Työterveysliikelaitos
Talousarvion 2023 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 1.6.2022, että Helsingin kaupungin omana toimintana tuottamat työterveyspalvelut voidaan saattaa kilpailuttamisen piiriin. Kilpailutus tulee järjestää niin, että työterveysliikelaitoksen henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksella kilpailun voittaneen toimijan palvelukseen. Kilpailutusta valmistelee kaupunginkanslian henkilöstöosasto. Toiminta uuden toimijan kanssa alkaa suunnitelman mukaan 1.9.2023. Liikelaitoksen toiminnan lakkauttamisen aikataulu tarkentuu kilpailutusprojektin edetessä. Liikelaitoksen talousarvio on laadittu koko vuodelle 2023 samoin kuin laatimisohjeiden mukaan toimialoilla ja liikelaitoksissa työterveyskulut budjetoidaan sisäisenä kuluna koko vuodelle 2023 ja ulkoisena kuluna vuosille 2024–2025. Uuden toimijan aloitusaikataulun varmistuessa tarkennetaan liikelaitoksen vuoden 2023 kustannukset talousarvion ennusteissa ja tilinpäätöksessä toteutuneen mukaan.
Työterveysliikelaitoksen keskeisimmät painopisteet vuonna 2023 ovat:
- tuotetaan työterveyshuollon palvelut kaupungin linjausten ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti muutosvaiheen aikana
- valmistaudutaan työterveyspalvelujen onnistuneeseen siirtoon uudelle toimijalle ja liikelaitoksen toiminnan lakkauttamiseen
Kaupungin henkilöstön merkittävin työkykyriski liittyy tällä hetkellä mielen hyvinvointiin. Korona-aika on koetellut erityisesti nuorten työntekijöiden mielenterveyttä, ja sairauspoissaolot ovat lisääntyneet huomattavasti. Työterveys Helsingillä on kattavat mielen hyvinvoinnin palvelut, joita on vuoden 2022 aikana laajennettu lyhytpsykoterapiapalveluilla.
Vuosina 2020–2022 työterveyspalvelut priorisoitiin voimallisesti koronan hoitamiseen, mistä johtuen osa lakisääteisistä terveystarkastuksista sekä työpaikkaselvityksistä on jäänyt tekemättä. Tätä työterveyshuollollista hoitovelkaa pyritään kuromaan kiinni.
Toiminnan kuvaus
Työterveys Helsinki on kaupungin ja sen tytäryhteisöjen oma työterveyshuoltoyksikkö, joka palvelee noin 40 000 käyttäjäasiakasta. Yksikkö toimii työterveysliikelaitoksen johtokunnan alaisuudessa.
Liikelaitos tuottaa asiakkaille monipuoliset työterveyspalvelut, jotka sisältävät lakisääteiset palvelut sekä laajat sairaanhoitopalvelut tutkimuksineen. Lakisääteiset, ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut kattavat kaupungin henkilöstön hyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn sekä työpaikkojen toiminnan edistämisen.
Työterveyspalveluiden laajuuden määrittelee kaupunki työnantajana. Toimintaa ohjaavat kaupungin henkilöstöpoliittiset tavoitteet, työhyvinvointiohjelma sekä työterveyshuoltoa koskeva lainsäädäntö. Palveluista noin puolet on lakisääteisiä palveluita ja noin puolet on sairaanhoitopalveluita. Palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana ja vuokratyövoimaa hyödyntämällä, jota täydennetään ostopalveluilla. Ostopalvelujen osuutta lisättiin vuoden 2022 aikana, kun työterveyspalvelujen kilpailutuslinjaus aiheutti lisääntynyttä henkilöstön liikkuvuutta ja yhdessä rekrytointivaikeuksien kanssa pienensi liikelaitoksen oman henkilökunnan määrää.
Palvelut tuotetaan kustannustehokkaina ja tarvelähtöisinä. Tytäryhteisöasiakkaiden sopimukset sanottiin irti yhtä lukuun ottamatta vuoden 2022 aikana.
Toimintaympäristön muutokset 2023
Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella
Taloussuunnittelukaudella 2023–2025 liikelaitos tuottaa suunnitelman mukaisesti työterveyspalveluja vain osan vuotta 2023, jonka jälkeen palvelut tuottaa uusi toimija.
Vuoden 2023 keskeisimmät toimintaympäristön muutokset
Vuoden 2023 keskeinen toimintaympäristön muutos on työterveyspalvelujen toiminnan siirto uudelle toimijalle ja liikelaitoksen toiminnan lakkauttaminen. Liikelaitoksen vuoden 2023 toiminnan volyymi ja liikevaihto on vuotta 2022 pienempi, koska muutostilanteen vuoksi liikelaitoksen henkilöstömäärä on pienentynyt. Palveluja tuotetaan aiempaa enemmän vuokratyövoimalla ja ostopalveluina. Toimialan markkinatilanne, työvoiman saatavuuden heikkous ja liikelaitoksen jäljellä olevan elinkaaren lyhyys kuitenkin vaikeuttavat oman palvelutuotannon kompensoimista täysimääräisesti ulkoisena tuotantona. Henkilöstökustannusten, ICT-kustannusten, vuokrien ja ostopalvelujen kustannusnousun vuoksi liikelaitoksen hinnoissa on muutaman prosentin korotuspaine vuodelle 2023. Työterveys Helsinki on korottanut hintoja viimeksi vuonna 2015. Hintojen korotuksesta huolimatta kokonaisuutena talousarviossa alitetaan laatimisohjeissa 2023 esitetty työterveyshuollon vuositason kustannusarvio 468 euroa per työntekijä.
Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät
Liikelaitoksen palvelutoiminnan tason riskinä ja epävarmuustekijänä on kilpailutuspäätöksen aiheuttama henkilöstön väheneminen ja terveydenhuollon yleinen vaikea henkilöstön saatavuus toiminnan kannalta tärkeimmissä työterveyslääkäreiden ja -hoitajien henkilöstöryhmissä. Riskiä on pyritty hallitsemaan lisäämällä palvelujen ja vuokratyövoiman kilpailuttamista ja hankkimista ulkoisilta tuottajilta, mutta kaikkiin kilpailutuksiin ei ole saatu tarjouksia yksityisiltä tuottajilta. Liikelaitoksen ja kaupungin taloudellisina riskeinä ovat liikelaitoksen toiminnan lakkauttamisesta aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset. Näistä on toistaiseksi tunnistettu tiloihin ja sähköisiin palveluihin tehtyjen investointien poistot sekä mahdolliset sopimusten muutoksista aiheutuvat kustannukset.
Tulevaisuudessa työterveyspalvelujen merkitys korostuu myös työnantajamaineen kannalta. Yksittäisten käyttäjäasiakkaiden näkökulmasta palveluiden uudistumista ohjaa käyttäjäasiakkaan omat odotukset työterveyspalveluita kohtaan vastaavasti kuin kaupungin asukkaiden odotukset kaupungin palveluita kohtaan. Kriittistä on oikea-aikainen palvelun saatavuus ja sähköisen asioinnin ensisijaisuus. Haasteena on löytää tasapaino palvelujen saatavuudessa ja että asiakaskokemus on hyvällä tasolla sekä satunnaisilla palveluiden käyttäjillä että asiakkailla, joilla on työkykyriskejä.
Alle 35-vuotiaiden työntekijöiden sairauspoissaolot mielenterveyssyistä ovat jatkaneet kasvuaan. Kasvu oli vuonna 2021 suurempaa kuin kahtena edellisenä vuonna 2019–2020. Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla kehitys kääntyi, mutta taso oli edelleen suurempi kuin alkuvuonna 2020.
Kun osaavan työvoiman resurssi pienenee, on entistä tärkeämpää pitää kiinni nuorista työntekijöistä. Haasteellista on se, että riskit ja kuormitus kasautuvat. Työvoiman saatavuusongelmat, koronasta palautuminen ja työn psykososiaalinen kuormitus koettelevat erityisesti naisten peruspalvelualoja. Koronan pitkän aikavälin vaikutukset ovat vielä epäselviä
Mielen hyvinvoinnin ongelmat eivät korjaannu yksin terveydenhuollon keinoin. Yksilökeskeisestä sairauksien hoidosta on edettävä kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin edistämiseen työpaikoilla. Uupumisen ehkäisemisellä on keskeinen rooli riittävän henkilöstön työpanoksen toteutumisessa ja työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Työterveyshuolto on keskeinen ennaltaehkäisevän toiminnan ympäristö, kun vaikuttamisen kanavat ulottuvat yksilötasolta työyhteisöjen toimintaan.
Kaupunkistrategian toteuttaminen
Liikelaitoksen toiminta toteuttaa kaupunkistrategian osiota ”Henkilöstölle vetovoimainen Helsinki”. Toiminta toteuttaa osaltaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa strategian tavoitetta henkilöstön työhyvinvoinnin ja viihtyvyyden kasvu. Laadukkailla työterveyspalveluilla varmistetaan, että kaupungilla on hyvinvoiva henkilöstö sekä terveelliset työolosuhteet. Tällä hetkellä merkittävin henkilöstön hyvinvoinnin haaste on mielenterveyteen liittyvät asiat, jotka näkyvät työkyvyn heikkenemisessä ja palautumisessa.
Vaikka Helsingin kaupungin henkilöstön työkykyriskien hallinta on ollut hyvällä tasolla, on palveluita ja työkykyjohtamista kehitettävä ennakoivampaan suuntaan. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Helsingissä on kyetty estämään sairauspoissaolojen pitkittyminen.
Koronaepidemian aikana 2020–2022 työterveyshuollon voimavarat priorisoitiin koronan hoitamiseen. Tässä tilanteessa terveyden edistämisen, ei-kiireellisten sairauksien hoito sekä työpaikoille suuntautuvat palvelut väistyivät. Vuonna 2022 tätä hoito- ja palveluvelkaa ei ole voitu purkaa muutostilanteen aiheuttaman henkilöstön vähenemisen vuoksi.
Vuonna 2021 kilpailutettiin alusta digitaalisille asiointipalveluille ja prosessien automatisoinnille ja mm. otettiin käyttöön videovastaanotto. Vuonna 2022 otettiin käyttöön etäneuvottelu ryhmille ja sähköinen työhöntulotarkastus. Näistä saadaan asiakkaille ja toiminnan tehostamiselle hyötyä vielä liikelaitoksen jäljellä olevan elinkaaren aikana. Vuonna 2023 digitalisaatiossa keskitytään toiminnan edellyttämien järjestelmien välttämättömään ylläpitoon ja valmistaudutaan käytön lopettamiseen.
Kaupungin työterveyshuollon linjausten mukaisesti sairaanhoito perustuu hoidon tarpeen arviointiin. Tämän perusteella kiireellisissä asioissa lääkärin vastaanotto (etä- tai lähivastaanotto) on saatavilla 1–2 päivän sisällä. Kiireettömissä asioissa tavoitteena on, että em. vastaanottoaika on sähköisesti varattavissa 5 päivän sisällä.
Talousarvion toiminnan tavoitteet
Työterveys Helsingin sitovana tavoitteena on asiakkaiden hyvä palvelukokemus. Asiakaskokemusta mitataan kaikista palvelukanavista ja palveluista. Asiakaskokemusta mittaavan NPS-luvun eli nettosuositteluindeksin arvoksi tavoitellaan vähintään 69.
Digitaalisen palvelun käytettävyyden mittarina on CES (Customer Effort Score) –arvoa. Tavoitteena on, että hoitochatin CES-arvo on alle 2,5 (1=hyvä; 5=huono).
Saatavuuden mittarina käytetään lääkärin kiireetöntä vastaanottoaikaa (etä- tai lähivastaanotto). Tavoitteena on, että kiireettömissä asioissa lääkärin vastaanottoajan saa 5 arkipäivässä.
Taloudellinen kestävyys
Talousarviovuodella toiminta keskittyy työterveyshuollon ydintoimintaan ja saatavuuden varmistamiseen. Oman henkilökunnan määrän väheneminen, ostopalvelujen lisääminen, yleinen kustannustason nousu (henkilöstö, ICT, vuokrat, ostopalvelut) ja liikelaitoksen muutostilanteen edellyttämät toimenpiteet vaikuttavat liikelaitoksen tuottavuuteen ja edellyttävät hintojen nostamista vuodelle 2023. Liikelaitoksen talousarvioon ei sisälly investointeja.
Yksikkökustannusta kuvaavana mittarina on liikevaihto/asiakasmäärä.
Talousarvion vaikutusten arviointi
Työterveys Helsinki on saanut palveluillaan ja verkostoyhteistyöllä aikaan merkittäviä vaikutuksia kaupungin henkilöstön työkykyyn: sairauspoissaolot ovat laskeneet.
Henkilöstösuunnitelma
Liikelaitoksen henkilöstösuunnittelua on tehty loppuvuonna 2021 julkistetusta kilpailutuslinjauksesta lähtien ottaen huomioon toiminnan kilpailuttaminen. Liikelaitoksen oma henkilöstö on vähentynyt n. 15 prosenttia 146 henkilöstä (tilinpäätös 2021) 124 henkilöön (elokuu 2022). Palvelutoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi keskeisiin työterveydenhuollon tehtäviin on ollut käynnissä jatkuva rekrytointi, mutta poistumaa ei ole saatu korvattua. Henkilöstöresurssia suunnataan muutosvaiheessa kriittisten lakisääteisten palvelujen turvaamiseen.
Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kilpailutus tulee järjestää niin, että työterveysliikelaitoksen henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksella kilpailun voittaneen toimijan palvelukseen.
Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet
Sitovat toiminnan tavoitteet
| Strategian painopiste | Tavoite | Mittari(t) | Kytkeytyminen strategian ohjelmiin |
| LIIKELAITOKSEN TAVOITE | |||
| Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen | Hyvä asiakaskokemus | Asiakaskokemusta kuvaavan nettosuositteluindeksin (NPS) taso on 69. |
Muut toiminnan tavoitteet
| Strategian painopiste | Tavoite | Mittari(t) | Kytkeytyminen strategian ohjelmiin |
| LIIKELAITOKSEN TAVOITE | |||
| Henkilöstölle vetovoimainen Helsinki | Toimiva digitaalinen palvelupolku. | Digitaalisen palvelun käytettävyys: Hoitochatin CES-arvo (Customer Effort Score) on alle 2,5 (1=hyvä; 5=huono) | |
| Henkilöstölle vetovoimainen Helsinki | Hyvä kiireettömän hoidon saatavuus | Tavoitteena on, että kiireettömissä asioissa lääkärin vastaanottoajan saa 5 arkipäivässä. |
Suorite- ja taloustavoitteet
Suoritteet
| 2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Suoritetavoitteet | ||||||
| Asiakaskokemus (NPS) | 66 | 69 | 67 | 69 | ||
| Hoitochatin käytettävyys (CES) | 2,5 | < 2,5 | < 2,5 | < 2,5 | ||
| Lääkärin kiireetön vastaanottoaika (etä- tai lähivastaanotto) | - | < 6 | < 6 | < 6 | ||
| Toiminnan laajuustiedot | ||||||
| Asiakasmäärä | 41 500 | 41 000 | 40 000 | 38 000 |
Henkilöstösuunnitelma
| 2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön käyttö | ||||||
| Henkilöstön määrä | 146 | 158 | 119 | 116 | ||
| Henkilöstötyövuodet (oma henkilöstö) | 139 | 150 | 112 | 106 |
Tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut
| 2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuottavuusmittari | ||||||
| Henkilöstökulut+vuokra-henkilöstö / oman toiminnan tuotot. % | 84 | 82 | 88 | 81 | ||
| Tuottavuusindeksi, Tuottavuus 2021 = 100 | 100,0 | 97,0 | 90,0 | 106,0 |
Yksikkökustannusten kehitys
| 2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto/asiakasmäärä | 440 | 468 | 421 | 443 |
Prosenttimuutos yksikkökustannuksissa
| 2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto/asiakasmäärä | −14,56 | 2,18 | −10,04 | 5,23 |
Tilankäytön mittarit
| 2021 | 2022 | Ennuste 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilan käyttö | ||||||
| Tilojen kokonaispinta-ala htm2 | 5,0 | 5,0 | 5,0 | 5,0 |
Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma
| 1 000 € | Käyttö 2021 | Ennuste 2022 | Talousarvio 2023 | Talous- suunnitelma 2024 | Talous- suunnitelma 2025 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 18 271 | 16 837 | 16 815 | ||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 727 | 127 | 87 | ||
| Varsinaiset kulut | −18 576 | −17 640 | −16 878 | ||
| Poistot | −47 | −85 | −155 | ||
| Liikeylijäämä/alijäämä | 376 | −761 | −130 | ||
| Muut korkomenot | −1 | ||||
| Korvaus peruspääomalle | −40 | −40 | −40 | ||
| Tilikauden ylijäämä (alijäämä) | 335 | −801 | −170 |
| 1 000 € | Käyttö 2021 | Ennuste 2022 | Talousarvio 2023 | Talous- suunnitelma 2024 | Talous- suunnitelma 2025 |
|---|---|---|---|---|---|
| Toiminnan rahavirta | |||||
| Liikeylijäämä/alijäämä | 376 | −761 | −130 | ||
| Poistot | 47 | 85 | 155 | ||
| Korvaus peruspääomalle | −40 | −40 | −40 | ||
| Muut rahoitusmenot | −1 | ||||
| Investointien rahavirta | |||||
| Investointimenot | −118 | −288 | |||
| Toiminnan ja investointien rahavirta | 264 | −1 004 | −15 | ||
| Rahoituksen rahavirta | |||||
| Muut maksuvalmiuden muutokset | −264 | ||||
| Rahoituksen rahavirta | −264 | ||||
| Vaikutus maksuvalmiuteen | −1 004 | −15 |