9. Talousarvion sitovuus

Tulosta

Talousarvion sitovuus

1 Yleistä

Talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyy kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Kaupungin­valtuuston nähden sitovaksi eräksi talousarviossa voidaan määritellä määräraha, tuloarvio tai toimintakate. Toiminnallisia tavoitteita voidaan myös määritellä sitoviksi. Sitovuus merkitsee sitä, että esim. määrärahaa ei voi ylittää ilman kaupunginvaltuuston päätöstä.

Talousarviossa on bruttobudjetoituja ja nettobudjetoituja yksiköitä sekä kaupunginvaltuuston perustamia kunnan liikelaitoksia. Näille kaikille määritellään erikseen talous­arvion sitovuustaso.

Pääsääntöisesti kaupunginvaltuustoon nähden sitova erä on bruttobudjetoiduilla yksiköillä menojen yhteissumma (=määräraha) ja nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate. Kunnan liikelaitoksia sitovat erät on esitetty tuloslaskelma- ja rahoitusosassa.

Talousarviokirjassa kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät on varjostettu.

Mikäli tulot yhteensä, toiminnalliset tavoitteet sekä eräiden hallintokuntien tuottotavoitteet ovat hallintokuntia sitovia kaupunginvaltuustoon nähden, on ne erikseen määritelty näiden hallintokuntien kohdalla.

Yhteisöille myönnettävien avustusten määrärahat on määritelty talousarvion liitteen 1 mukaisesti (Vuoden 2022 talousarvioon sisältyvät avustusmäärärahat ja avustuksenluonteiset korvausmäärärahat). Lautakunnilla ja jaostoilla on oikeus päättää avustusliitteessä mainituista kokonaismäärärahojen käytöstä lukuun ottamatta rasteroidulla merkattuja avustusmäärärahoja.

2 Käyttötalousosan sitovat määrärahat

2.1 Bruttobudjetoidut yksiköt

Menot yhteensä on sitova lukutasolla (talousarviotilin kolmen merkin tarkkuudella) seuraavilla talousarvioluvuilla

1 20                   Tarkastuslautakunta ja -virasto

2 10                   Kasvatus ja koulutus

Menot yhteensä on sitova kohtatasolla (talousarviotilin viiden merkin tarkkuudella) seuraavilla talousarvioluvuilla

1 10 01     Vaalit, keskusvaalilautakunnan käytettäväksi

1 30 01 Kaupunginhallituksen käyttövarat

1 30 02     Kaupunginhallituksen avustukset

1 30 03     Valtionperinnöt

1 40 01     Kaupunginkanslia

1 50 01     Toimielinten toimintakustannukset, pormestarin ja kaupunginkanslian käytettäväksi

1 50 02     Keskitetysti maksettavat henkilöstömenot, kaupunginkanslian käytettäväksi

1 50 03     Maksuosuudet ja korvaukset, kaupunginkanslian käytettäväksi

1 50 05     Työmarkkinatuen kuntaosuus, kaupunginkanslian käytettäväksi

3 10 01     Kaupunkirakenne

3 10 04     HSY- ja HSL-kuntayhtymien maksuosuudet

3 10 05     Pelastuslaitos

3 10 06     Tuki Liikenneliikelaitokselle

4 10 02     Kulttuurin laitosavustukset

4 10 03     Liikunnan laitosavustukset

5 10 01     Sosiaali- ja terveyspalvelut

5 10 02     Toimeentulotuki

5 10 05     Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

2.2 Nettobudjetoidut yksiköt

Seuraavien lukujen/kohtien ”Toimintakate” on sitova

1 40 02      ICT-yhteispalvelut

1 50 04      Keskitetty hanketoiminta, kaupunginkanslian käytettäväksi

3 10 02      Rakennukset

3 10 03      Asuntotuotanto

4 10 01      Kulttuuri ja vapaa-aika

5 10 03      Vastaanottokeskukset ja valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut

5 10 04      Apotti

3 Tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sitovat määrärahat ja tuloarviot

Pääsääntöisesti kaupunginvaltuustoon nähden sitovia määrärahoja ovat menot kohtatasolla (talousarviotilin viiden merkin tarkkuudella).

Investointiosassa lauta- ja johtokunnilla on oikeus tehdä alakohtien välisiä siirtoja. Määrärahaa ei kuitenkaan voi siirtää sellaiselle hankkeelle, johon talousarviovuodelle ei ole varattu määrärahaa.

Kunnan liikelaitoksia sitovat perustamispäätösten mukaisesti perustamislainan korot ja peruspääoman tuotto, jotka on esitetty tuloslaskelmaosassa tuloina luvun 7 02 alakohtina, ja perustamislainan lyhennykset tuloina rahoitusosan luvun 9 01 alakohtina. Kunnan liikelaitoksia ovat palvelukeskusliikelaitos, rakentamispalveluliikelaitos, taloushallintopalveluliikelaitos, työterveysliikelaitos ja liikenneliikelaitos.

4 Tilivelvollisuus

Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että toimielimen jäsenen ja viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, siihen voidaan kohdistaa tilintarkastajan tilintarkastus­kertomuksessa muistutus ja valtuusto päättää myönnettävästä vastuuvapaudesta. Kaupunginhallituksen hyväksymässä Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Helsingin kaupunkikonsernissa -ohjeessa on määritelty, että kaupungin toiminnoissa tulee noudattaa hyvää hallinto- ja johtamistapaa. Sillä tarkoitetaan toiminnan ja talouden ohjauksen tilivelvollisuus- ja vastuujärjestelmää, joka edistää hallinnon ja palvelutuotannon laillisuutta ja tuloksellisuutta.

Kuntalain 125:n mukaan tilivelvollisia ovat valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Johtavana viranhaltijana voidaan pitää toimielimen esittelijää ja toimielimen tehtäväalueella itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavaa henkilöä hänen toimiessaan toimielimen alaisena. Toimielinten varajäseniin ja johtavien viranhaltijoiden varahenkilöihin sovelletaan samoja säännöksiä heidän toimiessaan tehtävässä. Lisäksi tilivelvollisten määrittelyssä on otettu huomioon kaupungin tilintarkastajan näkemys tilivelvollisista. Helsingissä johtavat viranhaltijat ja toimielinten esittelijät on pääsääntöisesti määritelty hallintosäännössä. Johtavien viranhaltijoiden tehtävänä on suunnitella, seurata ja valvoa johtamansa hallinnollisen kokonaisuuden toimintaa sekä vastata sen tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Määritelmää tilivelvollisista sovelletaan ottaen huomioon, että kaupungin vastuunalainen tilintarkastaja voi tilintarkastuskertomuksessaan kohdistaa muistutuksen muullekin kuin edellä olevan määritelmän piiriin kuuluvalle viranhaltijalle ja esittää vastuuvapauden epäämistä. Vaikka kaupungin työntekijä ei olisikaan lain tarkoittama tilivelvollinen, hänen on hoidettava tehtävänsä asian­mukaisen huolellisesti. Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimerkiksi esimiestä valvontavastuusta. Tili­velvollisten määrittely ei estä kohdistamasta vahingon­korvausvaatimusta tai rikos­syytettä muuhun henkilöön kuin tilivelvolliseen.

Kuntalain 123:n mukaan tilintarkastajan on tilintarkastuskertomuksessaan sisällytettävä lausunto mm. sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konserni­valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa tilivelvolliseen. Muistutuksen edellytyksenä on, että tilivelvollinen on toiminut vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen.

Tarkastusviraston toimittama luettelo tilivelvollisista

Luottamushenkilöt

  • Kaupunginhallituksen ja sen jaostojen jäsenet
  • Lautakuntien ja niiden jaostojen jäsenet
  • Liikelaitosten johtokuntien jäsenet
  • Pormestari

Keskushallinto

  • Kansliapäällikkö
  • Elinkeinojohtaja
  • Hallintojohtaja
  • Henkilöstöjohtaja
  • Strategiajohtaja
  • Rahoitusjohtaja
  • Viestintäjohtaja
  • Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja
  • Palvelukeskusliikelaitoksen toimitusjohtaja
  • Taloushallintopalveluliikelaitoksen toimitusjohtaja
  • Työterveysliikelaitoksen toimitusjohtaja
  • Rakentamispalveluliikelaitoksen toimitusjohtaja
  • Kaupunginlakimies
  • Sisäisen tarkastuksen päällikkö
  • Hankintajohtaja
  • Digitalisaatiojohtaja

Tarkastusvirasto

  • Tarkastusjohtaja

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

  • Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
  • Varhaiskasvatusjohtaja
  • Perusopetusjohtaja
  • Lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja
  • Ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja
  • Hallintojohtaja

Kaupunkiympäristön toimiala

  • Kaupunkiympäristön toimialajohtaja
  • Maankäyttöjohtaja
  • Tekninen johtaja
  • Asiakkuusjohtaja
  • Hallintojohtaja
  • Rakennusvalvontapäällikkö
  • Ympäristöjohtaja
  • Elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö
  • Ympäristöterveysyksikön päällikkö
  • Ympäristönsuojelu ja ohjaus -yksikön päällikkö
  • Ympäristöseuranta ja -valvontayksikön päällikkö
  • Rakennetun ympäristön valvontayksikön päällikkö
  • Lupayksikkö 2:n päällikkö
  • Lupayksikkö 1:n päällikkö
  • Talotekniikkayksikön päällikkö
  • Rakenneyksikön päällikkö
  • Kunnallinen pysäköinninvalvoja
  • Pelastuskomentaja
  • Liikenneliikelaitoksen toimitusjohtaja

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

  • Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja
  • Kirjastopalvelujen johtaja
  • Kulttuurijohtaja
  • Nuorisoasiainjohtaja
  • Liikuntajohtaja
  • Hallintojohtaja
  • Museonjohtaja
  • Intendentti
  • Taidemuseon johtaja
  • Kulttuurin edistämisen päällikkö
  • Kulttuurikeskuksen päällikkö
  • Liikuntapalvelupäällikkö
  • Liikuntapaikkapäällikkö
  • Ulkoilupalvelupäällikkö
  • Aluepäällikkö (itäinen nuorisotyö)
  • Aluepäällikkö (pohjoinen nuorisotyö)
  • Aluepäällikkö (läntinen nuorisotyö)

Sosiaali- ja terveystoimen toimiala

  • Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
  • Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja
  • Terveys- ja päihdepalvelujen johtaja
  • Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja
  • Hallintojohtaja
  • Lastensuojelun johtaja
  • Vammaistyön johtaja
  • Psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja
  • Palvelualueen johtaja (länsi)
  • Perheiden erityispalveluiden päällikkö
  • Neuvola- ja perhetyön päällikkö
  • Pohjoisen aikuissosiaalityön päällikkö
  • Asiakasmaksupäällikkö
  • Talous- ja suunnittelupäällikkö