Pormestarin katsaus

Hyvä lukija,

Helsingin kaupunki jatkaa vuonna 2023 vastuullista taloudenpitoa, joka huomioi ympäröivän maailmantilanteen ja tulevien vuosien epävarmuudet. Koronapandemian hellitettyä sota Euroopassa on luonut ympäristön, jossa niin valtion kuin kaupunkien toimintakyky nojaa entistä vahvemmin vastuulliseen ja suunnitelmalliseen taloudenpitoon. Vuosille 2021-2025 laadittu kaupunkistrategia Kasvun paikka onkin vahvasti ohjannut myös strategiakauden toisen talousarvioehdotuksen valmistelua. Asukasluvun ja talouden kasvun ohella Kasvun paikka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Helsinki on hyvä paikka kasvaa lapsesta aikuiseksi, kasvattaa osaamistaan sekä kasvattaa kaikkea sitä hyvää mitä meillä on.

Mutta Kasvun paikka on myös uskallusta uudistua.

Malli, jossa pormestari ei julkaise omaa pohjaesitystä ennen varsinaisia neuvotteluita on uusi ja saanut osakseen myös kritiikkiä. Kritiikkiä tärkeämpää ovat kuitenkin neuvottelut, jotka käynnistyvät samoista tiedollisista lähtökohdista yhdessä kaupunginhallituspuolueiden kesken. Kuten edellisenäkin vuonna, myös vuotta 2023 koskevan talousarvioesityksen neuvotteluiden lähtökohtana toimivat talous- ja suunnitteluosaston laskelmat taloudellisesta liikkumavarasta. Virkavalmistelun pohjalta käynnistynyt keskustelu nosti laaja-alaisesti esiin erilaisia näkemyksiä, joita lähdimme yhteensovittamaan. Lopullinen vuoden 2023 talousarvioesitys on laadittu yhdessä neljän pormestaripuolueen ja RKP:n kanssa.

Nykytilanteessa, jossa talousnäkymät synkkenevät ja kaupungin verotulot supistuvat merkittävästi valtion sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen seurauksena, on kaupunginvaltuuston talousraamin noudattaminen entistä tärkeämpää. Valtakunnallisen sotepe-uudistuksen myötä Helsingin budjetointiprosessi on jakautunut kahteen erilliseen osaan: niin sanottuun kunta-Helsingin budjettiin ja valtiorahoitteiseen sotepe-budjettiin.

Talousarvioesityksessä vuoden 2023 käyttömenojen kasvu noudattaa strategian vastuuperiaatetta ja perusuran ylittävät menolisäykset on perusteltu liikkumavaraa tuovilla tuottavuusuudistuksilla. Strategiakauden investoinnit on mitoitettu niin, että odotamme alijäämätavoitteen toteutuvan valtuustokauden aikana, mikä mahdollistaa investointien jatkumisen lähellä ennätystasoa 893 miljoonalla eurolla.

Entistä parempaa Helsinkiä ei kuitenkaan saavuteta pelkillä rakennus- tai infrainvestoinneilla. Minulle on alusta asti ollut tärkeää panostaa helsinkiläisten arjen palveluihin ja ratkoa työvoiman saatavuuden haasteita. Valitettavasti Helsingin toimet eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan todelliset tulokset saavutetaan kansallisen tason uudistuksilla. Teemme kuitenkin voitavamme nykyisillä työkaluilla.

Vuonna 2023 henkilöstöetuja ja palkitsemista vahvistetaan 10 miljoonalla eurolla, josta 7 miljoonaa kohdennetaan kunta-Helsingin palkkakehitysohjelman jatkamiseen, kiinnittäen erityistä huomiota matalapalkkaisimpiin työntekijäryhmiin ja aloihin, joissa työvoiman saatavuuden haasteet ovat suurimmat. Kun suhteutamme panostukset kunta-Helsingin nykyiseen budjettiin, voimme puhua palkkakehitysohjelman lähes kolminkertaistumisesta.

Panostuksia kaupunkilaisten palveluihin ja hyvinvointiin jatketaan myös muilla toimialoilla. Kasvatuksen ja koulutuksen osalta muutos on merkittävä, sillä kasvua on yhteensä noin 68 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa viiden prosentin korotusta vuoteen 2022 verrattuna ja merkitsee lähes 600 euron lisäpanostusta per lapsi ja nuori. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla määrärahat kasvavat vuoden 2022 tasosta 8,8 miljoonaa euroa eli 4,4 prosenttia ja kaupunkiympäristön toimialalle osoitetaan 4,3 miljoonaa euroa lisämäärärahaa, joka painottuu kaupunkiympäristön kunnossapidon ja turvallisuuden sekä perustoiminnan resurssien varmistamiseen.

Vaikka esityksestä on nähtävissä, että Helsingin talous on vahvalla pohjalla, ei tuhlailulle ole sijaa. Vastuullisella linjalla on jatkettava erityisesti epävarmoina aikoina, jotta joustovaraa löytyy myös pahan päivän varalle. Talous on myös turvallisuuskysymys.