4 10 01 Kulttuuri ja vapaa-aika

1 000 €	Käyttö 2021	Talous- arvio 2022	Ennuste 2022	Ehdotus 2023	Talous- arvio 2023	Talous- suunnitelma 2024	Talous- suunnitelma 2025
Tulot yhteensä	29 566	35 832	33 694	35 814	35 814	36 835	37 948
Menot yhteensä	229 895	240 831	241 244	239 149	258 049	264 871	272 308
Ylitysoikeus
Toimintakate	−200 329	−204 999	−207 551	−203 335	−222 235	−228 036	−234 360
Poistot	14 167	11 683	11 683	9 493	9 493	8 809	9 561
Tilikauden tulos	−214 496	−216 682	−219 234	−212 828	−231 728	−236 845	−243 921
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)	−214 496	−216 682	−219 234	−212 828	−231 728	−236 845	−243 921
Muutos, %
Tulot		21,2	−6,0	−0,0	−0,0	2,8	3,0
Menot		4,8	0,2	−0,7	7,1	2,6	2,8

Vuoden 2023 menot ja toimintakate eivät ole vertailukelpoisia edellisten vuosien menojen ja toimintakatteen kanssa vuokramallin uudistuksesta ja Helsingin taidemuseon (HAM) säätiöittämisestä johtuen. Vertailukelpoinen toimintakatteen muutos vuosien 2022 ja 2023 välillä on 8,8 miljoonaa euroa / 4,4 prosenttia.

Talousarvion 2023 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan keskeisimmät painopisteet vuonna 2023 ovat:

• toiminnan elinvoimaisuus
• toiminnan tehostaminen

Toimialan palvelut ovat kärsineet merkittävästi koronaepidemiasta. Pitkäkestoiset ja muuttuvat rajoitukset kavensivat sekä kaupungin että yleishyödyllisten yhteisöjen ja yritysten toimintaedellytyksiä. Polarisaatio on kasvanut ja kaupunkilaisten turvallisuudentunne on heikentynyt. Yksinäisyydentunnetta koetaan erityisesti ikääntyneiden keskuudessa eivätkä kaupunkilaiset, erityisesti nuoret ja ikäihmiset ole löytäneet toimialan palveluihin odotetusti.

Toiminnan elinvoimaisuus edellyttää, että toimiala panostaa asiakaskokemuksen kehittämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. Tietojohtamisen kyvykkyyden vahvistaminen ja osaamisen kehittäminen edesauttavat palvelujen vaikuttavuutta ja kohdentamista. Toiminnan tehostaminen tarkoittaa asiakastarpeiden ja palvelutuotannon jatkuvaa arviointia, arvioinnin perusteella tehtäviä toimenpiteitä sekä investointeja työhyvinvointiin ja johtamiseen. Palvelujen hinnoittelua kehitetään tulonkannon varmistamiseksi.

Palvelujen saavutettavuutta ja tehostamista edistetään jatkamalla isoja digitalisaatiomuutoshankkeita suunnitelman mukaisesti. Pilottihankkeella kaupunkiuudistusalueella edistetään kaupunkiyhteistä tilavarauskokonaisuutta yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen ja kaupunkiympäristön toimialojen kanssa. Palveluverkkosuunnittelun tavoitteena on, että palveluja toteutetaan oikeassa paikassa, oikealla tavalla ja riittävässä suhteessa palvelun tarpeeseen.

Toiminnan kuvaus

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ylläpitää ja parantaa eri-ikäisten helsinkiläisten mahdollisuuksia henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, sivistymiseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen ja tukee Helsingin elinvoimaisuutta. Toimialalla tuotetaan vuosittain yli 20 miljoonaa elämystä yli 900 toimipaikassa, ulkoilualueilla ja taiteen eri keinoin noin 1 800 työntekijän osaamisella.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala toimii kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuudessa. Lautakunnalla on kolme jaostoa: kulttuuri- ja kirjastojaosto, liikuntajaosto ja nuorisojaosto.

Toimiala jakaantuu neljään palvelukokonaisuuteen ja hallintoon.

Kirjastopalvelukokonaisuus (kaupunginkirjasto) vastaa kirjastotoiminnasta sekä valtakunnallisesta kehittämistehtävästä, josta on lailla erikseen säädetty. Kirjastopalvelukokonaisuuden palvelut ovat aluekirjastopalvelut, keskustakirjasto Oodi, kirjastoverkon yhteiset palvelut ja valtakunnalliset kehittämispalvelut.

Kulttuuripalvelukokonaisuus vastaa kaupungin kulttuuripolitiikasta sekä kulttuuri-, orkesteri-, museo- ja taidemuseotoiminnoista. Kulttuuripalvelukokonaisuus vastaa sille kuuluvista valtakunnallisista ja alueellisista erityistehtävistä, joista laeilla erikseen säädetään. Kulttuuripalvelukokonaisuuden palvelut ovat kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri, kulttuurin edistäminen ja kulttuurikeskukset. Helsingin taidemuseo (HAM) ollaan säätiöittämässä 1.1.2023 alkaen.

Liikuntapalvelukokonaisuus vastaa liikunnasta ja liikuntapolitiikasta sekä liikunnan järjestämisestä ja liikuntapaikoista sekä leirintäalueesta. Liikuntapalvelukokonaisuuden palvelut ovat liikuntaan aktivointi, liikuntapaikat ja ulkoilupalvelut.

Nuorisopalvelukokonaisuus huolehtii nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta sekä ehkäisevän päihdetyön ja hyvinvoinnin edistämisestä. Nuorisopalvelukokonaisuuden palvelut ovat itäinen nuorisotyö, läntinen nuorisotyö ja pohjoinen nuorisotyö.

Toimialalla on palvelukokonaisuuksien lisäksi hallintojohtajan alaisuudessa toimialan hallinto, joka huolehtii toimialan hallinto- ja tukipalveluista. Toimialan hallinnon palvelut ovat hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, talous- ja suunnittelupalvelut, kehittämis- ja digitalisaatiopalvelut sekä viestintä- ja markkinointipalvelut.

Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain

4 10 01 (1 000 €)	Toimintakate €	Osuus ta-kohdan toimintakat- teesta %	Muutos ed. vuoteen €	Muutos ed. vuoteen %	Keskeisin muutosta selittävä tekijä
Kulttuuri ja vapaa-aika yhteensä	222 236	100,0 %	23 297	11,70 %	pääomavuokran muutos, indeksikorotukset, tilamuutokset, strategiset kohdennukset
Vuokramallin muutos	14 500	6,25 %	14 500
Kulttuuripalvelu-kokonaisuus	50 271	22,62 %	1 733	3,57 %
Liikuntapalvelu-kokonaisuus	61 078	27,48 %	2 564	4,38 %
Nuorisopalvelu-kokonaisuus	31 507	14,18 %	1 352	4,48 %
Kirjastopalvelu-kokonaisuus	40 254	18,1 %	1 828	4,76 %
Toimialan hallinto	24 626	11,08 %	1 319	5,66 %
Vuoden 2023 toimintakatteen muutoksista (euroa ja prosenttia) verrattuna edelliseen vuoteen on poistettu Helsingin taidemuseon (HAM) säätiöittämisen vaikutus.

Toimintaympäristön muutokset 2023

Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 

Segregaatio ja alueiden eriarvoisuus ovat lisääntyneet. Asukkaiden turvallisuudentunne on laskenut ja erityisesti nuorten mielenterveys on järkkynyt. Ikääntyneiden yksinäisyys on lisääntynyt ja toimintakyky laskenut. Toimialan toimenpiteet edistävät kaupunkilaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.

Toimiala tarkastelee jatkuvasti palvelurakennetta ja palvelujen laajuutta suhteessa käytössä oleviin määrärahoihin. Toimialan palvelukokonaisuudet toimeenpanevat palvelustrategioitaan, jotka selkeyttävät toimialan palvelutuotannon tehtäviä ja työnjakoa kulttuurin ja vapaa-ajan ekosysteemin ja toimialan välillä.

Ekosysteemin elinvoimaisuuteen voi mahdollisesti tuoda haasteita veikkausvoittovarojen siirtyminen valtion budjettirahoitukseen. Siirtymäajan jälkeinen rahoitustaso on vielä epäselvä. Vuosille 2023–2026 määrärahojen lasku on arvioitu pieneksi, mutta oletuksena on, että tämän jälkeen valtion rahoitus tehtäville laskee.

Vuoden 2023 keskeisimmät toimintaympäristön muutokset

Toiminnan kannalta keskeisimmät muutostekijät vuodelle 2023 ovat koronaepidemian ja Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamat muutokset toimintaympäristössä ja kulutuskäyttäytymisessä.

Kaupunginosien ja ihmisten välinen polarisaatio on kasvanut, kaupunkilaisten turvallisuudentunne on heikentynyt ja erityisesti nuoret ja ikääntyneet eivät ole koronarajoitusten jälkeen löytäneet toimialan palvelujen piiriin odotetusti. Toimiala vahvistaa kaupunkilaisten kriisikestävyyttä ja turvallisuuden tunnetta vakauttamalla toimintaa ja turvaamalla toimintojen elinvoimaisuutta.

Henkilöstön hyvinvointi on jatkuvassa kriisitilanteessa heikentynyt. Henkilöstösuunnittelu, esihenkilötyön vahvistaminen sekä toimintatapojen ja osaamisen kehittäminen ovat avainasemassa, jotta toimialan henkilöstö voi hyvin työssään.

Sotepe-uudistuksen aiheuttamien kaupungin sisäisten tehtäväsiirtojen myötä toimiala tarkastelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja keskitettyihin kuntalaispalveluihin liittyvän toiminnan organisointia ja kuluja. Helsingin Taidemuseon (HAM) säätiöittämisen ja toiminnan siirron valmistelu on pitkällä ja toimialan talousarvio on laadittu sillä olettamuksella, että säätiö aloittaa täysimääräisen toiminnan 1.1.2023.

Nuorisolaki on uudistumassa ja ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Nuorisolain uudistuksessa ehdotetaan lisättäväksi nuorisolakiin uudet säännökset Harrastamisen Suomen mallin mukaisesta nuorten harrastustoiminnasta sekä sen toteuttamiseen tarkoitetun valtionavustuksen myöntämisestä. Tavoitteena on vakiinnuttaa Harrastamisen Suomen mallin mukainen nuorten harrastustoiminta pysyväksi toimintamalliksi kunnissa, ja tätä kautta edistää perusopetukseen osallistuvien nuorten mahdollisuutta mieluisaan ja maksuttomaan harrastukseen.

Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät

Strategiset riskit

Strategisena riskinä on resurssien riittävyys kasvavan ja monimuotoistuvan kaupungin tarpeisiin sekä toimeenpanokyky nopeasti muuttuvassa maailmassa. Koronaepidemian jälkeen helsinkiläisten kulutuskäyttäytyminen on muuttunut. Riskiä torjutaan tavoitteiden systemaattisella seurannalla ja nopealla reagoinnilla muuttuviin tarpeisiin.

Henkilöstöresurssien riittävyys, jaksaminen ja osaaminen ovat keskeisessä roolissa toimialan palvelujen toteuttamisessa ja kehittämisessä kaupunkistrategian mukaisesti. Toimiala torjuu riskejä panostamalla henkilöstösuunnitteluun, tarvittavien strategisten kyvykkyyksien kehittämiseen, valmentavaan johtamiseen, esihenkilötyön kehittämiseen sekä ennakoivaan palvelujen suunnitteluun.

Taloudelliset riskit

Toimintaympäristön muutokset, kuten inflaatio ja energian hinnan nousu ovat johtaneet ennakoimattomaan tilanteeseen. Käyntikerrat ja tulokertymä eivät ole palautuneet koronaa edeltäneelle tasolle. Riskejä hallitaan tuottamalla strategiaa ja perustehtävää tukevat hinnoitteluperiaatteet, kehittämällä verkkokauppaa ja digitaalista löydettävyyttä sekä ottamalla käyttöön ulkoisen rahoituksen hankkeiden hallintamalli. Digitalisaatioinvestointeja suunnataan hankkeisiin, jotka vähentävät menoja, kasvattavat palvelujen käyttöä tai lisäävät tuloja.

Toimialan tilojen korjausvelka on kasvanut ja erityisesti toimialan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden toimipisteiden kunnossapito ja käytön tehostaminen on haasteellista. Toimiala torjuu riskiä tilakannan kasvun hallinnalla, panostamalla tilojen yhteiskäyttöön ja tilahallintaprosessin parantamisella.

Toiminnalliset riskit

Segregaatio ja alueiden eriarvoisuus lisääntyvät. Asukkaiden turvallisuudentunne on laskenut ja haastavat tilanteet palvelujen käyttäjien kanssa ovat lisääntyneet. Toimiala torjuu riskiä kohdistamalla toimenpiteitä erityisesti lapsiin ja nuoriin, ikääntyneisiin, pienituloisiin ja kaupunkiuudistusalueisiin. Tilat pidetään kunnossa ja siistinä, joka vähentää ilkivaltaa sekä lisää kaupunginosien arvostusta. Lisäksi kaupunkilaisia osallistetaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen toimialan osallisuussuunnitelman mukaisesti.

Ilmastonmuutos, muuttuva maailman tilanne ja energian hinnan muutokset vaikuttavat palvelutuotantoon. Toimiala torjuu riskiä uudistamalla palveluja ja toimintatapoja sekä lisäämällä yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan kanssa. 

Väestön rakennemuutokset haastavat toimialaa vastaamaan uusiin tarpeisiin. Henkilöstön saatavuus ja henkilöstön sekä esihenkilöiden kuormittuminen jatkuvassa epävarmuudessa ja muutoksessa, sekä tavoitteiden ja mahdollisuuksien ristiriidassa ovat riskejä toimialan tavoitteiden toteutumiselle. Toimiala torjuu riskejä uudistamalla palveluja ja toimintatapoja sekä kehittämällä henkilöstön osaamista ja esihenkilötyötä. Lisäksi kehitetään tietojohtamista ja edistetään henkilökunnan saatavuutta.

Kaupunkistrategian toteuttaminen

Toimiala toteuttaa kaupunkistrategiaa talousarviovuoden toiminnallisten tavoitteiden kautta.

Taide ja kulttuuri ovat hyvän elämän mahdollistaja

Strategian painopistettä taiteen ja kulttuurin osalta edistetään etenkin toimialan tavoitekokonaisuuksissa, jotka koskevat toiminnan elinvoimaisuutta ja ikäihmisten mahdollisuuksien parantamista lähteä liikkeelle, liikkua ja harrastaa yhdessä.

Ikääntyneiden helsinkiläisten toimintakyvyn edistämiseksi korostetaan harrastamista ja sosiaalista kanssakäymistä niin läsnä- kuin etäpalveluin yhdessä kumppanien kanssa.

Toimialan palvelut mahdollistavat kaupunkilaisten kykyä elää merkityksellistä ja oman näköistä elämää. Toiminnan elinvoimaisuutta turvataan toimialan palveluiden vakauttamisella ja yhteensovittamalla palvelujen määrä, laatu ja resurssit. Samalla varmistetaan henkilöstön hyvinvointia ja vahvistetaan esihenkilötyötä sekä vahvistetaan tietojohtamista ja henkilöstön osaamista.

Toimiva ja kaunis kaupunki

Toimiva ja kaunis kaupunki -painopistettä edistetään toimialan tavoitekokonaisuudessa, joka koskee turvallisuuden tunteen parantamista kaupunkiuudistusalueilla kaupunkiympäristöä ja palveluita kehittämällä.

Osana Viihtyisä kaupunki -ohjelmaa kehitetään kaupunkiyhteistä tilavarauspalvelua ja vastataan kaupunkiyhteisestä ohjausrakenteesta. Sujuvan tilojen asukaskäytön palvelupilotti käynnistetään Kannelmäki-Malminkartanon kaupunkiuudistusalueella yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimialojen kanssa.

Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat

Strategian painopistettä helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden osalta edistetään toimialan tavoitekokonaisuudella, joka koskee mielen hyvinvoinnin varhaisen tuen parantamista lasten ja nuorten arjessa.

Varhaista tukea nuorten arjessa parannetaan kouluttamalla toimialan henkilökuntaa käyttämään Common Approach -mallia, jonka avulla huonosti voivat lapset ja nuoret tunnistetaan entistä paremmin ja osataan ohjata palveluiden pariin.

Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana

Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana -painopistettä edistetään toimialan tavoitekokonaisuuksissa, jotka koskevat toiminnan tehostamista ja käyttötalouden tuottavuutta.

Vastuullisen taloudenpidon varmentamiseksi toimiala tehostaa toimintaansa ja edistää käyttötalouden tuottavuuden parantamista.

Tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi tehdään konkreettisia toimenpiteitä, kuten rakenteellisia uudistuksia, joilla on vaikutuksia palvelujen laajuuteen.

Toimiala arvioi asiakastarpeita ja palvelutuotannon tapoja ja tekee niiden pohjalta toimenpiteitä.  Palvelujen saavutettavuutta ja tehostamista edistetään tekemällä palveluverkkosuunnitelma ja jatkamalla isoja digitalisaatiomuutoshankkeita.

Talousarvion toiminnan tavoitteet

Toimialalla on kuusi toiminnan tavoitetta, kaksi sitovaa ja neljä muuta toiminnan tavoitetta.

Sitovat toiminnan tavoitteet

Toiminnan elinvoimaisuus

Toiminnan elinvoimaisuutta turvataan toimialan palveluiden vakauttamisella ja yhteensovittamalla palvelujen määrä, laatu ja resurssit. Palvelustrategioiden toimeenpanoa jatketaan ja koronapalautumisen määrärahojen käyttöä arvioidaan ja kohdennetaan uudelleen soveltuvin osin.

Toiminnan elinvoimaisuuden turvaaminen edellyttää toimenpiteitä asiakaskokemuksen ja henkilöstön hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tietojohtamisen kyvykkyyden vahvistaminen ja osaamisen kehittäminen edesauttaa palvelujen kohdentamista ja vetovoimaisuutta. Tavoitteen toteutumista seurataan fyysisten ja digitaalisten käyntikertojen määrällä.

Toiminnan tehostaminen

Toiminnan tehostaminen tarkoittaa jatkuvaa arviointia asiakastarpeista, palvelutuotannon tavoista sekä investointeja työhyvinvointiin ja johtamiseen. Palvelujen hinnoittelua kehitetään tulonkannon varmistamiseksi.

Palvelujen saavutettavuutta ja tehostamista edistetään jatkamalla isoja digitalisaatiomuutoshankkeita suunnitelman mukaisesti. Palveluverkkosuunnittelulla pyritään takaamaan, että palveluja toteutetaan oikeassa paikassa, oikealla tavalla ja riittävässä suhteessa palvelun tarpeeseen.

Tavoitteen toteutumista seurataan palvelukokonaisuuksittain mitattavalla yksikkökustannuksella. Yksikkökustannus lasketaan palvelukokonaisuuksittain niin, että palvelukokonaisuuksien nettomenoja (menot miinus tulot) verrataan palvelukokonaisuudessa aikaansaatuihin suoritteisiin eli käyntikertoihin. Näin pyritään osoittamaan palvelukokonaisuuksien toiminnan panos-tuotos-suhdetta. Yksikkökustannuslaskennassa toimialan yhteisten hallinto- ja tukipalveluiden kustannukset on vyörytetty täysimääräisesti palvelukokonaisuuksille. Toimialan jakamia avustusmäärärahoja ei huomioida yksikkökustannuslaskennassa.

Mittarilla pyritään ohjaamaan toimintaa ja johtamista tehokkaasti huomioiden se, että toiminnan volyymit palvelukokonaisuuksien välillä ja niiden sisällä vaihtelevat paljon.

Muut toiminnan tavoitteet

Parannetaan ikäihmisten mahdollisuuksia lähteä liikkeelle, liikkua ja harrastaa yhdessä

Ikäihmisten toimintakyvyn edistämiseksi tuetaan ikääntyneiden kulttuuri- ja taidetoimintaan osallistumista ja harrastamista, kasvatetaan liikunnan kurssitoiminnan täyttöastetta ja osallistujamäärää, täydennetään palvelutuotantoa laadukkailla etäpalveluilla yhteistyössä toimialojen, yhdistysten ja järjestöjen kanssa sekä julkaistaan ikäihmisten hyvinvointia tukeva kaupunkitasoinen verkkosivusto. Tavoitteen toteutumista seurataan edellämainittujen toimenpiteiden toteutumisasteella.

Parannetaan mielen hyvinvoinnin varhaista tukea lasten ja nuorten arjessa

Toimialalla otetaan käyttöön Common Approach -malli, joka helpottaa eri ammattiryhmien, lasten ja nuorten sekä perheiden välistä vuorovaikutusta, luo toimijoiden yhteistä kieltä ja kokonaisvaltaisempaa hyvinvointikuvaa. Jatketaan lasten ja nuorten ohjaustyössä olevien koulutusta mallin käyttöön ottamiseksi toimialalla. Tavoitteen toteutumista seurataan koulutukseen osallistuneiden määrällä.

Parannetaan turvallisuuden tunnetta kaupunki- uudistusalueilla kaupunkiympäristöä ja palveluita kehittämällä

Toteutetaan toimialayhteinen pilotti sujuvasta tilavarauspalvelusta kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimialan kanssa kaupunkiuudistusalueella. Tarkoituksena on saada yhteinen toimintamalli kaupunkiyhteiseen tilavarauskokonaisuuteen. Tavoitetta seurataan tilavarauspilotin projektisuunnitelman toteutumisasteella.

Käyttötalouden tuottavuus

Tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi tehdään konkreettisia toimenpiteitä, kuten rakenteellisia uudistuksia, joilla on vaikutuksia palvelujen laajuuteen. Tavoitteen toteutumista seurataan samalla mittarilla kuin toiminnan tehostamisen tavoitetta.

Taloudellinen kestävyys

Tuottavuuskehitys

Toimialan tuottavuutta mitataan tuottavuusindeksillä, jossa verrataan toimialan toimintakatetta (tulot miinus menot) palveluissa käyvien asiakkaiden käyntikertojen (fyysiset ja digitaaliset) määrään. Tuottavuusindeksin laskennassa inflaation vaikutus on poistettu. Lisäksi toimintakatteesta on poistettu avustusmäärärahat.

Tuottavuusindeksi kertoo mikä on palveluiden tuottamiseen käytettävän rahan suhde asiakkaiden käyntikertoihin. Tuottavuusindeksin kasvaessa käyntikerrat kasvavat rahan käyttöä nopeammin.

Tuottavuusindeksin vertailuvuosi on 2021. Tuolloin käyntikertoja palveluissa kertyi koronaepidemian vuoksi aikaisempia vuosia selvästi vähemmän. Myös vuonna 2022 korona on vaikuttanut negatiivisesti kävijämääriin, ei kuitenkaan niin paljon kuin vuonna 2021. Vuodesta 2023 eteenpäin koronan ei enää suoraan arvioida vaikuttavan käyntimääriin. Käyntimäärät suhteessa määrärahoihin kasvavat merkittävästi vuosien 2021 ja 2023 välillä, joka selittää tuottavuusindeksin huomattavaa parantumista.  

Vuonna 2022 koronasta aiheutuneet tulomenetykset ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena tullut hintojen nousu (energia, asuminen, liikenne, ruoka) ovat heikentäneet toimialan toimintakatetta ja tuottavuuskehitys on ollut suunniteltua heikompi.

Vuonna 2023 yleisen taloudellisen epävarmuuden ja inflaation aiheuttaman kuluttajien ostovoiman pienentymisen arvioidaan tuovan edelleen haasteita toimialan taloudelliseen tilanteeseen, mikä vaikeuttaa toimialan mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteen mukainen tuottavuusindeksin tavoitearvo.

Toimiala pyrkii parantamaan kustannustehokkuuttaan mm. lisäämällä automatisaatiota asiakaspalveluissa, joissa se edistää tuottavuutta ja hyvää asiakaskokemusta. 

Yksikkökustannusten muutos

Yksikkökustannukset kertovat kuinka paljon toimiala käyttää määrärahoja palvelukokonaisuuksittain suhteessa Helsingin väestömäärään. Yksikkökustannuslaskennassa palvelukokonaisuuksien toimintakatetta (tulot miinus menot) verrataan väestömäärään. Toimialan yhteisten hallintopalveluiden menot on yksikkökustannuslaskennassa vyörytetty palvelukokonaisuuksille täysimääräisesti.

Yksikkökustannuksia on laskettu kahdella tavalla: niin, että yksikkökustannuksiin sisällytetään toimialan jakamat järjestö- ja laitosavustukset sekä yksikkökustannukset ilman avustuksia.

Vuosina 2020 ja 2021 koronaepidemia on lisännyt toimialan menoja varsinkin annetuissa avustuksissa, kun toimiala on jakanut lisäavustuksia kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen kumppaneille koronasta aiheutuneiden haittojen vähentämiseksi. Lisämenot nostavat toimialan yksikkökustannuksia kyseisinä vuosina.

Vuonna 2023 yksikkökustannuksiin tuo painetta Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena tullut hintojen nousu, mikä näkyy erityisesti sähkön hinnassa.

Suoritteet

Toimialan suorite on käyntikerrat, jotka jakaantuvat fyysisiin ja digitaalisiin käynteihin.

Vuosina 2020–2021 toimialan suoritteet tippuivat merkittävästi toimialan palveluihin kohdistuneiden, koronaepidemiasta johtuvien, aukiolorajoitusten vuoksi. Alkuvuonna 2022 vaikuttaneet koronarajoitukset näkyvät kyseisen vuoden suoritteissa. Vuodesta 2023 alkaen suoritteiden arvioidaan kasvavan maltillisesti.

Suoritemäärässä on huomioitu Helsingin Taidemuseon suunniteltu säätiöittäminen.

Talousarvion vaikutusten arviointi

Lapsivaikutukset

Toimiala tasoittaa kiihtyvää polarisaatiota toteuttamalla toimenpiteitä erityisesti lasten ja nuorten palvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Pandemian aiheuttamat rajoitukset näkyvät edelleen lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisenä ja turvallisuudentunteen kehittäminen vaatii tietoperustaisuutta, jota käytetään päätöksenteon tukena. Palveluissa tapahtuva ikäryhmien ja erilaisten lapsiryhmien ja lasten tarpeiden huomioiminen ja kokemusten kuuleminen vahvistavat toiminnan mielekkyyttä ja laatua.

Toimiala on tiiviisti mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttamisessa. Malli auttaa varmistamaan, että erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet toteutuvat. Lapsiystävällinen kunta -mallin keskiössä on lapsivaikusten arvioinnin osaamisen kehittäminen. Lisäksi toimialalla otetaan käyttöön Common Approach -malli, jonka tavoitteena on helpottaa eri ammattiryhmien, lasten ja nuorten sekä perheiden välistä vuorovaikutusta. Tämän tarkoituksena on luoda toimijoiden välille yhteistä kieltä ja kokonaisvaltaisempaa hyvinvointikuvaa.

Toimenpiteiden arvioidaan kaventavan hyvinvointieroja, vahvistavan lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta ja identiteettiä sekä lisäävän osallisuutta ja turvallisuudentunnetta asuinalueilla.

Sukupuolivaikutukset

Toimiala on sitoutunut kaupunkiyhteisten sekä toimialan omien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toimenpiteiden edistämiseen. Palveluissa huomioidaan sukupuolten moninaisuus ja kerätään tietoa asiakkaiden tarpeista. Yhdenvertaisuutta edistetään käytännön toimenpiteillä palveluissa, mm. laatimalla ja päivittämällä turvallisemman tilan periaatteet kaikissa toimipaikoissa. Toimialan olosuhteita kehitetään palvelemaan kaikkia sukupuolia tasa-arvoisesti, vahvistetaan henkilökunnan asiakaspalveluosaamista ja kehitetään yhdenvertaista ja sensitiivistä viestintää ja markkinointia. Avustamisen sukupuolivaikutuksia seurataan säännöllisesti.

Toimenpiteiden arvioidaan vähentävän syrjintää, purkavan stereotypioita sukupuolten eroista, lisäävän henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamista sekä lisäävän palvelujen houkuttelevuutta kaikille.

Hyvinvointi- ja terveysvaikutukset

Koronaepidemian aikana toimintojen sululla tai rajoitetulla aukiololla on ollut suuri merkitys kaupunkilaisten hyvinvointiin. Erityisesti kulttuuri- ja taidealan ahdingolla on ollut vaikutuksia asukkaiden ja toiminnan tuottajien mielen hyvinvointiin. Vaikutukset ovat edelleen näkyvillä; asiakkaat eivät ole palanneet palveluihin odotetusti.

Toimialalla jatketaan toimenpiteitä erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien sekä ikääntyneiden toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. Koronapalautumisen määrärahojen käyttöä arvioidaan ja kohdennetaan uudelleen soveltuvin osin. Digitaalisten palvelujen kehittäminen lisää palvelujen saavutettavuutta, mutta toisaalta heikommassa asemassa olevien kaupunkilaisten tuen tarve lisääntyy.

Toimenpiteillä arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia kaupunkikulttuurin ja arjen jälleenrakentamiseen, kaupunkilaisten, erityisesti ikääntyneiden yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja yksinäisyyden torjumiseen sekä fyysiseen hyvinvointiin.   

Ympäristövaikutukset

Toimialan palvelukokonaisuudet toteuttavat omia ympäristöohjelmiaan tavoitteineen ja toimenpiteineen sekä osallistuvat kaupunkitasoisten ohjelmien toteutukseen. Kansalaisten toimintamahdollisuuksia kestävämmän tulevaisuuden eteen vahvistetaan ympäristötietoisuutta ja - osaamista kasvattamalla. Toimenpiteillä ennakoidaan olevan myönteinen vaikutus erityisesti lasten ja nuorten asenteisiin ja edistävän kaupunkilaisten kestävää elämäntapaa ja kulutuskäyttäytymistä.

Konkreettisia toimenpiteitä energian käytön vähentämiseksi jatketaan toimipisteissä, muun muassa uusimalla valaistusta ja säätelemällä lämmitystä ja ilmastointia.

Kaupunkiyhteinen tilavarauskokonaisuus tehostaa kaupungin hallinnassa olevien tyhjien ja vajaakäyttöisten tilojen käyttöä. Palveluverkkosuunnittelulla pyritään takaamaan, että palveluja toteutetaan oikeassa paikassa, oikealla tavalla ja riittävässä suhteessa palvelun tarpeeseen. Toimiala tukee henkilöstön mahdollisuuksia monipaikkaiseen työhön. Toimenpiteillä arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia resurssien tehokkaampaan ja kestävämpään käyttöön.

Henkilöstösuunnitelma

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on laadittu henkilöstösuunnitelmat toimiala- ja palvelukokonaisuustasoille vuosille 2023–2025.

Toimialan palveluiden suorituskyvyn kehittämisen tavoitteilla tähdätään palvelutuotannon tuottavuuskasvuun ja henkilöstön veto- ja pitovoiman parantamiseen.

• Johdetaan digitaalista transformaatiota ja kehitetään tietojohtamista (digiohjelman vakiinnuttaminen, osaamisen kehittäminen, tekninen resurssointi)
• Työstetään ratkaisu toimialan poikkileikkaavien palveluiden koordinointiin, johtamiseen ja jatkuvuuteen
• Vahvistetaan toimialan työhyvinvointia tukevan työkulttuurin rakenteita sekä huolehditaan henkilöstön ja esihenkilöiden jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Toteutetaan esihenkilötyön ja -osaamisen uudistamishanke.
• Huolehditaan toimialan henkilöstön saatavuudesta ja pitovoimasta suunnitellusti ja hyvän henkilöstöjohtamisen keinoin.

Henkilöstömäärään liittyvällä kehittämisellä turvaamme kaupungin palvelut osaavan, joustavan ja riittävän henkilöstön turvin

• Toimialan vakanssirakenteita uudistetaan palvelustrategioiden ja sitovien tavoitteiden mukaiseksi. Lisäksi etsitään ketteriä ratkaisuja henkilöstötarpeisiin. Rakennetaan ennakoivaa eläkepoistumasuunnittelua, ja uudistetaan tarvittaessa tehtäviä. Työvoiman vuokrauspalveluita hyödynnetään pääasiassa lyhytaikaisten sijaisten hankintaan.

Yhteistyön ja liikkuvuuden kehittämisen avulla luomme aktiivista yhteistyön kulttuuria, koska yhteiset asiakkaamme edellyttävät saumatonta yhteistyötä.

• Luodaan vahvempia yhteistyörakenteita palveluiden välille, ja tehdään ne myös näkyväksi ja avoimiksi. Kehitetään henkilöstön yhteistyövalmiuksia esim. työyhteisöviestinnän taitoja, osaamisen jakamisen taitoja ja yhdessä ohjautuvuutta.
• Hyödynnetään kaupunkitasolla kehitettäviä työkaluja toimialan sisäisen liikkuvuuden vahvistamisessa.

Osaamisen johtamisen tavoitteena on sellaisen tulevaisuuden rakentaminen, jossa teemme työtä yritteliäästi, ideoiden ja jatkuvasti yhdessä oppien – välillä virheidenkin kautta!  

Osaamisen kehittämisen alueet:

• Oppiva ja hyvinvoiva työyhteisö: Itsensä johtaminen; Ketterä oppiminen; Yhteisöohjautuvuus
• Asiakaskohtaaminen: Vuorovaikutustaidot; Verkostojohtaminen, Fasilitointitaidot, Palvelumuotoilu, Sähköisten palvelujen tunteminen
• Digiosaaminen ja kehittyvä työskentelytapa: Tietojohtaminen; Projektityöskentely, Prosessiosaaminen; Talous- ja hankintaosaaminen; Digitaaliset työvälineet, järjestelmät ja digiosaaminen
• Johtamisosaaminen: Onnistuminen johtaminen; Osaamisen johtaminen; Valmentava johtaminen
• Substanssiosaaminen

Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet

TOIMIALAN TAVOITE
Taide ja kulttuuri ovat hyvän elämän mahdollistaja	Toiminnan elinvoimaisuus	Käyntikerrat toimialan palveluissa ovat vähintään 23 000 000	Viihtyisä kaupunki
Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana	Toiminnan tehostaminen	Yksikkökustannukset toimialan palvelukokonaisuuksissa ovat korkeintaan seuraavanlaiset (suluissa talousarviovuoden 2022 tavoitearvo*, johon vuoden 2023 tavoitetta verrataan):kulttuuripalvelukokonaisuus 23,15 euroa (23,27 euroa), liikuntapalvelukokonaisuus 6,82 euroa (6,48 euroa), nuorisopalvelukokonaisuus 26,17 euroa (24,17 euroa), kirjastopalvelukokonaisuus 4,20 euroa (4,09 euroa). *) Vuoden 2023 yksikkökustannukset on laskettu ilman kaupungin sisäisen vuokramallin aiheuttamaa muutosta. Vuoden 2022 tavoitearvoista on poistettu Helsingin taidemuseon (HAM) vaikutus, sillä HAMin toiminta siirtyy suunnitelmien mukaan säätiöön 1.1.2023 alkaen.	Vastuullinen ja kestävä talous

Muut toiminnan tavoitteet

Strategian painopiste	Tavoite	Mittari(t)	Kytkeytyminen strategian ohjelmiin
KAUPUNKIYHTEINEN TAI TOIMIALOJEN YHTEINEN TAVOITE
Taide ja kulttuuri ovat hyvän elämän mahdollistaja	Parannetaan ikäihmisten mahdollisuuksia lähteä liikkeelle, liikkua ja harrastaa yhdessä	Mittari 1: Tuetaan ikääntyneiden kulttuuri- ja taidetoimintaan osallistumista ja harrastamista: ikääntyneiden kulttuuritoiminnan edistämiseen kohdennetut avustukset on myönnetty vuoden 2023 loppuun mennessäMittari 2: Kasvatetaan liikunnan kurssitoiminnan täyttöastetta ja kävijämäärää: täyttöaste vähintään 90 % ja kävijämäärä vähintään 145 000 kävijääMittari 3: Täydennetään palvelutuotantoa laadukkailla etäpalveluilla yhteistyössä toimialojen, yhdistysten ja järjestöjen kanssa: digisisältöjen määrä on 20 % suurempi kuin vuonna 2022Mittari 4: Julkaistaan ikäihmisten hyvinvointia tukeva kaupunkitasoinen verkkosivusto vuoden 2023 loppuun mennessä	Viihtyisä kaupunki
Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat	Parannetaan mielen hyvinvoinnin varhaista tukea lasten ja nuorten arjessa	Common Approach -mallin koulutukseen osallistuneiden määrä  on vähintään 130 työntekijää	Segregaation ehkäisy
Toimiva ja kaunis kaupunki	Parannetaan turvallisuuden tunnetta kaupunkiuudistusalueilla kaupunkiympäristöä ja palveluita kehittämällä	Toimialayhteisen pilotin toteuttaminen sujuvasta tilavarauspalvelusta kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimialan kanssa yhdellä kaupunkiuudistusalueella:  Mittari 1: Tilavarauksen prosessit on selkeytetty pilottialueella kolmessa toimipaikassa projektisuunnitelman tavoitteiden mukaisestiMittari 2: Lukitusratkaisujen ja järjestelmäintegraation toteuttamisvaihtoehtojen kartoitus on tehty	Viihtyisä kaupunki
Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana	Käyttötalouden tuottavuus	Yksikkökustannukset toimialan palvelukokonaisuuksissa ovat korkeintaan seuraavanlaiset (suluissa talousarviovuoden 2022 tavoitearvo*, johon vuoden 2023 tavoitetta verrataan):kulttuuripalvelukokonaisuus 23,15 euroa (23,27 euroa), liikuntapalvelukokonaisuus 6,82 euroa (6,48 euroa), nuorisopalvelukokonaisuus 26,17 euroa (24,17 euroa), kirjastopalvelukokonaisuus 4,20 euroa (4,09 euroa). *) Vuoden 2023 yksikkökustannukset on laskettu ilman kaupungin sisäisen vuokramallin aiheuttamaa muutosta. Vuoden 2022 tavoitearvoista on poistettu Helsingin taidemuseon (HAM) vaikutus, sillä HAMin toiminta siirtyy suunnitelmien mukaan säätiöön 1.1.2023 alkaen	Vastuullinen ja kestävä talous

Suorite- ja taloustavoitteet 

Suoritteet 

	2021	2022	Ennuste 2022	2023	2024	2025
Suoritetavoitteet
Käyntikerrat yhteensä	32 263 204	22 827 000	20 755 100	23 000 000	23 432 000	23 864 000
Fyysiset käyntikerrat	14 291 456	18 827 000	16 840 400	19 027 000	19 378 000	19 729 000
Kirjasto	4 387 631	7 500 000	6 750 000	7 700 000	7 750 000	7 800 000
Kulttuuri	619 717	1 200 000	1 055 000	1 200 000	1 250 000	1 300 000
Liikunta	8 615 338	9 000 000	8 200 000	9 000 000	9 250 000	9 500 000
Nuoriso	668 770	1 127 000	835 400	1 127 000	1 128 000	1 129 000
Digitaaliset käyntikerrat	17 971 748	4 000 000	3 914 700	3 973 000	4 054 000	4 135 000
Kirjasto	13 632 949	3 200 000	3 000 000	3 300 000	3 350 000	3 400 000
Kulttuuri	4 275 949	450 000	565 000	450 000	475 000	500 000
Liikunta	0	0	0	90 000	95 000	100 000
Nuoriso	62 850	133 000	132 700	133 000	134 000	135 000
Toimialan yhteiset palvelut	0	217 000	217 000	0	0	0
* vuonna 2022 otetaan käyttöön uudistettu määritelmä digitaaliselle käyntikerralle

Henkilöstösuunnitelma 

	2021	2022	Ennuste 2022	2023	2024	2025
Henkilöstön käyttö
Henkilöstön määrä	1 822	1 824	1 824	1 752	1 752	1 752
Henkilöstötyövuodet (oma henkilöstö)	1 026	1 028	1 028	956	956	956

Tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut 

Tuottavuusmittari 

	2021	2022	Ennuste 2022	2023	2024	2025
Tuottavuusindeksi, Tuottavuus 2021 = 100	100	119,8	107,5	121,9	123,2	124,2

Yksikkökustannusten kehitys 

e / asukas (sis. järjestö ja laitosavustukset)	2021	2022	Ennuste 2022	2023	2024	2025
Palvelukokonaisuus
Liikunta	128,20	125,80	130,60	128,00	129,90	131,80
Nuoriso	47,60	51,40	50,70	53,30	54,40	55,50
Kirjasto	63,10	66,50	66,20	68,90	70,30	71,70
Kulttuuri	125,20	123,40	123,40	116,60	118,00	119,40
Yhteensä	364,10	367,10	370,90	366,90	372,60	378,30

Prosenttimuutos yksikkökustannuksissa 

Muutos, %	2021	2022	Ennuste 2022	2023	2024	2025
Palvelukokonaisuus
Liikunta		−1,90%	3,80%	−2,00%	1,50%	1,50%
Nuoriso		7,90%	−1,30%	5,10%	2,00%	2,00%
Kirjasto		5,40%	−0,40%	4,10%	2,00%	2,00%
Kulttuuri		−1,50%	0,10%	−5,50%	1,10%	1,20%
Yhteensä		0,80%	1,00%	−1,10%	1,60%	1,50%

e / asukas (ilman avustuksia)	2021	2022	Ennuste 2022	2023	2024	2025
Palvelukokonaisuus / palvelu
Liikunta	88,90	90,00	94,80	92,50	94,60	96,70
Nuoriso	43,10	47,40	46,60	49,20	50,30	51,30
Kirjasto	63,10	66,50	66,20	68,90	70,30	71,70
Kaupunginmuseo	12,30	12,30	12,10	13,10	13,40	13,70
Orkesteri	19,00	19,70	19,60	20,90	19,30	21,80
Taidemuseo	11,90	11,60	11,90	0	0	0
Kulttuurikeskukset ja kulttuurin edistäminen	18,30	19,70	19,70	22,90	23,90	25,00
Yhteensä	256,50	267,20	270,90	267,60	271,80	280,20

Prosenttimuutos yksikkökustannuksissa 

Muutos, %	2021	2022	Ennuste 2022	2023	2024	2025
Palvelukokonaisuus / palvelu
Liikunta		1,30%	5,30%	−2,40%	2,30%	2,30%
Nuoriso		9,90%	−1,80%	5,60%	2,20%	2,10%
Kirjasto		5,40%	−0,40%	4,10%	2,00%	2,00%
Kaupunginmuseo		0,10%	−1,00%	8,10%	2,00%	2,00%
Orkesteri		3,70%	−0,20%	6,60%	−8,00%	13,00%
Taidemuseo		−2,20%	2,40%
Kulttuurikeskukset ja kulttuurin edistäminen		7,90%	−0,30%	16,60%	4,30%	4,40%
Yhteensä		4,20%	1,40%	−1,20%	1,60%	3,10%

Järjestöavustukset e/asukas (nuoriso 7–28 -vuotiaat nuoret)	2021	2022	Ennuste 2022	2023	2024	2025
Kulttuuri	29,10	25,70	25,70	25,60	25,60	25,60
Liikunta	14,20	12,60	12,60	12,60	12,60	12,60
Nuoriso	16,30	14,50	15,20	15,20	15,20	15,20

Tilankäytön mittarit 

	2021	2022	Ennuste 2022	2023	2024	2025
Tilan käyttö
Tilat	335 756	349 824	351 625	353 278	353 593	353 593
Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessa fyysisiin käyntikertoihin	0,023	0,019	0,021	0,019	0,018	0,018