5 Kunta-Helsingin talousarvioehdotus 2023
5.1 Talousarvioehdotuksen 2023 taustaa ja tunnuslukuja
Talousarviohierarkia vuoden 2023 talousarviosta eteenpäin
Talouden ohjauksessa ja suunnittelussa Helsingin kaupungin taloutta tarkastellaan jatkossa kahdessa kokonaisuudessa: talouden tunnuslukujen näkökulmasta muihin kuntiin vertautuva kunta-Helsinki ja valtion rahoittama sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala (sotepe).
Talouden raportoinnissa Helsingin kaupungin taloutta tarkastellaan jatkossa kolmessa kokonaisuudessa: Helsinki yhteensä, kunta-Helsinki sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala (sotepe).
Kaupunkistrategian taloustavoitteet kunta-Helsingin talousarvioehdotuksen pohjana
Helsingillä on edessään merkittäviä haasteita lähivuosina talouden ja toiminnan sopeuttamisessa yhtäältä sotepe-uudistuksen jälkeiseen kuntien rahoitukseen sekä myös sotepe-toimintojen valtionrahoitukseen.
Helsinki on hoitanut talouttaan vastuullisesti, minkä ansiosta koronaepidemian aikanakin kaupungin talous on ollut vahva eikä taloudelliseen äkkijarrutukseen ole ollut tarvetta.
Koronaepidemian sekä sotepe-uudistuksen rahoitusmuutosten vaikutukset kaupungin talouteen ovat kuitenkin merkittäviä. Kaupunki on kaupunkistrategiassaan määrittänyt selkeät taloudenpidon vastuuperiaatteet. Tulevina vuosina Helsinki joutuu rahoittamaan investointejaan viime vuosia olennaisesti suuremmalta osin lainarahoituksella.
Kaupunkistrategian panostukset palveluiden kehittämiseen sekä koronaepidemiasta toipumiseen aiheuttavat aikaisempaa suurempaa toimintamenojen kasvua. Samaan aikaan verotulojen kasvu on sotepe-uudistuksen rahoitusmuutosten myötä sekä kansainvälisen talouden epävarmuuden seurauksena tulevina vuosina poikkeuksellisen epävarmalla pohjalla. Valtion koronaepidemiasta aiheutuneiden kustannusten ja verotulomenetysten kompensaatiotoimenpiteet ovat olleet väliaikaisia ja kohdistuneet vuosille 2020–2022. Näiden vaikutus poistuu vuonna 2023.
Kaupunkistrategian mukaan vastuullinen talous on kestävän kasvun perusta. Kaupunki sitoutui valtuustokauden aikana käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteeseen. Tällä vältytään siltä, että kulloinenkin suhdannetilanne johtaa menotalouden epätarkoituksenmukaisiin kasvu- tai säästöliikkeisiin.
Toimintamenojen kasvua ohjaa strategian vastuuperiaate
Käyttömenojen kasvua ohjaa strategiassa sovittu vastuuperiaate. Kokonaisuudessaan Kunta-Helsingin (Helsingin kaupunki ilman sotepe-toimialan menoja) käyttömenot kasvavat vuoden 2023 talousarviossa kuitenkin vastuuperiaatetta nopeammin kaupungin strategisten panostusten sekä kaupungin tulevaisuudessa toteuttamien rakenteellisten uudistusten tuoman liikkumavaran myötä. Kunta-Helsingin käyttömenojen kasvu vuonna 2023 on vajaa 6 prosenttia verrattuna talousarvion 2022 organisaatiorakenteeltaan vertailukelpoiseen tasoon. Jos menokasvusta huomioidaan pois eräät vastuuperiaatteen soveltamisen ulkopuolelle jätettävät menoerät, on toimintamenojen kasvu edelliseen vuoteen noin 5 prosenttia.
Kunta-Helsingin tuloslaskelman mukaiset ulkoiset kokonaistoimintamenot vuonna 2023 pienenevät noin -44 prosenttia verrattuna vuoden 2022 Helsingin kaupungin talousarvioon. Muutos johtuu siitä, että sosiaali- ja terveystoimialan sekä pelastuslaitoksen toimintamenot siirtyvät pois toimintamenovertailusta sotepe-toimialan puolelle.
Kaupunkistrategian mukaan kaupunki sitoutui valtuustokauden alussa käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteeseen. Vastuuperiaatteen mukaan vuosittaiset talousarviot eivät ylitä vastuuperiaatteen mukaista menotasoa. Käyttötalousmenojen kasvu sidotaan kustannustason ja väestönkasvun muutokseen sekä kaupunkiorganisaationa itselle asetettuun tuottavuustavoitteeseen, joka on vuonna 2022 0,3 prosenttiyksikköä ja sen jälkeen 0,5 prosenttiyksikköä.
Kustannustason muutosta kuvaa peruspalvelujen hintaindeksi. Väestönkasvun osalta kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalveluiden väestönkasvua kuvaavana parametrina käytetään ikäryhmäkohtaista kasvua ja muutoin väestön kokonaismuutosta.
Toimintamenokasvun vastuuperiaatteen laskentatekijät ovat seuraavat:
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
| Väestön kasvu - befolkningstillväxt | 0,20 % | 0,60 % | 1,00 % | 1,00 % |
| Peruspalveluiden hintaindeksi (syyskuu 2022) | 3,8 % | 3,8 % | 3,28 % | 3,76 % |
| Tuottavuuden parantaminen, %-yksikköä | -0,30 | -0,50 | -0,50 | -0,50 |
| Vastuuperiaatteen mukainen menokasvu laskentatekijöiden perusteella | 3,70 % | 3,90 % | 3,78 % | 4,26 % |
Pääomavuokrien määrittämisen uudet periaatteet nostavat teknisesti toimialojen toimintamenoja
Kaupunginhallitus hyväksyi 3.10.2022 § 677 kaupungin toimitilojen sisäisessä vuokrauksessa noudatettavat pääomavuokrien määrittämisen uudet periaatteet. Uuden vuokramallin vuokramuutosten vaikutukset käyttötalouden määrärahoihin on mahdollista siirtymävaiheessa toteuttaa kaupunkistrategian menokasvutavoitteen näkökulmasta kustannusneutraalisti, koska kyse on kaupungin sisäisestä kulujen uudelleenallokoinnista.
Vuokramallin muutoksen vaikutukset on lisätty toimialojen määrärahoihin täysimääräisesti. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan osalta vuokramuutoksen käyttöönotto arvioidaan tulevina vuosina erikseen, koska sotepe-toimialan valtionrahoitus ei mahdollista kustannusmuutoksen huomioimista kaupungin sisäisin järjestelyin.
Vuokramallin uudistuksesta johtuen vuoden 2023 talousarvion talousarviokohtaiset luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisten vuoden lukujen kanssa. Vuokramallin muutoksen mukanaan tuomia määrärahamuutoksia ei ole päivitetty toimialojen yksikkökustannuslukuihin eikä tuottavuuslaskennan lukuihin. Vaikutus saadaan yksikkökustannuslaskentaan vertailukelpoisena vuoden 2024 talousarviovalmistelusta alkaen.
Kokonaisinvestointitasoa mitoittaa strategiassa asetettu alijäämätavoite
Korkeammasta toimintamenojen kasvusta ja sotepe- rahoitusmallin muutoksesta johtuen kunta-Helsingin vuosikate ja tulos heikkenevät vuosina 2024–2025 vuoden 2023 talousarvion tasosta. Vuonna 2023 sotepe-rahoitusmuutoksen jälkeen kunnille tilittyy vielä jonkin verran verotuloja vuoden 2022 korkeammilla veroprosenteilla, näiden seurauksena vuosikate toteutuu vielä vuonna 2023 parempana. Kun investointipanostukset ovat samaan aikaan vuosina 2023-2025 ennätyksellisen korkealla, niin kaupungin investointien tulorahoitusprosentti heikkenee taloussuunnitelmakauden loppupuolella.
Taulukko 1 – Tabell 1. Kunta-Helsingin talouden tunnuslukuja (sisältäen liikelaitokset ja itsenäisinä taseyksiköinä toimivat rahastot) – Nyckeltal för Kommun-Helsingfors ekonomi (omfattar affärsverksamheten och fonder som utgör självständiga balansenheter)
| Milj. € | Käyttö 2021 | Ennuste 2022 | TA 2023 | TS 2024 | TS 2025 |
| Vuosikate | 757,1 | 649,4 | 786,3 | 513,1 | 560,8 |
| Poistot | −408,5 | −378,2 | −362,6 | −369,5 | −377,9 |
| Tilikauden tulos | 349,6 | 331,2 | 423,7 | 143,6 | 182,9 |
| Toiminnan ja investointien rahavirta | -89,8 | -154,7 | −39,2 | −299,7 | −235,7 |
| Lainakanta | 913,0 | 948,2 | 996,2 | 1 184,3 | 1 362,3 |
| Vuosikate % poistoista | 185,3 | 171,7 | 216,8 | 138,8 | 148,4 |
| Investointien tulorahoitus-% | 87,9 | 74,90 | 88,9 | 62,9 | 70,2 |
Strategian mukaisesti taloussuunnitelman kokonaisinvestoinnit on mitoitettu rahoituksellisesti kestävälle tasolle toiminnan ja investointien rahavirran sekä lainakannan kasvun näkökulmasta. Toiminnan ja investointien rahavirta voi olla alijäämäinen valtuustokauden aikana yhteensä enintään julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa paikallishallinnolle asetetun alijäämätavoitteen verran (alijäämä eli toiminnan ja investointien rahavirta -0,5 prosenttia suhteessa Helsingin arvioituun BKT:hen). Alijäämätavoitteen laskentaa avataan tarkemmin alla olevassa taulukossa. Alijäämätavoitetta laskettaessa on huomioitu Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n joukkoliikenneinvestointeihin kohdistuvat kaupungin takausvastuut. Laskennassa huomioidaan Kaupunkiliikenne Oy:n ja kaupungin väliseen palvelukorvaussopimukseen sisältyvät investoinnit. Ennen yhtiöittämistä joukkoliikenneinvestoinnit olivat osa liikenneliikelaitoksen (HKL) toimintaa.
Vuonna 2023 sotepe-rahoitusmuutoksen erityistilanteen seurauksena toiminnan ja investointien rahavirta on tavoitetasoa parempi. Vuosina 2024 ja 2025 rahavirta on taloussuunnitelman mukaan strategiassa asetettua vuosittaista tavoitetasoa alijäämäisempi.
Investointien rahavirran ennakointiin liittyy lyhyellä aikavälillä aina epävarmuutta, sillä yksittäiset investointihankkeet saattavat viivästyä kaupungista riippumattomista syistä, jonka lisäksi tulopuoleen liittyy epävarmuustekijöitä. Strategiaan kirjattu investointisääntö sitoo toiminnan ja investointien rahavirran toteumaa. Vuosina 2017-2021 tilinpäätöksiin kirjattu toteutunut toiminnan ja investointien rahavirta on ylittänyt talousarvion mukaisen rahavirran. Tulopohjan ennustamisen ja investointien toteutumisasteen ennustamisen vaikeus puoltaa budjetointivaiheen laskennallisesti korkeampaa investointitasoa.
Syksyllä 2023 tehtävässä vuoden 2024 talousarvion valmistelussa tarkastellaan investointien ja toiminnan rahavirran alijäämän toteutumista vuosina 2021 ja 2022 sekä vuoden 2023 ennustetta. Tällöin huolehditaan alijäämäsäännön toteutumisesta valtuustokauden aikana.
| Alijäämätavoite | Ennuste 2022 | TA 2023 | TS 2024 | TS 2025 | |
| A | Paikallishallinnolle asetettu alijäämätavoite (-0,5 % BKT:sta) | -251 | -252 | -258 | -264 |
| B | Joukkoliikenneinvestointeihin kohdistuvat kaupungin takausvastuut | 165 | 127 | 90 | 85 |
| A+B | Alijäämätavoitteen €-taso | -86 | -125 | -168 | -179 |
| C | Toiminnan ja investointien rahavirta | -155 | -39 | -300 | -236 |
| A+B+C | Erotus | -69 | 86 | -132 | -57 |
| A+B+C | Kumulatiivisesti | -172 |
Alijäämäinen toiminnan ja investointien rahavirta katetaan taloussuunnitelmassa ensisijaisesti lainanotolla sekä osittain kaupungin kassavaroilla.
Taloussuunnitelman mukaan kaupungin lainakanta puolitoistakertaistuisi vuoden 2025 loppuun mennessä. Kun kaupungin lainakanta oli vuoden 2021 lopussa oli 913 miljoonaa euroa (1 386 euroa /asukas), niin se vuoden 2023 lopussa olisi 996 milj. euroa (1 489 euroa /asukas) ja vuoden 2024 lopussa 1 184 milj. euroa (1 752 euroa /asukas).
Kaupungin lainakanta kasvaisi taloussuunnitelman mukaan 449 miljoonalla eurolla vuosina 2022–2025.
Talousarvion investointitaso on korkeampi kuin toteutuneet investoinnit. Vuoden 2022 vertailukelpoinen investointitason ennuste on 876 miljoonaa euroa, kun vuoden 2023 talousarvion investointitaso on 893 miljoonaa euroa.
5.2 Verotulot
5.2.1 Kunnallisvero
Sotepe-uudistuksen rahoitusmuutos ja toimeenpanolaki vaikuttaa kuntien vuoden 2023 kunnallisveroprosenttien tasoon. Kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä -12,64 prosenttiyksiköllä. Kunnallisveropro-sentin leikkaus tehdään samansuuruisesti kaikille kunnille verovuonna 2023. Helsingin kaupungin vuoden 2023 kunnallisveroprosentti tulee olemaan 5,36 prosenttia. Talousarviossa 2023 on arvioitu verovuotta 2023 koskevat kunnallisverotilitykset tältä pohjalta. Vuoden 2023 ensimmäisinä kuukausina kaupunki saa vielä jonkin verran verovuotta 2022 koskevia verotilityksiä. Näissä verotilityksissä pohjana on vielä nykyinen kunnallisveroprosentti 18,00 prosenttia. Siten kunnallisverotulot vuonna 2023 toteutunevat korkeampina kuin esimerkiksi vuoden 2024 kunnallisverotulot.
Vuoden 2023 talousarvio perustuu kunnallisveroprosenttiin 5,36 prosenttiyksikköä ja tuotoksi vuonna 2023 arvioidaan 1 140 miljoonaa euroa (kun vuoden 2022 kunnallisveron tuottoennuste, perustuen veroprosenttiin 18,00, on 2 990 miljoonaa euroa).
5.2.2 Yhteisövero
Sotepe-uudistuksen myötä vuodesta 2023 eteenpäin kuntien jako-osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan kolmanneksella, eli yhteensä 11,25 prosenttiyksiköllä. Kunnallisverotulojen tapaan alkuvuonna 2023 kaupunki saa verovuodelta 2022 kertyviä yhteisöverotuloja. Nämä verotulot tilitetään korkeammalla, vuoden 2022 tasoisella kuntaryhmien jako-osuudella ja nekin kirjataan vuoden 2023 verotuloiksi.
Yhteisöveron tuotoksi vuonna 2023 arvioidaan 520 miljoonaa euroa (kun vuoden 2022 yhteisöveron tuottoennuste on 765 miljoonaa euroa). Arvio Helsingin vuoden 2023 yhteisöverokertymästä on tehty Helsingin kuntakohtaisen jako-osuuden 25,59 prosentin tason pohjalta.
Edellä kuvatut verotilitysjärjestelmän merkittävät muutokset kunnallis- ja yhteisöveroissa aiheuttavat sen, että vuosien 2022–2024 välinen vertailu verotulojen osalta ei ole tarkoituksenmukaista. Vuoteen 2025 mennessä sotepe-uudistuksen aiheuttamat muutokset verotuloihin poistuvat, jonka jälkeen talousarviovuosien väliset verot ovat vertailukelpoisia.
5.2.3 Kiinteistövero
Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2023 on arvioitu 300 miljoonaa euroa (vuoden 2022 tilitysarvio on 295 miljoonaa euroa). Vuonna 2023 kiinteistöveroprosentit ehdotetaan Helsingissä pidettäväksi vuoden 2022 tasolla.
Kiinteistöverotuoton 1,7 prosentin nousu vuodelle 2023 johtuu pääosin kiinteistökannan kasvusta ja veropohjan ennakoidusta noususta.
Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevaa hallituksen esitystä ei anneta eduskunnalle tällä hallituskaudella. Maan hallitus on arvioinut, ottaen huomioon myös asumisen kustannusten yleisen nousun, että nykyisessä tilanteessa ei ole syytä antaa eduskunnalle uudistusesitystä, joka väistämättä lisäisi taloudellista epävarmuutta. Näin ollen mahdollinen kiinteistöverotuksen arvostamisuudistus siirtyy aikaisintaan vuodelle 2025 tai sen jälkeisiin vuosiin.
5.3 Valtionosuudet
Valtionosuustilitysten ennuste vuodelle 2023 on 186 miljoonaa euroa ja se perustuu valtiovarainministeriön ja kuntaliiton laskelmiin (9/2022). Sotepe-uudistukseen liittyvä siirtolaskenta, ja ns. jälkikäteistarkistus, vaikeuttaa merkittävästi kuntien vuosien 2024–2025 valtionosuuksien arviointia. Jälkikäteistarkistus voi vaikuttaa merkittävästi Helsingin kaupungin vuosina 2024–2025 saamiin valtionosuustilityksiin.
Kunnan valtionosuusjärjestelmään sisältyvä kuntien veropohjien erojen tasaus muuttuu merkittävästi sotepe-uudistuksen myötä. Nykyisessä, vuoteen 2022 saakka voimassa olevassa järjestelmässä Helsingin kaupungin tasaus on euroa/asukas -mittarilla maan kolmanneksi korkein, eli noin 615 euroa/asukas. Kunnan laskennallisten verotulojen ylittäessä tasausrajan (maan keskiarvo) maksaa kunta ylittävältä osuudelta 30 prosenttia + luonnollinen logaritmi ylityksestä. Käytännössä Helsinki maksaa maan keskitason ylittävästä osuudesta 37,3 prosenttia tasausta.
Vuodesta 2023 eteenpäin uudessa verotulojen tasausjärjestelmässä tasaukseen huomioidaan tuloverot, yhteisöverot ja puolet kiinteistöverosta (uusi elementti 2023 eteenpäin). Voimalaitoksista huomioidaan kuitenkin vain ydinvoimala, ei tuulivoimaa. Kunnan laskennallisten verotulojen ylittäessä tasausrajan (maan keskiarvo) maksaa kunta ylittävältä osuudelta 10 prosentin tasausta. Helsingin tasaus tulee olemaan euroa/asukas -mittarilla maan toiseksi korkein, noin 87 euroa/asukas.
Sotepe-uudistuksen jälkeen koko maata nopeammin verotulojaan kasvattavissa kunnissa maksettava verotulotasaus kasvaa jatkossa hitaammin, koska tasaus on keveämpi (10 prosentin taso).
Taulukko 2
| Milj. € | TP | TA | Ennuste | TA | TA | TA/ Ennuste % | TS | TS |
| Kunnallisvero | 2 821,1 | 2 950,0 | 2 990,0 | 1 140,0 | −61,4 | −61,9 | 970,0 | 1 010,0 |
| Yhteisövero | 726,9 | 520,0 | 765,0 | 520,0 | −32,0 | 460,0 | 480,0 | |
| Kiinteistövero | 280,7 | 300,0 | 295,0 | 300,0 | 1,7 | 310,0 | 320,0 | |
| Verotulot | 3 828,7 | 3 770,0 | 4 050,0 | 1 960,0 | −48,0 | −51,6 | 1 740,0 | 1 810,0 |
| Valtionosuudet | 330,3 | 365,5 | 374,0 | 186,0 | −49,1 | −50,3 | 217,8 | 250,5 |
| Verotulot ja valtionosuudet yhteensä | 4 159,1 | 4 135,5 | 4 424,0 | 2 146,0 | −48,1 | −51,5 | 1 957,8 | 2 060,5 |
5.4 Investoinnit
Kunta-Helsingin (ilman liikelaitoksia) investointimenot ovat 815,3 miljoonaa euroa. Liikelaitosten investoinnit ovat 75,1 miljoonaa euroa ja osallisuusrahaston investoinnit 2,8 miljoonaa euroa.
Vuoden 2021 investointiosan toteumaan (644,2 miljoonaa euroa) verrattuna investointimenot ovat 171,1 miljoonaa euroa suuremmat.
Taloussuunnitelmakaudella vuonna 2024 kunta-Helsingin investointimenot ovat noin 759,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2025 arviolta 728,6 miljoonaa euroa.
Talousarvion investointiosan rakennetta on muutettu siten, että kohta 8 03 03 Yhteishankkeet Väyläviraston kanssa, kaupunginhallituksen käytettäväksi, on muutettu kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi.
Vuoden 2023 investointiosan menoista 304,5 miljoonaa euroa kohdistuu Rakennuksiin (8 02), 139,6 miljoonaa Suuriin liikennehankkeisiin (8 10) ja 123 miljoonaa euroa Projektialueiden infrarakentamiseen (8 08).
Investointiohjelman lähtökohtana on ollut jatkuvien hankkeiden ja lakisääteisten palveluiden rahoituksen turvaaminen. Investoinneilla luodaan edellytyksiä asunto- ja toimitilatuotannolle, kaupunkirakenteen kestävälle kehittämiselle sekä kehitetään keskustan ja aluekeskusten vetovoimaisuutta. Kaupungin eri alueiden tasapuolista kehitystä turvataan panostamalla kaupunkiuudistusalueisiin ja monipuoliseen asuntotuotantoon.
Uudisrakentamisen pääpaino kaudella 2023–2032 on uusien projektialueiden palvelurakennusten ja korvaavien uudisrakennusten toteuttamisessa. Korjausrakentamisen ohjelmoinnin lähtökohtana on kaikkien toimitilojen mutta varsinkin koulurakennusten ja päiväkotien käyttökelpoisuuden, terveellisyyden ja turvallisuuden varmistaminen.
Merkittävän osan investoinneista muodostavat edellytysten luominen valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen 2020–2031 (MAL-sopimus) sekä asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelma) mukaisten asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiselle.
Liikelaitosten investoinnit, yhteensä 75,1 miljoonaa euroa, muodostuvat lähes kokonaan liikenneliikelaitoksen investoinneista, jotka ovat 70 miljoonaa euroa.
Taulukko 3
| Milj. € | TP | TA | Ennuste 2022 | TA | TA | TA/Ennuste % Muutos, % | TS | TS |
| Kaupungin investointiosa | 644,2 | 785,1 | 779,6 | 815,3 | 3,8 | 4,6 | 759,9 | 728,6 |
| Työterveysliikelaitos | 0,1 | 0,3 | 0,3 | −100,0 | −100,0 | |||
| Liikenneliikelaitos | 242,9 | 81,6 | 83,3 | 70,0 | −14,3 | −16,0 | 63,8 | 78,4 |
| Palvelukeskusliikelaitos | 0,0 | 0,3 | 0,3 | 0,5 | 66,7 | 66,7 | 0,1 | 0,1 |
| Taloushallintopalveluliikelaitos | 0,2 | 0,5 | 0,5 | 0,2 | −68,8 | −70,0 | 0,2 | 0,2 |
| Rakentamispalveluliikelaitos | 1,6 | 4,0 | 6,1 | 4,5 | 13,1 | −25,3 | 3,3 | 3,2 |
| Liikelaitokset yhteensä | 244,8 | 86,7 | 90,4 | 75,1 | −13,4 | −16,9 | 67,3 | 81,9 |
| Rahastot | 0,5 | 1,7 | 6,1 | 2,8 | 64,4 | −54,7 | 2,8 | 2,8 |
| Kaikki yhteensä | 889,6 | 873,5 | 876,1 | 893,2 | 2,3 | 2,0 | 829,9 | 813,2 |
5.5 Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden uudistus
Lain sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla 20 § mukaan Helsingin kaupungin tulee eriyttää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen talous talousarviossa ja kirjanpidossa. Helsingin kaupunki ei saa käyttää muuhun toimintaansa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämiseen maksettavaa valtion rahoitusta tai perimiään asiakasmaksuja tai muita näihin tehtäviin kohdistuvia tuottoja.
Helsingin kaupunkistrategiassa 2021−2025 on linjattu, että vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi rahoitetaan yleiskatteellisella valtion rahoituksella ja eriytetään talousarviossa lainsäädännön mukaisesti omaksi kokonaisuudekseen. Helsinki pyrkii turvaamaan helsinkiläisten laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut myös jatkossa ja vaikuttaa aktiivisesti valtion rahoituksen kehittymiseen.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan irtaimen omaisuuden investoinnit rahoitetaan valtion rahoituksesta. Kaupunki perii toimitiloista vuokraa ja vastaa jatkossakin toimitilainvestoinneista.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on sisällytetty kaupungin talousarvioon omana erillisenä osanaan. Sotepe toimialan talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat.
Kaupunginkanslian tai toimialojen tuottaessa sotepe-toimialalle palveluja tai tietojärjestelmiä, talouden eriyttämisvelvoitteen vuoksi näiden tuottamisesta tehdään yhteistyösopimus ja yhteistyösopimukseen perustuen laskutetaan sotepe-toimialaa. Samoin toimitaan, jos sotepe-toimiala tuottaa palveluja tai tietojärjestelmiä kaupunginkanslialle tai muille toimialoille.
Vuoden 2023 alusta sotepe-toimialalta siirtyy toimintoja kaupunginkansliaan ja muille toimialoille. Toimintojen siirrot on kuvattu tarkemmin kyseisten talousarviokohtien teksteissä.