2. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
| 1 000 € | Käyttö 2020 | Talous- arvio 2021 | Ennuste 2021 | Ehdotus 2022 | Talous- arvio 2022 | Talous- suunnitelma 2023 | Talous- suunnitelma 2024 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulot yhteensä | 64 684 | 59 179 | 89 183 | 45 920 | 45 920 | 45 920 | 45 920 |
| Menot yhteensä | 1 235 351 | 1 270 445 | 1 320 155 | 1 338 223 | 1 335 798 | 1 397 473 | 1 450 585 |
| Ylitysoikeus | 17 500 | ||||||
| Toimintakate | −1 170 667 | −1 211 266 | −1 230 972 | −1 292 303 | −1 289 878 | −1 351 553 | −1 404 665 |
| Poistot | 21 565 | 30 257 | 28 000 | 29 661 | 29 661 | 30 836 | 31 739 |
| Tilikauden tulos | −1 192 232 | −1 241 523 | −1 258 972 | −1 321 964 | −1 319 539 | −1 382 389 | −1 436 404 |
| Tilikauden ylijäämä (alijäämä) | −1 192 232 | −1 241 523 | −1 258 972 | −1 321 964 | −1 319 539 | −1 382 389 | −1 436 404 |
| Muutos, % | |||||||
| Tulot | −8,5 | 50,7 | −22,4 | −22,4 | |||
| Menot | 2,8 | 3,9 | 5,3 | 5,1 | 4,6 | 3,8 |
Talousarvion 2022 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viisi keskeisintä painopistettä vuonna 2022 ovat:
- Oppimisvajeen korjaaminen
- Oppijoiden hyvinvoinnin vahvistaminen
- Oppimiserojen kaventaminen
- Kestävä kasvatus ja koulutus
- Oppivelvollisuuden laajentuminen
Oppimisvajeen korjaamisella edistetään kaikille yhdenvertaista oikeutta oppia. Koronaepidemian aiheuttamat etä- ja lähiopetuksen vaihtelut sekä pitkät yhtenäiset etäopetusjaksot erityisesti toisella asteella vaikeuttivat ja hidastivat monen oppimista. Oppimisvaje kasautui heikommassa asemassa oleville.
Oppijoiden oppimista ja oppimistavoitteiden saavuttamista kartoitetaan ja arvioidaan. Tämän perusteella kunkin oppijan opintoja tuetaan monipuolisesti ja yksilöllisesti. Palautumista edistetään laaja-alaisella erityisopetuksella, tukiopetuksella, pienryhmäopetuksella, ohjauksen tehostamisella, kouluvalmentajien tuella ja ohjauksella sekä moniammatillisella kodin ja koulun yhteistyöllä. Vieraskielisten oppijoiden oppimista tuetaan suomi toisena kielenä –opetuksella, oman äidinkielen opetuksella ja monikielisten ohjaajien toiminnalla. Toisella asteella toteutetaan lähi- ja etäopetuksen yhdistelmiä.
Oppimisvajeen korjaaminen edellyttää myös opettajien ammatillisen osaamisen kehittämistä varhaiskasvatuksessa ja kaikilla koulutusasteilla sekä tietoperusteista johtamista. Oppilailta, opiskelijoilta ja huoltajilta on kysytty koronapandemian vaikutuksista keväällä 2020 ja 2021. Kyselyiden tuloksia hyödynnetään erilaisten tukitoimien suunnittelussa.
Koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot, pitkittynyt etäopetus ja harrastusten rajoittaminen lisäsivät lasten ja nuorten pahoinvointia. Yksinäisyys ja ahdistuneisuuden kokemukset lisääntyivät. Huonovointisuus syrjäyttää opiskelusta ja yhteiskunnasta. Oppijan psykososiaalinen hyvinvointi on tärkeää oppimisen edistymiselle. Oppilaiden/opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistetaan koulun arjessa, jotta oppijat kokevat kuuluvansa luokka-/oppimisyhteisöönsä.
Kouluissa ja oppilaitoksissa palautumista edistetään yhteisöllisellä oppilas- ja opiskeluhuollolla, opiskeluhuoltohenkilöstön (psykologit, kuraattorit, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat) yksilö- sekä moniammatillisella ohjauksella ja koulun eri ammattialaisten yhteistyöllä koulupäivän aikana. Psykologi- ja kuraattoripalveluiden tarve on kasvanut ja terveydenhuollossa lasten ja nuorten hoitoon pääsy on pitkittynyt. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan kesken. Kaikissa kouluissa toteutetaan kiusaamisen vastaisen ohjelman, KVO13:n toimenpiteitä, jotka vahvistavat yhteisöllisyyden kokemusta, tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä syrjäytymisen ja kiusaamisen ehkäisyä. Koulu on arjen ympäristö ja siksi keskeinen hyvinvoinnin vahvistajana. Koulun ja kodin yhteistyö tukee lapsen ja nuoren kasvua ja oppimista.
Oppimiserojen kaventaminen vähentää eriarvoistumista. Perheiden olosuhteet ja kyky tukea lapsen kasvua ja oppimista vaihtelevat. Oppijoiden oppimisen erot koulun alkaessa voivat olla suuria. Varhaiskasvatus tasaa oppimisen eroja koulun alkuun mennessä. Lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen vaihtelee alueittain ja vieraskielisten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on vähäisempää. Oppimisen erojen kaventamiseksi varhaiskasvatuksen osallistumisastetta tulee nostaa ja kaksivuotinen esiopetus vakiinnuttaa pilotoinnin jälkeen. Päiväkotipaikkojen riittävyys ja osaavan henkilökunnan varmistaminen mahdollistavat lapsille riittävän yksilöllisen tuen kasvaa ja oppia lähipäiväkodissa.
Kaikille sopivan koulun toimintatapoja kehittämällä mahdollisimman moni oppilas voi opiskella lähikoulussaan ja saa siellä tarvitsemansa tuen. Oppimiseroja vähennetään käyttämällä joustavia, esteettömiä ja monimuotoisia toimintatapoja. Oppimisesta kerättyä tietoa hyödynnetään ja tietoperusteista johtamista kehitetään, jotta oppimiseroja pystytään todentamaan ja resursseja kohdentamaan oppimiserojen vähentämisen toimenpiteisiin. Korkealaatuinen kasvatus ja opetus mahdollistavat kaikkien oppijoiden osallisuuden ja tasa-arvon.
Alueiden välisten erojen kaventaminen vaatii koko kaupungin sitoutumista ja yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken, jotta systeeminen muutos on mahdollista. Sujuvat ja toimivat opinpolut asuinalueella luovat yhteisöllistä ja välittävää kulttuuria. Painopisteen tulee olla ennaltaehkäisevässä työssä, jota johdetaan tutkimus- ja kokemustiedolla.
Kaikkiin opetussuunnitelmiin kuuluu kiinteästi kestävän tulevaisuuden pedagogiikka. Tämä kasvattaa oppijoista aktiivisia kansalaisia ja lisää heidän osaamista, tietoisuutta ja ympäristövastuullista ajattelua. Kestävä tulevaisuus on jokaisen päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen yhteinen tehtävä. Kestävään tulevaisuuteen kuuluvat ilmastonmuutoksen hillintä, luonnon monimuotoisuus ja luontosuhde, ekologinen kestävyys ja vastuullinen kulutus sekä tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Käsittelemällä kestävän tulevaisuuden haasteita kokonaisvaltaisesti ja pedagogisesti vastuullisella tavalla luodaan lapsille ja nuorille toivoa ja ymmärrystä sekä tulevaisuususkoa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kootaan eri oppiasteisiin ja niiden välille kestävän tulevaisuuden ohjelma kytkeytyen kaupungin strategiaan. Lapsille ja nuorille syntyy kyvykkyys ja tahto muotoilla ympäröivää maailmaa toimivammaksi, itsensä, toisten ja koko planeetan kestävyyden ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi.
Oppivelvollisuuden laajentuminen mahdollistaa toisen asteen tutkinnon jokaiselle vuoden 2021 jälkeen peruskoulunsa päättäneelle. Yhtenäisen opinpolun takaaminen kaikille oppijoille vaatii oppimisen ja ohjauksen tehostamista perusopetuksessa sekä lukio- ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa sekä alueellisten erojen tasaamista. Lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa kehitetään opiskelijoiden yksilöllistä tukea, jotta yksikään opiskelija ei keskeytä opintojaan.
Toiminnan kuvaus
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala palvelee vuosittain 200 000 helsinkiläistä yli 600 toimipaikassa 14 700 työntekijän osaamisella. Toimialan keskeisenä tavoitteena on tarjota vetovoimaiset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen lähipalvelut, toisen asteen koulutusmahdollisuudet kaikille helsinkiläisnuorille, ammatillista koulutusta sekä asiakaslähtöistä ja monialaista vapaata sivistystyötä aikuisväestölle.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala toimii kasvatus- ja koulutuslautakunnan alaisuudessa. Lautakunnalla on kaksi jaostoa: suomenkielinen jaosto ja ruotsinkielinen jaosto. Toimiala jakautuu neljään palvelukokonaisuuteen ja hallintoon.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuus tuottaa suomenkielistä varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Palvelukokonaisuus vastaa koko kaupungin yksityisen hoidon tuesta ja kotihoidontuesta sekä yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta. Varhaiskasvatus- ja esiopetusalueita on yhdeksän ja yksityinen varhaiskasvatus on oma palvelunsa.
Perusopetuksen palvelukokonaisuus järjestää suomenkielistä perusopetusta ja muuta perusopetuslain mukaista toimintaa lukuun ottamatta esiopetusta. Esi- ja perusopetuksen oppilashuoltopalvelut tuottavat esi- ja perusopetuksen yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuoltopalvelun yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palveluun kuuluvat psykologi- ja kuraattoripalvelut kaupungin kouluille ja esiopetukselle sekä osin yksityisille ja valtion kouluille.
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön palvelukokonaisuus vastaa suomenkielisen lukio- ja aikuislukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja suomenkielisen vapaan sivistystyön sekä toisen asteen opiskelijahuollon palvelujen järjestämisestä. Tämän lisäksi palvelukokonaisuus järjestää lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta (luva), oppisopimuskoulutusta, työllisyydenhoidon koulutuksia, avoimia opintoja, perusopetuksen lisäopetusta, aikuisten perusopetusta, ammatilliseen koulutuksen valmentava koulutusta (valma), nuorten työpajatoimintaa sekä luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Palvelukokonaisuus tuottaa myös yksityisten oppilaitosten opiskelijahuollon palvelut.
Ruotsinkielisen koulutuksen palvelukokonaisuus tuottaa kaupungin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, leikkipuistotoiminnan, perusopetuksen ja muun perusopetuslain mukaisen opetuksen, lukiokoulutuksen, nuorten työpajatoiminnan sekä vapaan sivistystyön palvelut. Lisäksi palvelukokonaisuus tuottaa ruotsinkieliset asiantuntija- ja toimistopalvelut sekä oppilashuollon palvelut. Ruotsinkielisen tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestää Yrkesinstitutet Prakticum.
Toimialan hallinto koostuu seitsemästä palvelusta, jotka tuottavat päiväkodeille, kouluille ja oppilaitoksille hallinto-, henkilöstö-, tietohallinto-, tila- ja viestintäpalveluita sekä talous- ja suunnittelupalveluita ja pedagogisia kehittämispalveluita.
Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain
| 2 10 01 | Menot € | Osuus ta-kohdan menoista % | Muutos ed. vuoteen € | Muutos ed. vuoteen % | Keskeisin selittävä tekijä |
| Kasvatus ja koulutus yhteensä | 1 335 798 000 | 100 % | 65 353 000 | 5,14 % | |
| Varhaiskasvatus ja esiopetus | 433 581 000 | 32 % | 14 321 000 | 3,42 % | Omassa päivähoidossa olevien osuuden kasvu |
| Perusopetus | 397 478 000 | 30 % | 12 724 000 | 3,31 % | Asiakasmäärän kasvu |
| Lukio- ja ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö | 215 350 000 | 16 % | 14 717 000 | 7,34 % | |
| - Lukiokoulutus | 75 002 000 | 6 % | 11 109 000 | 17,39 % | Asiakasmäärän kasvu, oppivelvollisuuden laajeneminen |
| - Ammatillinen koulutus | 123 312 000 | 9 % | 3 339 000 | 2,78 % | Oppivelvollisuuden laajeneminen |
| Ruotsinkielinen palvelukokonaisuus | 87 168 000 | 7 % | 3 357 000 | 4,01 % | Oppivelvollisuuden laajeneminen |
| Hallinto | 202 221 000 | 15 % | 20 234 000 | 11,12 % | Vuokrien kirjauskäytännön muutos, digitaalinen perusta |
Kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttaminen
Kaupunkistrategia 2017–2021
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala onnistui toteuttamaan kaupunkistrategiaa 2017–2021 hyvin. Strategiakautta 2017–2021 on arvioitu kaupunkitasoisesti.
Strategiakauden asiakaskyselyiden mukaan toimialan palvelut koettiin yleisesti reiluiksi ja oikeudenmukaisiksi sekä turvallisiksi oppilaan/opiskelijan sekä huoltajan näkökulmasta. Koko toimialan kokonaisuustyytyväisyyden keskiarvo oli 5,6 (asteikko 1–7). Myös henkilöstökyselyiden (Kunta10, Uudistumisen pulssi) tulokset olivat erinomaisia.
Strategian mukaan toimiala tavoitteli ja lähentyi yksikkökustannuksissa muiden suurten kaupunkien keskiarvoa. Varhaiskasvatuksessa Helsingin omien päiväkotien yksikkökustannukset ovat nykyisellään jo muiden suurten kaupunkien yksikkökustannusten keskiarvoa pienemmät.
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yksikkökustannukset lähentyivät muiden suurten kaupunkien keskiarvoa. Yksikkökustannuksia vertailtaessa tulee huomioida, että Helsingin kaupunki tarjoaa perusopetuksessa vähimmäistuntimäärän ylittävää opetusta (mm. A1- ja A2-kielen sekä B1-kielen opetus) laajemmin ja myös kielitarjonta on monipuolisempi (ml. kaksikielinen ja englanninkielinen opetus), kuin muissa kunnissa. Lukiokoulutuksen kustannuksia vertailtaessa tulee huomioida, että kaupungilla on seitsemän valtakunnallisen erityistehtävän saanutta lukiota, joten opetustarjonta on laajaa ja kansallisesti merkittävää.
Palveluiden laadun ja saatavuuden varmistamiseksi keskeinen haaste jatkossakin on henkilöstön saatavuus. Varhaiskasvatuksen opettajapula on edelleen akuutti. Lisäksi myös perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen henkilöstössä on saatavuusongelmia. Tähän tarvitaan pitkäjänteistä edunvalvontaa sekä kaupungin toimenpiteitä.
Turvallisten ja terveellisten tilojen takaaminen on edelleen haastavaa. Tilojen sisäilmaongelmat, rakentamisen laatu, tilahankkeiden, korjausten ja perusparannusten aikataulut sekä palvelu- ja tilaverkon epätasapaino aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia sekä toiminnan hankaloitumista.
Maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia
Laadukkaat päiväkodit ja koulut ovat kaupungin vetovoimatekijöitä. Kasvatuksen ja koulutuksen palveluiden merkittävyys on korostunut entisestään koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana. Palveluiden laadun ja saatavuuden varmistamiseksi keskeistä on mahdollistaa kaikille yhdenvertainen oikeus oppia, vähentää eriarvoistumista ja vahvistaa oppijoiden hyvinvointia sekä kestävää kasvatusta ja koulutusta. Ammatillinen koulutus varmistaa, että helsinkiläisten osaaminen on riittävää työllisyyden muuttuviin tarpeisiin sekä toimintaa kohdennetaan ketterästi työvoiman kysyntään.
Kaupunki tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet oppimiseen ja kasvuun kaikille. Helsingissä on laaja kielitarjonta sekä mahdollisuus erikoistua ja kehittyä. Lapsen ja nuoren opinpolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja jatko-opintoihin toteutuu yksilöllisesti ja sujuvasti. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta kasvatetaan edelleen. Työväenopistot ovat keskeisiä toimijoita ikäihmisten vireyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä.
Koronapoikkeustilan aiheuttama oppimisvaje ilmenee oppijoiden jäämisessä jälkeen oppimistavoitteista ja lisääntyneinä tuen ja ohjauksen tarpeina. Vaikutuksia voi olla myös jatko-opintoihin hakeutumisessa.
Toimialojen välisellä yhteistyöllä vaikutetaan alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääntymiseen, kun kaupunkirakennetta kehitetään ja kaupungin tarjoamien palvelujen oikea-aikaisuutta parannetaan. Myönteisen erityiskohtelun rahoituksella (positiivinen diskriminaatio /pd-raha) vahvistetaan päiväkotien ja koulujen toimintaedellytyksiä pd-alueilla. Myönteisien erityiskohtelun määrärahojen käytäntöjä kehitetään yhteistyössä muiden toimialojen kanssa.
Koulutus lisää itsessään hyvinvointia olemalla merkittävä työllistymisen takaaja. Koronakriisi on kohdistunut erityisesti nuorten työllisyyteen ja kriisin aikana työmarkkinoille tuleviin, millä on pitkäkestoisia vaikutuksia kyseisten sukupolvien tulokehitykseen ja työuriin. Koronasta palautumisen ja nuorten hyvinvoinnin kannalta keskeistä on nuorten työllistymisen varmistaminen.
Osallisuus ja yhteisöllisyys edistävät hyvinvointia. Kasvatuksessa ja koulutuksessa oppijoilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Opetuksessa lisätään oppijoita aktivoivia ja osallistavia työtapoja. Liikkuminen on osa hyvinvointia ja sisältyy jokaiseen varhaiskasvatus-, koulu- ja opiskelupäivään. Asiakaskokemuskyselyiden tulosten perusteella lapset ja nuoret toivovat monimuotoisia tapoja ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kootaan kestävän tulevaisuuden ohjelma kytkeytyen kaupungin strategiaan. Lapsilla ja nuorilla syntyy kyvykkyys ja tahto muotoilla ympäröivää maailmaa toimivammaksi, itsensä, toisten ja koko planeetan kestävyyden ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi.
Opetus- ja kasvatushenkilöstön osaamisen vahvistaminen sekä henkilöstön kyvykkyys kohdata erilaisia oppijoita vaihtelevissa tilanteissa on keskeistä. Johtaminen korostuu koronan vaikutusten vähentämisessä. Työyhteisöjen monimuotoisuutta tuetaan esim. rekrytointia kehittämällä. Työyhteisöjen yhteisöllisyyden merkitys korostuu entisestään korona-poikkeustilanteessa ja sen jälkeen. Toimiala järjestää monipuolista täydennyskoulutusta, jolla henkilöstö voi kehittää omaa osaamistaan.
Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan. Henkilöstön palautumista ja työyhteisöjen kuormittavuutta seurataan ja arvioidaan. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on laadukkaan koulutuksen tae. Varhaiskasvatuksen opettajapula on edelleen akuutti. Lisäksi myös perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen henkilöstössä on saatavuusongelmia. Tähän tarvitaan pitkäjänteistä edunvalvontaa sekä kaupungin toimenpiteitä.
Digitaaliset alustat ja työvälineet ovat luonteva osa oppijoiden arkea ja rikastuttavat oppimista. Oppijoiden oppimista edistäviä työvälineitä kehitetään edelleen. Kaupunkilaisille kehitetään uudenlaisia asiointipalveluita kuten varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen hakeutumispalvelut ja niiden proaktiivinen tarjoaminen. Pedagogisen tietojohtamisen työkaluja kehitetään päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten johtamiseen. Perusopetuksessa ja toisella asteella kehitetään oppimisanalytiikkaa tunnistamaan oppimiseen liittyviä ongelmia sekä jatketaan oppimisanalytiikan käyttöä koulujen toiminnan systemaattisessa kehittämisessä.
Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2022
Oppivelvollisuuslaki liitelakeineen
Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021. Lakia sovelletaan niihin oppivelvollisiin, jotka suorittivat perusopetuksen oppimäärää oppivelvollisina 1.1.2021 tai sen jälkeen. Tästä ikäluokasta alkaen oppivelvollisuuden laajentaminen koskee kaikkia peruskoulusta toiselle asteelle siirtyviä nuoria portaittain.
Oppivelvollisella on perusopetuksen päättymisen jälkeen hakeutumisvelvollisuus toisen asteen koulutukseen. Oppivelvollisen ollessa ilman opiskelupaikkaa oppivelvollisen asuinkunta viime sijassa ohjaa ja valvoo oppivelvollisuuden suorittamista. Asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuu on Helsingissä määritelty kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle niin, että oppivelvollisuuden valvonta on sijoitettu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallintoon ja ohjauspalvelut on keskitetty Ohjaamoon.
Eri kouluasteilla annettavaa ohjausta vahvistetaan ja kehitetään. Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta annetaan 8. ja 9. vuosiluokalla. Toisella asteella ohjauksen painopiste on keskeyttämisuhan alaisten opiskelijoiden ohjauksessa ja jatko-opintoihin ohjaamisessa.
Oppivelvollisuuslaissa säädetään nykyistä laajemmasta maksuttomuudesta toisen asteen koulutuksessa. Lain piiriin kuuluvalle perusopetuksen jälkeen suoritettava ammatillinen tutkinto tai lukiokoulutus ja ylioppilastutkinto ovat täysin maksuttomia sen kalenterivuoden loppuun, jonka aikana henkilö täyttää 20 vuotta. Maksuttomia ovat opetuksessa tarvittavat oppimateriaalit, työvälineet, -asut ja -aineet sekä tutkintomaksut Lisäksi yli seitsemän kilometrin koulumatkat ovat maksuttomia.
Osana oppivelvollisuuden laajentamista hyväksyttiin laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta (TUVA-koulutuksesta). 1.8.2022 alkaen järjestettävä TUVA-koulutus korvaa nykyiset nivelvaiheen koulutukset (perusopetuksen lisäopetuksen, ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen).
Helsingin kaupungin järjestämään TUVA-koulutukseen hakeutuvat opiskelijat aloittavat opintonsa Stadin ammatti- ja aikuisopistossa, jossa heille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS).
Laki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta
Elokuun 2021 alusta toukokuun 2024 loppuun kestävä kokeilu velvoittaa kokeiluun valitun kunnan järjestämään kaksivuotista esiopetusta koko kokeilun ajan ja laatimaan paikallisen kokeiluopetussuunnitelman. Kokeiluun osallistuvat kunnat, päiväkodit ja lapset valitaan satunnaisotannalla.
Laki laajentaa oppilashuollon palvelut ja kolmiportaisen tuen koskemaan myös kokeiluun osallistuvia viisivuotiaita lapsia. Helsingistä on kokeilussa mukana 44 suomenkielistä ja 2 ruotsinkielistä päiväkotia, joissa on yhteensä 900 lasta.
Oppilas- ja opiskeluhuolto
Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon sekä toisen asteen opiskelijahuollon palvelut ovat tuottaneet yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilas-/ opiskelijahuoltopalvelun yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palveluun ovat kuuluneet psykologi- ja kuraattoripalvelut kaupungin kouluille, päiväkodeille ja oppilaitoksille sekä osin yksityisille ja valtion kouluille/oppilaitoksille. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyvät osaksi sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen kokonaisuutta 1.1.2023.
Oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin on valmisteilla muutos, jossa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluihin määriteltäisiin sitova mitoitus ja tarkistettaisiin kuraattorin kelpoisuus. Kuraattoripalveluita koskeva henkilöstömitoitus, 670 oppilasta/kuraattori, tulisi voimaan 1.1.2022 alkaen ja psykologipalveluita koskeva henkilöstömitoitus, 780 oppilasta/psykologi tulisi voimaan 1.8.2023 alkaen.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutos
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia muutettiin 1.8.2021 siten, että asiakasmaksuja alennetaan korottamalla maksujen perusteena olevia tulorajoja 31 prosenttia. Lisäksi sisaruksilta perittäviä maksuja alennetaan siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu on 40 prosenttia (nykyisen 50 %:n sijaan) nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Maksujen perusteena oleva maksuprosentti säilyy ennallaan (10,7 prosenttia).
Muutoksen arvioidaan pienentävän asiakasmaksutuloja noin 8 miljoonaa euroa vuonna 2022. Lain muutoksella on vaikutuksia myös koululaisten iltapäivätoiminnasta saataviin tuloihin, koska iltapäivätoiminnassa noudatetaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksurajoja.
Koronaepidemiasta johtuvat väliaikaiset lakimuutokset
Perusopetuslakia muutettiin väliaikaisesti 1.8.2021–31.7.2022 siten, että jos opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Opetusta voidaan järjestää tällöin osin tai kokonaan etäopetuksena. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva päätös voidaan tehdä enintään yhden kuukauden ajaksi kerrallaan. Kuitenkin vuosiluokkien 1–3, erityisen tuen ja valmistavan opetuksen sekä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat opiskelevat aina lähiopetuksessa.
Lähiopetuksesta voidaan joutua siirtymään etäopetukseen myös karanteenin ja eristyksen aikana sekä oppilaan tai oppilaan perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen takia. Oppilaalla on oikeus saada kaikissa tilanteissa opetussuunnitelman mukaista opetusta.
Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia on muutettu väliaikaisesti 1.7.2021–31.7.2022 näyttöjen osalta. Tutkinnon osien edellyttämä ammattitaito ja osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (näyttö). Jos näyttöä ei koronaepidemiasta johtuvista syistä voida toteuttaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa, ammattitaito ja osaaminen voidaan osoittaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja.
Muita lakimuutoksia
1.1.2022 voimaan tuleva lastensuojelulain täydennys velvoittaa kunta järjestämään opetusta erityisen huolenpidon jaksoilla lastensuojelulaitoksessa oleville oppilaille. Opetusta varten EHO -osaston yhteyteen perustetaan kaksi opetusryhmää.
Varhaiskasvatuslain 1.8.2021 voimaan tulleessa lisäyksessä säädetään varhaiskasvatushenkilön velvollisuudesta ilmoittaa havaitsemastaan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen kohdistuvasta epäkohdasta tai ilmeisen epäkohdan uhasta sekä ilmoituksen johdosta tehtävistä toimenpiteistä epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Lisäksi päiväkodin henkilöstön mitoituksesta poikkeamisen alaa on tarkennettu siten, että poikkeaminen on mahdollista ainoastaan lapsen hoitoaikoihin liittyvistä syistä.
Vapaassa sivistystyössä hankittua osaamista on ollut mahdollista tallettaa Koski-tietovarantoon lakimuutoksesta 1.8.2021 alkaen. Helsingin työväenopistossa ja Helsingfors Arbiksessa valmistellaan muutokseen liittyviä käytäntöjä siten, että tallentaminen olisi mahdollista viimeistään syyslukukaudesta 2022 alkaen.
Muut palvelutuotantoon muutokset
Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut merkittävästi toimialan palveluihin ja vaikutukset tulevat jatkumaan vuonna 2022. Toimialalle arvioidaan aiheutuvan koronatilanteesta johtuvia lisäkustannuksia mm. oppimisen tuen ja oppijoiden hyvinvoinnin tuen tarpeen lisääntymisestä. Mahdolliset tartunnat ja karanteenit aiheuttavat lisäkustannuksia henkilöstömenoihin. Lisäkustannuksia tulee myös, siivous- ja ateriapalveluiden erityisjärjestelyistä sekä mm. hygieniatuotteiden hankkimisesta.
Päiväkotiapulaisten siirto Palvelukeskus Helsinkiin on tarkoitus toteuttaa 1.3.2022. Palvelukeskukseen siirtyy 244 henkilöä. Siirron myötä henkilöstö saa laajemmat mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen sekä yhtenäisen ammatillisen tuen ja esihenkilötuen. Muutoksella kehitetään toimintaa ilman, että opetus, kasvatus tai siivoustyön laatu kärsii.
Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimintaan vaikuttavat merkittävimmät riskit liittyvät henkilöstön heikkoon saatavuuteen ja nopeaan vaihtuvuuteen, toimitiloihin, koronan aiheuttamaan oppimisvajeeseen sekä syrjäytymis- ja eriytymiskehitykseen.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus on ilmeinen riskitekijä, koulupsykologeista on pulaa ja myös opetuspuolella on merkkejä henkilöstön saatavuuden heikkenmisestä. Henkilöstöön liittyvien saatavuushaasteiden arvioidaan jatkuvan vuonna 2022 ja Korona-tilanne saattaa lyhyellä aikavälillä väliaikaisesti pahentaa tilannetta.
Toimitilariskit liittyvät tilojen kuntoon sekä palvelu- ja tilaverkon epätasapainoon, joista aiheutuu lisäkustannuksia ja yleistä toiminnan hankaloitumista. Ylläpidon ja kunnossapidon taso voi aiheuttaa käytettävyysongelmia ja mahdollisesti tilaturvallisuuteen liittyviä haasteita. Toimialan vuokrakustannusten jatkuva kasvu vähentää kasvatuksen ja opetuksen perusrahoitusta.
Korona-tilanne on kiihdyttänyt syrjäytymiskehitystä ja oppimisvaje on kasvanut. Etenkin yksinäisyyden, ahdistuneisuuden ja toivottomuuden kokemukset ovat kasvaneet perusopetuksen ja toisen asteen oppijoilla vuosien 2020 ja 2021 aikana. Samalla terveydenhoidon ikäluokkatarkastuksissa on ollut viivästymisiä tai poisjäämisiä. Tämä tuo riskin, ettei tuen tarvetta havaita tarpeeksi ajoissa tai ollenkaan. Oppimisvajetta on nähtävissä etenkin matematiikassa ja äidinkielessä. Etäopetuksen tuoma oppimis- ja hyvinvointivaje kohdistuu etenkin toisen asteen opiskelijoihin, joilla etäopetusjaksot ovat kestäneet pisimpään ja joilla opiskelu vaatii itseohjautuvuutta ja vastuunkantoa. Kokonaisuudessaan koronatilanne on vaikuttanut heikossa asemissa oleviin ja syventänyt näin polarisaatiota.
Usea yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottaja on lopettanut toimintansa vuonna 2021 ja riski toiminnan lopettavien määrän kasvusta edelleen vuonna 2022 on olemassa. Yksityisen palveluntuottajan lopettaessa toimintansa asiakkaat siirtyvät usein kunnalliselle puolelle, joka vaikuttaa toimialan tila- ja henkilöstötarpeeseen.
Taloudellinen kestävyys
Toimialan tuottavuus lasketaan indeksinä suhteuttamalla palvelujen asiakasmäärämuutokset palvelujen käyttömenojen muutoksiin. Tuottavuus paranee, jos asiakasmäärä kasvaa nopeammin tai laskee hitaammin kuin kustannukset. Eri palvelujen asiakasmäärät on tehty vertailukelpoisiksi keskenään kertoimilla, jotka perustuvat valtionosuuslaskennassa käytettäviin kertoimiin.
Toimialan yksikkökustannukset lasketaan nettokustannuksina eli tulot vähennetään menoista. Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteiden mukaisesti palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain. Hallinnon kustannukset kohdennetaan suoraan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, kun se on mahdollista ja muuten menojen suhteessa.
Toimialan tuottavuus heikkenee ja yksikkökustannukset kasvavat kaikissa palvelukokonaisuuksissa ja palveluissa. Tämä johtuu vuokrien kirjauskäytännön muutoksesta, kaupunkitasoisista tietotekniikkapanostuksista, oppivelvollisuuden laajenemisesta ja muista lainsäädännöllisistä velvoitteista. Varhaiskasvatuksessa asiakasmaksulain muutos vähentää tuloja, mikä nostaa varhaiskasvatuksen yksikkökustannuksia.
Panostukset kasvavan asiakasmäärän tarvitsemiin palveluihin ja lakisääteisen palvelutason turvaamiseen varhaiskasvatuksessa ylittävät tavoitellun menotason. Talousarvio edellyttää toimialalta tuottavuustoimenpiteitä, joilla hillitään menojen kasvua.
Tuottavuustoimenpiteiden lähtökohtana on kuntalaisten laadukkaiden lakisääteisten kasvatus- ja koulutuspalveluiden turvaaminen. Perusopetuslain mukaista iltapäivätoimintaa ja leikkipuistotoimintaa tullaan tarkastelemaan kokonaisuutena, yhdenmukaistaen toimintaa ja lisäten resurssien yhteistä käyttöä kaupungissa. Tuottavuustoimenpiteistä päätetään tulosbudjetin yhteydessä.
Vuonna 2022 käynnistetään talousarviossa 2021 linjatulla tavalla varhaiskasvatuksen siivous- ja ruokapalvelujen kilpailutuksen laajentaminen, joka alkaa tuottaa menosäästöjä vuodesta 2023 alkaen.
Ruokapalvelujen kilpailutettu osuus kasvatetaan kaupunginvaltuuston vuonna 2014 päättämästä 20 %:sta 30 %:iin. Ruokapalvelujen yhteydessä kilpailutetaan myös 30 % siivouspalveluista.
Kilpailuttamisen periaatteet ovat samat, kuin kaupunginvaltuuston vuoden 2014 päätöksessä: Kasvatus- ja koulutuslautakunta valitsee ruoka- ja siivouspalvelujen kilpailutettavat kohteet tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kilpailuttamisen ehtoihin sisällytetään vaatimus siitä, että kilpailun voittanut palveluntuottaja on velvollinen ottamaan palvelukseensa liikkeenluovutuksen periaatteen mukaisesti kilpailun kohteessa mahdollisesti ilman työtä jäävän henkilöstön.
Kilpailuttamisen laajentaminen toteutetaan asteittain vuosina 2022–2024 ja kilpailutuksen enimmäisraja on 30 % ruoka- ja siivouspalveluista. Kilpailutuksella tavoitellaan kustannussäästöjä laatutason säilyttäen. Lisäksi tavoitellaan synergiaa ruoka- ja siivouspalvelujen kilpailuttamisella yhdessä. Kilpailutuksen kustannusvaikutukset konkretisoituvat vuodesta 2023 alkaen.
Aikuislukion organisoinnin menosäästövaikutukset selvitetään. Vaikutukset kohdistuisivat aikaisintaan vuoteen 2023.
Talousarvion tavoitteet
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on kaksi sitovaa tavoitetta: ”Lasten ja nuorten hyvinvointi paranee” ja ”Oppija on aktiivinen ja opinpolku tukee kestävää kasvatusta.”
Lasten ja nuorten hyvinvointi paraneminen edistää kaupunkiyhteisiä tavoitteita ”Parannamme lasten ja nuorten mielen hyvinvointia kaupunkiyhteisesti monialaisin toimenpitein ja osallisuutta vahvistamalla” sekä ”Parannamme alle 30-vuotiaiden työllistymistä ja työllistymisen valmiuksia”. Tavoitteen toteutumista seurataan ja arvioidaan viidellä mittarilla. Mittarit ovat palvelukohtaisia.
Toinen sitova tavoite edistää oppijoiden osallisuutta ja vahvistaa oppijoiden vaikuttamismahdollisuuksia omiin opintoihinsa. Lisäksi vahvistetaan kestävän kehityksen opinpolkua. Tavoitteen toteutumista seurataan ja arvioidaan viidellä mittarilla. Mittarit ovat palvelukohtaisia.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on neljä muuta kaupunkiyhteistä toiminnallista tavoitetta. Ensimmäisellä tavoitteella pyritään toimintojen tehostamiseen tilojen yhteiskäyttöä lisäämällä ja toinen tavoite koskee kaupunkiuudistusalueiden kokonaisvaltaisen toimenpide- ja investointisuunnitelman laatimista ja seurantaa. Lisäksi on kaksi hyvinvoinnin ja terveyden tavoitteita joista toisella edistetään lasten ja nuorten harrastamista ja toisella tuetaan ikäihmisten hyvinvointia.
Varhaiskasvatuksen kokonaisasiakasmäärä on noin 38 000 lasta. Määrä vähenee 530 lapsella. Kaupungin itse järjestämän varhaiskasvatuksen asiakasmäärä kasvavaa vuoden 2021 talousarvioon verrattuna 150 lapsella ja laskee yksityisen hoidon tuessa 750:llä ja kerhoissa lähes 200 lapsella. Kaupungin itse järjestämä varhaiskasvatus on yksikkökustannuksiltaan kalliimpaa kuin muut hoitomuodot. Tästä johtuen kokonaislapsimäärän lasku ei olennaisesti vähennä määrärahatarpeita. Kaupunkistrategian mukaisesti tavoitteena on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja edistää lähipäiväkotiperiaatetta. Suomenkielistä varhaiskasvatusta järjestetään noin 35 700 asiakkaalle ja ruotsinkielistä varhaiskasvatusta 2 330 asiakkaalle.
Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ostopalvelun osuus on noin 10 %. Ostopalveluna hankitut varhaiskasvatuspaikat tullaan kilpailuttamaan, koska nykyiset ostopalvelusopimukset umpeutuvat 30.6.2022.
Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on vieraskielisiä lapsia noin 6 100 eli 21,6 % kaikista lapsista. Vieraskielisten lasten määrä kasvaa edelleen. Erityistä tukea tarvitsevien lasten suhteellisen määrän, tällä hetkellä 7 % lapsista, arvioidaan pysyvän ennallaan. Kunnallisessa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tämä tarkoittaa noin 1 800 lasta.
Leikkipuistoissa toteutettavan koululaisten iltapäivätoiminnan asiakasmäärä on ollut laskeva viimeisen viiden vuoden aikana. Leikkipuistojen henkilöstöresursseja kohdistetaan perusopetuslain mukaiseen iltapäivätoimintaan 1.8.2022 alkaen.
Kaupungin oman perusopetuksen asiakasmäärä kasvaa 370 oppilaalla ja muissa kuin kaupungin omissa kouluissa opiskelevien helsinkiläisten perusopetuksen oppilaiden määrä 230 oppilaalla. Tämä kasvattaa kaupungin maksamia kotikuntakorvauksia.
Suomenkielistä perusopetusta järjestetään noin 42 500 oppilaalle, joista vieraskielisiä on 22,5 %, eli 9 600 oppilasta. Erityisoppilaiden suhteellinen osuus säilyy runsaassa 13 %:ssa. Tämä on yhteensä 5 800 oppilasta, joista erityisluokilla on 3 000 (51 %) oppilasta ja integraatio-oppilaita on 2 800 (49 %). Vaikeasti kehitysvammaisten ja autististen erityisoppilaiden määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi ja heille tarkoitettuja erityisluokkia on jouduttu perustamaan lisää vuosittain.
Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärä kasvavaa noin 130 oppilaalla, ja opetusta järjestetään 4 080 oppilaalle. Erityisoppilaiden suhteellisen osuuden arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla runsaassa 8 %:ssa.
Perusopetuslain mukaisen koululaisten iltapäivätoiminnan osallistumisaste on kasvanut vuosittain. Palvelua tarjotaan kaupungin suomen- ja ruotsinkielisten peruskoulujen lisäksi valtion ja yksityisten koulujen oppilaille. Iltapäivätoiminnassa on yhteensä noin 9 000 oppilasta, joista suomenkielisessä toiminnassa vajaat 8 000 ja ruotsinkielisessä toiminnassa runsaat 1 000. Kaupunki järjestää toimintaa on noin 2 900 oppilaalle ja muiden järjestämässä, avustettavassa iltapäivätoiminnassa on noin 6 100 oppilasta.
Suomenkielisten lukiolaisten määrän kasvaa 540 opiskelijalla vuoden 2021 talousarvioon verrattuna. Suomenkielisissä lukioissa on noin 8 560 opiskelijaa, joista vieraskielisiä on 16 %. Ruotsinkielisissä lukioissa on noin 1 283 opiskelijaa, joista vieraskielisiä on 1,4 %.
Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan mukainen opiskelijavuosimäärä on 8 947. Todennäköistä on, että viime vuosien tapaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Helsingille noin 1 000 opiskelijavuoden harkinnanvaraisen lisäyksen järjestämislupaan. Muun kielisten opiskelijoiden määrä on 43 % kokonaisopiskelijamäärästä.
Vapaan sivistystyön kohderyhmä kasvaa asukasmäärän kasvaessa. Suomenkielisessä vapaassa sivistystyössä tarjotaan 102 000 ja ruotsinkielisessä vapaassa sivistystyössä 21 500 opetustuntia. Opetussuunnitelmaa kehitetään vastaamaan kuntalaisten muuttuvia sivistystarpeita. Tavoitteena on saavuttaa entistä laajemmin uusia asiakasryhmiä vapaan sivistystyön piiriin. Yhtenä tavoitettavana kohderyhmänä on vieraskieliset helsinkiläiset, joita tällä hetkellä on 17 % suomenkielisen työväenopiston ja 13 % ruotsinkielisen työväenopiston opiskelijoista.
Palvelujen vaikuttavuutta pyritään kasvattamaan. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen odotetaan nousevan hieman kuluvan vuoden tasolta erityisesti 1–2-vuotiaiden ja vieraskielisten kohdalla ja perusopetuksen oman oppilaaksiottoalueen koulun valinneiden 1. luokan oppilaiden osuuden odotetaan olevan hieman korkeampi kuin vuonna 2021. Lukiokoulutuksen läpäisyaste pyritään nostamaan lähemmäs vuoden 2020 tasoa. Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden sijoittumisen odotetaan paranevan siten, että työllistyneiden ja jatko-opintoihin siirtyneiden osuus kaikista valmistuneista vuosi valmistumisen jälkeen on 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2021. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuutta 20–24-vuotiaista helsinkiläisistä pyritään lisäämään edelleen.
Kaikkien vaikuttavuusmittareiden osalta ei ole vertailutietoja vuoden 2021 talousarvioon, koska mittaristoa on uudistettu.
Henkilöstösuunnitelma
Toimialan henkilöstösuunnitelma 2022–2024
Henkilöstön määrällisellä ja laadullisella ennakoinnilla vastataan toiminnasta, lainsäädännöstä ja muista toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin henkilöstötarpeisiin. Vuoden 2022 aikana toimialan henkilöstömäärä tulee kasvamaan erityisesti kasvavan asiakasmäärän vuoksi.
Varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä kasvaa vuoden 2022 aikana omissa päiväkodeissa hoidettavien lasten määrän kasvun myötä. Varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaista henkilöstörakenteen muutosta jatketaan seuraamalla päiväkotien henkilöstörakennetta ja rekrytoimalla varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja varhaiskasvatuksen lastenhoitajien sijaan. Henkilöstörakenteen muutos lisää palkkakustannuksia vuoteen 2030 asti.
Varhaiskasvatuksen lastenhoitajana toimivien varahenkilöiden määrää kasvatetaan niin, että lähes jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä on varahenkilö päivittäisen äkillisen sijaistarpeen ja toiminnan turvaamiseksi.
Perusopetuksen oppilasmäärän kasvuun varaudutaan lisäämällä luokanopettajan virkoja. Virkaa hoitavien opettajien lisäksi opetustehtäviin palkataan tuntiopettajia. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä opinto-ohjaajien määrää lisätään. Koulunkäyntiavustajien palvelussuhteita vakinaistetaan palvelutarvetta vastaavasti. Oppilasmäärältään suurimpien peruskoulujen ja lukioiden johtamisjärjestelmäuudistuksen toimeenpanoa jatketaan suunnitelmakaudella asteittain lisäämällä uusia apulaisrehtorin virkoja. Vuonna 2022 valmistaudutaan sote-muutoksen aiheuttamiin henkilöstösiirtoihin oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluissa.
Lukioiden ja Stadin ammatti- ja aikuisopiston henkilöstömäärät eivät kasva samassa suhteessa kuin opiskelijamäärä.
Toimialan asiakas- ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Tämä ei ole vaikuttanut hallinnon henkilöstömitoitukseen. Asiakas- ja henkilöstömäärien kasvuun on reagoitu mm. uudistamalla hallinnon rakenteita ja tehtäviä. Vuonna 2021 tietohallinnon henkilöstömäärä on vähentynyt, kun osa henkilöstöstä on siirtynyt kaupunginkansliaan keskitettyyn Digitaalinen perusta -tiimiin kaupunkitasoisen ICT-tuen organisaatiomuutoksen yhteydessä. Loput toimialan ICT-tuen henkilöstöstä siirtyvät Digitaalinen perusta -tiimiin vuoden 2022 alussa. Ulkoisella rahoituksella toteutettaviin hankkeisiin palkataan projektin edellyttämä henkilöstö.
Nykyisestä vakinaisesta henkilöstöstä arviolta 900 (8,2 %) saavuttaa eläkeiän vuosina 2022–2024. Tämän lisäksi toimialalla työskentelee arviolta 565 eläkeiän jo saavuttanutta henkilöä. Eniten ennakoitua eläkepoistumaa on varhaiskasvatuksen opettajissa ja lastenhoitajissa sekä luokanopettajissa ja lehtoreissa. Esihenkilöiden osalta eniten ennakoitua eläkepoistumaa on varhaiskasvatuksessa ja hallinnossa. Vakinaisen henkilöstön ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2020 oli yhteensä 5,4 % (648 henkilöä). Tästä muiden kuin eläköityneiden osuus oli 3,8 %, mikä on henkilöstömääränä 453. Muusta kuin eläköitymisestä johtuvaksi lähtövaihtuvuudeksi arvioidaan suunnitelmakaudella noin 1 360 henkilöä.
Henkilöstön saatavuus ja sisäinen liikkuvuus
Toimialalla on henkilöstövajetta erityisesti varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan sekä perusopetuksessa erityisluokanopettajan ja psykologin tehtävissä. Ruotsinkielisissä palveluissa henkilöstövajetta on myös luokanopettajan, erityisopettajan ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävissä.
Ratkaisuja työvoimavajeeseen haetaan jatkuvasti oppisopimuskoulutusten organisoinnilla, työssäoppimispaikkojen saatavuuden edistämisellä sekä rekrytointi-ilmoitusten kehittämisellä. Toimialan näkyvyyteen ja työnantajamielikuvan kehittämiseen panostetaan kohdistamalla ja uusimalla markkinointia. Työsuhdeasuntoja ja kannusteita tarjotaan sekä monimuotoisia täydennyskoulutuspolkuja edistetään. Uutena toimintamuotona toimialalla on tarjottu rekrytoinnin tukea rekrytointiklinikoilla. Suunnitelmakaudella 2022–2024 jatketaan ja tehostetaan edelleen näiden toimenpiteiden toteuttamista.
Rakennemuutoksen ja työvoimatilanteen edistämiseksi varhaiskasvatuksessa tuetaan vuosien 2022–2024 aikana henkilöstön pätevöitymistä varhaiskasvatuksen opettajaksi myöntämällä palkkaetuja yliopistojen 1000+ -hankkeen kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon opintoihin. Lisäksi tuetaan varhaiskasvatuksen opettajien pätevöitymistä varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi. Henkilöstön opinnoissa tukeminen lisää kustannuksia palkkaetujen ja sijaiskustannusten myötä.
Peruskoulun luokanopettajia tuetaan palkallisella virkavapaalla heidän suorittaessaan erillisiä erityisopettajan opintoja. Lisäksi tehostetaan yhteistyötä, harjoittelukäytäntöjä sekä viestintää yliopistojen kanssa, osallistutaan laajemmin rekrytointitapahtumiin sekä suunnataan markkinointia kattavammin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Henkilöstön osaamisen, johtamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen
Toimialalla osaamisen kehittämisessä keskitytään vuonna 2022 pedagogiikkaan, (esimerkiksi oppimisvajeeseen, erilaisten oppijoiden kohtaamiseen sekä arviointiosaamiseen), digitalisaatioon, yhteisöohjautuvuuteen, osallisuuteen sekä viestintään ja vuorovaikutukseen liittyvän osaamisen vahvistamiseen. Talous-, hankinta-, hanke- ja turvallisuusosaamisen kehittämistä jatketaan. Osaamisen kehittämisen toimenpiteet täsmentyvät kaupunkistrategian 2021–2025 pohjalta.
Johtamisen kehittämisessä painottuvat vuonna 2022 kaupungin ja toimialan johtamisen kulmakivet. Onnistumisen johtamisessa painotetaan työn sujuvuuden edistämistä. Uudenlaisen työkulttuurin kehittäminen ja edistäminen, pohjautuen mm. työn murrokseen sekä korona-ajan tuomiin oppeihin, nousee tulevina vuosina vahvemmin henkilöstön kehittämisen painopistealueeksi. Henkilöstön hyvinvointiin ja koronasta palautumiseen panostetaan vuonna 2022.
Talousarvion vaikutusten arviointi
Talousarvioehdotuksen toimenpiteillä on merkittäviä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin sekä aikuisiin. Toimenpiteillä parannetaan lasten, nuorten ja aikuisten oppijoiden hyvinvointia, osaamista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia kasvatukseen ja koulutukseen. Toimenpiteillä vaikutetaan oppijoiden osallisuuteen, oppimistulosten paranemiseen ja opinnoissa edistymiseen. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvokysymykset ovat osa toiminnan suunnittelua ja toteutusta, henkilöstön koulutusta, työmenetelmien kehittämistä sekä kasvatusympäristöjen järjestämistä.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan keskeisinä painopisteinä vuonna 2022 ovat koronaepidemian aiheuttaman oppimisvajeen korjaaminen, oppijoiden hyvinvoinnin vahvistaminen, oppimiserojen kaventaminen, kestävä kasvatus ja koulutus sekä oppivelvollisuuden laajentuminen. Painopisteisiin kohdistuu useita toimenpiteitä, joilla on merkittäviä positiivista vaikutusta lapsiin, nuoriin ja aikuisiin.
Koronaepidemian aiheuttaman oppimisvajeen korjaamisella edistetään kaikille yhdenvertaista oikeutta oppia. Lasten, nuorten ja aikuisten on mahdollistaa oppia, kehittää osaamistaan ja saavuttaa potentiaalinsa.
Pitkittynyt etäopetus ja harrastusten rajoittaminen lisäsivät lasten ja nuorten pahoinvointia. Oppilaiden/opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistetaan koulun arjessa, jotta oppijat kokevat kuuluvansa luokka-/oppimisyhteisöönsä. Hyvinvointiongelmia korjataan moniammatillisena yhteistyönä yli toimialarajojen.
Oppimiserojen kaventaminen vähentää eriarvoistumista ja edistää hyvinvointia. Helsingissä lapsen ja nuoren opinpolku rakentuu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja jatko-opintoihin yksilöllisesti ja sujuvasti. Oppijoiden oppimisen erot koulun alkaessa voivat olla suuria. Varhaiskasvatus tasaa oppimisen eroja koulun alkuun mennessä. Oppivelvollisuuden laajentuminen toiselle asteelle varmistaa yhtenäisen opinpolun jokaiselle.
Kasvatus ja koulutus vaikuttavat kestävään tulevaisuuteen, demokraattisen ja moninaisuutta arvostavan yhteiskunnan muodostumiseen. Käsittelemällä kestävän tulevaisuuden haasteita pedagogisesti vastuullisella tavalla luodaan lapsille ja nuorille toivoa ja ymmärrystä sekä yhteistä toimintaa ahdistuksen sijaan. Tämä lisää yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia.
Oppivelvollisuuden laajentuminen takaa kaikille alle 18-vuotiaille nuorille toisen asteen maksuttoman koulutuksen. Koulutus ja oppiminen lisäävät itsesään hyvinvointia ja osallisuutta. Koulutus lisää hyvinvointia myös olemalla merkittävä työllistymisen takaaja. Koulutustason nosto parantaa henkilöiden työllistymismahdollisuuksia ja asemaa työmarkkinoilla sekä pidentää työuria.
Hyvinvointi ja terveysvaikutukset
Osalle helsinkiläisistä lapsista ja nuorista kasautuu erilaisia oppimiseen, hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä haasteita sekä niiden riskitekijöitä. Koronatilanne heikensi oppimista ja hyvinvointia etenkin niillä oppijoilla, jotka olivat jo ennen koronatilannetta haavoittuvassa asemassa, mikä on lisännyt eriarvoistumisen riskiä. Oppijoiden hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää ennaltaehkäisevää, moniammatillista ja monialaista yhteistyötä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arjessa, jotta voidaan kohdentaa palveluja niitä eniten tarvitseville lapsille, nuorille ja perheille.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla vahvistetaan erityisesti ennaltaehkäiseviä ja ennakoivia tukipalveluja, jotta oppijoiden haasteisiin voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Matalan kynnyksen tukipalveluilla voidaan tavoittaa myös oppijat, joita on muutoin vaikea saada palvelujen piiriin. Henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä riittävän henkilöstöresurssin varmistaminen tukevat osaltaan laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen toteuttamista.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toiminnan perustana on oppijoiden toimijuuden, tulevaisuuden uskon, turvallisuuden tunteen sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen lisäävät kaikkien oppijoiden hyvinvointia.
Sukupuolivaikutukset
Kouluterveyskysely antaa viitteitä siitä, että korona-aika on vaikuttanut eri tavalla tyttöihin ja poikiin. Yksinäisyyden kokemukset ja heikentynyt mieliala painottuvat etenkin tyttöihin, ja tämä näkyy sekä perusopetuksessa että toisella asteella. Samoin perusopetuksen arvosanoissa oli tytöillä pientä heikentymistä koronavuosina 2020 ja 2021, kun taas pojilla tuloksissa on pientä parantumista. Talousarvioehdotuksen toimenpiteet kytkeytyvät osaksi päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia sekä KVO13 toimenpiteitä, joiden kautta vahvistetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja oppijoiden yhdenvertaisuutta kunkin päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen oppijoiden tarpeet huomioiden.
Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet
Sitovat toiminnan tavoitteet
| Strategian teema | Tavoite (Y=kaupunkiyhteinen tavoite) | Mittari |
| Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat | Lasten ja nuorten hyvinvointi paranee Parannamme lasten ja nuorten mielen hyvinvointia kaupunkiyhteisesti monialaisin toimenpitein ja osallisuutta vahvistamalla (Y) Parannamme alle 30-vuotiaiden työllistymistä ja työllistymisen valmiuksia (Y) | Varhaiskasvatus: Jokaisella lapsella on vähintään yksi kaveri. Lasten (4-6 v.) kaverisuhteita mitataan Opetushallituksen sosiometrisellä mittarilla. Tammikuussa tehdään alkumittaus. Toinen mittaus toteutetaan toukokuussa. Toukokuun tuloksia verrataan tammikuun alkumittaukseen. Mittari toteutuu, jos niiden lasten osuus, joilla on vähintään yksi kaveri, on suurempi verrattuna tammikuun alkumittaukseen. |
| Perusopetus: Hyvinvointiprofiilin (sosiaaliset taidot –osio) samaa mieltä – väittämiin vastanneiden tulokset 4., 6. ja 7. vuosiluokalla paranevat kaupunkitasolla hyvinvointiprofiilin 2021 tuloksesta. (Kaupunkitason lähtötaso mitataan syksyllä 2021.) | ||
| Lukiokoulutus: Opiskelijan kokemus omasta osallisuudestaan oppimisprosessissa on kaupunkitasolla vähintään koronapandemiaa edeltävällä tasolla ka 4,9 (asiakaskokemuskyselyn 2020 tulos). | ||
| Vapaa sivistystyö: Opiskelijoiden omaehtoisesti toimivia ryhmiä lisätään. Luodaan toiminnalle rakenteet ja ohjeistus. Omaehtoisesti toimivien ryhmien määrä nousee 50% vuodesta 2021. Nyt n. 20 ryhmää. | ||
| Helsinki on houkutteleva osaajille ja yrityksille | Ammatillinen koulutus: Parannetaan nuorten aikuisten (18-29 v.) työllistymistä kasvattamalla oppisopimusten määrää perus- ja ammattitutkinnoissa. Oppisopimusten määrää kasvatetaan vuonna 2022 vuonna 10% verrattuna vuoteen 2021. | |
| Yhdenvertainen ja kansainvälinen Helsinki | Oppija on aktiivinen ja opinpolku tukee kestävää kasvatusta | Varhaiskasvatus: Kestävän tulevaisuuden Kettu -materiaali otetaan käyttöön vähintään kolmen ketun osalta 3 -vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla. |
| Perusopetus: Oppilaan kokemus omasta osallisuudestaan (Osallisuus ja yhteistyö - teemat) oppimisprosessissa on kaupunkitasolla vähintään koronapandemiaa edeltävällä tasolla ka 4,95 (asiakaskokemuskyselyn 2020 tulos). | ||
| Lukiokoulutus: Kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat tekevät opiskelusuunnitelman syyslukukauden aikana. | ||
| Ammatillinen koulutus: Valinnaisia kestävän tulevaisuuden opintoja on suoritettu 1 000 osaamispistettä. | ||
| Vapaa sivistystyö: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus kasvaa 2 % verrattuna vuoteen 2021. |
Muut toiminnan tavoitteet
| Tavoite (Y=kaupunkiyhteinen tavoite) | Mittari | |
| Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana | Valtuustokauden aikana tuottavuutta parannetaan digitalisaatiolla ja tilojen käyttöä tehostamalla (Y) | Yhteiskäyttöä on palveluiden sisäinen ja palveluiden välinen sekä kaupungin eri toimialojen välinen säännöllisesti samoissa tiloissa tapahtuva toiminta. Yhteiskäyttökohteiden määrä lisääntyy 10 prosenttia vuonna 2022 vuoteen 2021 verrattuna. |
| Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan | Kaupunkiuudistusalueille (Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunmäki) laaditaan kokonaisvaltainen toimenpide- ja investointisuunnitelma alueille kohdennettavista hankkeista vuosina 2022-2025 (Y) | Toimenpide- ja investointisuunnitelma laadittu ja hyväksytty laajennetussa aluerakentamisen johtoryhmässä. Toimenpide- ja investointisuunnitelma viety osaksi asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (am-ohjelma) seurantaraporttia. Seurantamittarit toimenpide- ja investointisuunnitelmalle on määritelty. |
| Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat | Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksia parannetaan ja lisätään tietoisuutta oman alueen vapaa-ajan toiminnoista (Y) | Kaikissa kaupungin peruskoulussa on harrastustoimintaa Helsingissä. |
| Ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen (Y) | Työväenopistossa ja Arbiksessa ikäihmisille suunnattujen liikunta- ja tanssikurssien lukumäärä suhteessa opiston liikunta- ja tanssikurssien kokonaismäärään on vähintään vuoden 2021 tasolla (38,5%). |
Tuottavuuden kehittymistä kuvaavat tunnusluvut
Suorite- ja taloustavoitteet
Suoritteet - Prestation
| 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| VARHAISKASVATUS | ||||||
| Hoidossa olevat alle kouluikäiset lapset keskimäärin vuoden aikana | 38 459 | 38 537 | 38 281 | 38 007 | 38 403 | 38 904 |
| Suomenkielinen varhaiskasvatus | 36 203 | 36 169 | 35 979 | 35 677 | 36 080 | 36 550 |
| Omissa päiväkodeissa | 24 612 | 24 670 | 24 613 | 24 853 | 25 411 | 26 091 |
| Maksusitoumusasiakkaat | 565 | 483 | 474 | 488 | 516 | 504 |
| Perhepäivähoidossa | 563 | 484 | 521 | 602 | 489 | 469 |
| Lasten kotihoidontuki, sisältää molemmat kieliryhmät | 6 512 | 6 276 | 6 445 | 6 414 | 5 905 | 5 656 |
| Yksityisenhoidontuki, sisältää molemmat kieliryhmät | 3 398 | 3 690 | 3 406 | 2 931 | 3 371 | 3 467 |
| Kerhoissa | 553 | 566 | 520 | 389 | 388 | 363 |
| Ruotsinkielinen varhaiskasvatus | 2 256 | 2 368 | 2 302 | 2 330 | 2 323 | 2 354 |
| Omissa päiväkodeissa (sis. esiopetus) | 1 981 | 2 090 | 2 027 | 2 055 | 2 048 | 2 079 |
| Ostopalvelupäiväkodeissa (sis. maksusit.) | 210 | 216 | 210 | 210 | 210 | 210 |
| Perhepäivähoidossa | 65 | 62 | 65 | 65 | 65 | 65 |
| Esiopetusoppilaat, 6-vuotiaiden esiopetus (20.9)** | 6 292 | 6 276 | 6 310 | 6 125 | 5 964 | 5 727 |
| Suomenkielinen varhaiskasvatus | 5 798 | 5 800 | 5 812 | 5 654 | 5 501 | 5 256 |
| Ruotsinkielinen varhaiskasvatus | 494 | 476 | 498 | 471 | 463 | 471 |
| PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA | 8 141 | 8 974 | 8 425 | 9 019 | 9 019 | 9 019 |
| Kaupungin koulujen järjestämässä perusopetuksen iltapäivätoiminnassa olevat oppilaat | 1 019 | 1 425 | 840 | 500 | 500 | 500 |
| Kaupungin leikkipuistojen järjestämässä perusopetuksen iltapäivätoiminnassa olevat oppilaat alkaen 1.8. 2021 | 0 | 0 | 2 813 | 2 000 | 2 000 | 2 000 |
| Kaupungin järjestämässä kehitysvammaisten lasten iltapäivätoiminnassa olevat oppilaat | 372 | 370 | 406 | 430 | 430 | 430 |
| Avustettavassa iltapäivätoiminnassa olevat oppilaat | 6 750 | 7 179 | 7 179 | 6 089 | 6 089 | 6 089 |
| PERUSOPETUS | 44 894 | 46 225 | 46 092 | 46 593 | 47 965 | 48 631 |
| Suomenkielinen perusopetus | 41 082 | 42 278 | 42 118 | 42 514 | 43 769 | 44 413 |
| Ruotsinkielinen perusopetus | 3 812 | 3 947 | 3 974 | 4 079 | 4 196 | 4 218 |
| LUKIOKOULUTUS | 9 004 | 9 305 | 9 364 | 9 849 | 10 287 | 10 603 |
| Suomenkielinen lukiokoulutus | 7 726 | 8 022 | 8 081 | 8 566 | 8 972 | 9 261 |
| Lukiokoulutus | 7 682 | 7 968 | 8 031 | 8 512 | 8 918 | 9 207 |
| Valmistava opetus | 44 | 54 | 50 | 54 | 54 | 54 |
| Ruotsinkielinen lukiokoulutus | 1 278 | 1 283 | 1 283 | 1 283 | 1 315 | 1 342 |
| AMMATILLINEN KOULUTUS | 10 415 | 9 119 | 9 319 | 9 319 | 9 319 | 9 319 |
| Ammatillinen koulutus opiskelijavuosina | 10 137 | 8 947 | 8 947 | 8 947 | 8 947 | 8 947 |
| Muu ammatillisen koulutuksen järjestämä koulutus | ||||||
| Työpajatoiminta, nuorten määrä henkilötyövuosina | 102 | 132 | 132 | 132 | 132 | 132 |
| Perusopetuksen lisäopetus oppilasmäärä | 176 | 40 | 240 | 240 | 240 | 240 |
| VAPAA SIVISTYSTYÖ | ||||||
| Suomenkielinen vapaa sivistystyö | ||||||
| Opetustunnit | 106 952 | 92 800 | 98 000 | 102 200 | 102 200 | 102 200 |
| Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetustunnit | 4 137 | 4 500 | 4 500 | 4 500 | 4 500 | 4 500 |
| Kurssilaiset, kurssipaikan saaneet | 82 452 | 73 000 | 70 000 | 81 000 | 81 000 | 81 000 |
| Ruotsinkielinen vapaa sivistystyö | ||||||
| Opetustunnit | 21 781 | 16 600 | 21 500 | 21 500 | 21 500 | 21 500 |
| Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, opetustunnit | 2 540 | 400 | 2 500 | 2 500 | 2 500 | 2 500 |
| Kurssilaiset, kurssipaikan saaneet | 13 769 | 12 800 | 13 000 | 14 000 | 14 000 | 14 000 |
| Vapaa sivistystyö, opetustunnit | 128 733 | 109 400 | 119 500 | 123 700 | 123 700 | 123 700 |
| Kurssilaiset, kurssipaikan saaneet | 96 221 | 85 800 | 83 000 | 95 000 | 95 000 | 95 000 |
| Kotikuntakorvausten perusteena olevat oppilasmäärät | ||||||
| Helsingin kaupungin järjestämässä esi- ja perusopetuksessa olevat muiden kuntien oppilaat | 475 | 508 | 508 | 560 | 580 | 590 |
| Muiden koulutuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksessa olevat helsinkiläiset oppilaat | 9 385 | 9 586 | 9 586 | 9 815 | 9 965 | 10 115 |
| 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vaikuttavuusmittaristoa on uudistettu, joten vuoden 2021 TA-tavoitelukuja ei ole kaikkien mittareiden osalta saatavilla. | ||||||
| Vaikuttavuusmittarit | ||||||
| Suomen- ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus | ||||||
| Varhaiskasvatuksen osallistumisaste kaikki palvelut yhteensä (suomen- ja ruotsinkieliset varhaiskasvatuspalvelut ja yksityisen hoidon tuki) | ||||||
| 1-2 -vuotiaat | 52,9 | 55,0 | 57,0 | 57,0 | 57,0 | |
| 3-4-vuotiaat | 91,5 | 92,0 | 92,0 | 92,0 | 92,0 | |
| 5-vuotiaat | 95,1 | 96,0 | 96,0 | 96,0 | 96,0 | |
| 6-vuotiaat | 95,2 | 96,0 | 96,0 | 96,0 | 96,0 | |
| 1-6 -vuotiaat | 80,4 | 82,5 | 83,5 | 83,5 | 83,5 | |
| 1-6 -vuotiaiden osallistumisaste | ||||||
| Kaupungin varhaiskasvatuspalvelut (kaupungin päiväkodit, ostosopimuspäiväkodit ja perhepäivähoito) | 71,6 | 73,7 | 74,7 | 74,7 | 74,7 | |
| Tuettu palveluttuotanto yksityisenhoidontuki | 8,8 | 8,8 | 8,8 | 8,8 | 8,8 | |
| Vieraskielisten 1-6 -vuotiaiden osallistumisaste varhaiskasvatukseen (suomen- ja ruotsinkieliset varhaiskasvatuspalvelut ja yksityisen hoidon tuki) | 73,4 | 74,7 | 76,0 | 76,0 | 76,0 | |
| Suomen ja ruotsinkielinen perusopetus | ||||||
| *) Perusopetuksen oman oppilaaksiottoalueen koulun valinneet 1. luokan oppilaat, kaupungin koulut | 85,3 | 86,0 | 86,0 | 86,0 | ||
| Helsinkiläisistä perusopetuksen päättäneistä perusasteen jälkeisissä hauissa ilman koulutuspaikkaa jääneiden osuus kaikista hakeneista (ei valittu tai ei vastaanottanut). | 4,4 | 2,0 | 2,0 | 2,0 | 2,0 | |
| Suomen- ja ruotsinkielinen lukiokoulutus | ||||||
| Ylioppilaskirjoitusten tulokset (ero valtak. keskiarvoon) | 4,3 | 4,3 | 4,3 | 4,3 | 4,3 | |
| Läpäisyaste | 86,2 | 85,1 | 85,7 | 85,7 | 85,7 | |
| Keskeyttäminen negatiivinen | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | |
| Ammatillinen koulutus | ||||||
| Alle 19-vuotiaiden negatiivinen keskeyttäminen | 5,4 | 5,4 | 5,4 | 5,4 | 5,4 | |
| Opiskelijoiden näkemys opintojensa vaikuttavuudesta (asteikko 1-5). | 4,1 | 4,1 | 4,1 | 4,1 | 4,1 | |
| Sijoittuminen valmistumisen jälkeen. Työllistyneiden ja jatko-opintoihin siirtyneiden osuus kaikista valmistuneista vuosi valmistumisen jälkeen. | 75,0 | 75,0 | 80,0 | 83,0 | 83,0 | |
| Koko toimialasta | ||||||
| Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 20-24-vuotiaista helsinkiläisistä. Osuus lasketaan vain Suomessa syntyneistä, koska maahanmuuttavien tutkintotiedoissa on puutteita. | 87,5 | 87,9 | 88,3 | 88,3 | 88,3 | |
| *) Uusi mittari, vuoden 2020 tilinpäätöslukua ei ole laskettu | ||||||
Henkilöstösuunnitelma
| 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön käyttö | ||||||
| Henkilöstön määrä | 14 696 | 13 984 | 15 545 | 14 755 | 15 011 | 15 169 |
| Henkilöstötyövuodet (oma henkilöstö) | 12 758 | 11 137 | 12 580 | 12 788 | 13 017 | 13 148 |
Tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut
Tuottavuusmittari
| 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuottavuusindeksi, Tuottavuus | 100,0 | 98,1 | 94,5 | 96,3 | 93,5 | 91,4 |
Yksikkökustannusten kehitys
| Palvelu euroa / x | 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Keskimääräiset nettomenot (€/lapsi)- Nettoutgifter i genomsnitt (euro/barn) | ||||||
| Suomenkielinen varhaiskasvatus ja esiopetus | 10 747 | 10 715 | 11 317 | 11 414 | 11 754 | 12 072 |
| Ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja esiopetus | 12 557 | 12 401 | 12 282 | 13 434 | 13 917 | 14 813 |
| Keskimääräiset nettomenot (€/oppilas/opiskelija) | ||||||
| Suomenkielinen perusopetus | 9 502 | 9 642 | 9 876 | 9 940 | 10 224 | 10 503 |
| Suomenkielinen lukio- ja aikuislukiokoulutus | 7 902 | 8 318 | 8 994 | 9 643 | 9 902 | 10 075 |
| Ruotsinkielinen perusopetus | 10 669 | 10 109 | 10 555 | 10 699 | 10 901 | 11 428 |
| Ruotsinkielinen lukio- ja aikuislukiokoulutus | 8 526 | 8 743 | 9 074 | 9 628 | 9 852 | 9 970 |
| Ammatillinen koulutus ** | 11 661 | 12 503 | 12 674 | 12 913 | 13 298 | 13 539 |
| Vapaa sivistystyö nettomenot (€/opetustunti) | ||||||
| Suomenkielinen vapaa sivistystyö | 121 | 138 | 135 | 129 | 132 | 134 |
| Ruotsinkielinen vapaa sivistystyö | 132 | 176 | 160 | 140 | 144 | 147 |
| **) Vuosina 2022 |
Prosenttimuutos yksikkökustannuksissa
| Muutos, % | 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Keskimääräiset nettomenot (€/lapsi)- Nettoutgifter i genomsnitt (euro/barn) | ||||||
| Suomenkielinen varhaiskasvatus ja esiopetus | 4,60 | −0,30 | 5,30 | 6,53 | 2,97 | 2,70 |
| Ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja esiopetus | 1,95 | −1,24 | −2,19 | 8,33 | 3,60 | 6,43 |
| Keskimääräiset nettomenot (€/oppilas/opiskelija) | ||||||
| Suomenkielinen perusopetus | 0,63 | 1,47 | 3,93 | 3,09 | 2,87 | 2,72 |
| Suomenkielinen lukio- ja aikuislukiokoulutus | −0,75 | 5,27 | 13,82 | 15,93 | 2,69 | 1,75 |
| Ruotsinkielinen perusopetus | 3,90 | −5,25 | −1,06 | 5,83 | 1,89 | 4,84 |
| Ruotsinkielinen lukio- ja aikuislukiokoulutus | −4,49 | 2,55 | 6,43 | 10,13 | 2,33 | 1,20 |
| Ammatillinen koulutus | −0,41 | 7,22 | 8,69 | 3,28 | 2,98 | 1,81 |
| Vapaa sivistystyö nettomenot (€/opetustunti) | ||||||
| Suomenkielinen vapaa sivistystyö | 4,72 | 13,60 | 11,13 | −6,56 | 2,36 | 1,52 |
| Ruotsinkielinen vapaa sivistystyö | 6,26 | 33,57 | 21,43 | −20,47 | 2,88 | 2,08 |
Tilankäytön mittarit
| 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilan käyttö | ||||||
| Päiväkodit- Daghem | ||||||
| Tilat | 271 471 | 274 534 | 274 534 | 281 806 | 292 066 | 292 841 |
| Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessa asiakasmäärään | 10,00 | 10,05 | 10,05 | 10,08 | 10,28 | 10,07 |
| Peruskoulut | ||||||
| Tilat | 531 058 | 528 049 | 528 049 | 540 842 | 552 541 | 555 773 |
| Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessa asiakasmäärään | 11,83 | 11,42 | 11,42 | 11,61 | 11,52 | 11,43 |
| Lukiot | ||||||
| Tilat | 82 175 | 85 909 | 85 909 | 87 642 | 87 339 | 87 339 |
| Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessa asiakasmäärään | 9,13 | 9,23 | 9,23 | 8,90 | 8,49 | 8,24 |
| Stadin ammattiopisto* | ||||||
| Tilat | 175 474 | 175 474 | 175 474 | 175 474 | 177 334 | 170 594 |
| Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessa asiakasmäärään | 13,48 | 13,68 | 13,68 | 13,57 | 13,71 | 13,19 |
| *) Stadin ammattiopiston opiskelijavuodet sisältävät järjestämisluvan mukaiset opiskelijavuodet + lisäopiskelijavuodet |