Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvioehdotus 2023
Helsingissä kaupunkistrategia (2021–2025) vastaa hyvinvointialueilla laadittavaa hyvinvointialuestrategiaa. Lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (11 §) mukaan Helsingin on laadittava sosiaali- ja terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategia talouden ja toiminnan suunnittelua sekä johtamista varten. Pelastustoimea ohjaa sen rinnalla pelastustoimen palvelutasopäätös (laki pelastustoimen järjestämisestä, 6 §). Palvelustrategia tukee kaupunkistrategian toteutumista sekä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon eri asiakasryhmien palveluille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kaupunkistrategian tavoitteita on täsmennetty ja täydennetty palvelustrategiassa toimialan yhteisillä tavoitteilla, keinoilla ja lupauksilla helsinkiläisille.
Lakisääteinen palvelustrategia on palvelujen järjestäjän strategia, jossa päätetään järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet sekä tavoitteet palvelujen toteuttamiselle. Tavoitteiden asettamisen lähtökohtana ovat asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet sekä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus.
Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rahoitus muodostuu valtiolta saatavasta yleiskatteellisesta rahoituksesta sekä asiakasmaksutuloista ja muista toimintatuotoista. Valtion rahoitus koostuu laskennallisesta rahoituksesta sekä siirtymätasauksesta. Valtion yleiskatteellinen rahoituksen pohjaa korotetaan vuosittain kustannustason nousulla ja arvioidulla palvelutarpeen kasvulla sekä hyvinvointialueiden julkisen talouden suunnitelmassa (JTS) mainituilla tehtävämuutoksilla. Valtion rahoitus sote-palveluille määräytyy pääosin tarvetekijöihin perustuen, pelastustoimessa merkittävin tekijä on asukasmäärä. Valtion rahoituksella tulee kattaa kaikki hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevat palvelut perustuslain määrittelemällä riittävällä tasolla.
Valtion rahoitus on yleiskatteellista. Rahoituksen kohdentaminen käyttötarkoituksiin määritellään valtuuston päättämässä talousarviossa ja lautakunnan päättämässä tulosbudjetissa.
Talousarviossa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala (Sotepe) esitetään erillisenä osana, jolla on omat käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talous- ja toimintatietojen tulee olla vertailtavissa Suomen hyvinvointialueisiin.
Myös irtaimen omaisuuden hankinnat rahoitetaan yleiskatteellisella valtion rahoituksella. Investointiosassa esitetään irtaimen investoinnit. Kaupunki rahoittaa jatkossa
sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen käyttöön rakennettavat toimitilat, joista sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan investointisuunnitelmassa esitetään vuokravaikutukset.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen talousarvion liitteenä esitetään valtion ohjeistuksen mukainen investointisuunnitelma. Investointisuunnitelmassa esitetään tiedot investoinneista ja investointeja vastaavista sopimuksista erikseen sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta. Investointeja vastaavia sopimuksia ovat esimerkiksi pitkäaikaiset vuokrasopimukset sekä sitoumukset useampaa vuotta koskeviin sopimuksiin, esimerkkinä tietojärjestelmähankkeet. Investointisuunnitelmassa tulee esittää myös omaisuuden luovutukset.
Talousarvio on laadittu niin, että vuosikate kattaa poistot. Toiminnan ja investointien rahavirta ei voi olla negatiivinen. Rahoitusosassa esitetään sosiaaliseen luototuksen lainanannon lisäys sekä lainojen lyhennykset. Lähtökohtana on, että vuoden 2023 talousarviossa valtion rahoituksella katetaan lainanannon lisäys.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on talousarviossa yksi valtuustoon nähden sitova nettobudjetoitu talousarviokohta sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Talousarviokohdan tulot ovat myyntituloja, maksutuloja, tukia ja avustuksia sekä muita toimintatuloja. Talousarviokohdalla on kaksi alakohtaa: sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut sekä HUS-yhtymä. Valtion osuuksina saatu rahoitus esitetään tuloslaskelmassa.