8 03 Kadut ja liikenneväylät
| 1 000 € | Käyttö 2021 | Talous- arvio 2022 | Ehdotus 2023 | Talous- arvio 2023 | Talous- suunnitelma 2024 | Talous- suunnitelma 2025 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulot | ||||||
| Menot | 67 469 | 76 700 | 73 800 | 85 800 | 87 800 | 111 500 |
| Netto | −67 469 | −76 700 | −73 800 | −85 800 | −87 800 | −111 500 |
| Ylitykset | 590 | |||||
| Muutos, % | ||||||
| Tulot | ||||||
| Menot | 13,7 | −3,8 | 11,9 | 2,3 | 27,0 |
| 1 000 € | Käyttö 2021 | Talous- arvio 2022 | Ehdotus 2023 | Talous- arvio 2023 | Talous- suunnitelma 2024 | Talous- suunnitelma 2025 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Menot | ||||||
| 80301 Uudisrakentaminen ja perusparantaminen sekä muut investoinnit, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi | 66 552 | 75 200 | 72 900 | 84 900 | 87 200 | 110 400 |
| Ylitykset | ||||||
| 8030101 Uudisrakentaminen | 14 987 | 20 100 | 16 800 | 16 300 | 20 600 | 25 400 |
| Eteläinen suurpiiri | 723 | 2 200 | 2 200 | 2 200 | 2 700 | 3 300 |
| Läntinen suurpiiri | 3 972 | 3 600 | 2 000 | 2 000 | 3 500 | 1 700 |
| Keskinen suurpiiri | 1 633 | 1 600 | 2 100 | 2 100 | 1 000 | 500 |
| Pohjoinen suurpiiri | 378 | 2 300 | 2 400 | 2 400 | 2 200 | 2 000 |
| Koillinen suurpiiri | 2 964 | 2 900 | 3 600 | 3 600 | 5 200 | 6 000 |
| Kaakkoinen suurpiiri | 1 619 | 3 000 | 1 000 | 1 000 | 600 | 2 000 |
| Itäinen suurpiiri | 3 363 | 4 200 | 3 400 | 2 900 | 4 500 | 7 800 |
| Östersundomin suurpiiri | 49 | 300 | 100 | 100 | 100 | 100 |
| Meluesteet | 285 | 800 | 2 000 | |||
| 8030102 Perusparantaminen ja liikennejärjestelyt | 49 125 | 51 100 | 48 800 | 61 300 | 60 400 | 78 600 |
| Katujen peruskorjaukset | 9 231 | 9 000 | 9 700 | 13 700 | 13 100 | 14 100 |
| Siltojen peruskorjaukset | 2 801 | 4 900 | 7 100 | 8 100 | 15 300 | 32 000 |
| Päällysteiden uusiminen | 3 763 | 4 500 | 5 000 | 5 000 | 5 000 | 5 000 |
| Joukkoliikenteen kehittäminen | 2 855 | 2 500 | 2 000 | 2 000 | 2 000 | 2 000 |
| Liikennejärjestelyt | 5 643 | 4 700 | 6 000 | 9 000 | 6 000 | 6 500 |
| Jalankulun ja pyöräilyn väylät | 24 832 | 25 500 | 19 000 | 23 500 | 19 000 | 19 000 |
| 8030103 Muut investoinnit | 2 441 | 4 000 | 7 300 | 7 300 | 6 200 | 6 400 |
| Täytemaan vastaanottopaikat | 884 | 750 | 750 | 750 | 750 | 1 000 |
| Lumenvastaanottopaikat ja hiekkasiilot | 638 | 1 500 | 1 500 | 1 500 | 2 300 | 2 850 |
| Yleiset käymälät | 247 | 450 | 450 | 450 | 450 | 450 |
| Ranta-alueiden kunnostus | 672 | 1 300 | 4 600 | 4 600 | 2 700 | 2 100 |
| 80302 Projektialueiden kadut, kaupunginhallituksen käytettäväksi | ||||||
| Ylitykset | ||||||
| 8030201 Kamppi-Töölönlahti | ||||||
| 8030202 Länsisatama | ||||||
| 8030203 Kalasatama | ||||||
| 8030204 Kruunuvuorenranta | ||||||
| 8030205 Pasila | ||||||
| 8030206 Kuninkaankolmio | ||||||
| 8030207 Kruunusillat | ||||||
| 8030208 Uudet projektialueet ja muu täydennysrakentaminen | ||||||
| 8030209 Malmi | ||||||
| 80303 Yhteishankkeet Väyläviraston kanssa, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi | 916 | 1 500 | 900 | 900 | 600 | 1 100 |
| Ylitykset | 590 |
8 03 Kadut ja liikenneväylät
8 03 01 Uudisrakentaminen, perusparantaminen ja muut investoinnit
Talousarviokohdalle on osoitettu vuodelle 2023 määrärahaa yhteensä 84,9 miljoonaa euroa, 87,2 miljoonaa euroa vuodelle 2024 ja 110,4 miljoonaa euroa vuodelle 2025.
10-vuotista investointiohjelmaa on päivitetty. Investointiohjelman lähtökohtana on ollut jatkuvien hankkeiden, lakisääteisten palveluiden ja asuntotuotantotavoitteen (8 000 asuntoa) mahdollistavien edellytysinvestointien rahoituksen turvaaminen. Priorisoinnissa on lisäksi huomioitu kaupungin tasapainoinen kehittäminen, infraomaisuuden oikea-aikainen perusparantaminen sekä kaupunkiuudistusalueiden kehittäminen.
AM-ohjelman mukainen asuntotuotantotavoite kohdistuu aluerakentamisprojektialueiden lisäksi voimakkaasti suurpiirien täydennysrakentamisalueille. Vuonna 2021 Helsingissä valmistui 7105 asuntoa ja näistä suurpiirien täydennysrakentamisalueilla toteutui noin 60 %. Talousarvioehdotuksen lähtökohtana on turvata jo käynnissä olevien hankkeiden rahoitus sekä alueiden tasapainon kehittäminen.
Rakennettuun ympäristöön on kertynyt merkittävä korjausvaje. Infraomaisuuden hallinta ja palvelutason turvaaminen edellyttävät pitkäjänteistä ja systemaattista toimintatapaa sekä kehittymisen seurantaa. Tunnistettuja kriittisiä tarpeita ovat tilaomaisuuden sekä siltojen ja muiden taitorakenteiden korjausvajeen pienentäminen sekä Led-valosaneerauksen jatkaminen.
Jalankulun ja pyöräilyn edistämiseen on varattu vuonna 202323,5 miljoonaa euroa ja vuosina 2024-2025 19,0 miljoonaa euroa. Määrärahalla edistetään pyöräilyn tavoiteverkon toteutumista sekä kantakaupungissa että pyöräilyn pääväylien eli baanojen osalta. Merkittävimpänä yksittäisenä hankkeena valmistuu taloussuunnitelmakaudella rautatieaseman alittava kävelijöiden ja pyöräilyn tunneli (Kaisantunneli). Lisäksi toteutetaan pyöräilyverkostoa raidehankkeiden rakentamisen yhteydessä ns. liittyvinä hankkeina. Jalankulun ja pyöräilyn väylien ja raideliikenneverkoston kehittäminen edellyttävät usein koko katupoikkileikkauksen muutosta, joka lieventää osaltaan perusparantamisen rahoitusvajetta. Raideverkoston kehittämisen investoinnit kiskojen ja niihin liittyvien perustusten ja ratatekniikan osalta sisältyvät investointiraamin ulkopuolisen Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n investointeihin, ja muut katukustannukset kohdistuvat hankkeelle. Samassa yhteydessä uusitaan pääsääntöisesti kadun Yhteinen kunnallistekninen työmaa (YKT) -osapuolten verkostot. Käynnissä olevia määrärahalla toteutettavia hankkeita ovat Itäbaana välillä Suunnittelijankatu-Valurinkatu, Kasin katutyöt (Caloniuksenkatu, Runeberginkatu, Helsinginkatu) sekä Raide-Jokerin varren jalankulun ja pyöräilyn väylät.
8 03 01 01 Uudisrakentaminen
Katujen uudisrakentamiseen on talousarviossa osoitettu vuodelle 2023 määrärahaa 16,3 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmavuodelle 2024 on esitetty 20,6 miljoonaa euroa ja vuodelle 2025 on esitetty 25,4 miljoonaa euroa.
Uudisrakentaminen sisältää myös tarvittavat katujen ulkovalaistus- ja liikennevaloinvestoinnit.
Suurpiirien katuinvestoinnit kohdistuvat suunnitelmakaudella täydennysrakentamisalueille kuten Orapihlajatien ja Paatsamantien alue Haagassa, Huopalahdenportti Pikku Huopalahden pohjoisosassa, Pitäjänmäen asemakeskus, Hakaniemen alue, Raide-Jokerin reitin varren täydennysrakentaminen, Viikinkallion asuntokatu ja Viikin pehmeikkö, Työnjohtajankadun korttelit Herttoniemessä, Kauppamyllyntien ympäristö Roihupellossa ja Aromikujan alue Aurinkolahdessa. Meri-Rastilan täydennysrakentamisen aluetta Vuosaaressa ja Karhukallion aluetta Myllypurossa edistetään kaavallisten mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi erillisiä katuhankkeita toteutetaan kaava-alueiden keskeneräisyyden vuoksi. Sorakatujen rakentaminen etenee täydennysrakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Uudisrakentamisen hankkeilla vastataan kaupunkistrategian Toimiva ja kaunis Helsinki sekä Helsinki on houkutteleva osaajille ja yrityksille -painopistealueiden tavoitteisiin.
Meluntorjunnan erillishankkeet kohdistuvat meluntorjuntaselvityksen suuntaviivojen ja kohdepriorisoinnin mukaisille, rakennetun pääkatuverkon osille (Vanha Porvoontie, Suutarilantie, Tapaninkyläntie). Raamipaineista johtuen meluntorjunnan erillishankkeet toteutetaan pääosin ohjelmakauden jälkipuoliskolla. Uusien katujen ja liikenneväylien meluntorjunta toteutetaan tarvittaessa osana kyseisiä hankkeita. Lisäksi meluntorjuntaa sisältyy Helsingin kaupungin ja Uudenmaan ELY -keskuksen yhteishankkeisiin.
8 03 01 02 Perusparantaminen ja liikennejärjestelyt
Katujen perusparantamiseen ja liikennejärjestelyihin on talousarviossa osoitettu vuodelle 2023 määrärahaa yhteensä 61,3 miljoonaa euroa, 60,4 miljoonaa euroa vuodelle 2024 ja 78,6 miljoonaa euroa vuodelle 2025.
Suunnitelmakauden merkittävimpiä peruskorjaushankkeita ovat vuodelle 2023 jatkuva Suomenlinnan katujen peruskorjaus sekä suunnitelmakaudella käynnistyvät Fredrikintorin, Maatullinkujan, Abraham Wetterin tie välillä Linnanrakentajantie-Sahaajankatu ja Johan Sederholmintien peruskorjaukset. Muut katujen peruskorjaushankkeet ovat joukkoliikenteen ja pyöräilyn kehityshankkeiden tai vesihuollon (HSY) saneerauksen yhteydessä tehtäviä koko kadun perusparannuksia ja vakavien rakennevaurioiden kuten painumien korjaustarpeita eri puolilla kaupunkia. Vieraslajien torjunta-asetuksen (704/2019) mukaisesti erillisenä työvaiheena vaihdetaan asetuksessa mainittuja katuistutuksissa käytettyjä kasvilajeja muihin kasvilajeihin.
Ulkovalaistuksen peruskorjaus ja liikennevalojen sekä muun telematiikan uusinta on osa katujen peruskorjausta. Ulkovalaistuksen peruskorjaus keskittyy olemassa olevan valaistusverkon saneeraukseen toimenpideohjelman mukaisesti siten, että EU:n EcoDesign-direktiivin kiristyneet vaatimukset saavutetaan. Ulkovalaistuksen energiatehokkuuden parantamiseksi käynnistetty ns. Helsinki LED-hankkeen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2019. Helsinki-LED-hanke on nyt siirtynyt vaiheeseen 2, jossa loput vanhat valaisimet (65 000 kpl) vaihdetaan LED-valaisimiksi. Lisäksi vanhoja ulkovalaisimia vaihdetaan LED-valaisimiksi joko hankkeiden peruskorjauksen yhteydessä tai erillisenä hankkeena käytettävissä olevien määrärahojen mukaan. Telematiikan peruskorjaus keskittyy vanhan kuparisen liikennevaloja palvelevan tietoliikenneverkon uusintaan valokuiduksi. Hanke on aloitettu vuonna 2019. Vanhojen purkauslamppujen poistuminen markkinoilta vuonna 2027 edellyttää Led-valosaneerauksen määrätietoista edistämistä, jotta kaupunki kyetään valaisemaan jatkossakin. LED-valosaneerauksella saavutetaan merkittävää energiatehokkuuden parantumista, joka edistää kaupungin strategian mukaista kunnianhimoista ilmastovastuuta.
Siltojen ja muiden erikoisrakenteiden (ranta- ja tukimuurit, portaat, meluesteet) peruskorjausten määrärahaehdotukseen sisältyvät peruskorjausten lisäksi myös uusittavien siltojen investointikustannukset. Uusittavista silloista kiireellisimpiä ovat vuonna 2022 käynnistyvä Rajasaaren silta ja Mannerheimintien silta. Siltojen kunnon sekä elinkaari- ja ympäristöviisaan korjausajankohdan näkökulmasta kiireellisiä siltojen peruskorjauskohteita on yhteensä noin 100 kpl. Näiden joukosta kiireellisimmät toteutettavissa olevat kohteet ovat Rajakylän risteyssilta ja Itäväylällä Viikin ramppien sillat. Myös Kulosaaren sillassa on havaittu painumasta johtuvia vaurioita, joiden on arvioitu edellyttävän sillan uusimista. Sillan yleissuunnittelu käynnistyi vuonna 2022.
Uudelleenpäällystys kohdistetaan vuosittain tehtävän päällystysohjelman perusteella eniten kuormitetuille pää- ja kokoojakaduille, mutta myös huonokuntoisten jalkakäytävien sekä jalankulun ja pyöräilyn väylien päällysteiden uusimista tulee lisätä osana strategianmukaisen kävelyn ja pyöräliikenteen kulkumuoto-osuutta kasvattamisen tavoitetta. Uudelleenpäällystyksistä on laadittu pää- ja kokoojakatuja koskeva ohjelma, jonka avulla on mahdollista parantaa kustannustehokkuutta yhteistyössä muiden infraa rakennuttavien yhteisen kunnallisteknisen työmaan sopimuskumppaneiden kanssa. Jalankulku- ja pyöräilyväylille laadittiin oma uudelleenpäällystämisohjelma. Uudelleenpäällystyksen kustannusnoususta johtuen määrärahalla toteuttavien kohteiden määrä vähenee.
Joukkoliikenteen kehittämisen määrärahalla varaudutaan parantamaan joukkoliikennejärjestelmää ja sen luotettavuutta muun muassa HSL:n Helsingille tekemän esityksen mukaisesti. Suunnitelmakaudella jatketaan vuonna 2022 käynnistyvien Ruskeasuon tulevaan raitiovaunuvarikkoon liittyvien katujärjestelyiden toteuttamista mm. Nauvontiellä sekä varaudutaan raitioliikenteen kehittämisohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Suunnitelmakaudella varaudutaan bussiliikenteen linjastomuutosten ja sähköbussiliikenteen edellyttämien pysäkkijärjestelyjen tekemiseen ja muuhun joukkoliikenteen luotettavuuden parantamiseen poistamalla rakennetussa katuverkossa olevia rakenteellisia häiriötekijöitä. Joukkoliikenteen kehittämisen määrärahoilla edistetään strategianmukaisen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisen tavoitetta.
Liikennejärjestelyhankkeet kohdistetaan erityisesti turvallisuutta edistäviin liittymä-, risteys- ja kaistajärjestelyihin, jotka tukevat myös joukko- ja muun liikenteen sujuvuutta. Määrärahassa varaudutaan myös älyliikenteen järjestelmien sekä opasteiden kehittämiseen. Vuonna 2020 aloitettua automaattisten nopeusvalvontapisteiden asennusta kaduille jatketaan. Uuden tieliikennelain mukaisia liikennemerkkimuutoksia tehdään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa. Liikennejärjestelyihin sisältyy myös Raide-Jokerin osalta sellaisia katuympäristön muutoshankkeita (ns. liittyviä hankkeita), jotka eivät aiheudu raitiotien rakentamisesta, mutta jotka ovat välttämättömiä suunnitella samanaikaisesti raidehankkeen kanssa.
Pyöräilyn ja jalankulun väyliin osoitettu määräraha käytetään pyöräliikenteen tavoiteverkon toteuttamiseen sekä baanaverkon laajentamiseen eri puolilla kaupunkia joko erillisinä hankkeina tai raidehankkeiden yhteydessä. Määrärahaan sisältyy myös jalankulun ja pyöräilyn yli- ja alikulkusiltojen rakentamista liikkumisen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi. Taloussuunnitelmakauden 2023–2025 suurimmat investoinnit ovat 2021 käynnistynyt Kansalaistori-Kaisaniemi pääradan alikulkukäytävä (Kaisantunneli) sekä vuonna 2023 käynnistyvä Mannerheimintie välillä Postikatu-Reijolankatu. Suunnitelmakaudella on ohjelmoitu alkavaksi myös muita isoja pyöräilyhankkeita nykyisessä katuverkossa kuten Hämeentie välillä Kustaa Vaasan tie - Annalantie, Aleksis Kiven katu, Mäkelänkatu ja Itäbaana välillä Tupasaarentie - Hiihtäjänkuja – Hiihtäjäntie. Lisäksi rakennetaan vuodelle 2023 jatkuvaa Itäbaanaa välillä Suunnittelijankatu-Valurinkatu. Kantakaupungin pyöräverkon rakentamisen vaiheistuksessa huomioidaan myös rakentamisen aikaiset vaikutukset muuhun liikenteeseen. Jalankulun ja pyöräilyn väylien hankkeilla edistetään kävely- ja pyöräliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisen strategista tavoitetta.
Hulevesien hallintaa toteutetaan osana Helsingin kaupungin hulevesiohjelmaa. Hulevesien aiheuttamia haittoja pyritään ehkäisemään ja poistamaan useammissa paikallisissa kohteissa samalla toteuttaen hulevesien suunnitelmallista kokonaishallintaa. Hulevesien laatuun liittyvää tietoa kerätään 2021 käynnistyneessä viisivuotisessa hankkeessa, jossa tutkitaan veden laatua sekä Taivallahdessa sijaitsevan hulevesiarkun suodatuskykyä. Hulevesien hallinnan hankkeita ja toimenpiteitä toteutetaan myös Muut investoinnit alle sijoittuvalla ranta-alueiden kunnostuksen määrärahalla. Hulevesien hallinnan toimenpiteillä varaudutaan ja sopeudutaan strategian mukaisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
8 03 01 03 Muut investoinnit
Muihin investointeihin on talousarviossa osoitettu vuodelle 2023 määrärahaa 7,3 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmavuodelle 2024 on osoitettu 6,2 miljoonaa euroa ja 6,4 miljoonaa euroa vuodelle 2025.
Muut investoinnit ovat kadunpidon tukipalvelujen tai muita yleisten alueiden vaatimia investointeja. Täytemaan vastaanottopaikkojen määräraha käytetään kaivumaiden hyödyntämisohjelman mukaisesti maa-ainesten hyötykäyttö- ja vastaanottopaikkojen toteuttamiseen.
Lumenvastaanottopaikkojen ja hiekkasiilojen investointimäärärahoilla järjestetään lumenvastaanottotoiminnan kapasiteetti vastaamaan Helsingin kaduilta tulevaa lumen hävitystarvetta kaupungin toimivuuden turvaamiseksi talviaikana, varmistetaan tarvittava määrä lumen vastaanottopaikkoja sekä innovoidaan lumen lähivastaanottojärjestelyjä. Lisäksi kehitetään nykyisten hiekoitussepelin varastosiilojen ja suolavarastojen perusparannuksia kaupungin eri osissa. Toimenpiteet ohjelmoidaan vuosittain laadittavan toteutusohjelman mukaisesti.
Ranta-alueiden kunnostuksen määrärahalla toteutetaan suunnitelmakaudella Kauppatorin tulvasuojelurakenteita ja Pyörökivenpuiston tulvasuojelua.
Muiden investointien hankkeet vastaavat laaja-alaisesti sekä toimivan ja kauniin kaupungin sekä kunnianhimoisen ilmastovastuun strategisiin tavoitteisiin.
8 03 02 Projektialueiden kadut, kaupunginhallituksen käytettäväksi
Talousarviokohta 8 03 02 Projektialueiden kadut, kaupunginhallituksen käytettäväksi, on lakkautettu. Projektialueiden katurakentamiseen varattu määräraha siirtyi uuteen perustettuun talousarviokohdan 8 08 Projektialueiden infrarakentaminen, alakohtaan 8 08 02 Kadut, vuodesta 2022 alkaen. Samoin siirtyi vuoden 2021 toteumatieto lakkautetulta kohdalta uudelle kohdalle.
8 03 03 Yhteishankkeet Väyläviraston kanssa, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi
Talousarviokohta 8 03 03 Yhteishankkeet Väyläviraston kanssa, kaupunginhallituksen käytettäväksi, muutettiin 8 03 03 Yhteishankkeet Väyläviraston kanssa, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi.
Yhteishankkeisiin Väyläviraston kanssa on varattu vuodelle 2023 0,9 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmavuodelle 2024 on esitetty 0,6 miljoonaa euroa ja 1,1 miljoonaa euroa vuodelle 2025.
Kaupungin kustannusosuutta väyläviraston yhteishankkeissa koskeva määrärahaehdotus sisältää valtion maanteihin liittyvät liikennejärjestely- ja meluntorjuntahankkeet kaupungin alueella. Yhteishankkeiden toteutus on sidoksissa hankkeiden valtion osuuden rahoitukseen valtion tulo- ja menoarviossa lukuun ottamatta niitä kaupungin maankäytön kehittämisestä aiheutuvia hankkeita, jotka kaupunki rahoittaa kokonaan. Yhteishankkeet Väyläviraston kanssa edistävät kaupungin toimivuutta, asuntotuotantoa ja kaupungin liikennejärjestelmää strategisten tavoitteiden mukaisesti.
Kehä I/Myllypuron eritasoliittymän tiesuunnitelma valmistui vuonna 2015 ja sitä on esitetty valtioneuvostoon hyväksyttäväksi. Valtio myönsi lisäbudjetissaan väylävirastolle 0,5 miljoonaa euroa hankkeen rakennussuunnitelman laatimiseen ja rakennussuunnitelma valmistui yhteishankkeena vuonna 2022. Hankkeen toteutukselle on varattu määrärahaa 5,0 miljoonaa euroa vuosille 2026 ja 2027. Hankkeen kokonaiskustannus on yhteensä noin 36,5 miljoonaa euroa.
Tuusulanväylällä meluesteiden toteutus Torpparinmäen kohdalla käynnistymiseen varaudutaan taloussuunnitelmakaudella. Hanke valmistuu taloussuunnitelmakauden aikana edellyttäen Ely-keskuksen rahoitusosuutta.
Lahdenväylän ylittävän Ilmasillan toteutus on osa Malmin eritasoliittymän toteutusta. Ilmasilta luo yhteyden Kivikon ja Malmin välille ja palvelee sekä entisen lentokenttäalueen kehittymistä uudeksi asuinalueeksi että alueiden yritystoimintaa. Ilmasilta ja Ilmasillantie toimivat tulevaisuudessa tärkeänä joukkoliikennereittinä ja pyöräilyn baanareitistön osana. Ilmasillan alueen tiesuunnitelma valmistui vuonna 2022, ja rakennussuunnittelu käynnistyy hankepäätöksen jälkeen. Hankkeen toteutukseen varaudutaan taloussuunnitelmakauden jälkeen. Hankkeen toteutuminen edellyttää valtion rahoitusosuuden varmistumisen.
Hämeenlinnanväylällä Kuninkaantammen eritasoliittymä on tärkeä asuinalueen saavutettavuudelle. Tiesuunnitelmaa Kannelmäki-Kehä III osalta valmistellaan. Hankkeelle ei ole osoitettu rahoitusta kymmenvuotisessa investointiohjelmassa.
Länsiväylällä eritasoliittymän alustava tiesuunnitelma Koivusaaren kohdalla on valmistunut vuonna 2020. Tie- ja rakennussuunnitelman laadintaan varaudutaan taloussuunnitelmakaudella ja mahdolliseen hankkeen käynnistymiseen alustavan investointiohjelmakauden lopulla.
Turunväylän ja Huopalahdentien liittymästä on laadittu aluevaraussuunnitelmatasoisia tarkasteluja vuoden 2020 aikana. Kohteen tiesuunnittelu käynnistyi vuonna 2022 jatkuen vuodelle 2023. Rakennussuunnitteluun varaudutaan tiesuunnitelman jälkeen suunnitelmakaudella ja toteutukseen vuosina 2026–2027.