluntarjoajalle 35 toimipaikkaa, joista 27 kohteessa on ruoka- ja puhtauspalvelut ja 8 toimipaikassa puhtauspalvelut. Muutos koskee yhteensä 71 henkilöä.
Puhtaus- ja ruokapalvelun yhdistelmäpalvelun pilotointi käynnistetään syksyn 2022 aikana sosiaali- ja terveystoimialan Kalasataman toimintakeskuksessa (päivätoimintayksikkö). Pilotointia jatketaan 2023 ja sen aikana kerätään kokemuksia ja päätetään mahdollisesta yhdistelmäpalvelun laajentamisesta.
Sosiaali- ja terveystoimialalla on tavoitteena kasvattaa entisestään etähoidon palvelua, joka toteutuessaan tulee kasvattamaan hoivahenkilöstön määrää. Etähoidon kasvun vaikutukset henkilöresursseihin ennakoidaan olevan 7 henkilöä vuonna 2023.
Eläkepoistumaa on tulossa seuraavan kahden vuoden kuluessa eniten palvelu- ja ruokapalvelutyöntekijän sekä palvelu- ja ruokapalveluvastaavan tehtävissä, joissa eläköityviä laskennallisesti on yhteensä 36 työntekijää vuonna 2023 (monipalvelut 32, puhelin- ja hyvinvointipalvelut 3 ja talous- ja hallintopalvelut 1) ja vuonna 2024 yhteensä 36 työntekijää (monipalvelut 29, puhelin- ja hyvinvointipalvelut 5 ja talous- ja hallintopalvelut 2).
Sisäisen liikkuvuuden edistämisessä noudatetaan Helsingin kaupungin periaatteita. Kaupungin tavoitteena on luoda selkeä malli henkilöstön sisäiselle liikkumiselle. Sen avulla uudelleensijoittujien työllistyminen nopeutuu ja henkilöstön tehtäväkierto osaamisen mukaan helpottuu. Tämän lisäksi henkilöstöä kannustetaan sisäiseen liikkuvuuteen ja onnistumiskeskusteluissa kartoitetaan henkilöstön kiinnostusta ura- ja henkilökiertoon Helsingin kaupungin ja Palvelukeskus Helsingin sisällä. Tavoitteena on myös kasvattaa tulevina vuosina liikkuvan varahenkilöstön määrää erityisesti ruokapalvelutehtävissä.
Henkilöstön yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja monimuotoisuutta edistetään aktiivisin toimenpitein, joita ovat muun muassa anonyymi rekrytointi sekä yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti toimiminen.
Palvelukeskus Helsinki panostaa edelleen työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työkyvyn tukemiseen osallistumalla kaupunkitasoisiin hankkeisiin ja kehittämiseen sekä toteuttamalla Palvelukeskuksen Helsingin omaa työhyvinvoinnin toimintasuunnitelmaa.
Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet
Sitovat toiminnan tavoitteet
| Strategian painopiste | Tavoite | Mittari(t) | Kytkeytyminen strategian ohjelmiin |
| LIIKELAITOKSEN TAVOITE | |||
| Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat | Asiakaskokemustavoite: Loppuasiakastyytyväisyyden kehittäminen edellisen vuoden tasosta. Tilaajakokemuksen parantaminen (tilaaja- ja käyttäjäkumppanit) sekä vahvuuksien, heikkouksien ja mahdollisuuksien analysointi tukipalvelujen parantamiseksi | Tavoite vähintään 3,6 (asteikko 1-5) (vuonna 2021: 3,7) Asiakaskokemustavoitteeseen lasketaan kaikkien kyselyjen keskiarvo. Mittaamisessa pyritään hyödyntämään palvelupolkuja, jolloin mittaamista tehdään useissa kohdissa palvelutapahtumaa. Neljännesvuosittaiset mittaukset (CSAT) strategisten asiakastapaamisten (kuten ohjausryhmien jälkeen) n. 3-4 krt. / vuosi |
Muut toiminnan tavoitteet
| Strategian painopiste | Tavoite | Mittari(t) | Kytkeytyminen strategian ohjelmiin |
| LIIKELAITOKSEN TAVOITE | |||
| Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana | Vertailukelpoiset suoritekustannukset eivät nouse, jonka johdosta toimialojen palveluveloitukset laskevat.Palvelukeskuksen toiminta tehostaa Helsingin kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluja 3,4 milj. eurPalvelukeskuksen toiminta tehostaa Sotepe-toimialan tukipalveluja erityisesti etähoidon palveluilla. Pitkän aikavälin uusien tuottavuustoimenpiteiden tunnistaminen yhdessä asiakastoimialojen kanssa osaksi TA24 raamivalmistelua (em. uutena vuonna 2022 tunnistettujen 8.3 milj. eur / vuosi lyhyen tähtäimen tavoitteiden lisäksi) Etätyön kasvun myötä vuokrattujen toimistotilojen vähentäminen silloin, kun vuokraa maksetaan kaupungin ulkopuoliselle vuokranantajalle. | Tuottavuustavoite, huomioidaan yleinen kustannusten nousuValittujen keskeisten palvelujen suorien kustannusten kehitys:(kouluruoka: eur / lautanen; oma lähtöluku ja tavoite suorat + epäsuorat yksikkökustannukset vuoden 2022 lopussa); siivous m2 / h). Vuoden 2023 lopussa keskimääräinen neliötehotavoite 130 m²/hTuottavuus- ja kehittämisohjelman toimenpiteiden toteutuminen, mm. yhdistelmätyöhön siirtymisellä päiväkodeissa.Tavoitetaso määritellään vuoden 2022 lopussa. Johtokunnan ja ohjausryhmän kautta tulevat ja tunnistetut palvelut, joita voidaan tehostaa: K/E Tilojen vähentäminen 10 % (m2) | |
| Henkilöstölle vetovoimainen Helsinki | Omissa palveluissaan alallaan houkutteleva työpaikka.Henkilöstön työhyvinvointiinvaikuttaminen ennakoivasti.Onnistumiskeskustelujen roolin vahvistaminen johtamisessa.Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden lisääminen Työelämän monimuotoisuuden ja hybridityön lisääminen | Jatkuvan työtyytyväisyysmittauksen pilotointi, henkilöstötyytyväisyys, keskiarvo 8,0 (asteikko 0-10, ei mitattu aiemmin).Sairauspoissaolojen väheneminen, % tavoitetaso määritellään vuoden 2022 lopussa, v. 2021 sairauspoissaolot 5,3 %Onnistumiskeskustelut on käyty 90 %:sti toukokuun loppuun mennessä. Anonyymien rekrytointien määrä asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä 100 % Monipaikkaisen työn osuuden kasvattaminen puhelin- ja hyvinvointipalveluissa. Lähtötaso määritellään vuoden 2022 lopussa. | |
| Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua. | Ympäristötavoite, ruokahävikin pienentäminen suunnitelman mukaisesti vaiheittain 10 % vuonna 2023 (vertailutasona vuoden 2021 lopun lähtötaso).Matkapalveluissa matkojen yhdistämisen lisääminen | Jatkumo aikaisemmalta vuodelta: Ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä-> Tavoite sisältyy ja todennetaan kehittämisohjelman kokonaishävikin hallinnassa. Kokonaishävikin vähentäminen (tuottavuustoimenpiteiden tavoite 0,3 milj.€)Ruokahävikin vähentäminen 10 % vuoden 2021 lopun kokonaismäärästä suhteutettuna ruokailijamäärään. (Määrä vuoden 2022 lopussa: kg / ruokailija)Matkojen yhdistäminen 20 % | |
| Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen | Uudistumiskyvyn kasvattaminen palveluita jatkuvasti kehittämälläKeittiöverkon kokonaisuuden optimointi: tunnistettujen tuottavuusparannusten mahdollistamien keittiöinvestointien suunnitelman mukainen toteutus yhdessä Kaskon ja Kympin kanssaToimipaikkakohtainen Kaskon suoritemittari käytössä toimipaikoissa kuukausittaisjohtamisen välineenä, siellä missä se on saatavilla Digiosaamisen ja kyvykkyyksien lisääminen organisaatiossa | Toteutettujen kehitysprojektien uusien palvelujen laskutusKylmälaiteinvestointien / toteutusten määrä / saneeratut keittiöt 100 % käytössä peruskoulukohteissa, ei monitoimitalot (ei mitattu aiemmin) Digilähettiläiden määrän kaksinkertaistaminen |
Tuottavuuden kehittymistä kuvaavat tunnusluvut
Määrä- ja taloustavoitteet
Suorite- ja taloustavoitteet
Suoritteet
| 2021 | 2022 | ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
| Suoritetavoitteet | ||||||
| Liikeylijäämä liikevaihdosta % | 0,3 | −0,2 | −1,2 | 0,1 | 0,4 | 0,3 |
| Sijoitetun pääoman tuotto % | 0,4 | −0,3 | −1,8 | 0,1 | 0,6 | 0,5 |
| Henkilöstökulut (ml. Työvoiman ostot) liikevaihdosta % | 58,4 | 58,2 | 60,6 | 59,3 | 58,8 | 58,8 |
| Liikevaihto/henkilö 1 000€ | 67,2 | 68,1 | 65,2 | 65,6 | 67,5 | 69,8 |
| Toiminnan laajuustiedot | ||||||
| Liikevaihdon muutos % | 4,5 | 1,8 | 9,8 | −3,1 | −2,0 | −0,1 |
| Investoinnit liikevaihdosta %, Investeringar av omsättningen, % | 0 | 0,3 | 0,3 | 0,5 | 0,1 | 0,1 |
Henkilöstösuunnitelma
| 2021 | 2022 | ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
| Henkilöstön käyttö | ||||||
| Henkilöstön määrä | 1 445 | 1 427 | 1 637 | 1 575 | 1 500 | 1 475 |
| Henkilöstötyövuodet (oma henkilöstö) | 1 234 | 1 264 | 1 450 | 1 395 | 1 329 | 1 306 |
Tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut
Tuottavuusmittari
| 2021 | 2022 | ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
| Tuottavuusindeksi | 100 | 116 | 98 | 99 | 102 | 104 |
Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma
| 1 000 € | Käyttö 2021 | Ennuste 2022 | Talous- arvio 2023 | Talous- suunnitelma 2024 | Talous- suunnitelma 2025 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 97 160 | 106 652 | 103 371 | 101 243 | 101 141 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1 065 | 1 098 | 1 098 | 1 109 | 1 120 |
| Varsinaiset kulut | −97 767 | −108 756 | −104 004 | −101 609 | −101 616 |
| Poistot | −152 | −235 | −377 | −339 | −305 |
| Liikeylijäämä/alijäämä | 307 | −1 241 | 87 | 404 | 340 |
| Muut korkomenot | −9 | −12 | −12 | −12 | −12 |
| Korvaus peruspääomalle | −80 | −80 | −80 | −80 | −80 |
| Satunnaiset erät | 1 000 | ||||
| Tilikauden ylijäämä (alijäämä) | 1 218 | −1 333 | −5 | 312 | 248 |
| 1 000 € | Käyttö 2021 | Ennuste 2022 | Talous- arvio 2023 | Talous- suunnitelma 2024 | Talous- suunnitelma 2025 |
|---|---|---|---|---|---|
| Toiminnan rahavirta | |||||
| Liikeylijäämä/alijäämä | 307 | −1 241 | 87 | 404 | 340 |
| Poistot | 152 | 235 | 377 | 339 | 305 |
| Korvaus peruspääomalle | −80 | −80 | −80 | −80 | −80 |
| Muut rahoitusmenot | −9 | −12 | −12 | −12 | −12 |
| Tulorahoituksen korjauserät | 1 000 | ||||
| Investointien rahavirta | |||||
| Investointimenot | −11 | −300 | −500 | −100 | −100 |
| Toiminnan ja investointien rahavirta | 1 359 | −1 398 | −128 | 551 | 453 |
| Rahoituksen rahavirta | |||||
| Lainakannan muutokset, lyhytaikainen | −1 868 | ||||
| Muut maksuvalmiuden muutokset | 518 | ||||
| Rahoituksen rahavirta | −1 351 | ||||
| Vaikutus maksuvalmiuteen | 8 | −1 398 | −128 | 551 | 453 |