Liikenneliikelaitos (HKL)
Talousarvion 2023 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä
Liikenneliikelaitoksen keskeisimmät painopisteet vuonna 2023 ovat:
- Talousarviovuonna 2023 Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) toiminnan keskiössä on metron operoinnin luotettavuuden varmistaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen, yleiseen turvallisuustilanteeseen liittyvien tarkistus- ja kehitystoimien toteuttaminen sekä erityisesti kantametron asemainfran peruskorjausten rahoituksen ja toteutuksen varmistaminen. Lisäksi HKL toimeenpanee yhdessä metrojärjestelmän ylläpitoa, investointeja ja operointia tuottavan Kaupunkiliikenneyhtiön kanssa hiilineutraalisuuteen tähtäävän kehitysohjelman mukaisia toimia.
- Vuonna 2023 metron liikennesuoritteiden määrä kasvaa vuoden 2022 tasosta. Länsimetron toisen vaiheen liikennöinti Espoon Kivenlahteen alkaa.
- Vuoden 2023 suurin investointi on Rautatietorin metroaseman paloturvallisuuden parantamishanke. Muita suuria investointeja ovat kaluston, radan ja ratasähkön peruskorjaus- ja korvausinvestoinnit, jotka tähtäävät metron toimintavarmuuden varmistamiseen
Toiminnan kuvaus
HKL huolehtii pääkaupunkiseudun metroliikenteestä sekä siihen liittyvästä joukkoliikenneinfrastruktuurista toimien rataverkon haltijana ja metroliikenteen harjoittajana. HKL tuottaa metroliikenteen liikennöinnin ja metroinfraan liittyvät palvelut hankkimalla ne alihankintana Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:ltä.
Metrossa tehtiin vuonna 2021 noin 56 miljoonaa matkaa (vuonna 2019 noin 93 miljoonaa). HKL omistaa 50 metrojunaa, noin 22 km metrorataa, 17 asemaa ja metrovarikon Roihupellossa. Kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun metroverkolla on länsimetron Kivenlahden jatkeen tullessa käyttöön yhteensä noin 43 km rataa, 30 asemaa ja 2 varikkoa.
Liikenneliikelaitos toimii Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunnan alaisuudessa.
Kaupunginvaltuusto päätti 22.9.2021 silloisen HKL:n toiminnan yhtiöittämisestä metron infra- ja liikennöintisopimuksiin liittyviä toimintoja lukuun ottamatta. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy aloitti toimintansa 1.2.2022. Yhtiöittämisessä HKL:n metro-omaisuus ja metroon liittyvät keskeiset sopimukset jäivät liikelaitokseen.
Metroliiketoimintaan liittyvät osat on tarkoitus siirtää myöhemmin erikseen metron automatisointiin liittyen Siemens-konsernin kanssa vireillä olevan oikeudenkäynnin päätyttyä Kaupunkiliikenneyhtiöön. Osakeyhtiöön siirtyivät HKL:n kaikki muu omaisuus, sopimukset sekä HKL:n silloinen henkilöstö kokonaisuudessaan.
Toimintaympäristön muutokset 2023
Toimintaympäristön muutokset taloussuunnittelukaudella
HKL:n toimintaan vaikuttavat pidemmän aikavälin muutostekijät liittyvät väestönkasvuun, väestön ikääntymiseen ja ympäristövaatimusten tiukentumiseen. Väestönkasvu ja tiivistyvä kaupunkirakenne ennustavat joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvua pitkällä tähtäimellä. HKL vastaa näihin tarpeisiin esimerkiksi metron luotettavuuden varmistamiseen ja tulevaisuuden kapasiteetin nostoon liittyvällä hankkeella.
Muutokset maailman yleisessä turvallisuustilanteessa korostavat myös HKL:n osalta yleiseen turvallisuuteen liittyvien valvonta- ja varautumistoimien tärkeyttä. Myös väestön ikääntyminen ja monimuotoisuuden lisääntyminen kasvattavat vaatimuksia joukkoliikennepalvelujen esteettömyydelle ja turvallisuudelle.
Sekä kansalliset että kaupungin aikaisempaa kunnianhimoisemmat ympäristötavoitteet tarkoittavat uusia vaatimuksia erityisesti kestävään rakentamiseen, uusiutuvan energian hankintaan ja energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyen. Myös HKL vaatii järjestämässään toiminnassa kumppaneiltaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan hiilineutraalisuustavoitteiden mukaisten toimenpiteiden toteutumista.
Toimiva liikennejärjestelmä on osa viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkia. Yli 40 vuoden ikäinen metrojärjestelmä vaatii pitkäjänteistä peruskorjausta ja korvausinvestointeja. HKL varmistaa pitkään käytössä olleen järjestelmän toimivuutta ennakoimalla ja asettamalla etusijalle olemassa olevan metrojärjestelmän toimivuuteen liittyvät investoinnit.
Vuoden 2023 keskeisimmät toimintaympäristön muutokset
Länsimetron toisen vaiheen matkustajaliikenteen käynnistyminen nostaa metron matkustajaliikenteen sekä infran kunnossapidon volyymiä. Samaan aikaan käynnistetään järjestelmän vanhempien osien luotettavuutta parantava, metron kulunvalvontajärjestelmän uudistamishanke. Hanke mahdollistaa myös metron kapasiteetin noston tulevaisuudessa.
Asemien palo- ja pelastusturvallisuuteen sekä yleiseen turvallisuustilanteeseen liittyviä tarkistus- ja kehitystoimia sekä investointeja jatketaan.
Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät
Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi HKL:n toimintaan. Matkustajamäärät ovat laskeneet voimakkaasti pandemian aikana, mikä on tuonut vaikeasti ennakoitavaa vaihtelua tilattuihin liikennöintimääriin. Pandemian vauhdittama liikkumisen muutos voi myös pidemmällä aikavälillä vaikuttaa ihmisten liikkumistarpeeseen. Myös yleinen kustannustason nousu voi vaikuttaa suunniteltujen investointien ajoitukseen sekä taloudellisiin mahdollisuuksiin investointihankkeiden toteuttamiseksi. Samanaikaisesti on varmistettava toiminnan kustannustehokkuus, vanhenevien järjestelmien toimintavarmuus ja valmius toiminnan laajentamiselle pidemmällä tulevaisuudessa.
Tiiviillä yhteistyöllä ja jatkuvalla seurannalla ylläpidetään kyvykkyyttä vastata muuttuviin kysynnän ja turvallisuuden tarpeisiin. Toiminnan tuottavuuteen liittyvän analytiikan tuottamiseen panostetaan ja kustannustehokkuutta kehitetään saadun tiedon perusteella.
Venäjän hyökkäyssodan seurauksena materiaalien ja työvoiman saatavuus on vaikeutunut. Energian hinnannousu ja korkotason muutos luovat osaltaan epävarmuutta joukkoliikenteen rahoitukseen. Samaan aikaan laajeneva metroverkko kasvattaa toiminnan volyymia. Varaosien pidentyneet toimitusajat sekä kasvavat suoritemäärät edellyttävät kaluston ja ratainfran elinkaaren hallinnan kehittämistä. Kuljettajatyön tuottavuutta seurataan ja kehitetään. Metron asteittaiseen automatisointiin tähtäävän hankkeen toimeenpano käynnistetään. Sähkönkäytön seurantaa ja toimenpiteitä kulutuksen pienentämiseksi kehitetään.
Kaupunkistrategian toteuttaminen
Vastuullinen ja kestävä talous
Yleisestä maailmantilanteesta ja koronapandemian vauhdittamasta liikkumisen muutoksesta johtuvat joukkoliikenteen rahoitushaasteet edellyttävät kustannustehokkuuden jatkuvaa parantamista. Metroasemille suunniteltujen kaupungin kehittämisinvestointien kaupunkitaloudellisuutta ja toteutustapaa arvioidaan ja kehitetään yhdessä kaupunkiympäristön toimialan kanssa.
Kunnianhimoinen ilmastovastuu
HKL on osaltaan sitoutunut Helsingin kaupunkistrategiassa ja hiilineutraalisuusohjelmassa asetettuun tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi HKL on yhdessä Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa laatinut oman hiilineutraalisuusohjelmansa (HILKKA), jonka tavoitteena on nollapäästöisyys vuoteen 2025 mennessä oman toiminnan suorien ja ostoenergian päästöjen osalta sekä hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä toimitusketjun päästöjen osalta (rakentaminen ja kalustohankinta).
Viihtyisä kaupunki ja segregaation ehkäiseminen
HKL:n toiminnassa on keskeistä varmistaa olemassa olevan metrojärjestelmän luotettavuuden vaatimien peruskorjausten ja korvausinvestointien toteuttaminen sekä kaupungin tulevaan kasvuun varautuminen. Metroasemia peruskorjattaessa toimitaan kaupunkiympäristön toimialan kumppanina ottaen huomioon kaupunkistrategian tavoitteet viihtyisän ja elinvoimaisen kaupungin, asemanseutujen kehittämisen ja tiivistämisen sekä segregaation ehkäisemisen suhteen.
Koronapandemian seurauksena matkustajien kokema turvallisuudentunne metroasemilla on heikentynyt. Tähän vastataan tiiviillä yhteistyöllä turvallisuus- ja sosiaaliviranomaisten kanssa sekä asemien peruskorjauksilla, joissa asemien esteettömyyttä, valaistusta ja valvontaa sekä palveluita parannetaan. Lisäksi asemilla kehitetään mm. pyörien liityntäpysäköintiä ja muita palveluja yhdessä Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa.
Talousarvion toiminnan tavoitteet
HKL:n kolme sitovaa tavoitetta on asetettu asiakas-, luotettavuus- ja talousnäkökulmasta.
Luotettavuudessa tavoitellaan vuoden 2022 tavoitteen mukaista korkeaa luotettavuustasoa. Asiakastyytyväisyydessä tavoite on asetettu edellisen kolmen vuoden keskiarvon perusteella.
Taloudellinen kestävyys
Tuottavuus
HKL:n talousarvion tunnusluvuissa esitetään tuottavuuden kehitys vuosina 2021–2025. Tuottavuusmittarin suoritteena käytetään tuotettuja paikkakilometrejä. Panoksena mittarissa on HKL:n kokonaismenot.
HKL:n tuottavuuskehitystä ei voi verrata aikaisempiin vuosiin helmikuussa 2022 tapahtuneen organisaatiomuutoksen takia. Talousarvioesityksessä vuosina 2023–2025 tuottavuus pysyy vuoden 2023 tasolla.
Kaupunkiliikenne Oy:ssä on käynnissä kustannustehokkuusprojekti, jossa määritellään myös metrotoiminnoille tuottavuusmittarit, tuottavuustavoitteet sekä toimenpideohjelma tuottavuustavoitteisiin pääsemiseksi. Tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely on valmistumassa vuoden 2022 aikana ja tavoitteet huomioidaan vuoden 2023 tulosbudjetin valmistelussa.
Yksikkökustannukset
HKL:n yksikkökustannuskehitystä ei voi verrata aikaisempiin vuosiin helmikuussa 2022 tapahtuneen organisaatiomuutoksen takia. Vuoden 2021 luvuissa ja tammikuussa 2022 on mukana metron lisäksi toiminnot, jotka siirtyivät Kaupunkiliikenne Oy:lle 1.2.2022.
Vuosina 2024–2025 tuottavuuden arvioidaan säilyvän vuoden 2023 tasolla. Suoritteissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Menoissa arvioidaan sähkömenojen ja länsimetron vastikemenojen laskevan, mutta poistomenot nousevat vuodesta 2023. Poistotasoa nostavat esimerkiksi vanhojen metrovaunujen sekä metroasemien peruskorjaukset.
Suoritteet
Vuonna 2023 metron suoritetaso nousee metroliikenteen laajentuessa länsimetron 2 vaiheen käynnistyessä. Linjakilometrimäärä on kasvamassa noin 15 prosentilla vuodesta 2022. Vuosina 2024–2025 suoritemäärän arvioidaan pysyvän vuoden 2023 tasolla.
Talousarvion vaikutusten arviointi
Taloudelliset vaikutukset
HKL mahdollistaa joukkoliikenteen tuottamisella asukkaiden tehokkaan vapaa- ja työajanliikkumisen sekä parantaa yritysten toiminnan edellytyksiä vapauttamalla tilaa tieliikenteeseen.
Kuntalaisvaikutukset
Lisääntyvä ja esteetön joukkoliikenne mahdollistaa kaikkien sujuvan liikkumisen ikään, kuntoon ja sosiaaliseen asemaan katsomatta.
Ympäristövaikutukset
HKL tuottaa positiivisia ympäristövaikutuksia, sillä kestävän liikkumisen palvelut tukevat Helsingin seudun kaupunkirakenteen tiivistämistä sekä hiilineutraaliuden ja muiden ympäristötavoitteiden saavuttamista. HKL:n käyttämä liikennöintisähkö on uusiutuvaa ja raideliikenne vähentää liikenteestä aiheutuvaa melua sekä parantaa ilmanlaatua. HKL:n merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset liittyvät investointien toteuttamisen hiilidioksidipäästöihin. Päästöjä vähennetään toteuttamalla hiilineutraalisuusohjelmassa tunnistettuja konkreettisia toimenpiteitä.
Henkilöstösuunnitelma
HKL hankkii liikennöinti- ja infran kunnossapitopalvelut alihankintana. HKL:llä ei ole omaa operatiivista henkilöstöä.
Kaupunkiliikenne Oy:llä työskentelee noin 300 henkilöä, jotka tuottavat metron liikennöinnin sekä vaunukaluston ja infran kunnossapidon.
Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet
Sitovat toiminnan tavoitteet
Strategian painopiste | Tavoite | Mittari(t) | Kytkeytyminen strategian ohjelmiin |
LIIKELAITOKSEN TAVOITE | |||
Toimiva ja kaunis kaupunki | Minimoimme ajamattomien lähtöjen määrän ylläpitääksemme korkeaa joukkoliikenteen luotettavuutta. | Ajettujen lähtöjen osuus tilatuista lähdöistä. Tavoitetaso: 99,85 % | |
Toimiva ja kaunis kaupunki | Vastaamme asiakkaiden keskeisiin tarpeisiin ylläpitääksemme laadukasta asiakaskokemusta. | Asiakkaiden antama liikennöitsijäarvosana HSL:ntuottamassa kyselytutkimuksessa. Tavoitetaso: 4,11 | |
Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana | HKL:n talous pysyy tasapainossa | Tilikauden tulos Tavoitetaso: tilikauden tulos vähintään nolla. |
Suorite- ja taloustavoitteet
Suoritteet
2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
---|---|---|---|---|---|---|
Suoritetavoitteet | ||||||
Raitioliikenne | 728 | 67 | 64 | |||
Metroliikenne | 3 257 | 3 194 | 3 197 | 3 683 | 3 687 | 3 676 |
Yhteensä | 3 985 | 3 261 | 3 261 | 3 683 | 3 687 | 3 676 |
Toiminnan laajuustiedot | ||||||
Liikevaihto | 220 | 137 | 135 | 153 | 154 | 154 |
Liikevaihto/henkilö | 176 | 1 294 | 1 277 | 76 377 | 76 871 | 77 122 |
Liikevaihdon Muutos, % | 3,5 | −37,8 | −38,5 | 12,7 | 0,6 | 0,3 |
Henkilöstösuunnitelma
2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
---|---|---|---|---|---|---|
Henkilöstön käyttö | ||||||
Henkilöstön määrä | 1 251 | 106 | 106 | 2 | 2 | 2 |
Tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut
Tuottavuusmittari
2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
---|---|---|---|---|---|---|
Tuottavuusindeksi, Tuottavuus 2021 = 100 | 100,0 | 64,6 | 61,9 | 62,3 | 62,6 |
Yksikkökustannusten kehitys
Palvelu euroa / x | 2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
---|---|---|---|---|---|---|
Paikkakilometrikustannus | 0,067 | 0,043 | 0,042 | 0,042 | 0,042 |
Prosenttimuutos yksikkökustannuksissa
Muutos, % | 2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
---|---|---|---|---|---|---|
−35,4 | −4,2 | 0,6 | 0,6 |
Rahoitus ja investoinnit
HKL ei nosta uutta ulkopuolista lainaa vuosina 2023–2025. Metroinvestoinnit rahoitetaan kaupungin sisäisellä limiittirahoituksella (yhdystilivelka). Yhdystilivelka on 296 miljoonaa euroa 31.12.2025.
Liikenneliikelaitoksen investointisuunnitelma kattaa vuodet 2023–2032. Investointien yhteissumma on noin 690 miljoonaa euroa.
Omavaraisuusaste on 33,9 % vuonna 2023, 32,7 % vuonna 2024 ja 31,0 % vuonna 2025.
Vuosien 2023–2032 suurin yksittäinen investointihanke on M400-metrokaluston hankinta, johon on budjetoitu 270 miljoonaa euroa vuosille 2027–2032. Rautatietorin metroaseman palo- ja pelastusturvallisuuden parantamiseen, aseman peruskorjaamiseen ja siihen liittyvään Kaivokadun kannen peruskorjaamiseen on varattu yhteensä noin 85 miljoonaa euroa vuosille 2023–2027. Metron liikenteenohjausjärjestelmän uudistamisinvestointiin on varattu 66 miljoonaa euroa vuosille 2023–2029.
Taloussuunnitelmakauden suurin investointikokonaisuus on Rautatietorin metroaseman peruskorjaus ja siihen liittyvät palo-, pelastusturvallisuuden parantamiseen tähtäävät investoinnit, joihin on yhteensä budjetoitu noin 25 miljoonaa euroa. Metron liikenteenohjausjärjestelmän uudistamiseen varaudutaan taloussuunnitelmakaudella 24 miljoonalla eurolla ja metron raidevirtapiirien korvaamiseen 13 miljoonalla eurolla.
Vuoden 2023 suurin yksittäinen investointihanke on Rautatietorin metroaseman paloturvallisuuden parantaminen 7,4 miljoonaa euroa. M200-junien peruskorjaukseen on budjetoitu 6,2 miljoonaa euroa ja metron raidevirtapiirien korvaamiseen 5,0 miljoonaa euroa.
Vaikutus kaupungin talouteen
HKL maksaa kaupungille peruspääoman tuottoa 3,4 miljoonaa euroa vuonna 2023. Vastaavasti kaupunki maksaa HKL:lle suoraa tukea 6,0 miljoonaa euroa. Kaupungin tuella HKL kattaa ne menot, joita HKL ei pysty laskuttamaan HSL:ltä tai muulta taholta.
Kaiken kaikkiaan HKL:n nettovaikutus kaupungin budjettiin on –2,6 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Vuosina 2024–2025 nettovaikutus kaupungin budjettiin arvioidaan olevan -2,8 miljoonaa euroa ja -3,9 miljoonaa euroa.
Investoinnit
Investoinnit | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
Investoinnit | 242 891 | 83 264 | 69 966 | 63 756 | 78 448 |
Rahoitusosuudet | -22 824 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Investoinnit | 220 067 | 83 264 | 69 966 | 63 756 | 78 448 |
Suurimmat investoinnit | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
Metron liikenteenohjausjärjestelmän uudistaminen | 900 | 1 500 | 4 200 | 10 300 | 9 600 |
Rautatientorin metroaseman perusparannus | 0 | 500 | 1 200 | 1 500 | 15 000 |
Herttoniemen metroaseman peruskorjaus | 100 | 0 | 500 | 6 500 | 10 000 |
Metron raidevirtapiirien korvaaminen | 0 | 700 | 5 000 | 5 000 | 3 000 |
Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parantaminen | 0 | 100 | 7 400 | 0 | 0 |
M200-junien peruskorjaus | 300 | 500 | 6 200 | 100 | 400 |
Itäkeskus metroasema, laituritason ja itäisten sisäänkäyntien perusparannus | 0 | 0 | 0 | 500 | 5 500 |
Kampin metroaseman perusparannus / Tehyke-hanke | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 000 |
Vaikutus kaupunkiin | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
Perustamislainan korko | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Peruspääoman tuotto | 8 442 | 3 795 | 3 377 | 3 377 | 3 377 |
Infran korkotulo | 18 961 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Perustamislainan lyhennys | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Tuki kaupungilta | -24 777 | -1 617 | -5 956 | -6 193 | -7 281 |
Peruspääoman B korotus | 0 | 264 351 | 0 | 0 | 0 |
Netto | 2 625 | 266 529 | -2 578 | -2 816 | -3 904 |
Pitkäaikaisen vieraan pääoman lisäys | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Pitkäaikaisen vieraan pääoman vähennys | 14 210 | 165 165 | 2 500 | 2 500 | 2 500 |
Pitkäaikaisen vieraan pääoman korko | 2 160 | 363 | 2 903 | 3 203 | 3 453 |
Tulos- ja rahoituslaskelma
1 000 € | Käyttö 2021 | Ennuste 2022 | Talousarvio 2023 | Talous- suunnitelma 2024 | Talous- suunnitelma 2025 |
---|---|---|---|---|---|
Tuki infrainvestointien pääomakuluihin | 37 758 | 1 617 | 5 956 | 6 193 | 7 281 |
Muut myyntitulot | 182 721 | 133 882 | 146 798 | 147 548 | 146 962 |
Liikevaihto | 220 479 | 135 499 | 152 754 | 153 741 | 154 243 |
Valmistus omaan käyttöön | 7 146 | 527 | |||
Liiketoiminnan muut tuotot | 19 029 | 3 845 | 1 755 | 1 755 | 1 755 |
Varsinaiset kulut | −161 170 | −99 548 | −110 792 | −108 104 | −106 514 |
Poistot | −52 066 | −31 438 | −32 525 | −35 967 | −37 738 |
Liikeylijäämä/alijäämä | 33 418 | 8 884 | 11 192 | 11 425 | 11 746 |
Rahoitustuotot | −66 | ||||
Rahoituskulut | |||||
Korkokulut kaupungin lainasta | −2 160 | −363 | −2 903 | −3 203 | −3 453 |
Muut korkomenot | −3 155 | −2 504 | −3 309 | −3 309 | −3 309 |
Korvaus peruspääomalle | −8 442 | −3 795 | −3 377 | −3 377 | −3 377 |
Muut rahoitusmenot | −18 961 | ||||
Satunnaiset erät | |||||
Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia | 767 | 2 222 | 1 602 | 1 536 | 1 607 |
Poistoeron Muutos, % | 2 830 | 14 166 | 2 591 | 2 591 | 2 591 |
Varausten Muutos, % | 1 617 | ||||
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) | 3 597 | 18 005 | 4 193 | 4 127 | 4 198 |
1 000 € | Käyttö 2021 | Ennuste 2022 | Talousarvio 2023 | Talous- suunnitelma 2024 | Talous- suunnitelma 2025 |
---|---|---|---|---|---|
Toiminnan rahavirta | |||||
Liikeylijäämä/alijäämä | 33 418 | 8 884 | 11 192 | 11 425 | 11 746 |
Poistot | 52 066 | 31 438 | 32 525 | 35 967 | 37 738 |
Rahoitustuotot ja -kulut | |||||
Korvaus peruspääomalle | −8 442 | −3 795 | −3 377 | −3 377 | −3 377 |
Korkokulut kaupungin lainasta | −2 160 | −363 | −2 903 | −3 203 | −3 453 |
Muut | −21 859 | −2 474 | −3 309 | −3 309 | −3 309 |
Investointien rahavirta | |||||
Investointimenot | −245 053 | −83 264 | −69 966 | −63 756 | −78 448 |
Rahoitusosuudet investointimenoihin | 22 824 | ||||
Käyttöomaisuuden myyntitulot | 4 585 | −30 | |||
Toiminnan ja investointien rahavirta | −164 620 | −49 604 | −35 839 | −26 253 | −39 103 |
Rahoituksen rahavirta | |||||
Pitkäaikaisten lainojen lisäys | 207 665 | ||||
Pitkäaikaisten lainojen vähennys | −167 665 | −2 500 | −2 500 | −2 500 | |
Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys | −85 163 | −11 953 | −11 953 | −11 953 | |
Peruspääoman Muutos, % | −264 351 | ||||
Muut maksuvalmiuden muutokset | 1 560 | −185 377 | 50 294 | 40 706 | 53 556 |
Rahoituksen rahavirta | 209 225 | −702 556 | 35 841 | 26 253 | 39 103 |
Vaikutus maksuvalmiuteen | 44 605 | −752 160 | 2 | 0 | 0 |