Palvelukeskusliikelaitos

Talousarvion 2022 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä

Palvelukeskus Helsingin keskeisiä painopisteitä vuodelle 2022 ovat:

• Toiminnan kääntäminen kannattavaksi ja tulos positiiviseksi. Tavoitteena päästä lähelle nollatulosta toimintaa tehostamalla ja kaupungin tukipalveluja keskittämällä.
• Asiakastarpeista lähtevät palvelut ja palvelukehitys. Kokeilut ja yhteiskehittäminen asiakkaiden ja kumppanien kanssa sekä digitaalisuuden lisääminen. Tavoitteena saada aikaan yhteistä palvelukehitystä ja tukipalvelujen keskittämistä.
• Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen työntekijäkokemusta ja työnantajakuvaa kehittämällä. Erityisenä haasteena hoivahenkilöstö ja ruokapalveluhenkilöstö.
• Vastuullisuuden ja kestävyyden vahvistaminen osana kaikkea toimintaa ja palveluja: sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun toteutuminen palvelutuotannossa ja palveluissa. Erityisenä tavoitteena ruokahävikin vähentäminen.
• Strategisten tavoitteiden toimeenpanon, toiminnan ohjauksen ja digitaalisuuden vahvistaminen toiminnoissa ja palveluissa sekä tiedolla johtamisen roolin vahvistaminen.

Erityisenä painopisteenä on rakentaa organisaatiota ja toimintakulttuuria vastaamaan Helsingin kaupungin ja kaupunkilaisten tarpeita kustannustehokkaasti. Tämä vaatii aikaisempaa tehokkaampaa tukipalveluorganisaation hyödyntämistä, toiminnan ohjausta, johtamisen muutoksen ja johtamisen kulmakivien jalkauttamista osaksi toimintakulttuuria, välineinä mm. esihenkilökoulutukset, päällikköfoorumit ja -infot sekä Helsinki-brändin mahdollisuudet muutoksen välineenä.

Vuoden 2022 aikana on tavoitteena toteuttaa vuonna 2021 kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa valmisteltu noin 250 päiväkotiapulaisen henkilöstösiirto palvelukeskusliikelaitokseen. Siirrolla pyritään helpottamaan päiväkotien onnistumista yhdistelmätyön avulla siten, että yksi palvelun tarjoaja vastaa sekä siivous- että ruokapalveluista kohteessa.

Toiminnan kuvaus

Palvelukeskus Helsinki tukee palveluillaan Helsingin kaupunkia ja kaupunkilaisia ja toimii asiantuntijana ja kumppanina Helsingin kaupungin toimialojen, liikelaitosten ja kaupunkikonsernin yhteisöjen ruokailu-, siivous-, puhelin- ja hyvinvointi- sekä muiden palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tärkein tavoite on hyvä asiakas- ja henkilöstökokemus ja toimintavarmuus Palvelukeskus Helsingin tuottamissa palveluissa.

Toimimme kouluissa ja päiväkodeissa, oppilaitoksissa, seniorikeskuksissa, palvelutaloissa, sairaaloissa ja asumisyksiköissä sekä kaupunkilaisten kodeissa. Palvelukeskus Helsinki kehittää ja tuottaa ruokailu-, siivous-, puhelin-, hyvinvointi- ja aulapalveluja sekä tukee kotona asumista monipuolisilla teknisillä ratkaisuilla ja palveluilla. Etähoito ja erityisesti monet digitaaliset oheispalvelut tarjoavat uusia mahdollisuuksia samoin kuin monet sähköisen asioinnin kanavat, jotka täydentävät kaupungin vaihdepalvelua. Tarjoamme parhaan palvelukokemuksen asiakkaille, sidosryhmille ja henkilöstölle ”Parasta yhdessä” -arvolupauksen mukaisesti. Olemme Helsingin kaupungin liikelaitos ja työllistämme noin 1 400 henkilöä. Kokemusta meillä on ruokapalvelujen hoitamisesta yli 100 vuoden ajalta ja puhelin- ja hyvinvointipalveluista yli 10 vuoden ajalta.

Monipalvelut-yksikkö tuottaa noin 1 150 ammattilaisen voimin ruoka- ja siivouspalveluja noin 450 palvelukohteessa pääosin sosiaali- ja terveystoimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Päivittäinen asiakasmäärä on noin 70 000 ja ruokaa tuotetaan päivittäin noin 100 000 annokseen. Ruokapalvelukohteita on yhteensä 580: päiväkodit ja niiden erillisryhmät, koulut ja oppilaitokset sekä yli hoitoalan kohteet kuten seniorikeskukset, sairaalat ja asumisyksiköt. Lisäksi toimitetaan kotiaterioita noin 1 000 kotona asuvalle sekä aterioita ryhmäperhepäiväkoteihin ja leikkipuistoihin. Siivouspalveluja tuotetaan noin 160 pieneen päiväkotiin, joissa siivous ja ruokapalvelu on yhdistetty yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Palvelutuotantoa varmistaa Pakkalan tuotantolaitos, josta tuotetaan noin 50 000 ateriaa varten ruokaa ja ateriakomponentteja palvelukohteisiin ja kotiateria-asiakkaille yhteensä noin 10 000 kg arkipäivisin. Palvelukeskuksen toiminnan suunnittelun ja ohjauksen tiimi ohjaa toimintaa sekä kehittää, testaa ja jalkauttaa uusia tuotteita ja palvelukonsepteja palvelukohtaisiin tarpeisiin. Lisäksi henkilöstö osallistuu sekä kaupungin että valtakunnallisiin kehityshankkeisiin ja toimii asiantuntijana erilaisissa valtakunnallisissaverkostoissa.

Puhelin- ja hyvinvointipalvelut -yksikkö tuottaa digitaalisuuteen nojautuvia asiakaspalveluja kaupungin toimialoille ja liikelaitoksille. Merkittävimmät yksikön palvelut ovat sosiaali- ja terveystoimialalle tuotetut etähoito- ja turvapuhelinpalvelut ja Helsingin Matkapalvelu sekä kaupunkiyhteisesti tuotetut puheratkaisu- ja vaihdepalvelu. Puheratkaisupalveluja käytetään muun muassa sosiaali- ja terveystoimialan takaisinsoitto-, ajanvaraus- sekä neuvontapalveluissa. Yksikkö tuottaa lisäksi erilaisia monikanavaisia asiakaspalveluja, kuten kaupunkilaisten sähköisen asioinnin chat-pohjaista palvelua. Kokeileva työkulttuuri näkyy Puhelin- ja hyvinvointipalvelujen palveluissa muun muassa nopeasti laajentuvassa sovellusrobotiikkapalvelussa, jota se tarjoaa kaupungin muille toimijoille.

Kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttaminen

Kaupunkistrategia 2017–2021

Kaupungin muiden strategisten tavoitteiden totuttaminen

Maailman toimivin kaupunki

Liikelaitos tuottaa ja kehittää tukipalveluja, jotta helsinkiläisten arki toimisi mahdollisimman hyvin. Palvelukehityksen tarpeet tulevat pääasiallisesti asiakastoimialoilta, mutta myös kaupunkilaisten tarpeista. Yhteistyötä asiakastoimialojen kanssa on pyritty parantamaan muun muassa yhteisillä johdon tapaamisilla sekä palvelukohtaisissa ohjausryhmissä ja työpajoissa sekä yhteisillä kärkiprojekteilla, jotka ovat päättyneet. Sisäisen kehittämisen painopisteinä ovat olleet erityisesti henkilöstökokemuksen, työnantajakuvan ja asiakaskokemuksen mittaaminen palvelupolun eri vaiheissa, digitalisaation vahvistaminen sekä robotiikkakokeilut. Palvelukeskus Helsinki siirtyy vuosina 2021–2022 yhteisen Helsinki-brändin alle, mikä osaltaan tiivistää yhteisten palvelujen tuotantoa.

Kestävän kasvun turvaaminen

Palvelukeskus Helsingissä korostuu vastuullinen taloudenpito, toiminnan tehokkuus ja ympäristövastuu sekä sosiaalinen vastuu henkilöstölle ja asiakkaille asiakasarvona ja vastuullisina palveluina.

Vastuullinen taloudenpito

Pandemian vuoksi Palvelukeskus Helsingin taloudenpito on ollut haasteellista. Tulos on ollut lähes koko strategiakauden hyvä, mutta poikkeustilanteen aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista johtuen tulos jäi vuonna 2020 tappiolliseksi. Vuoden 2021 osalta ennusteet näyttävät, että nollatulokseen pääseminen voi olla mahdollista. Uusia palveluja on pystytty aloittamaan nopealla aikataululla ja tärkeintä on ollut toiminnan turvaaminen, jolla on myös ollut kustannusvaikutuksia. Tavoite vuodelle 2022 pitää sisällään suunnitelman toiminnan tehostamisesta ja tukipalvelujen tuottamisen laajentamisesta, joilla parannetaan tulosta.

Asiakaskokemus

Palvelukeskus Helsingin laatujohtamisen keskiössä ovat kaupunkistrategian mukaisesti asiakasyhteistyö sekä erinomaiseen asiakaskokemukseen panostaminen. Asiakaskokemuksessa on saavutettu tavoitteen mukaiset tulokset. Vuonna 2022 laatutyön painopiste on vahvasti asiakaskokemuksen mittaamisessa palvelupolku-menetelmää hyödyntäen sekä palvelun laatua tutkivien asiakaskyselyjen uudistamisessa ja tulosten reaaliaikaisessa esittämisessä. Kehittämistyön tavoitteena on automatisoida palvelutuotannon onnistumisen mittaamista digitaalisten järjestelmien avulla, mikä mahdollistaa asiantuntijaresurssien nykyistä tehokkaamman keskittämisen asiakaskokemuksen johtamisen kehittämiseen, palveluprosessien virtaviivaistamiseen sekä muuhun asiakastarpeisiin pohjautuvaan kehitystyöhön.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2022

Taloudellinen kestävyys

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta on vuonna 2020 linjannut, että tavoitteena on nollatulokseen pääseminen tulevina vuosina. Tavoite pitää sisällään suunnitelman toiminnan tehostamisesta ja tukipalvelujen tuottamisen laajentamisesta.

Palvelukeskus käyttää tuottavuuden mittauksessa jalostusarvoa, joka kertoo, minkä verran liikelaitos on omalla toiminnallaan, työntekijöidensä työllä ja käytettävissä olevalla laitteistolla lisännyt ostettujen aineiden ja ulkopuolisten palvelujen arvoa. (Jalostusarvo / henkilö = liiketoiminnan tulos + poistot + henkilöstökulut / henkilöstömäärä).

Palvelukeskus Helsingin talousarvioehdotus vuodelle 2022 on tappiollinen, kun kaupunkitasoisesti keskitettyjen digitalisaatiokustannusten ennakoidaan nousevan merkittävästi ja kustannuksia ei voida viedä palveluhintoihin. Talousarvioehdotus perustuu keskimäärin 1,9 % hinnankorotukseen sopimuspohjaisissa palveluissa. Lisäksi tappiollisten palvelujen laskutusperustetta korjataan siten, että ne vastaavat todellisia ja palvelukehityksen kustannuksia. Tulokseen voivat vaikuttaa mahdolliset tukipalvelujen keskittämiseen liittyvät henkilö- ja palvelukokonaisuuden siirrot.

Uuden tuotantolaitoksen suunnittelua ja keittiöverkkotoimenpiteiden kytkemistä osaksi suunnittelua on edistettävä nopealla aikataululla. Uudessa tuotantolaitoksessa henkilöstötarve pienenee oleellisesti ja tuo säästöä.

Monipalvelujen käytössä olevan Aromi-tuotannonohjausjärjestelmän uudistamista jatketaan. Järjestelmäuudistuksen läpivienti kaikkiin toimipaikkoihin vaatii ylimääräisiä henkilöstöresursseja seuraavat 2–3 vuotta. Viimeistään tämän jälkeen kehityksen painopiste siirtyy järjestelmän hyödyntämisen optimointiin sekä siitä saatavien tietojen hyödyntämiseen tiedolla johtamisen järjestelmiin. Tavoitteena on päästä kiinni yksikkökustannuksiin aikaisempaa paremmin suoritetasolla.

Pandemia-aika on nostanut aterioiden kustannuksia, koska rajoitusten vuoksi ravintolatoimintaa on jouduttu supistamaan ilman, että kiinteitä kuluja on ollut mahdollista supistaa vastaavasti. Poikkeustoimet, muun muassa ruokajakelut ja uusien palvelujen perustaminen nopeilla aikatauluilla, ovat myös aiheuttaneet lisäkustannuksia. Yksikkökustannuksiin lasketaan materiaali-, henkilöstö-, kuljetus- sekä muut kiinteät kustannukset.

Organisaatiota tulee rasittamaan vielä kahden vuoden ajan päiväkotien ruokapalvelujen ulkoistaminen, joka vaatii entisestään toiminnan sopeuttamista. Kaupungin päättämät palvelujen kilpailutukset tulevat jatkumaan vuoteen 2023 saakka ja vaikuttavat toteutuessaan liiketoimintaa supistavasti. Samalla se nostaa jäljelle jäävien palvelujen yksikkökustannuksia Palvelukeskus Helsingille yhä jäävien kiinteiden kustannusten vuoksi.

Digitaalisen perustan merkittävästi nousevat kustannukset ovat kaupungin yhteisiä digitalisaation kustannuksia, jotka lyhyellä ajanjaksolla heikentävät tulosta, mutta digitalisaatiopanostukset voivat pidemmällä ajanjaksolla tehostaa toimintaa.

Talousarvion tavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet

Asiakaskokemustavoite 3,6 (asteikko 1–5). Asiakaskokemustavoitteeseen lasketaan kaikkien kyselyjen keskiarvo. Mittaamisessa pyritään hyödyntämään palvelupolkuja, jolloin mittaamista tehdään useissa kohdissa palvelutapahtumaa.

Muut toiminnan tavoitteet

Talous

• Vuoden 2022 aikana tavoitteena on kehittää tuottavuuden mittareita kuten kustannukset suoriteyksikköä kohden sekä laajemmin tiedolla johtamista
• Henkilöstön käytön tehostaminen:
  liikevaihto 68 900 / henkilö (= liikevaihto 12 kk / henkilömäärä 31.12.2022)
• Vuonna 2022 liikeylijäämätavoite liikevaihdosta lähenee 0 eur.
• Palvelujen keskittäminen ja siitä saatavat hyödyt kaupungin päätösten mukaisesti K / E
• Vähintään nollatulokseen pääseminen taloussuunnitelmakaudella 2023–2024

Henkilöstö

• Henkilöstötavoite, suositteluindeksi, 79,5 % suosittelee

Ympäristö

• Ympäristötavoite, ruokahävikin pienentäminen suunnitelman mukaisesti vaiheittain 3–5 % vuonna 2022

Henkilöstösuunnitelma

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kilpailutukset jatkuvat ja vähentävät vuosittain Palvelukeskus Helsingin ruokapalveluhenkilöstön määrää. Sosiaali- ja terveystoimialalla on tavoitteena kasvattaa entisestään etähoidon palvelua, joka toteutuessaan tulee kasvattamaan hoivahenkilöstön määrää. Monipalveluissa jo päätettyjen kilpailutusten osalta henkilöstöä vähenee noin 24 henkilöä vuoden 2022 aikana. Etähoidon kasvun vaikutukset henkilöresursseihin ennakoidaan olevan 7 henkilöä vuonna 2022.

Eläkepoistumaa on tulossa seuraavan kahden vuoden kuluessa eniten palvelu- ja ruokapalvelutyöntekijän sekä palvelu- ja ruokapalveluvastaavan tehtävissä, joissa eläköityviä laskennallisesti on yhteensä 42 työntekijää (Eläköityminen, vuoden 2020 henkilöstökertomuksen tiedot).

Monipalveluissa koventunut kilpailu ammattitaitoisesta henkilöstöstä, ruokapalvelun ulkoistaminen sekä mahdollinen päiväkotiapulaisten ja päiväkotipuhtauspalvelujen siirtoon liittyvä muutostilanne todennäköisesti lisäävät vuokratyövoiman käytön tarvetta.

Henkilöstövuokrausta käytetään edelleen erityisesti sijaistyövoiman hankinnassa. Sijaistyövoiman saamisen varmistamiseksi kehitämme yhteistyötä Seuren kanssa ja lisäksi kilpailutamme vuokratyövoiman toimittajat vuosille 2022–2023. Kilpailutuksen tavoitteena on laajentaa toimittajien määrää ja varmistaa työvoiman saatavuus erityisesti ruokapalveluissa ja hoivapalveluissa.

Sisäisen liikkuvuuden edistämisessä noudatamme kaupungin periaatteita. Tämän lisäksi kannustamme henkilöstöämme sisäiseen liikkuvuuteen ja kartoitamme onnistumiskeskusteluissa henkilöstön kiinnostuksen ura- ja henkilökiertoon Helsingin kaupungin ja Palvelukeskuksen sisällä. Pyrimme myös kasvattamaan tulevina vuosina liikkuvan varahenkilöstön määrää erityisesti ruokapalvelutehtävissä.

Palvelukeskus Helsingin menestymisen edellytys on motivoitunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Laadukkaan henkilöstöjohtamisen varmistamiseksi Palvelukeskus toteuttaa Helsingin kaupungin onnistumisen johtamisen mallia. Tavoitteena on, että jokaisella työntekijällä ja esihenkilöllä on mahdollisuus onnistua perustehtävässään. Haasteellisessa työvoimatilanteessa panostamme erityisesti henkilöstökokemuksen vahvistamiseen, työnantajakuvan kehittämiseen ja tunnettuuden kasvattamisen sekä oppilaitosyhteistyöhön.

Vuoden 2022 aikana määritellään Palvelukeskuksen osaamisen johtamisen ja kehittämisen malli, joka perustuu Helsingin kaupunkistrategiasta johdettuihin Palvelukeskuksen strategisiin teemoihin ja henkilöstöjohtamisen tavoitteisiin. Vuoden 2022 aikana strategisen osaamisen painopisteenä on digitaitojen ja -osaamisen kehittäminen. Esihenkilöiden osaamisen kehittäminen pohjautuu Helsingin kaupungin johtamisen kulmakiviin painottaen erityisesti valmentavaa johtamista sekä onnistumisen ja monimuotoisen työyhteisön johtamisen taitoja. Lisäksi esihenkilöiden osaamisen kehittämisessä painotetaan henkilöstöjohtamista sekä muutososaamista.

Edistämme aktiivisin toimenpitein henkilöstön yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja monimuotoisuutta. Toimenpiteinä muun muassa anonyymi rekrytointi sekä yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti toimiminen.

Palvelukeskus Helsinki panostaa edelleen työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työkyvyn tukemiseen osallistumalla kaupunkitasoisiin hankkeisiin ja kehittämiseen sekä toteuttamalla Palvelukeskuksen Helsingin omaa työhyvinvoinnin toimintasuunnitelmaa.

Talousarvion vaikutusten arviointi

Taloudelliset vaikutukset

Palvelukeskus Helsinki työllistää noin 1 400 henkilöä. Työllisyysvaikutus on merkittävä erityisesti ruokapalvelualalle ja muunkielisten työllistymiselle palvelualalla. Olemme pystyneet tehostamaan kaupungin sisäistä palvelutuotantoa muun muassa tukipalveluja keskittämällä ja palvelutuotantoa tehostamalla ja tunnistamme tarvetta tukipalvelujen keskittämiseen edelleen, kun kaupungin sisällä toimintaa tehostetaan.

Kuntalaisvaikutukset

Palvelukeskus Helsingin toiminnalla ja toiminnan kehittämisellä on merkittäviä kuntalaisiin kohdistuvia vaikutuksia. Palveluilla on jo lähtökohtaisesti yhteiskuntavastuuta toteuttava rooli. Palvelumme kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, seniorikeskuksissa, palveluasumisessa, kodeissa tai esimerkiksi asunnottomien ruokapalveluissa lisäävät kuntalaisten hyvinvointia, terveysvaikutuksia ja sosiaalista pääomaa esimerkiksi ruokakasvatuksen tai ruokakulttuurin avulla. Lisäksi palveluilla on merkittäviä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, joihin kiinnitämme erityistä huomioita esimerkiksi ruokapalvelujen kehittämisessä, hankinnoissa ja kuljetuksissa sekä päivittäisessä toiminnassa hävikin hallinnassa tai kuljetusten yhdistelyssä ja ajokilometrien optimoinnissa.

Ympäristövaikutukset

Vaikuttavuudeltaan merkittävien ympäristövastuullisuuden osa-alueiden johtaminen pyrkii pitkän välin kustannussäästöihin, jotka syntyvät muun muassa hankintojen ja kulutuksen optimoinnista, resurssiviisaudesta sekä jätekustannusten pienenemisestä. Vuonna 2022 ympäristövaikutusten pienentämiseen tähtäävä kehitystyö vaatii kuitenkin taloudellisia resursseja. Näiden resurssien turvin mahdollistetaan vaadittava osaaminen, henkilöstön koulutukset, järjestelmähankinnat ja järjestelmien ylläpito sekä yhteistyöhankkeiden pilotit, työpajat ja muut kehittämisen vaatimat kustannukset.

Organisaatio-, kaupunkikonserni- ja henkilöstövaikutukset

Palvelukeskus Helsingin tehtävä on olla kaupunkiorganisaatiossa kaupunginvaltuuston hyväksymän hallintosäännön mukaisesti kaupungin sisäisten tukipalvelujen tuottaja ja kehittäjä. Organisaatiota kehittämällä ja erityisesti palvelutoimintaa sekä asiantuntijuutta keskittämällä kaupungin sisällä pystytään toimintaa edelleen tehostamaan erityisesti yhteisen tukipalvelustrategian luomisella ja suuntaviivojen toteuttamisella. Palvelu-ulottuvuuden, palvelukulttuurin ja palveluasenteen vahvistamisella kaupunkiorganisaatiossa on merkittäviä vaikutuksia, jotka välittyvät kaupunkilaisille entistä parempana asiakaskokemuksena, jotta Helsinki toimii aikaisempaa paremmin.

Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet

Strategian teema	Tavoite	Mittari
Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat	Asiakaskokemustavoite	Asiakastyytyväisyys (asteikko 1-5). Tavoite 3,6.

Muut toiminnan tavoitteet

Strategian teema	Tavoite	Mittari
Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana	Toimintamme on taloudellisesti kestävää ja tuottavaa	Vuoden 2022 aikana tavoitteena on kehittää tuottavuuden mittareita kuten kustannukset suoriteyksikköä kohden sekä laajemmin tiedolla johtamista
		Henkilöstön käytön tehostaminen: liikevaihto 68 900 / henkilö (= liikevaihto 12 kk / henkilömäärä 31.12.2022) Vuonna 2022 liikeylijäämätavoite liikevaihdosta lähenee 0 eur. Palvelujen keskittäminen ja siitä saatavat hyödyt kaupungin päätösten mukaisesti K / E Vähintään nollatulokseen pääseminen taloussuunnitelmakaudella 2023–2024
Henkilöstölle vetovoimainen Helsinki	Henkilöstötavoite	Henkilöstön suositteluindeksi, 79,5 % suosittelee
Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua	Ympäristötavoite	Ruokahävikin pienentäminen suunnitelman mukaisesti vaiheittain 3–5 % vuonna 2022

Tuottavuuden kehittymistä kuvaavat tunnusluvut

Määrä- ja taloustavoitteet

Suorite- ja taloustavoitteet

Suoritteet

	2020	2021	Ennuste 2021	2022	2023	2024
Suoritetavoitteet
Liikeylijäämä liikevaihdosta %	−4,3	−0,9	−0,9	−0,2	0	0,4
Sijoitetun pääoman tuotto %	−5,6	−1,2	−1,2	−0,3	0	0,4
Henkilöstökulut (ml. Työvoiman ostot) liikevaihdosta %	59,7	58,4	58,8	58,2	57,7	57,3
Liikevaihto/henkilö 1000€	63,4	66,9	66,8	68,1	69,4	70,7
Toiminnan laajuustiedot
Liikevaihdon muutos %	−8,2	2,1	3,8	1,8	0	1,8
Investoinnit liikevaihdosta %	0,2	0,4	0,2	0,3	0,3	0,3

Henkilöstösuunnitelma

	2020	2021	Ennuste 2021	2022	2023	2024
Henkilöstön käyttö
Henkilöstön määrä	1 467	1 420	1 444	1 427	1 416	1 416
Henkilöstötyövuodet (oma henkilöstö)	1 299	1 223	1 279	1 264	1 254	1 254

Tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut

Tuottavuusmittari

Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma

1 000 €	Käyttö 2020	Ennuste 2021	Talousarvio 2022	Talous- suunnitelma 2023	Talous- suunnitelma 2024
Liikevaihto	92 994	96 497	98 377	98 294	100 063
Liiketoiminnan muut tuotot	927	904	983	993	998
Varsinaiset kulut	−97 720	−98 027	−99 420	−99 103	−100 514
Poistot	−199	−179	−130	−104	−83
Liikeylijäämä/alijäämä	−3 998	−806	−190	80	464
Muut korkomenot	−1	−4
Korvaus peruspääomalle	−80	−80	−80	−80	−80
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)	−4 078	−890	−270	0	384

1 000 €	Käyttö 2020	Ennuste 2021	Talousarvio 2022	Talous- suunnitelma 2023	Talous- suunnitelma 2024
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä/alijäämä	−3 998	−806	−190	80	464
Poistot	199	179	130	104	83
Korvaus peruspääomalle	−80	−80	−80	−80	−80
Muut rahoitusmenot	−1	−4
Investointimenot	−177	−200	−300	−300	−300
Toiminnan ja investointien rahavirta	−4 057	−911	−440	−196	167
Muut maksuvalmiuden muutokset	4 033
Rahoituksen rahavirta	4 033
Vaikutus maksuvalmiuteen	−23	−911	−440	−196	167