Liikenneliikelaitos (HKL)

Talousarvion 2023 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä

Liikenneliikelaitoksen keskeisimmät painopisteet vuonna 2023 ovat:

  • Talousarviovuonna 2023 Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) toiminnan keskiössä on metron operoinnin luotettavuuden varmistaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen, yleiseen turvallisuustilanteeseen liittyvien tarkistus- ja kehitystoimien toteuttaminen sekä erityisesti kantametron asemainfran peruskorjausten rahoituksen ja toteutuksen varmistaminen. Lisäksi HKL toimeenpanee yhdessä metrojärjestelmän ylläpitoa, investointeja ja operointia tuottavan Kaupunkiliikenneyhtiön kanssa hiilineutraalisuuteen tähtäävän kehitysohjelman mukaisia toimia.
  • Vuonna 2023 metron liikennesuoritteiden määrä kasvaa vuoden 2022 tasosta. Länsimetron toisen vaiheen liikennöinti Espoon Kivenlahteen alkaa.
  • Vuoden 2023 suurin investointi on Rautatietorin metroaseman paloturvallisuuden parantamishanke. Muita suuria investointeja ovat kaluston, radan ja ratasähkön peruskorjaus- ja korvausinvestoinnit, jotka tähtäävät metron toimintavarmuuden varmistamiseen
Toiminnan kuvaus

HKL huolehtii pääkaupunkiseudun metroliikenteestä sekä siihen liittyvästä joukkoliikenneinfrastruktuurista toimien rataverkon haltijana ja metroliikenteen harjoittajana. HKL tuottaa metroliikenteen liikennöinnin ja metroinfraan liittyvät palvelut hankkimalla ne alihankintana Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:ltä.

Metrossa tehtiin vuonna 2021 noin 56 miljoonaa matkaa (vuonna 2019 noin 93 miljoonaa). HKL omistaa 50 metrojunaa, noin 22 km metrorataa, 17 asemaa ja metrovarikon Roihupellossa. Kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun metroverkolla on länsimetron Kivenlahden jatkeen tullessa käyttöön yhteensä noin 43 km rataa, 30 asemaa ja 2 varikkoa.

Liikenneliikelaitos toimii Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunnan alaisuudessa.

Kaupunginvaltuusto päätti 22.9.2021 silloisen HKL:n toiminnan yhtiöittämisestä metron infra- ja liikennöintisopimuksiin liittyviä toimintoja lukuun ottamatta. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy aloitti toimintansa 1.2.2022. Yhtiöittämisessä HKL:n metro-omaisuus ja metroon liittyvät keskeiset sopimukset jäivät liikelaitokseen.

Metroliiketoimintaan liittyvät osat on tarkoitus siirtää myöhemmin erikseen metron automatisointiin liittyen Siemens-konsernin kanssa vireillä olevan oikeudenkäynnin päätyttyä Kaupunkiliikenneyhtiöön. Osakeyhtiöön siirtyivät HKL:n kaikki muu omaisuus, sopimukset sekä HKL:n silloinen henkilöstö kokonaisuudessaan.

Toimintaympäristön muutokset 2023
Toimintaympäristön muutokset taloussuunnittelukaudella 

HKL:n toimintaan vaikuttavat pidemmän aikavälin muutostekijät liittyvät väestönkasvuun, väestön ikääntymiseen ja ympäristövaatimusten tiukentumiseen. Väestönkasvu ja tiivistyvä kaupunkirakenne ennustavat joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvua pitkällä tähtäimellä. HKL vastaa näihin tarpeisiin esimerkiksi metron luotettavuuden varmistamiseen ja tulevaisuuden kapasiteetin nostoon liittyvällä hankkeella.

Muutokset maailman yleisessä turvallisuustilanteessa korostavat myös HKL:n osalta yleiseen turvallisuuteen liittyvien valvonta- ja varautumistoimien tärkeyttä. Myös väestön ikääntyminen ja monimuotoisuuden lisääntyminen kasvattavat vaatimuksia joukkoliikennepalvelujen esteettömyydelle ja turvallisuudelle.

Sekä kansalliset että kaupungin aikaisempaa kunnianhimoisemmat ympäristötavoitteet tarkoittavat uusia vaatimuksia erityisesti kestävään rakentamiseen, uusiutuvan energian hankintaan ja energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyen. Myös HKL vaatii järjestämässään toiminnassa kumppaneiltaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan hiilineutraalisuustavoitteiden mukaisten toimenpiteiden toteutumista.

Toimiva liikennejärjestelmä on osa viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkia. Yli 40 vuoden ikäinen metrojärjestelmä vaatii pitkäjänteistä peruskorjausta ja korvausinvestointeja. HKL varmistaa pitkään käytössä olleen järjestelmän toimivuutta ennakoimalla ja asettamalla etusijalle olemassa olevan metrojärjestelmän toimivuuteen liittyvät investoinnit.

Vuoden 2023 keskeisimmät toimintaympäristön muutokset

Länsimetron toisen vaiheen matkustajaliikenteen käynnistyminen nostaa metron matkustajaliikenteen sekä infran kunnossapidon volyymiä. Samaan aikaan käynnistetään järjestelmän vanhempien osien luotettavuutta parantava, metron kulunvalvontajärjestelmän uudistamishanke. Hanke mahdollistaa myös metron kapasiteetin noston tulevaisuudessa.

Asemien palo- ja pelastusturvallisuuteen sekä yleiseen turvallisuustilanteeseen liittyviä tarkistus- ja kehitystoimia sekä investointeja jatketaan.

Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät

Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi HKL:n toimintaan. Matkustajamäärät ovat laskeneet voimakkaasti pandemian aikana, mikä on tuonut vaikeasti ennakoitavaa vaihtelua tilattuihin liikennöintimääriin. Pandemian vauhdittama liikkumisen muutos voi myös pidemmällä aikavälillä vaikuttaa ihmisten liikkumistarpeeseen. Myös yleinen kustannustason nousu voi vaikuttaa suunniteltujen investointien ajoitukseen sekä taloudellisiin mahdollisuuksiin investointihankkeiden toteuttamiseksi. Samanaikaisesti on varmistettava toiminnan kustannustehokkuus, vanhenevien järjestelmien toimintavarmuus ja valmius toiminnan laajentamiselle pidemmällä tulevaisuudessa.

Tiiviillä yhteistyöllä ja jatkuvalla seurannalla ylläpidetään kyvykkyyttä vastata muuttuviin kysynnän ja turvallisuuden tarpeisiin. Toiminnan tuottavuuteen liittyvän analytiikan tuottamiseen panostetaan ja kustannustehokkuutta kehitetään saadun tiedon perusteella.

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena materiaalien ja työvoiman saatavuus on vaikeutunut. Energian hinnannousu ja korkotason muutos luovat osaltaan epävarmuutta joukkoliikenteen rahoitukseen. Samaan aikaan laajeneva metroverkko kasvattaa toiminnan volyymia. Varaosien pidentyneet toimitusajat sekä kasvavat suoritemäärät edellyttävät kaluston ja ratainfran elinkaaren hallinnan kehittämistä. Kuljettajatyön tuottavuutta seurataan ja kehitetään. Metron asteittaiseen automatisointiin tähtäävän hankkeen toimeenpano käynnistetään. Sähkönkäytön seurantaa ja toimenpiteitä kulutuksen pienentämiseksi kehitetään.

Kaupunkistrategian toteuttaminen
Vastuullinen ja kestävä talous

Yleisestä maailmantilanteesta ja koronapandemian vauhdittamasta liikkumisen muutoksesta johtuvat joukkoliikenteen rahoitushaasteet edellyttävät kustannustehokkuuden jatkuvaa parantamista. Metroasemille suunniteltujen kaupungin kehittämisinvestointien kaupunkitaloudellisuutta ja toteutustapaa arvioidaan ja kehitetään yhdessä kaupunkiympäristön toimialan kanssa.

Kunnianhimoinen ilmastovastuu

HKL on osaltaan sitoutunut Helsingin kaupunkistrategiassa ja hiilineutraalisuusohjelmassa asetettuun tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi HKL on yhdessä Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa laatinut oman hiilineutraalisuusohjelmansa (HILKKA), jonka tavoitteena on nollapäästöisyys vuoteen 2025 mennessä oman toiminnan suorien ja ostoenergian päästöjen osalta sekä hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä toimitusketjun päästöjen osalta (rakentaminen ja kalustohankinta).

Viihtyisä kaupunki ja segregaation ehkäiseminen

HKL:n toiminnassa on keskeistä varmistaa olemassa olevan metrojärjestelmän luotettavuuden vaatimien peruskorjausten ja korvausinvestointien toteuttaminen sekä kaupungin tulevaan kasvuun varautuminen. Metroasemia peruskorjattaessa toimitaan kaupunkiympäristön toimialan kumppanina ottaen huomioon kaupunkistrategian tavoitteet viihtyisän ja elinvoimaisen kaupungin, asemanseutujen kehittämisen ja tiivistämisen sekä segregaation ehkäisemisen suhteen.

Koronapandemian seurauksena matkustajien kokema turvallisuudentunne metroasemilla on heikentynyt. Tähän vastataan tiiviillä yhteistyöllä turvallisuus- ja sosiaaliviranomaisten kanssa sekä asemien peruskorjauksilla, joissa asemien esteettömyyttä, valaistusta ja valvontaa sekä palveluita parannetaan. Lisäksi asemilla kehitetään mm. pyörien liityntäpysäköintiä ja muita palveluja yhdessä Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa.

Talousarvion toiminnan tavoitteet

HKL:n kolme sitovaa tavoitetta on asetettu asiakas-, luotettavuus- ja talousnäkökulmasta.

Luotettavuudessa tavoitellaan vuoden 2022 tavoitteen mukaista korkeaa luotettavuustasoa. Asiakastyytyväisyydessä tavoite on asetettu edellisen kolmen vuoden keskiarvon perusteella.

Taloudellinen kestävyys
Tuottavuus 

HKL:n talousarvion tunnusluvuissa esitetään tuottavuuden kehitys vuosina 2021–2025. Tuottavuusmittarin suoritteena käytetään tuotettuja paikkakilometrejä. Panoksena mittarissa on HKL:n kokonaismenot.

HKL:n tuottavuuskehitystä ei voi verrata aikaisempiin vuosiin helmikuussa 2022 tapahtuneen organisaatiomuutoksen takia. Talousarvioesityksessä vuosina 2023–2025 tuottavuus pysyy vuoden 2023 tasolla.

Kaupunkiliikenne Oy:ssä on käynnissä kustannustehokkuusprojekti, jossa määritellään myös metrotoiminnoille tuottavuusmittarit, tuottavuustavoitteet sekä toimenpideohjelma tuottavuustavoitteisiin pääsemiseksi. Tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely on valmistumassa vuoden 2022 aikana ja tavoitteet huomioidaan vuoden 2023 tulosbudjetin valmistelussa.

Yksikkökustannukset

HKL:n yksikkökustannuskehitystä ei voi verrata aikaisempiin vuosiin helmikuussa 2022 tapahtuneen organisaatiomuutoksen takia. Vuoden 2021 luvuissa ja tammikuussa 2022 on mukana metron lisäksi toiminnot, jotka siirtyivät Kaupunkiliikenne Oy:lle 1.2.2022.

Vuosina 2024–2025 tuottavuuden arvioidaan säilyvän vuoden 2023 tasolla. Suoritteissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Menoissa arvioidaan sähkömenojen ja länsimetron vastikemenojen laskevan, mutta poistomenot nousevat vuodesta 2023. Poistotasoa nostavat esimerkiksi vanhojen metrovaunujen sekä metroasemien peruskorjaukset.

Suoritteet

Vuonna 2023 metron suoritetaso nousee metroliikenteen laajentuessa länsimetron 2 vaiheen käynnistyessä. Linjakilometrimäärä on kasvamassa noin 15 prosentilla vuodesta 2022. Vuosina 2024–2025 suoritemäärän arvioidaan pysyvän vuoden 2023 tasolla.

Talousarvion vaikutusten arviointi
Taloudelliset vaikutukset

HKL mahdollistaa joukkoliikenteen tuottamisella asukkaiden tehokkaan vapaa- ja työajanliikkumisen sekä parantaa yritysten toiminnan edellytyksiä vapauttamalla tilaa tieliikenteeseen.

Kuntalaisvaikutukset

Lisääntyvä ja esteetön joukkoliikenne mahdollistaa kaikkien sujuvan liikkumisen ikään, kuntoon ja sosiaaliseen asemaan katsomatta.

Ympäristövaikutukset

HKL tuottaa positiivisia ympäristövaikutuksia, sillä kestävän liikkumisen palvelut tukevat Helsingin seudun kaupunkirakenteen tiivistämistä sekä hiilineutraaliuden ja muiden ympäristötavoitteiden saavuttamista. HKL:n käyttämä liikennöintisähkö on uusiutuvaa ja raideliikenne vähentää liikenteestä aiheutuvaa melua sekä parantaa ilmanlaatua. HKL:n merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset liittyvät investointien toteuttamisen hiilidioksidipäästöihin. Päästöjä vähennetään toteuttamalla hiilineutraalisuusohjelmassa tunnistettuja konkreettisia toimenpiteitä.

Henkilöstösuunnitelma

HKL hankkii liikennöinti- ja infran kunnossapitopalvelut alihankintana. HKL:llä ei ole omaa operatiivista henkilöstöä.

Kaupunkiliikenne Oy:llä työskentelee noin 300 henkilöä, jotka tuottavat metron liikennöinnin sekä vaunukaluston ja infran kunnossapidon.

Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet
Sitovat toiminnan tavoitteet
Strategian painopisteTavoiteMittari(t)Kytkeytyminen strategian ohjelmiin
LIIKELAITOKSEN TAVOITE
Toimiva ja kaunis kaupunki Minimoimme ajamattomien lähtöjen määrän ylläpitääksemme korkeaa joukkoliikenteen luotettavuutta. Ajettujen lähtöjen osuus tilatuista lähdöistä.  Tavoitetaso: 99,85 %   
Toimiva ja kaunis kaupunki Vastaamme asiakkaiden keskeisiin tarpeisiin ylläpitääksemme laadukasta asiakaskokemusta. Asiakkaiden antama liikennöitsijäarvosana HSL:ntuottamassa kyselytutkimuksessa. Tavoitetaso: 4,11    
Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana HKL:n talous pysyy tasapainossa Tilikauden tulos Tavoitetaso: tilikauden tulos vähintään nolla.   
Suorite- ja taloustavoitteet 
Suoritteet 
20212022Ennuste
2022
202320242025
Suoritetavoitteet       
Raitioliikenne 7286764   
Metroliikenne 3 2573 1943 1973 6833 6873 676
Yhteensä 3 9853 2613 2613 6833 6873 676
Toiminnan laajuustiedot       
Liikevaihto 220137135153154154
Liikevaihto/henkilö1761 2941 27776 37776 87177 122
Liikevaihdon Muutos, % 3,5−37,8−38,512,70,60,3
Henkilöstösuunnitelma 
20212022Ennuste
2022
202320242025
Henkilöstön käyttö       
Henkilöstön määrä 1 251106106222
Tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut 
Tuottavuusmittari 
20212022Ennuste
2022
202320242025
Tuottavuusindeksi, Tuottavuus 2021 = 100 100,0 64,661,962,362,6
Yksikkökustannusten kehitys 
Palvelu euroa / x 20212022Ennuste
2022
202320242025
Paikkakilometrikustannus0,067 0,0430,0420,0420,042
Prosenttimuutos yksikkökustannuksissa 
Muutos, % 20212022Ennuste
2022
202320242025
   −35,4−4,20,60,6
Rahoitus ja investoinnit

HKL ei nosta uutta ulkopuolista lainaa vuosina 2023–2025. Metroinvestoinnit rahoitetaan kaupungin sisäisellä limiittirahoituksella (yhdystilivelka). Yhdystilivelka on 296 miljoonaa euroa 31.12.2025.

Liikenneliikelaitoksen investointisuunnitelma kattaa vuodet 2023–2032. Investointien yhteissumma on noin 690 miljoonaa euroa.

Omavaraisuusaste on 33,9 % vuonna 2023, 32,7 % vuonna 2024 ja 31,0 % vuonna 2025.

Vuosien 2023–2032 suurin yksittäinen investointihanke on M400-metrokaluston hankinta, johon on budjetoitu 270 miljoonaa euroa vuosille 2027–2032. Rautatietorin metroaseman palo- ja pelastusturvallisuuden parantamiseen, aseman peruskorjaamiseen ja siihen liittyvään Kaivokadun kannen peruskorjaamiseen on varattu yhteensä noin 85 miljoonaa euroa vuosille 2023–2027. Metron liikenteenohjausjärjestelmän uudistamisinvestointiin on varattu 66 miljoonaa euroa vuosille 2023–2029.

Taloussuunnitelmakauden suurin investointikokonaisuus on Rautatietorin metroaseman peruskorjaus ja siihen liittyvät palo-, pelastusturvallisuuden parantamiseen tähtäävät investoinnit, joihin on yhteensä budjetoitu noin 25 miljoonaa euroa. Metron liikenteenohjausjärjestelmän uudistamiseen varaudutaan taloussuunnitelmakaudella 24 miljoonalla eurolla ja metron raidevirtapiirien korvaamiseen 13 miljoonalla eurolla.

Vuoden 2023 suurin yksittäinen investointihanke on Rautatietorin metroaseman paloturvallisuuden parantaminen 7,4 miljoonaa euroa. M200-junien peruskorjaukseen on budjetoitu 6,2 miljoonaa euroa ja metron raidevirtapiirien korvaamiseen 5,0 miljoonaa euroa.

Vaikutus kaupungin talouteen

HKL maksaa kaupungille peruspääoman tuottoa 3,4 miljoonaa euroa vuonna 2023. Vastaavasti kaupunki maksaa HKL:lle suoraa tukea 6,0 miljoonaa euroa. Kaupungin tuella HKL kattaa ne menot, joita HKL ei pysty laskuttamaan HSL:ltä tai muulta taholta.

Kaiken kaikkiaan HKL:n nettovaikutus kaupungin budjettiin on –2,6 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Vuosina 2024–2025 nettovaikutus kaupungin budjettiin arvioidaan olevan -2,8 miljoonaa euroa ja -3,9 miljoonaa euroa.

Investoinnit                                                                                                                                                                                        
Investoinnit 20212022202320242025
Investoinnit 242 89183 26469 96663 75678 448
Rahoitusosuudet -22 8240000
Investoinnit 220 06783 26469 96663 75678 448
Suurimmat investoinnit 20212022202320242025
Metron liikenteenohjausjärjestelmän
uudistaminen
9001 5004 20010 3009 600
Rautatientorin metroaseman perusparannus05001 2001 50015 000
Herttoniemen metroaseman peruskorjaus10005006 50010 000
Metron raidevirtapiirien korvaaminen07005 0005 0003 000
Rautatientorin metroaseman
paloturvallisuuden parantaminen
01007 40000
M200-junien peruskorjaus3005006 200100400
Itäkeskus metroasema, laituritason ja
itäisten sisäänkäyntien perusparannus
0005005 500
Kampin metroaseman perusparannus /
Tehyke-hanke
00006 000
Vaikutus kaupunkiin 20212022202320242025
Perustamislainan korko 00000
Peruspääoman tuotto 8 4423 7953 3773 3773 377
Infran korkotulo 18 9610000
Perustamislainan lyhennys 00000
Tuki kaupungilta -24 777-1 617-5 956-6 193-7 281
Peruspääoman B korotus 0264 351000
Netto2 625266 529-2 578-2 816-3 904
Pitkäaikaisen vieraan pääoman lisäys 00000
Pitkäaikaisen vieraan pääoman vähennys 14 210165 1652 5002 5002 500
Pitkäaikaisen vieraan pääoman korko 2 1603632 9033 2033 453
Tulos- ja rahoituslaskelma 
1 000 €Käyttö
2021
Ennuste
2022
Talousarvio
2023
Talous-
suunnitelma
2024
Talous-
suunnitelma
2025
Tuki infrainvestointien pääomakuluihin 37 7581 6175 9566 1937 281
Muut myyntitulot 182 721133 882146 798147 548146 962
Liikevaihto 220 479135 499152 754153 741154 243
Valmistus omaan käyttöön 7 146527   
Liiketoiminnan muut tuotot 19 0293 8451 7551 7551 755
Varsinaiset kulut −161 170−99 548−110 792−108 104−106 514
Poistot −52 066−31 438−32 525−35 967−37 738
Liikeylijäämä/alijäämä 33 4188 88411 19211 42511 746
Rahoitustuotot −66    
Rahoituskulut      
Korkokulut kaupungin lainasta −2 160−363−2 903−3 203−3 453
Muut korkomenot −3 155−2 504−3 309−3 309−3 309
Korvaus peruspääomalle −8 442−3 795−3 377−3 377−3 377
Muut rahoitusmenot −18 961    
Satunnaiset erät      
Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia 7672 2221 6021 5361 607
Poistoeron Muutos, % 2 83014 1662 5912 5912 591
Varausten Muutos, %  1 617   
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 59718 0054 1934 1274 198
1 000 €Käyttö
2021
Ennuste
2022
Talousarvio
2023
Talous-
suunnitelma
2024
Talous-
suunnitelma
2025
Toiminnan rahavirta      
Liikeylijäämä/alijäämä33 4188 88411 19211 42511 746
Poistot 52 06631 43832 52535 96737 738
Rahoitustuotot ja -kulut      
Korvaus peruspääomalle −8 442−3 795−3 377−3 377−3 377
Korkokulut kaupungin lainasta −2 160−363−2 903−3 203−3 453
Muut −21 859−2 474−3 309−3 309−3 309
Investointien rahavirta      
Investointimenot −245 053−83 264−69 966−63 756−78 448
Rahoitusosuudet investointimenoihin 22 824    
Käyttöomaisuuden myyntitulot 4 585−30   
Toiminnan ja investointien rahavirta −164 620−49 604−35 839−26 253−39 103
Rahoituksen rahavirta      
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 207 665    
Pitkäaikaisten lainojen vähennys  −167 665−2 500−2 500−2 500
Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys  −85 163−11 953−11 953−11 953
Peruspääoman Muutos, %  −264 351   
Muut maksuvalmiuden muutokset 1 560−185 37750 29440 70653 556
Rahoituksen rahavirta 209 225−702 55635 84126 25339 103
Vaikutus maksuvalmiuteen 44 605−752 160200