3 Kaupunkiympäristön toimiala

Svenska

1 000 €	Käyttö 2021	Talous- arvio 2022	Ennuste 2022	Ehdotus 2023	Talous- arvio 2023	Talous- suunnitelma 2024	Talous- suunnitelma 2025
Tulot yhteensä	1 088 529	1 125 805	1 129 632	1 197 910	1 240 048	1 272 342	1 305 777
Menot yhteensä	779 008	845 499	853 218	910 634	917 860	969 530	997 364
Ylitysoikeus
*Toimintakate*	*309 521*	*280 306*	*276 414*	*287 276*	*322 188*	*302 812*	*308 413*
Poistot	283 514	265 918	272 526	272 337	272 337	273 337	274 337
*Tilikauden tulos*	*26 007*	*14 388*	*3 888*	*14 939*	*49 851*	*29 475*	*34 076*
*Tilikauden ylijäämä (alijäämä)*	*26 007*	*14 388*	*3 888*	*14 939*	*49 851*	*29 475*	*34 076*
Muutos, %
Tulot		3,4	0,3	6,4	10,1	2,6	2,6
Menot		8,5	0,9	7,7	8,6	5,6	2,9

Talousarvion 2023 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä

Kaupunkiympäristön toimialan keskeisimmät painopisteet vuonna 2023 ovat:

Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista. Toimialan painopisteinä vuonna 2023 ovat kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen sekä kasvun ja lähiluonnon yhteensovittaminen. Lisäksi edistämme ekologista kestävyyttä ja turvaamme luonnon monimuotoisuutta. Kehitämme kaupunkia monipuolisesti siten, että se on houkutteleva asukkaille ja yrityksille. Erityistä huomiota kiinnitämme kaupunkiuudistusalueisiin. Lisäksi pyrimme lisäämään kaupungin taloudellista liikkumavaraa tuottavuutta parantamalla ja toiminnan taloudellisuutta kehittämällä.

Kaupungin kasvulle luodaan edellytykset siten, että keskeiset luontoarvot pystytään turvaamaan. Vuonna 2023 Helsingissä aloitetaan 8 000 uuden asunnon rakentaminen, ja näistä 5 600 asunnon rakentaminen alkaa kaupungin luovuttamilla tonteilla. Kaavoitamme asuntorakentamista erityisesti yleiskaavan raideliikenteen palvelualueelle, ja kaavoituksesta vähintään 40 prosenttia on täydennysrakentamista varten.

Ekologisen kestävyyden turvaaminen huomioidaan kaikilla toiminta-alueilla, ja tuemme Helsingin kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2030. Rakentamista ohjataan kohti vähähiilisiä ratkaisuja kaavoituksen ja tontinluovutuksen toimenpitein, hiilijalanjälkilaskennan, määräystasoa pienemmän E-lukutavoitteen, aurinkosähkön ja maalämmön sekä kiertotaloustavoitteiden avulla sekä olemassa olevassa rakennuskannassa mm. erillisinvestoinneilla, etäseurannalla ja kiinteistönhoidon kehittämisellä. Liikenneratkaisut suunnitellaan päästövähennystavoitteet huomioiden.

Jotta Helsinki olisi asukkaille houkutteleva ja toimiva kaupunki, panostamme yleisten alueiden kuten katujen ja puistojen kunnossapitoon, erityisesti talvihoitoon. Kaupunkiuudistusalueita kehitetään monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti, erilaiset käyttäjäryhmät ja heidän tarpeensa yhteensovittaen. Tontteja ja kaupungille tarpeettomaksi käyneitä kiinteistöjä varataan ja luovutetaan yritystoiminnan tarpeisiin, ja asemakaavoituksella mahdollistetaan yritysten toimintojen sijoittuminen ja kehittyminen Helsingissä. Palveluja digitalisoimalla helpotetaan asiointia kaikkina vuorokaudenaikoina.

Digitalisaatio on myös yksi keskeinen tuottavuuden parantamisen keino. Sen lisäksi nopeutamme kaupungille tarpeettomista tiloista luopumisen prosessia, minimoimme tilojen tyhjäkäyttöä ja edistämme yhdessä toisten toimialojen kanssa tilojen asukaskäyttöä. Analysoimme toimintojamme tunnistaaksemme sellaiset tehtävät, joista voidaan saada säästöjä ulkoistamalla ne. Staran kanssa jatketaan teknisten palvelualojen palvelustrategian kehittämistä.

Toiminnan kuvaus

Kaupunkiympäristön toimiala toimii kaupunkiympäristö- lautakunnan alaisuudessa. Lautakunnalla on kaksi jaostoa: rakennusten ja yleisten alueiden jaosto sekä ympäristö- ja lupajaosto.

Maankäyttö ja kaupunkirakenne (Maka) vastaa toimintaedellytysten luomisesta ja järjestämisestä kaupunkiympäristön kehittämiselle, rakenteelliselle toimivuudelle ja viihtyisyydelle. Palvelukokonaisuus jakautuu viiteen palveluun: Maankäytön yleissuunnittelu, Asemakaavoitus, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Liikenne- ja katusuunnittelu sekä Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu.

Palvelut ja luvat (Palu) tuottaa kaupunkiympäristön palveluita. Palvelukokonaisuus jakautuu viiteen palveluun: Asukas- ja yrityspalvelut, Kaupunkimittauspalvelut, Pysäköinninvalvonta ja pysäköintipalvelut, Rakennusvalvontapalvelut sekä Ympäristöpalvelut.

Rakennukset ja yleiset alueet (Rya) vastaa kaupunkiympäristön rakentamisesta sekä käytettävyydestä. Palvelukokonaisuus vastaa rakennetun omaisuuden hallinnasta, tilapalveluista, katujen ja puistojen ylläpidosta, rakennuttamisesta sekä asuntotuotannosta. Rya jakautuu kolmeen palveluun: Tilat, Yleiset alueet ja Asuntotuotanto.

Hallinto- ja tukipalvelut (Hatu) tarjoaa tuki- ja hallintopalveluja kaupunkiympäristön toimialalle. Hallinto- ja tukipalvelut -palvelukokonaisuuteen kuuluvat seuraavat palvelut: Hallinto- ja lakipalvelut, Henkilöstöpalvelut, Kehittämispalvelut, Talous- ja suunnittelupalvelut, Tietohallintopalvelut, Viestintäpalvelut ja Hankintapalvelut.

Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain

3 10 01 Kaupunkirakenne (1 000€)	Menot €	Osuus ta-kohdan menoista %	Muutos ed. vuoteen €	Muutos ed. vuoteen %	Keskeisin muutosta selittävä tekijä
Kaupunkirakenne yhteensä	162 837	100,0%	-40 709	-20,0%	Palvelut ja luvat palvelukokonaisuuden siirtyminen omaksi talousarviokohdaksi (netto), palkkojen sopimuskorotukset ja indeksikorotukset
Maankäyttö ja kaupunkirakenne	43 925	27,0%	1 081	2,5%	Palkkojen sopimuskorotukset ja lisävakanssit
Palvelut ja luvat	0		-43 257	-100,0%
RYA yleiset alueet	91 029	55,9%	3 097	3,5%	Roskaamisen ehkäisyn ohjelman tarpeet, pyöräilyn talvihoidon tavoitteet, lumenhallinnan kokonaisuus, sopimusten indeksikorotukset,
Hallinto- ja tukipalvelut	27 883	17,1%	-1 630	-5,5%	Palkkojen sopimuskorotukset, digitalisaatio, TA-kohdan 31008 ICT-kustannukset (2,6 M€)

3 10 02 Rakennukset (1 000€)	Toimintakate €	Osuus ta-kohdan toimintakat-teesta %	Muutos ed. vuoteen €	Muutos ed. vuoteen %	Keskeisin muutosta selittävä tekijä
Rakennukset yhteensä	252 573	100,0%	36 874	17,1%
Tilat -palvelu	250 740	99,3%	36 840	17,1%	Tuottojen kasvu arvioitu nykyisen vuokramallin mukaisesti huomioiden tilakannan muutokset. Menot: Energiakustannusten kasvu, ylläpitokustannusten ja vuokrakustannusten nousu (tilakannan kasvu ja indeksit)
Yleiset alueet, netto	1 833	0,7%	34	1,9%	Palkkojen sopimuskorotukset, uudet vakanssit

Toimintaympäristön muutokset 2023

Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella

Helsingin maan sisäinen muuttotase on muuttunut parin viimeisen vuoden aikana selkeästi tappiolliseksi. Joukkoliikenteen suosio ja ydinkeskustan vetovoima on heikentynyt. Vahvistuessaan trendit ovat ongelmallisia taloudellisesti kestävän, tiivistyvän ja ilmastokestävän kaupunkikehityksen kannalta.

Käynnistyneet osayleiskaavat, AM-ohjelman mukaisen asuntotuotantotavoitteen nouseminen 7 000 asunnosta 8 000 asuntoon sekä Länsi-Helsingin raitiotien hankkeistaminen lisäävät henkilöresurssitarpeita. Täydennysrakentamisen rooli kaupungin kasvussa suurenee jatkuvasti, mikä aiheuttaa paineita AM-ohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiselle johtuen haasteista vastata täydennysrakentamiskaavoitukseen tarvittaviin henkilöresurssitarpeisiin. Kasvanut rakentaminen kasvattaa myös sekä rakennusvalvonnan palvelutarvetta että ympäristöpalveluihin liittyvien päätös- ja haittailmoitusten määriä.

Kunnossapidon kannalta vaikeiden talvien suhteellinen osuus ja sadanta lisääntyvät tuottaen budjetoitua korkeampia talvikunnossapidon kustannuksia entistä useammin.

Vuoden 2023 keskeisimmät toimintaympäristön muutokset

Ukrainan sodan vaikutuksesta rakennusmateriaalien hintojen nousu on alkuvuoden 2022 aikana kiihtynyt entisestään. Raju energian hinnan nousu vaikuttaa sekä rakennusten ylläpidon että konetöiden kustannuksiin. Epävakaat panoshinnat vähentävät urakoitsijoiden ja tavarantoimittajien tarjoushalukkuutta. Rakentamiskustannusten sekä korkotason nousu vaikuttavat myös kaupungin oman asuntotuotannon kustannuksiin sekä myyntiaikoihin.

Yleisten alueiden ylläpidettävä pinta-ala kasvaa. Lisäksi alueiden käyttöpaineet ja -tarpeet lisääntyvät. Käyttäjämäärien lisääntyminen kasvattaa puhtaanapidon kustannuksia. Lisäksi peruskorjatut katualueet ovat monimutkaisten rakenteiden ja lisääntyneen tekniikan vuoksi nykyisiä merkittävästi (60 prosenttia) kalliimpia kunnossapitää. Säädökset ja vaatimukset sekä tiivistyvä kaupunkirakenne uhkaavat entisestään heikentää katujen talvikunnossapidon edellytyksiä määrittävää lumen vastaanottopaikkojen verkostoa ja sen käytettävyyttä. Lisäksi maanrakennusalan kustannusindeksi on kasvussa. Edellä mainittujen johdosta yleisten alueiden kokonaiskustannukset kasvavat.

Sisäisen vuokrauksen pääomavuokramalli uudistuu ja vaikuttaa toimitilavuokriin. Pakolaisten majoittaminen kaupungin omistamiin asuntoihin toteutetaan valtion linjauksen mukaisesti. Monipaikkainen työ vaikuttaa toimintakulttuuriin ja työhyvinvointiin sekä aiheuttaa tarpeen arvioida uudelleen kaupungin tilatarpeita toimistotehtävissä. Sotepe-uudistus edellyttää uusien järjestelmien käyttöönottoa, uudenlaista sopimushallintaa, vastuiden selvittämistä ja resursointia.

Elintarvike- ja terveydensuojelulakien muutokset edellyttävät neuvontavelvoitetta asiakkaalle ja mahdollistavat taksaperusteisen valvontamaksun toimitetusta palvelusta. Rakentamisen kasvu ja AM-ohjelman toteuttaminen edellyttävät lisääntyvää suoritemäärää ja kasvattavat rakennusvalvonnan ja kaupunkimittauksen kustannuksia. Lupapistekaupasta asiakkaalle jatkossa annettavien piirustusten kustannukset kohdistuvat toimialalle. Lainsäädäntö koskien vieraslajien torjunta (mm. kurtturuusu) kasvattavat kustannuksia.

Valmisteilla olevan pysäköintipolitiikan toimeenpano kasvattaa pysäköinninvalvonnan henkilöresurssitarpeita. Lisäksi digitalisaation, tietohallinnon kasvavien sopimusvelvoitteiden ja digitaalisen perustan palvelujen aiheuttamat kustannukset lisääntyvät.

Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät

Strategiset riskit

Riskinä on, että Helsingin vetovoima asuntomarkkinoilla heikkenee edelleen. Ottaen huomioon Helsingin tappiollisen maan sisäisen muuttotaseen ja Helsingistä ulosmuuttavien kotitalouksien väestörakenteen (perheet ja hyvätuloiset), riskinä on segregaatiokehityksen voimistuminen entisestään. Riskinä on myös kaupungin talouden tulopohjan heikkeneminen. Näihin riskeihin vaikutetaan panostamalla voimakkaasti Helsingin esikaupunkialueen, erityisesti kaupunkiuudistusalueiden laadulliseen kehittämiseen ja varmistamalla kaavoituksen kautta erityisesti perheitä houkutteleva asuntotarjonta.

Kun suunnataan rakentamista yhä enemmän jo rakennetuille ja vaikeammin esirakennettaville alueille mm. luontoarvojen turvaamiseksi, alueiden toteuttamiskelpoiseksi saattaminen muuttuu suhteessa yhä kalliimmaksi. Asuntuotantotavoitteen saavuttaminen tulee aiempaa haastavammaksi. On ilmeinen riski, että kaikkia tarvittavia kaupunkikehityksen investointeja ei kyetä nykyisillä toimintamalleilla tekemään ja asuntotuotannolle ei synny riittävästi edellytyksiä.

Hintojen nousun ja pienentyneen tarjoushalukkuuden vuoksi korjaushankkeita, korvaavia uudisrakennushankkeita ja palvelurakennuksia ei pystytä rakentamaan toivotussa aikataulussa. Näin palvelutilaverkko erityisesti uusilla ja täydentyvillä alueilla viivästyy ja sekä korjausvelka että väistötilakustannukset kasvavat.

Runsaslumiset talvet, tulvat, myrskyt ja kuivuus ovat merkittäviä riskitekijöitä kaupungin toiminnalle.

Taloudelliset riskit

Ukrainan sodan ja koronapandemian seurauksena rakennusmateriaalien hinnat ovat nousseet merkittävästi, eikä hinnannousun tasoittumista ole näköpiirissä. Joidenkin tuotteiden saatavuus on heikentynyt ja toimitusajat pidentyneet. Kustannusten ennustettavuuden heikettyä urakoitsijoiden tarjoushalukkuus on vähentynyt ja riskit urakoitsijoiden toimituskyvyttömyydestä kasvaneet. Näiden yhteisvaikutuksesta hankkeiden kustannukset ylittyvät, niiden aloitukset voivat lykkääntyä ja valmistuminen viivästyä.

Kunnossapidon resurssien tulee lisääntyä omaisuuden lisääntymistä vastaavasti. Valmistuvat kohteet ovat aiempaa teknisempiä, tiiviimmin rakennettuja ja siten kalliimpia kunnossapitää. Nykyisellä kunnossapidon rahoitustasolla mm. puistoissa sijaitsevien leikkialueiden vaaraa aiheuttavien riskitekijöiden määrä on kuluttajaturvallisuuslain mukaisissa tarkastuksissa havaittu kasvaneen huolestuttavasti. Korjausvelan kasvu näkyy taitorakenteiden, erityisesti siltojen, peruskorjausten vaikeutumisena ja lisääntyneinä hätäkorjauksina. Vaikeutuessaan korjaukset aiheuttavat merkittävästi enemmän kustannuksia sekä liikenne- ja ympäristöhaittoja.

Ukrainan sodan vaikutukset ulottuvat rakentamisen lisäksi kuluttajien asunnonhankinta-aikeisiin ja edellytyksiin. Sotepe-uudistuksen vaikutukset tukiasuntojen subvention käsittelyyn ovat vielä epäselviä.

Toiminnalliset riskit

Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys kriittisissä tehtävissä on merkittävä riski toimialan toiminnan kannalta. Kaupungin heikko kilpailukyky rakennusteknisen henkilöstön työmarkkinoilla aiheuttaa henkilöstön runsasta vaihtuvuutta ja kasvattaa hankkeiden läpivientiin liittyviä riskejä.

Liian niukka resurssointi, suuri henkilöstön vaihtuvuus ja vähäinen kokemus kasvattavat laadullisia, taloudellisia ja aikatauluriskejä niin suunnittelussa, tilaamisessa, kuin hankkeiden läpiviennissäkin.

Lumen vastaanottoverkoston toimivuus mitoittaa talvikunnossapidon onnistumista runsaslumisena talvena. Mikäli nykyisinkin alimitoitetun vastaanottopaikkojen verkoston käyttöä rajoitetaan entisestään, hidastuu poikkeuksellisesta lumisateesta palautuminen merkittävästi.

ICT-järjestelmien toimivuus ja sitä kautta toimialan palvelujen jatkuvuuden turvaaminen ovat toiminnan jatkuvuuden perusedellytys.

Kaupunkistrategian toteuttaminen

Strategian mukaan kaupungin kasvu vaatii tiivistymisen ja lähiluonnon arvojen yhteen sovittamista. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan toiminnan kehittämistä ja priorisointia organisaation eri tasoilla. Mittaristoa kehitetään kokonaisvaltaisemmaksi: kaupungin kasvun mittaamisen rinnalla vahvistetaan myös viherverkostoon liittyvää mittaristoa. Haitallisia ympäristövaikutuksia torjutaan kaavoittamalla tontteja eri toiminnoille optimaalisiin sijainteihin. Luontokatoa torjutaan ja luonnon monimuotoisuutta lisätään toteuttamalla LUMO-ohjelmaa ja perustamalla viisi luonnonsuojelualuetta sekä aloittamalla uuden luonnonsuojeluohjelman teko.

Kunnianhimoista ilmastovastuuta toteutetaan hiilineutraali Helsinki 2030 -tavoitteen mukaisesti. Toimenpiteitä toteutetaan mm. kehittämällä hiilijalanjäljen arviointia asemakaavoituksen ja suunnittelun tueksi, ottamalla käyttöön asuntotonttien uudet hiilineutraaliin rakentamiseen ohjaavat keino- ja materiaalineutraalit ehdot, jatkamalla vähähiilisten pohjanvahvistusmenetelmien käytön edistämiseen tähtäävää kehitystyötä Malminkentän alueella sekä edistämällä vähähiilisen betonin käyttöä infrarakentamisessa. Lisäksi jatketaan liikenteen vähäpäästöisyyden vaikuttavien toimenpiteiden muodostamista selvityksen pohjalta. Asuntotuotannossa ja toimitilojen osalta jatketaan määrätietoista energiatehokkuustyötä ja kiertotalouden edellytysten parantamista. Lisäksi edetään päästöttömän työmaan Green Deal- sopimuksen mukaisesti. Viestinnässä pääpaino tulee olemaan taloyhtiöille suunnatussa energiaremonttien markkinoinnissa sekä liikenteen ilmastovaikutuksista liittyvässä viestinnässä. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on priorisoitu toimenpiteet seuraaville vuosille Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjausryhmässä. Kiertotaloutta edistetään päivitettävän Kierto- ja jakamistalouden tiekartan toimenpitein.

Yhdenvertaista kaupunkia toteutetaan luomalla edellytyksiä segregaation vähentämiselle kaupunkiuudistusaluilla, toteuttamalla kävelyn edistämisohjelmaa, kehittämällä Helsinkiä joukkoliikenteen verkostokaupunkina sekä asuinrakentamisen hallintamuototavoitteita toteuttamalla. Lisäksi laaditaan asemakaavoja esikaupunkien täydennysrakentamiseksi vähintään 40 prosenttia vuotuisesta kaavoitettavasta asuntokerrosalasta.

Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan parantamalla yleisten alueiden liikenneturvallisuutta. Lisäksi laaditaan malli alueellisten liikenteen rauhoittamissuunnitelmien tekemiseksi ja kokeillaan mallia ensimmäisessä kohteessa. Vaarallisimpien suojateiden kartoituksen ja toimenpide-ehdotusten pohjalta aloitetaan tarvittavien muutosten toimeenpano tarkempien liikenne- ja katusuunnitelmien laadinnalla. Toimenpiteitä suunnataan erityisesti kaupunkiuudistusalueille. Päiväkotien ja koulujen sijaintia kaavoitettaessa varmistetaan turvalliset liikenneyhteydet kaavoituksen keinoin.

Kaupungin toimivuutta edistetään kaupunkirakenteen kehittämisellä osayleiskaavoin, kunnallisteknisin yleissuunnitelmien laadintaperiaattein sekä osallistumalla kulttuuriympäristöohjelman laadintaan. Vähintään 700 000 k-m2 kaavoitetaan pääosin yleiskaavan raideliikenteen palvelualueelle, josta täydennysrakentamista 40 prosenttia. Lisäksi laaditaan selvitykset nykyisten pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeiden mukaisesta toteutumisesta eri alueilla sekä tehdään arvio siitä, millä edellytyksillä siirrytään kohti markkinaehtoista pysäköintipolitiikkaa asuintonttien pysäköintiratkaisuissa.

Älykkäitä liikenneratkaisuja edistetään asemakaavoituksella. Raideliikenteen verkostokaupunkia edistetään pikaraitiotiehankkeiden suunnittelua ja toteutusta jatkamalla. Länsi-Helsingin raitioteiden hankesuunnittelua edistetään ja Viikin-Malmin pikaraitiotien yleissuunnitelma viedään päätöksentekoon. Mäkelänkadun bulevardikaupungin liikenneratkaisun suunnittelua jatketaan ja edistetään Raide-Jokerin, Kalasatama-Pasilan ja Kruunusiltojen toteutushankkeita. Lisäksi valmistellaan sähköisen liikenteen infran toimenpidekokonaisuus sekä laaditaan kävely-ympäristön suunnitteluohje.

Taide- ja kulttuurihankkeita edistetään osallistumalla arkkitehtuurikilpailujen järjestämiseen sekä laatimalla asemakaavoja em. hankkeiden toteuttamista varten, tekemällä yhteistyötä taidemuseon kanssa sekä tukemalla tapahtumajärjestäjiä mm. tapahtumasähkötarjonnan lisäämisellä. Tapahtumallisuuden lisääntymistä tuetaan myös lupien ja sääntelyprosessin arvioinnein ja kehittämisin. Asiakkuuksien hallintaa kehitetään mittaamalla asiakastyytyväisyyttä sekä kehittämällä asiointikanavia.

Yleisten alueiden osalta käynnistetään roskaisuuden vähentämisen toimenpideohjelma sekä lisätään älyroska-astioiden määrää. Linjausta leikkipalveluista toteutetaan kunnostaen viisi leikkipuistoa. Helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä edistetään toteuttamalla liikkumisohjelman toimenpiteitä. Viherverkkoa parannetaan ja edistetään kävelyn olosuhteita. Kaavoituksen keinoin mahdollistetaan kaupungin saavutettavuus kävellen ja pyöräillen.

Vastuullista taloutta ja edellytyksiä kaupungin kasvulle toteutetaan maan myynnein, maanvuokrauksin sekä maankäyttösopimuksin. Lisäksi sujuvoitetaan kaupungille tarpeettomista kiinteistöistä luopumiseen liittyviä prosesseja ja käytäntöjä. Kiertotalouden toteutumista edistetään erityisesti viheralueiden maanrakentamisessa.

Henkilöstölle vetovoimaista Helsinkiä edistetään panostamalla työnantajakuvan kehittämiseen, oppilaitosyhteistyöhön sekä rekrytointien ja perehdyttämisen onnistumiseen.

Tietoa ja digitaalisuutta käytetään toiminnan johtamisessa ottamalla käyttöön digitaalisia työkaluja. Kehitteillä olevat työkalut mahdollistavat entistä helpommin ajantasaisten tilannenäkymien saamisen päätöksentekoon. Kaikki asemakaavahankkeet työstetään ns. Kaavapinossa vuoden 2023 alusta alkaen. Näin asemakaavojen ennakointi- ja seurantatiedot ovat ajankohtaisesti saatavilla. Lisäksi kehitetään kaupunkimallia suunnittelun tarpeisiin digitaalinen kaksonen-työkalun kautta.

Yritysten ja osaajien houkuttelevuutta toteutetaan yritysvaikutusten arvioinnein sekä edistetään elinkeinojen kehittämisen edellytyksiä suunnitteluratkaisuissa ELMAT-ohjelman periaatteiden mukaisesti sekä huomioimalla suunnittelussa yritysvaikutukset. Asemakaavoituksella mahdollistetaan yritysten toimintojen sijoittuminen ja kehittyminen Helsingissä. Riittävällä asunto- ja yritystonttitarjonnalla luodaan edellytyksiä uusien yritysten sijoittumiselle Helsinkiin ja parannetaan nykyisten yritysten toimintaedellytyksiä. Tontteja ja kaupungille tarpeettomaksi käyneitä kiinteistöjä varataan ja luovutetaan yritystoiminnan tarpeisiin.

Edunvalvontaa toteutetaan vaikuttamalla maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseen. Lisäksi jatketaan ELY-yhteistyötä Vihdintien ja Tuusulanväylän kaupunkibulevardien, Viikinrannan (Lahdenväylä) sekä Salmisaaren (Länsiväylä) osayleiskaavojen osalta.

Talousarvion toiminnan tavoitteet

Toimialan sitovat toiminnalliset tavoitteet:

Kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden edistämisen mittareina ovat asuntojen rakentamisen määrä sekä kaavoitettujen kerrosneliömetrien määrä yleiskaavan raideliikenteen alueella. Lisäksi tavoitellaan merkittävää täydennysrakentamisen lisäämistä. Asuntotuotannon ohjaamisessa pyritään siihen, etteivät erot alueellisissa hintatasoissa kasva. Kehitystä seurataan vertaamalla asuntojen kalleusalueiden III ja IV kehitystä kalleusalueisiin I ja II. Tavoitteena on, että alueilla III ja IV hintatasot kehittyvät yhtä positiivisesti kuin alueilla I ja II.

Kaupunkilaiskokemusta ja sen kehittymistä seurataan asiakastyytyväisyysmittauksin. Mittauksilla seurataan teiden, pyöräteiden sekä jalankulkuväylien kuntoon ja puhtaanapitoon liittyvää asiakaskokemusta. Asiakaspalvelun laadun mittariksi on valittu asiakaspalautteen käsittelyyn ottamisen nopeus.

Ekologista kestävyyttä edistetään kaupungin omissa toimitiloissa valitsemalla sekä uudis- että peruskorjauskohteissa lämmitysjärjestelmäksi lämpöpumpputekniikka aina kun se on mahdollista ja takaisimaksuaika on alle 15 vuotta. Lisäksi kaikissa vuonna 2023 käynnistyvissä toimitila- ja asunto-rakentamishankkeissa käytetään työmaan ympäristötavoitteita, joilla ohjataan työmaatoiminnan ympäristövaikutuksia ja kiertotaloutta. Helsingin luontoseurantasuunnitelman mukaisesti toteutetaan seurannat 1A-1F, jotka koskevat luontoalueiden pinta-alan ja ekologisen verkoston mittaamista pohja-aineistoksi luonnon tilan seurantaan sekä LUMO-ohjelman vaikuttavuuden ja riittävyyden arviointiin.

Tuottavuuden kehittymistä seurataan toimialalle asetetulla tuottavuustavoitteella. Tavoitteena on parantaa tuottavuutta 0,5 prosenttia vuonna 2023.

Toimialan muut toiminnalliset tavoitteet:

Strategiateeman toimiva ja kaunista kaupunki mukaisesti turvataan ja edistetään asuntotuotantoa sekä varmistetaan asioinnin sujuvuus ja oikea-aikaisuus.

Asuntotuotantotavoitetta toteutetaan rakennuttamalla kaupungin omana asuntotuotantona 1 750 asuntoa sekä luovuttamalla tontteja vähintään 5 600 asunnon rakentamiseen. Kaupunkiuudistusaluille kohdennetaan investointeja määrä, joka mahdollistaa keskimäärin 2 prosentin asuntokannan vuosittaisen lisäyksen. Samalla tavoitellaan investointientoiminnan näkymistä muutoksina puistoissa, leikkipuistoissa ja liikuntapaikoilla.

Asioinnin sujuvuutta parannetaan oleskelutiloja sekä uusia elintarvikehuoneistoja ja toimijanvaihdoksia koskevien ilmoitusten käsittelyaikojen seurannalla tavoiteajan ollessa enintään 7 vuorokautta. Lisäksi pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevista ilmoituksista 80 prosenttia tavoitellaan ratkaistavan 45 vuorokauden kuluessa vireille tulosta. Kaupungin kaduilla tehtävien töiden järjestelyjä ja niiden toimivuutta seurataan asiakaskyselyllä tavoitteen ollessa 2,9 (asteikolla 1-5).

Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat -teemaa edistetään luonnostelemalla kävelyn suunnitteluohje erityisesti ikäihmisten liikkumisen parantamisen edistämiseksi. Lisäksi kunnostetaan ja rakennetaan leikkipaikkoja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden määrässä tavoitellaan vähintään 2 prosentin vähenemistrendiä.

Vastuullista taloutta sekä kestävää kasvua tavoitellaan toimitilojen vajaakäyttöasteen pitämisellä 3,5 prosentin tasolla.

Ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua edistetään seuraamalla jalankulku-, pyöräliikenne ja joukkoliikennematkojen osuuden lisääntymistä liikenteessä. Luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan laatimalla hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä rauhoitusesitykset vähintään viidelle luonnonsuojelualueelle. Lisäksi kaikki kaupungin hallinnoimat vuonna 2023 alkavat uudisrakennushankkeet suunnitellaan A-energialuokkatason mukaisiksi (asuinkerrostalot) ja muut rakennukset -30 prosenttia määräystasosta.

Helsingin katu- ja puistorakentamisessa muodostuvista hyötykäytettävistä kaivumaista hyödynnetään vähintään 80 prosenttia. Lisäksi vuonna 2022 käynnistyneiden kiertotalouspilottien toteumaa seurataan ja niistä saatavia kokemuksia raportoidaan kaupungin sisäisesti sekä Kiertotalousklusterin kautta tiedoksi muille rakennusalan toimijoille. Kiertotalouspilottien kokemusten ja alan muun kehityksen pohjalta muodostetaan 2023 vuoden aikana kiertotalousvaatimuksia palvelu- ja asuinrakennusten suunnittelulle ja toteutukselle.

Lisäksi kehitetään monimuotoisuuspotentiaalin arviointikriteeristöä rakennettujen viheralueiden (puistot, katuviheralueet, kaupunkivihreä) biotooppipohjaisille ratkaisuille kuten perustetuille niityille, kedoille, vesiaiheille ja puustoisille alueille.

Muihin toiminnallisiin tavoitteisiin sisältyy toimialan omien tavoitteiden lisäksi kaupunkiyhteisiä tavoitteita:

Parannetaan mielen hyvinvoinnin varhaista tukea lasten ja nuorten arjessa.
Parannetaan ikäihmisten mahdollisuuksia lähteä liikkeelle, liikkua ja harrastaa yhdessä.
Valtuustokauden aikana tuottavuutta parannetaan digitalisaatiolla ja tilojen käyttöä tehostamalla.

Taloudellinen kestävyys

Kaupunkiympäristön toimialan yksikkökustannuksiin sisältyvät muuttuvat kustannukset sekä suoritemäärästä riippumattomat kiinteät kustannukset. Lisäksi yksikkökustannuksiin on laskettu mukaan toimialan hallinto- ja tukipalvelukustannukset. Nämä kustannukset on kohdistettu palveluille ja yksikkökustannuksille vyörytysmenetelmällä. Yksikkökustannuslaskenta kattaa noin 90 prosenttia toimialan käyttömenoista.

Kaupunkiyhteinen tavoite on ollut, että myös tuottavuutta seurataan yksikkökustannusten kautta. Yksikkökustannuksilla kuvataan toimialan palvelujen ja prosessien tuottavuuden kehittymistä talousarviokohdittain.

Haasteena on ollut muun muassa laatutasoerojen huomioiminen laskennassa sekä vertailtavuus muiden suurten kaupunkien vastaavien lukujen kanssa johtuen laskentatapaeroista eri kaupunkien välillä. Yksikkökustannusten toteutunut kehitys vaihtelee palveluittain varsin voimakkaasti. Vaihtelut aiheutuvat palveluiden kysynnän vaihteluista suhteessa palvelun ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin. Esimerkiksi rakentamisen korkeasuhdanne ja sääilmiöt vaikuttavat näihin.

Kaupunkirakenne talousarviokohdasta Palvelut ja luvat siirtyy omaksi talousarviokohdaksi, joten vuodet 2023–2025 eivät ole täysin vertailtavissa aiempiin vuosiin. Kaupunkirakenteen tuottavuus talousarviossa paranee johtuen tehdyistä säästötoimenpiteistä

Rakennukset talousarviokohdan yksikkökustannuksissa ja tuottavuudessa näkyy tilakannan kasvu (vuokra, energia- ja ylläpitokustannusten nousu).

Asuntotuotannossa korkomenoihin varautuminen näkyy yksikkökustannusten ja tuottavuuden kehityksessä.

Palvelut ja luvat siirtyy vuoden 2023 alussa omaksi talousarviokohdaksi, joten vertailu aiempiin vuosiin puuttuu.

Talousarvion vaikutusten arviointi

Taloudelliset vaikutukset

Yritysvaikutukset

Yritysvaikutukset huomioidaan suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa (YRVA). Tällä edistetään elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiä. Kaavoituksella huolehditaan monipuolisista sijaintipaikkavaihtoehdoista yrityksille. Riittävällä asunto- ja yritystonttitarjonnalla luodaan edellytyksiä uusien yritysten sijoittumiselle Helsinkiin ja parannetaan nykyisten yritysten toimintaedellytyksiä. Kaupungin tavoitteena on lisätä erikokoisia kaupunkia palvelevia tapahtumia. Tapahtuma-, kioski- ja terassisähköpalvelua kehitetään palvelemaan lisääntyneitä asiakastarpeita. Lisäksi vahvistetaan yritysmyönteistä kokeilukulttuuria lainsäädäntö huomioiden sekä sujuvoitetaan erilaisia lupaprosesseja.

Tuottavuuden kehittäminen

Toimialalla tavoitellaan tuottavuuden paranemista kehittämällä tarpeettomista tiloista luopumisen prosessia, mikä tuottaa kaupungille myyntivoittojen kasvua mutta ennen kaikkea auttaa vähentämään turhia tilojen ylläpitokustannuksia. Lisäksi toimiala tarkastelee tuottavuuden parantamiseksi toimintojaan ja analysoi, mitä toimintoja sen kannattaa jatkossakin tehdä itse strategian ja kustannustehokkuuden näkökulmasta ja missä toiminnoissa on mahdollista ja tehokkaampaa hyödyntää ostopalveluja. Kaupunkiympäristötalon käyttöaste on sen käyttöönoton jälkeen jäänyt suunniteltua matalammaksi johtuen koronapandemian aiheuttamasta etätyön merkittävästä lisääntymisestä, ja tiloihin etsitään toimialan rinnalle muita käyttäjiä.

Osana taloudellisuuden parantamista toimiala vahvistaa investointien kokonaiskoordinaatiota, mikä helpottaa muun muassa investointiratkaisujen vaikutusten tunnistamista ja seuraamista sekä mahdollistaa priorisoinnit koko kokonaisuuden sisällä. Tuottavuutta ja taloudellisuutta seurataan muun muassa yksikkökustannusten kautta, ja yksikkökustannusjärjestelmää kehitetään seurannan ja johdettavuuden parantamiseksi.

Kuntalaisvaikutukset

Lapsivaikutukset

Päiväkotien ja koulujen sijaintia kaavoitettaessa turvataan turvalliset liikenneyhteydet kaavoituksen keinoin. Leikkialueiden määrä nostetaan kuluttajaturvallisuuslain edellyttämälle tasolle. Leikkialueiden valaistuksen tasaisuus parannetaan led-valaistuksen avulla. Perheasuntoja tuotetaan kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi päiväkoti- ja koulutilaa tuotetaan demografiamuutoksen, kasvun ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palveluverkon edellyttämällä tavalla.

Sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutukset

Lähtökohtaisesti jokaisella kaavalla luodaan tasavertaista kaupunkia kaikille. Kaavoissa huomioidaan kaikki eri väestöryhmät. Lisäksi tuotetaan kohtuuhintaista, laadukasta ja monipuolista asuntotuotantoa asumiskustannusten pitämiseksi kohtuullisina. Sukupuolivaikutusten arviointia kehitettään tarkentaen, millaisissa suunnitelmissa ja suunnittelun vaiheessa se toisi parhaan vasteen.

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset huomioidaan suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Meluselvitysten suunnittelua ohjaava vaikutus edistää terveellisyyden tavoitteita. Kaavoituksella edistetään terveellisen kaupungin rakentumista. Kaavoituksella huolehditaan myös liikuntapaikkojen kaavoituksesta ja mahdollistetaan kävellen ja pyörällä saavutettavaa kaupunkia. Ympäristöhäiriöitä torjutaan kaavoittamalla herkkiä toimintoja niille soveltuville paikoille ja kaavoihin sisällytetään määräyksiä ympäristöhäiriöiden torjumiseksi (melu, ilmanlaatu jne).

Ympäristövaikutukset

Kaupunkiympäristön toimialan ympäristövaikutukset rakennetun ympäristön suunnittelun, toteuttamisen ja kunnossapidon osalta ovat laajat ja usein pitkäkestoiset. Kaupunkiympäristön toimialla on näin myös suuri mahdollisuus vaikuttaa ympäristövaikutusten syntyyn, laajuuteen ja vähentämiseen, mutta myös positiivisten vaikutusten tekemiseen. Kaupungin kasvutavoitteiden saavuttaminen lisää kiistatta usein haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällöin ympäristövaikutusten hallinnalle on entistä suurempi tarve, joka on myös strategiassa tunnistettu.

Kaupunkiympäristön toimialla ympäristöpalvelut vastaavat Helsingin ympäristötavoitteiden ohjelmoinnista ympäristöpolitiikassa ja ympäristönsuojelun osa-alueohjelmissa sekä ympäristöraportoinnista. Lisäksi toimialla Ilmastoyksikkö koordinoi Helsingin kaupungin ilmastotyötä. Ympäristövaikutusten vähentämistä ja hallintaa tuetaan myös toimialla ympäristöjohtamisen keinoin, jossa tavoitteena on saada kestävyys osaksi kaikkea tekemistä. Myös ydinpalveluissa on paljon asiantuntijuutta ympäristövaikutusten hallintaan, negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämiseen ja positiivisten mahdollistamiseen.

Strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on luontoarvojen ja urbaanin kasvun yhteensovittaminen, joka mahdollistetaan kasvua tukevien ydintoimintojen avulla sekä turvaamalla luontoarvot maankäytön suunnittelun ja ympäristöviranomaisten perustyön kautta. Maankäytön suunnittelussa laaditaan selvityksiä tietopohjan kartuttamiseksi ja arvioidaan ympäristövaikutuksia suunnittelun eri vaiheissa. Arviointien avulla voidaan lieventää hankkeiden ympäristövaikutuksia ja edistää kestävää kehitystä. Haitallisia ympäristövaikutuksia torjutaan kaavoittamalla tontteja eri toiminnoille optimaalisiin sijainteihin. Luontoarvot huomioidaan kaikessa kaavoituksessa.

Vuonna 2023 luontokatoa torjutaan ja luonnon monimuotoisuutta lisätään toteuttamalla LUMO-ohjelmaa ja perustamalla viisi luonnonsuojelualuetta sekä aloittamalla uuden luonnonsuojeluohjelman teko. Lisäksi kaupunkiluonnon monimuotoisuuden edistäminen on toiminnan yhtenä lähtökohtana myös rakennetun ympäristön osalta. Kasvikokeilujen seurantamalli otetaan käyttöön. Siniverkostoselvitys valmistuu ja ekologisten verkostojen kokonaistarkastelua edistetään. Niittyverkoston kehittämisen vuonna 2022 valmistuva työkalupakki otetaan käyttöön ja edistetään valmistunutta valtakunnallista pölyttäjästrategiaa. Viherlinjojen ja vihersormien (Länsipuisto, Viikki-Kivikko) kehittäminen on osana yleiskaavan toteuttamisohjelmaa. Investointiohjelmassa varataan 1 miljoona euroa luonnonsuojelualueiden rakenteisiin, kuten lintutorneihin, kojuihin ja pitkospuihin. Vuonna 2022 valmistuneet metsäluonnonhoidon periaatteet otetaan käyttöön. Saariston kehittämistä jatketaan (Itäinen saaristo, Vasikkasaari ym. tähtikohteet) sovittaen yhteen luontoarvojen kanssa.

Ilmastovaikutusten arviointia ja huomioimista edistetään suunnitteluratkaisuissa. Kaupunkirakennetta tiivistämällä sekä kestäviä kulkumuotoja edistämällä hillitsemme ilmastonmuutosta. Kaavoituksessa hyödynnetään uusinta tietoa ilmastovaikutuksista ja niiden arvioinneista. Kaavoituksessa kehitetään omaa ilmastovaikutusten arviointityökalua HAVAA:a ja tähdätään siihen, että voitaisiin jo 2023 ottaa kaavoissa käyttöön hiilijalanjälkeen perustuva kaavamääräys. Käytössä on erilaisia tiiviissä rakenteessa viherpinta-alaa lisääviä työkaluja ja kaavamääräyksiä, kuten viherkerroin ja viherkatot. Hulevedet otetaan huomioon kaavoituksessa ja tarkemman tason suunnittelussa. Vähähiilisten pohjanvahvistusmenetelmien kehittämisellä tavoitellaan päästövähennyksiä. Helsinki-LED –projektissa vaihdetaan 8 000 vanhaa valaisinta ledeiksi. Laitteiden käyttöä optimoidaan kattavalla sensoroinnilla ja etähallinnalla. Yleisten alueiden valaisinten vaihtoa nopeutetaan siten, että kaikki valaisimet saadaan vaihdettua ledeiksi vuoteen 2030 mennessä.

HNH-tavoitteiden toteuttaminen uudis- ja peruskorjaushankkeissa edistää Helsingin hiilineutraaliutta ja ympäristöhyötyjä pitkällä tähtäimellä. Toimitilakannan päästövaikutusta vähennetään rakentamisen ja peruskorjaamisen yhteydessä mm. hiilijalanjälkilaskennan, määräystasoa pienemmän E-lukutavoitteen, aurinkosähkön ja maalämmön sekä kiertotaloustavoitteiden avulla sekä olemassa olevassa rakennuskannassa mm. erillisinvestoinneilla, etäseurannalla ja kiinteistönhoidon kehittämisellä.

Liikenteen päästöjä ja ympäristövaikutuksia vähennetään kaupunkirakenteen tiivistämisellä, joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen investoimalla sekä uudistamalla kaupungin omaa kalustoa mm. puhtaiden ajoneuvojen direktiivin mukaisesti sekä kaupungin omien ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintojen vuonna 2022 hyväksyttyjen ympäristökriteerien mukaisesti. Toteutetaan Pyöräliikenteen kehittämisohjelman toimenpiteitä, jatketaan pyöräliikenteen baanaverkon ja kantakaupungin tavoiteverkon suunnittelua ja toteuttamista verkkojen rakentumista nopeuttaen. Laaditaan yleissuunnitelmat kahteen baanakohteeseen (kohteet sovitaan syksyn 2022 aikana). Lisäksi kestävät kulkumuodot huomioidaan mm. talvikunnossapidossa. Liikenteen haittojen hallinta on osana liikennesuunnittelua, (melu, tärinä, pöly).

Pilaantuneiden maa-ainesten hallinta, vieraslajien torjunta ja työmaiden ympäristövaikutusten hallinta ehkäisee välittömiä ympäristövaikutuksia. Vähäpäästöisten ja päästöttömien työmaiden toimintamallia kehitetään ja henkilöstön osaamista vähäpäästöisyyden kriteereistä parannetaan. Maamassojen ja purkumateriaalien kierrättämistä edistetään. Katu- ja puistorakentamisessa muodostuvia ylijäämämaa-aineksia kierrättämällä vähennetään maa-ainesten kuljetuksia, saavutetaan muita ympäristöhyötyjä sekä kustannussäästöjä.

Poikkeuksellisen runsaslumisten talvien yleistymiseen varaudutaan parantamalla runsaslumisten talvien katualueiden lumenpoistoa.

Henkilöstösuunnitelma

Kaupunkistrategian tavoitteet ja toimintaympäristön muutokset ovat henkilöstösuunnittelun lähtökohtia. Henkilöstösuunnittelussa hyödynnetään tietoa ennakoidusta lähtövaihtuvuudesta ja huomioidaan henkilöstörakenteeseen tarvittavat muutokset muun muassa toimintaympäristön ja työn muutoksen sekä digitalisaation tavoitteiden saavuttamiseksi ja tulevaisuuden haasteiden ennakoimiseksi. Henkilöstösuunnitelman ohessa laaditaan kriittisten tehtävien täyttösuunnitelma ja seuraajasuunnitelma palvelukokonaisuuksittain. Tavoitteena on, että sisäinen liikkuvuus sekä resurssien joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö yli organisaatiorajojen lisääntyy.

Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys varmistetaan panostamalla työnantajakuvan kehittämiseen, oppilaitosyhteistyöhön sekä rekrytointien ja perehdyttämisen onnistumiseen. Ydinprosessien sujuvuus ja keskeisten tavoitteiden saavuttaminen sekä henkilöstön sitoutuminen varmistetaan osaamisen kehittämisellä, edistämällä henkilöstön urapolkuja, osaamisen jakamista ja yhteistyötä. Sitoutumista edistävät myös työhyvinvoinnin johtamisen toimenpiteet ja yhteistyöhön kannustava sekä yhteisiä tavoitteita tukeva palkitseminen. Henkilöstön sisäistä liikkumista ja siirtymistä organisaation sisällä tehtävästä toiseen vauhditetaan mm. ennakoivan henkilöstösuunnittelun ja henkilökierron avulla sekä vahvistamalla esihenkilöiden uracoaching-taitoja. Urakehityksessä tuetaan monipuolisia urakehitysvaihtoehtoja asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä organisaation sisällä ja laajemmin myös kaupungin sisällä sekä vastaavissa toimialaorganisaatioissa.

Toimialan henkilöstöjohtamisen kehittämisessä keskitytään erityisesti johtamisen kulmakivien eli näkemyksellisyyden, innostuksen, linjakkuuden sekä toimeenpanokyvyn viemiseen osaksi jokapäiväistä johtamista. Hyvän esihenkilötyön tueksi tarjotaan uusia työkaluja linjakkaaseen johtamiseen ja työn sujuvuuden varmistamiseksi, valmennetaan ja perehdytetään esihenkilöitä uusiutuviin käytäntöihin ja järjestelmiin sekä hyödynnetään aktiivisesti henkilöstökokemusta ja organisaation työkulttuurista saatua palautetta palveluiden ja johtamisen kehittämisessä. Työkuorman riittävän hallinnan ja tavoitteiden priorisoinnin tueksi vahvistetaan esihenkilöiden hybridijohtamisen valmiuksia ja työntekijöiden oman työn johtamisen taitoja. Kehitämme henkilökunnan osaamista monipuolisia ja työelämälähtöisiä keinoja hyödyntäen tavoitteenamme luoda työpaikasta samalla myös oppimispaikka. Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö lisää paitsi työn iloa, myös palvelutyytyväisyyttä.

Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet

Strategian painopiste	Tavoite	Mittari(t)	Kytkeytyminen strategian ohjelmiin
KAUPUNKIYHTEINEN TAI TOIMIALOJEN YHTEINEN TAVOITE
Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana	Valtuustokauden aikana tuottavuutta parannetaan vähintään 0,5 %/vuosi (Y)	Mittari 1. Toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä, joiden yhteenlaskettu säästö vuonna 2023 on 3 milj. euroa.
TOIMIALAN TAVOITE
Toimiva ja kaunis kaupunki	Kaupunkilaiskokemuksen parantaminen	Mittari 1. Asukastyytyväisyys puistojen hoitoon vähintään 3,4 (asteikolla 1-5)Mittari 2. Asukastyytyväisyys katujen ja teiden kuntoon sekä puhtaanapitoon vähintään 3,4 (keskustan kadut, asuinkadut, keskustaan johtavat pääkadut, jalankulku- ja pyörätiet) (asteikolla 1-5)Mittari 3. Asiakaspalautteeseen vastaaminen tavoiteajassa: saapuneet palautteet otettu käsittelyyn keskimäärin kolmessa työpäivässä.
	Kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen	Mittari 1. Helsingissä alkaa vuonna 2023 vähintään 8 000 asunnon rakentaminen. (Y) Mittari 2. Kaavoitetaan vähintään 700 000 k-m2 pääosin yleiskaavan raideliikenteen palvelualueelle, josta täydennysrakentamista vähintään 40 % (280 000 k-m2).
Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan		Mittari 1. Erot asuntojen alueellisissa hintatasoissa eivät kasva: Asuntojen kalleusalueilla III ja IV asuntojen hinta (alueiden asuntojen hintakehityksen prosentuaalinen keskiarvo) kehittyy vähintään yhtä positiivisesti kuin kalleusalueilla I ja II.
Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua	Ekologisen kestävyyden edistäminen	Mittari 1. Kaupungin omissa toimitiloissa (uudiskohteet, peruskorjauskohteet) päälämmitysjärjestelmäksi valitaan lämpöpumpputekniikka aina, kun se on teknisesti mahdollista ja kun takaisinmaksuaika on 15 vuotta tai alle. Mittari 2. Kaikissa vuoden 2023 aikana käynnistyvissä toimitila- ja asuntorakentamishankkeissa käytetään työmaan ympäristötavoitteita, joilla ohjataan työmaatoiminnan ympäristövaikutuksia ja kiertotaloutta. Vaatimusten tulee sisältyä hankkeen urakkakyselyyn tai kilpailutusaineistoon. Mittari 3. Toteutetaan Helsingin luontoseurantasuunnitelman mukaisesti seurannat 1A-1F. Nämä seurannat koskevat luontoalueiden pinta-alan ja ekologisen verkoston mittaamista pohja-aineistoksi luonnon tilan seurantaan ja LUMO-ohjelman vaikuttavuuden ja riittävyyden arviointiin.

Muut toiminnan tavoitteet

Strategian painopiste	Tavoite	Mittari(t)	Kytkeytyminen strategian ohjelmiin
KAUPUNKIYHTEINEN TAI TOIMIALOJEN YHTEINEN TAVOITE
Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat	Parannetaan ikäihmisten mahdollisuuksia lähteä liikkeelle, liikkua ja harrastaa yhdessä. (Y)	Mittari 1. Kävelyn edistämisohjelma: Laaditaan kävelyn suunnitteluohjeesta luonnos.
	Parannetaan mielen hyvinvoinnin varhaista tukea lasten ja nuorten arjessa (Y)	Mittari 1. Kunnostettujen ja uusien leikkipaikkojen määrä 2 kpl
Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana	Valtuustokauden aikana tuottavuutta parannetaan digitalisaatiolla ja tilojen käyttöä tehostamalla (Y)	Mittari 1. Tilojen vajaakäyttöasteen keskiarvo 3,5 %:n tasolla
Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan	Turvallisuuden tunnetta parannetaan kaupunkiuudistusalueilla kaupunkiympäristöä ja palveluita kehittämällä (Y)	Mittari 1. Kartoitetaan ja korjataan valaistuksia kohteissa, joissa koetaan turvattomuutta.Mittari 2. Jalankulun ja pyöräilyn valaistuksia parannetaan.
TOIMIALAN TAVOITE
Toimiva ja kaunis kaupunki	Asuntotuotannon edellytysten turvaaminen ja edistäminen	Mittari 1. Kaupungin omana asuntotuotantona toteutetaan 1 750 asuntoa.Mittari 2. Helsingin alkavasta asuntotuotannosta kaupungin luovuttamilla tonteilla alkaa vähintään 5 600 asunnon rakentaminen.Mittari 3. Tehdään uusia tontinvarauksia (hankevaraus) ja ratkaistaan tontinluovutuskilpailuja yhteensä vähintään 5 600 asunnon rakentamista vastaava määrä.Mittari 4. Kaupunkiuudistusalueille kohdennettavien investointien tulee mahdollistaa alueiden asuntokannan keskimääräinen 2 % vuosittainen lisäys. Kaupunkiuudistusalueiden asuntokannan vuosittainen 2 %:n lisäysMittari 5. Kaupunkiuudistusalueille kohdennettavien investointien tulee mahdollistaa näkyvien muutosten toteuttaminen ja parantaminen alueiden virkistyspalveluihin (puistot, leikkipuistot ja liikuntapaikat). Tarkennetaan kohteet erikseen mittareiksi.
	Asioinnin sujuvuus ja oikea-aikaisuus	Mittari 1. Oleskelutilojen, muun muassa päivähoitotilat, koulut, majoitustilat ja nk. hygieniaa edellyttävien huoneistojen käyttöönottoa koskevien ilmoitusten keskimääräinen käsittelyaika on enintään 7 vuorokautta.Mittari 2. Uusia elintarvikehuoneistoja ja toimijanvaihdoksia koskevien ilmoitusten keskimääräinen käsittelyaika on enintään 7 vuorokautta.Mittari 3. Pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevista ilmoituksista 80 % ratkaistaan 45 vuorokauden kuluessa ilmoituksen vireille tulosta.Mittari 4. Helsingin kaduilla tehtävien töiden järjestelyjen toimivuutta koskevan asiakaskyselyn tulos ylittää arvon 2,9 (asteikolla 1-5).
Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat	Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaismäärän vähenemistrendi	Mittari 1. Kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % viiden edellisen vuoden keskiarvosta.
Älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan arjen perusta	Kantakaupungin raitiotien kehittäminen	Mittari 1. Raitioliikenteen aikataulunmukainen keskinopeus on suurempi kuin 15 km/h.
	Keskusta-alueiden-ympäristön toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen laatu paranee	Mittari 1. Jatketaan vuonna 2017 käyttöönotetun seurantamenetelmän käyttöä. Laatutietoja kerätään pidemmältä aikaväliltä laajasti eri keskusta-alueilta, jonka jälkeen on mahdollista hyödyntää seurantatiedon vertailua ja arvioida kehittymistä.
	Yhteistyössä muiden toimialojen kanssa tuetaan toimia, jotka edistävät pyöräilyä. Tavoitteena on pyöräilyn kulkutapaosuuden lisääminen ja turvallisuuden edistäminen.	Mittari 1. Pyöräliikenteen automaattilaskentapisteissä pyörämäärät kasvavat kolmen edellisen vuoden keskiarvosta.
Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua	Ekologisesti kestävän kehityksen turvaaminen	Mittari 1. Jalankulku-, pyöräliikenne ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa tai pysyy ennallaan verrattuna viiden edellisen vuoden keskiarvoon.Mittari 2. Luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan laatimalla hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä rauhoitusesitykset vähintään viidelle luonnonsuojelualueelle.Mittari 3. Helsingin katu- ja puistorakentamisessa muodostuvista hyötykäytettävistä kaivumaista vähintään 80 % hyödynnetään.Mittari 4. Kaikkien kaupungin hallinnoimien vuonna 2023 alkavat uudisrakennushankkeet suunnitellaan A-energialuokkatason mukaisiksi (asuinkerrostalot) ja muut rakennukset -30 % määräystasosta.Mittari 5. Vuonna 2022 käynnistyneiden kiertotalouspilottien toteumaa seurataan ja niistä saatavia kokemuksia raportoidaan kaupungin sisäisesti sekä Kiertotalousklusterin kautta tiedoksi muille rakennusalan toimijoille. Kiertotalouspilottien kokemusten ja alan muun kehityksen pohjalta muodostetaan 2023 vuoden aikana kiertotalousvaatimuksia palvelu- ja asuinrakennusten suunnittelulle ja toteutukselle. Mittari 6. Monimuotoisuuspotentiaalin arviointikriteeristön kehittäminen rakennetuille viheralueille (puistot, katuviheralueet, kaupunkivihreä) biotooppipohjaiset ratkaisut kuten perustetut niityt, kedot, vesiaiheet ja puustoiset alueet.