Liikenneliikelaitos (HKL)
Talousarvion 2022 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä
HKL:n talousarvio on laadittu liikelaitosorganisaation mukaisesti. HKL:n yhtiöittämisen tuomat muutokset HKL:n ja kaupungin talousarvioon tehdään alkuvuonna 2022. Yhtiöittämisessä HKL:n metro-omaisuus ja metroon liittyvät keskeiset sopimukset jäävät liikelaitokseen. Osakeyhtiöön siirtyvät HKL:n kaikki muu omaisuus, sopimukset sekä HKL:n nykyinen henkilöstö kokonaisuudessaan.
Talousarviovuonna 2022 Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) toiminnan keskiössä on edelleen turvallisuuskulttuurin kehittäminen ja kustannustehokkuuden parantaminen. Lisäksi HKL keskittyy toimintansa elinkaaren aikaisten päästöjen minimoimiseen sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
HKL haluaa osoittaa omistajilleen ja asiakkailleen, että sen tuottamat palvelut ovat kustannustehokkaita ja kilpailukykyisiä. Kustannustehokkuuden näkökulma näkyy kaikessa HKL:n päätöksenteossa ja toiminnassa. Turvallisuuskulttuuria kehitetään jatkamalla monipuolisia koulutuksia sekä työturvallisuuden osalta huomioimalla erityisesti työtapaturmariskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy.
HKL kantaa vastuuta koko toimitusketjun ja toiminnan elinkaaren päästöistä ja lähtee toteuttamaan erillisen kehitysohjelman mukaisia hiilineutraaliuteen tähtääviä toimenpiteitä.
Varmistaakseen asemansa alan johtavana asiantuntijana HKL ottaa käyttöön osaamisen johtamisen järjestelmän henkilöstön ainutlaatuisen osaamisen kehittämiseksi.
HKL:n tuottamassa raitio- ja metroliikenteessä liikennesuoritteiden määrän ennakoidaan hieman nousevan vuodesta 2021, mutta HSL:n koronapandemian talousvaikutusten vuoksi tekemät sopeutukset jatkuvat vuonna 2022.
Vuoden 2022 aikana HKL valmistautuu taloussuunnitelmakauden aikana käynnistyvien Länsimetron toisen vaiheen sekä Raide-Jokerin liikennöintiin ja infran ylläpitoon.
Investoinneissa Raide-Jokerin rakentaminen on keskeisin hanke vuonna 2022. Myös Kruunusillat -hankkeen ja Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen rakentaminen ovat käynnissä vuonna 2022.
Toiminnan kuvaus
HKL vastaa pääkaupunkiseudun metron, Helsingin kantakaupungin raitiovaunujen ja Suomenlinnan lautan liikennöinnistä sekä Helsingin kaupunkipyöräpalvelun tuottamisesta. Liikennöinnin lisäksi HKL:n tehtävänä on osana Helsingin kaupunkikonsernia tuottaa kestävän liikkumisen palveluja kuten metro-, raitio- ja lauttaliikenteen sekä kaupunkipyöräilyn palveluja.
HKL rakennuttaa, hoitaa, ylläpitää, valvoo, vuokraa ja kehittää joukkoliikenteen infrastruktuuria ja siihen liittyviä tiloja ja toimintoja sekä tarjoaa näihin liittyviä palveluja. HKL tuottaa myös monia muita kestävää liikkumista tukevia palveluita kuten liityntäpysäköinnin järjestäminen.
Kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttaminen
Kaupunkistrategia 2017–2021
HKL mahdollistaa Helsingin seudun väestökasvun hallitun etenemisen toteuttamalla onnistuneesti lukuisia yhteiskunnalle tärkeitä joukkoliikenteen infrastruktuurihankkeita sekä kehittämällä ja tuottamalla kestäviä liikkumispalveluita. HKL toteuttaa useita raitioverkon kehittämishankkeita sekä kantakaupungissa että seudullisesti, kuten Raide-Jokeri ja Kruunusillat -hankkeet. Lisäksi valmistelemme Länsimetron jatkeen vastaanottoa kunnossapitoon ja liikennöintiin sekä metron kapasiteetin kasvattamista erillisellä kehityshankkeella. Tämän lisäksi HKL kehittää Helsingin liityntäpysäköintiverkostoa entistä käyttäjälähtöisemmäksi.
HKL varmistaa laajenevan toiminnan laadun hyödyntämällä tehokkaasti erilaisia digitaalisia ratkaisuja. Kunnossapidon uuden toiminnanohjausjärjestelmän vaiheittainen käyttöönotto on merkittävä askel kohti tehokkaampaa omaisuuden elinkaaren hallintaa. Tiedolla johtamisen valmiuksia parannetaan analytiikkaympäristön ja tietovaraston laajentamisella ja kehittämisellä. Turvallisuuden hallintaa parannetaan valmistuneen metron tilannekuvajärjestelmän jatkokehityksellä ja turvallisuusosaamiseen panostetaan hyödyntämällä virtuaalitodellisuutta koulutuksissa sekä ajosimulaattoria kuljettajakoulutuksessa. Sisäisen viestinnän ja työtyytyväisyyden parantamiseksi HKL:n kuljettajille on kehitetty ja käyttöönotettu mobiilisovellus, jonka laajentamisesta koko henkilöstölle päätetään käyttökokemusten perusteella.
HKL perustehtävä kestävän liikenteen, erityisesti raidejoukkoliikenteen tuottajana ja operaattorina toteuttaa suoraan kaupungin ilmasto- ja muita ympäristötavoitteita. Käytämme liikenteen sähkön lähteenä vain uusiutuvaa energiaa. Hyödynnämme toteuttamiemme uudisrakennushankkeiden vastuullisuuden kehittämisessä vastuullisuussertifiointeja. Valmistuva Hiilineutraali HKL –toimintaohjelma tulee systematisoimaan ja varmistamaan erityisesti rakentamisen ilmastotoimenpiteiden toteutuksen.
HKL edistää pyöräilyä kaupungissa mm. vastaamalla kaupunkipyöräpalvelun sujuvuudesta ja edelleen kehittämisestä. Kehitämme pyöräilyn palvelutasoa myös lisäämällä laadukkaita pyörien liityntäpysäköintipaikkoja. Autojen liityntäpysäköinnin palvelutasoa kehitetään yhteistyössä HSL:n kanssa tarjoamalla esim. reaaliaikaista liityntäpysäköinnin saatavuustietoa.
Toimintaympäristön muutostekijät 2022–2025
Vastuullinen talous kestävän kasvun perusteena
HKL:n yhtiöittämisen tuomat muutokset HKL:n ja kaupungin talousarvioon tehdään alkuvuonna 2022. Yhtiöittämisessä HKL:n metro-omaisuus ja metroon liittyvät keskeiset sopimukset jäävät liikelaitokseen. Osakeyhtiöön siirtyvät HKL:n kaikki muu omaisuus, sopimukset sekä HKL:n nykyinen henkilöstö kokonaisuudessaan.
Koronapandemia voi pidemmällä aikavälillä vaikuttaa myös ihmisten liikkumistarpeeseen ja sitä kautta suunniteltujen investointien ajoitukseen sekä taloudellisiin mahdollisuuksiin investointihankkeiden toteuttamiseksi. Samanaikaisesti on varmistettava toiminnan kustannustehokkuus ja valmius toiminnan laajentamiselle.
Toimiva ja kaunis kaupunki
Väestönkasvu ja tiivistyvä kaupunkirakenne ennustavat joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvua pitkällä tähtäimellä. HKL vastaa näihin tarpeisiin useilla eri hankkeilla, kuten Raide-Jokeri, Kruunusillat, Kalasatamasta Pasilaan -hanke ja metron kapasiteettiin liittyvät hankkeet. Nämä lisäävät HKL:n kalusto-, kuljettaja- ja kunnossapidon kapasiteetin tarvetta.
Väestön ikääntyminen sekä monimuotoisuuden lisääntyminen kasvattavat vaatimuksia joukkoliikennepalvelujen esteettömyydelle ja korostavat turvallisuuskysymyksiä entistä enemmän. HKL:n osalta tämä tarkoittaa panostusta asema- ja pysäkkiympäristöjen sekä kaluston turvallisuuteen ja esteettömyyteen.
Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua
Sekä kansalliset että kaupungin tiukentuvat ympäristötavoitteet asettavat uusia vaatimuksia erityisesti kestävään rakentamiseen, uusiutuvan energian hankintaan ja energia- ja materiaalitehokkuuteen. HKL vastaa näihin vaatimuksiin käynnistämällä oman Hiilineutraali HKL –toimintaohjelman toimenpiteet, joilla tullee olemaan korottava vaikutus erityisesti infrahankkeiden kustannuksiin.
Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2022
Lainsäädäntö
Lainsäädäntöön liittyviä muutoksia, jotka vaikuttaisivat HKL:n toimintaympäristöön, ei ole tunnistettu.
Toimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutostekijät ovat pidemmän välin muutostekijöitä liittyen väestönkasvuun, väestön ikääntymiseen ja ympäristövaatimusten tiukentumiseen.
Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät
Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi HKL:n toimintaan. Matkustajamäärät ovat laskeneet merkittävästi pandemian aikana, mikä on tuonut vaikeasti ennakoitavaa vaihtelua tilattuihin liikennöintimääriin. Pandemiatilanteen muuttuessa HKL:n tulee pystyä joustavasti vastaamaan muuttuviin kysynnän ja turvallisuuden tarpeisiin vuoden 2022 aikana.
Taloudellinen kestävyys
Tuottavuus
HKL:n tuottavuus paranee suunnitelmakaudella 2022–2024. Liikenne laajenee metroliikenteessä länsimetron toisen vaiheen käynnistyessä 2023 sekä raitioliikenteessä Raide-Jokerin ja Kalasataman liikenteen alkaessa vuosien 2023–2024 aikana. Suoritemäärän nouseminen mahdollistaa tuottavuuden parantumisen erityisesti operatiivisessa toiminnassa.
HKL pyrkii jatkuvasta parantamaan tuottavuutta esimerkiksi uuden teknologian sekä tietojärjestelmien käyttöönotolla. Myös organisaatiorakenteeseen tehdyillä muutoksilla pyritään edistämään tuottavuuden parantamista.
Yksikkökustannukset
HKL:n talousarvion tunnusluvuissa esitetään tuottavuuden kehitys vuosina 2020–2024. Tuottavuusmittarin suoritteena käytetään raitio- ja metroliikenteen paikkakilometrejä painotettuna liikennöinti- ja infrakorvauksien mukaan. Panoksena mittarissa käytetään kokonaismenoja ilman korkomenoja ja varauksia sekä länsimetron rahoitusvastiketta.
Vuonna 2022 valmistaudutaan liikenteen laajennuksiin, jotka tapahtuvat vuosina 2023–2024. Valmistautumisvaiheessa HKL:n menot lisääntyvät, mutta suoritetason nousu tapahtuu vasta vuosina 2023–2024. HKL:n tuottavuus heikkenee vielä vuonna 2022.
Vuosina 2023–2024 HKL:n tuottavuus parane liikenteen suoritemäärien noustessa metro- ja raitioliikenteessä. Vuonna 2024 tuottavuus on parempi kuin tuottavuuslaskennan lähtövuonna 2020. Suoritemäärän kasvaminen mahdollistaa tuottavuuden parantamisen erityisesti operatiivisessa toiminnassa. Uudet liikenneyhteydet nostavat kuitenkin huomattavasti HKL:n pääomakustannuksia. Vuonna 2024 on tarkoitus ottaa käyttöön myös Ruskeasuon uusi raitiovaunuvarikko, joka nostaa merkittävästi raitioliikenteen kustannustasoa.
Talousarvion tavoitteet
Sitovat toiminnan tavoitteet
HKL:n sitovat tavoitteet on asetettu asiakas-, luotettavuus- ja talousnäkökulmasta. Tavoitteita on kolme ja mittareita yhteensä viisi kappaletta.
Luotettavuudessa pyritään saavuttamaan parempi taso kuin keskimäärin viimeisten kolmen vuoden aikana on toteutunut. Asiakastyytyväisyydessä tavoite on asetettu vuoden 2019 toteumien pohjalta.
Suoritteet
Vuonna 2022 HKL:n suoritemäärän arvioidaan hieman nousevan vuodesta 2021. Raitioliikenteessä ajettavat linjakilometrit nousevat noin 5 %, mutta metroliikenteessä linjakilometrit laskevat noin 2 %.
Raitioliikenteessä jatketaan edelleen sopeutustoimia koronakriisin taloudellisten vaikutusten takia. Vuonna 2022 raitioliikenteessä varaudutaan Ilmalan liikenteen käynnistämiseen, jolloin linja 9 reitti pitenee Pasilan asemalta Ilmalantorille. Samalla linjaa 9 jatketaan Länsiterminaali T2:lta uudelle kääntöpaikalle Bunkkerin edustalle. Lisäksi vuonna 2022 linjaa 7 jatketaan Pasilan asemalta Meilahden sairaalalle, samalla linjan 2 päätepysäkki siirtyy Pasilan asemalta Messukeskukselle.
Metroliikenteessä jatketaan myös sopeutustoimia vuonna 2022. Metroliikenteessä harvennetaan ruuhka-ajojen vuoroväliä myös siksi, että varmistetaan riittävä junakaluston määrä Länsimetron 2 vaiheen koeajoihin.
Vuosina 2023–2024 suoritetaso nousee merkittävästi raitio- ja metroliikenteessä liikenteen laajentuessa Länsimetron 2 vaiheen, Raide-Jokerin ja Kalasataman liikenteen käynnistyessä. Raitioliikenteessä ajettavat linjakilometrit nousevat noin 50 % ja metroliikenteessä 14 % vuodesta 2022 vuoteen 2024.
Henkilöstösuunnitelma
HKL:n henkilömäärä on keskimäärin 1 294 henkilöä vuonna 2022. Vuodesta 2021 keskimääräinen henkilöstömäärä nousee 30 henkilöllä. Henkilömäärää nostaa valmistautuminen liikenteen laajentumisiin.
Vuonna 2023 henkilömäärä nousee 85 henkilöllä edellisestä vuodesta ja vuonna 2024 henkilömäärä nousee 58 henkilöllä vuodesta 2023. HKL varautuu aloittamaan Länsimetron laajennuksen ja Raide-Jokerin liikennöinnin vuoden 2023 aikana sekä Kalasataman liikennöinnin vuonna 2024.
Vuodesta 2021 henkilömäärä nousee yhteensä 173 henkilöllä vuoteen 2024 mennessä, noususta kuljettajien osuus on 120 henkilöä.
Talousarvion vaikutusten arviointi
Taloudelliset vaikutukset
HKL mahdollistaa joukkoliikenteen tuottamisella asukkaiden tehokkaan vapaa- ja työajanliikkumisen sekä parantaa yritysten toiminnan edellytyksiä vapauttamalla tilaa tieliikenteeseen.
Kuntalaisvaikutukset
Lisääntyvä ja esteetön joukkoliikenne mahdollistaa kaikkien sujuvan liikkumisen ikään, kuntoon ja sosiaaliseen asemaan katsomatta. Pyöräilypalvelujen kehittäminen muun joukkoliikenteen kehittämisen ohella arvioidaan edesauttavan ja tukevan kaupunkilaisten hyvinvointia ja sujuvaa liikkumista.
Ympäristövaikutukset
HKL tuottaa positiivisia ympäristövaikutuksia, sillä kestävän liikkumisen palvelut tukevat Helsingin seudun kaupunkirakenteen tiivistämistä sekä hiilineutraaliuden ja muiden ympäristötavoitteiden saavuttamista. HKL:n käyttämä liikennöintisähkö on uusiutuvaa ja raideliikenne vähentää liikenteestä aiheutuvaa melua sekä parantaa ilmanlaatua. HKL:n merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset liittyvät suurten raideliikenne- ja varikkohankkeiden rakentamisen hiilidioksidipäästöihin. HKL laatii Hiilineutraali HKL -toimintaohjelman, jossa määritellään konkreettiset toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi.
Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet
Sitovat toiminnan tavoitteet
| Strategian teema | Tavoite | Mittari |
| Toimiva ja kaunis kaupunki | Minimoimme ajamattomien lähtöjen määrän ylläpitääksemme korkeaa joukkoliikenteen luotettavuutta. | Ajettujen lähtöjen osuus tilatuista lähdöistä. Tavoitetasot: Raitioliikenne 99,85 % Metroliikenne 99,85 % |
| Vastaamme asiakkaiden keskeisiin tarpeisiin ylläpitääksemme laadukasta asiakaskokemusta. | Asiakkaiden antama liikennöitsijäarvosana HSL:n tuottamassa kyselytutkimuksessa. Tavoitetasot: Raitioliikenne 4,04 (2020: 4,04) Metroliikenne 4,15 (2020: 4,15) | |
| Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana | HKL:n talous pysyy tasapainossa | Tilikauden tulos Tavoitetasot: tilikauden tulos vähintään nolla. |
Suorite- ja taloustavoitteet
Suoritteet - Prestation
| 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Suoritetavoitteet | ||||||
| Paikkakilometrit | ||||||
| Raitioliikenne | 751 | 779 | 737 | 870 | 1 049 | 1 356 |
| Metroliikenne | 3 430 | 3 336 | 3 314 | 3 232 | 3 670 | 3 684 |
| Yhteensä | 4 182 | 4 115 | 4 051 | 4 102 | 4 719 | 5 040 |
| Toiminnan laajuustiedot | ||||||
| Liikevaihto | 213 | 228 | 224 | 244 | 275 | 314 |
| Liikevaihto/henkilö | 166 | 168 | 177 | 189 | 199 | 218 |
| Liikevaihdon muutos | 3 | 6 | 5 | 9 | 13 | 14 |
Henkilöstösuunnitelma
| 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön käyttö | 1 283 | 1 355 | 1 264 | 1 294 | 1 379 | 1 437 |
| Henkilöstön määrä | 1 253 | 1 320 | 1 234 | 1 264 | 1 350 | 1 408 |
| Henkilöstötyövuodet (oma henkilöstö) |
Tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut
Tuottavuusmittari - Produktivitetsmätare
| 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuottavuusindeksi, Tuottavuus | 100,0 | 91,0 | 94,0 | 93,0 | 98,0 | 104,0 |
Yksikkökustannusten kehitys
| 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 0,057 | 0,062 | 0,061 | 0,065 | 0,063 | 0,067 |
Prosenttimuutos yksikkökustannuksissa
| 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 3,6 % | 7,0 % | 6,6 % | −3,1 % | 6,3 % |
Tilankäytön mittarit
| 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilan käyttö | ||||||
| Tilat | ||||||
| Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessa asiakasmäärään |
Rahoitus ja investoinnit
HKL:n nettolainamäärä lisääntyy 556,7 miljoonaa eurolla vuosina 2022–2024. Nostettava laina on kaupungin ulkopuolista lainaa.
Liikennelaitoksen investointisuunnitelma kattaa vuodet 2022–2031. Investointien yhteissumma on 1 800,5 miljoonaa euroa. Raide-Jokerin rakentamiseen arvioidaan saatavan valtionosuutta 21,8 miljoonaa euroa vuonna 2022. Siten vuosien 2022–2031 nettoinvestointien yhteissumma on 1 778,7 miljoonaa euroa. HKL:n investointisuunnitelmassa ei ole mukana yhtiömuotoisena toteutettavaa Ruskeasuon raitiovarikon investointia. Myös Koskelan varikon uudistamisinvestointi on alustavasti suunniteltu tehtäväksi yhtiömuotoisena eikä sitä ole sisällytetty HKL:n investointisuunnitelmaan.
Omavaraisuusaste on 31,2 % vuonna 2022, 28,1 % vuonna 2023 ja 27,4 % vuonna 2024.
Vuosien 2022–2031 suurin yksittäinen HKL:n investointihanke on Kruunusillat-hanke, johon on varattu suunnitelmakaudelle 276 milj. euroa. Kustannusarvioon sisältyvät uudet raitiovaunut 89 miljoonaa euroa sekä silta- ja ratainvestoinnit 187 miljoonaa euroa.
Vihdintien pikaraitiotiehankkeeseen ja läntisen kantakaupungin raitiotiehen on varattu suunnitelmakaudelle 218 miljoonaa euroa pääosin vuosille 2026–2030. Liikennöintiä varten hankittavaan uuteen raitiovaunukalustoon on varattu 58 miljoonaa euroa ja ratainvestointeihin 160 miljoonaa euroa.
Uusien metrovaunujen (M400) hankintaan on budjetoitu 211 miljoonaa euroa vuosille 2027–2031. Vanhojen raitiovaunujen korvausinvestointiin on varattu 137 miljoonaa euroa pääosin vuosille 2027–2031.
Raide-Jokeri -hankkeeseen on varattu suunnitelmakaudelle 135 miljoonaa euroa. Liikennöintiä varten hankittavaan uuteen raitiovaunukalustoon on varattu 70 miljoonaa euroa sekä rata- ja varikkoinvestointeihin yhteensä 65 miljoonaa euroa; rata- ja varikkovaraus sisältää vain Helsingin kaupungin osuuden.
Muita suuria hankkeita suunnitelmakaudella ovat metron liikenteenohjausjärjestelmän uudistamisinvestointi (106 miljoonaa euroa) ja Kalasatamasta Pasilaan –raitiotiehanke (79 miljoonaa euroa).
Viikki-Malmin –raitiotiehankkeeseen on varattu yhteensä 10 miljoonaa euroa vuosille 2030–2031.
Vuoden 2022 suurin yksittäinen investointihanke on Kruunusillat-hankkeen infran rakentaminen 53 miljoonaa euroa. Muita suuria investointikohteita ovat Raide-Jokerin infran rakentaminen 51 miljoonaa euroa, Kalasatamasta Pasilaan –raitiotie 33 miljoonaa euroa, Raide-Jokerin vaunukalusto 26 miljoonaa euroa ja M300-metrojunien hankinta 22 miljoonaa euroa.
Investointien osalta varaudutaan käynnistämään Herttoniemen metroaseman peruskorjaus siihen liittyvän laajemman kehityshankkeen edellyttämässä aikataulussa.
Vaikutus kaupungin talouteen
HKL maksaa kaupungille peruspääoman tuottoa 8,4 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa infran korkotulon kaupungille. Koron määrä on 18,5 miljoonaa euroa vuonna 2022. Kaupunki maksaa HKL:lle suoraa tukea 29,2 miljoonaa euroa. Kaupungin tuella HKL kattaa ne menot, joita HKL ei pysty laskuttamaan HSL:ltä tai muulta taholta. Suoran tuen nousu edellisestä vuodesta johtuu pääosin infraomaisuuden poisto- ja korkotuen noususta.
Kaiken kaikkiaan HKL:n nettovaikutus kaupungin budjettiin on -2,2 miljoonaa euroa vuonna 2022.
Vuosina 2023–2024 nettovaikutus kaupungin budjettiin arvioidaan olevan -5,6 miljoonaa euroa ja -4,2 miljoonaa euroa.
Investoinnit
| Investoinnit | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
| Investoinnit | 145 866 | 234 346 | 297 782 | 237 708 | 143 676 |
| Rahoitusosuudet | -9 599 | -26 653 | -21 811 | ||
| Investoinnit | 136 267 | 207 693 | 275 971 | 237 708 | 143 676 |
| Suurimmat investoinnit | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
| Kruunusillat infra | 4 269 | 22 100 | 52 535 | 40 654 | 41 295 |
| Kalasataman raitiotiet, infra | 4 115 | 1 000 | 32 500 | 25 000 | 11 400 |
| Raide-Jokerin vaunut | 550 | 1 262 | 25 700 | 31 800 | 6 300 |
| Raide-Jokeri Infra | 84 772 | 77 849 | 50 300 | 5 200 | |
| M300-metrojunat, optiohankinta | 3 989 | 14 410 | 21 624 | 114 | 2 199 |
| Raide-Jokeri ratikkavarikko | 6 894 | 25 062 | 15 200 | ||
| MLNRV –raitiovaunujen korvaushankinta | 0 | 15 000 | |||
| M100-metrojunien peruskorjaus | 2 844 | 10 666 | 10 145 | 3 112 | 60 |
| Metron raidevirtapiirien korvaaminen | 0 | 0 | 2 000 | 5 045 | 5 045 |
| Vaikutus kaupunkiin | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
| Perustamislainan korko | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Peruspääoman tuotto | 8 442 | 8 442 | 8 442 | 8 442 | 8 442 |
| Infran korkotulo | 18 701 | 19447 | 18 545 | 20 939 | 27 378 |
| Perustamislainan lyhennys | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Tuki kaupungilta | -22 151 | -25 795 | -29 173 | -34 981 | -40 057 |
| Peruspääoman B korotus | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Netto | 4 992 | 2 094 | -2 187 | -5 600 | -4 236 |
| Pitkäaikaisen vieraan pääoman lisäys | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Pitkäaikaisen vieraan pääoman vähennys | 9 210 | 14 210 | 14 210 | 14 210 | 14 210 |
| Pitkäaikaisen vieraan pääoman korko | 2 417 | 2 257 | 2 452 | 2 452 | 2 452 |
Tulos- ja rahoituslaskelma
| 1 000 € | Käyttö 2020 | Ennuste 2021 | Talousarvio 2022 | Talous- suunnitelma 2023 | Talous- suunnitelma 2024 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tuki infrainvestointien pääomakuluihin | 35 323 | 25 795 | 29 173 | 34 981 | 40 057 |
| Muut myyntitulot | 177 612 | 198 184 | 214 740 | 239 849 | 273 415 |
| Liikevaihto | 212 935 | 223 979 | 243 913 | 274 830 | 313 472 |
| Valmistus omaan käyttöön | 5 311 | 6 569 | 8 088 | 8 354 | 8 354 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 18 044 | 17 774 | 18 291 | 18 790 | 18 791 |
| Varsinaiset kulut | −151 104 | −160 168 | −175 331 | −188 744 | −202 067 |
| Poistot | −48 735 | −51 478 | −55 588 | −67 186 | −82 733 |
| Liikeylijäämä/alijäämä | 36 451 | 36 676 | 39 373 | 46 044 | 55 817 |
| Rahoitustuotot | 1 | ||||
| Rahoituskulut | |||||
| Korkokulut kaupungin lainasta | −2 417 | −2 257 | −2 452 | −2 452 | −2 452 |
| Muut korkomenot | −3 311 | −3 740 | −6 909 | −10 886 | −13 930 |
| Korvaus peruspääomalle | −8 442 | −8 442 | −8 442 | −8 442 | −8 442 |
| Muut rahoitusmenot | −18 701 | −19 447 | −18 545 | −20 939 | −27 378 |
| Satunnaiset erät | |||||
| Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia | 3 580 | 2 789 | 3 025 | 3 325 | 3 614 |
| Poistoeron muutos | −2 982 | 2 778 | 2 829 | 2 829 | 2 829 |
| Varausten muutos | 2 192 | −6 209 | −5 854 | −6 154 | −6 443 |
| Tilikauden ylijäämä (alijäämä) | 2 790 | −642 | 0 | 0 | 0 |
| 1 000 € | Käyttö 2020 | Ennuste 2021 | Talousarvio 2022 | Talous- suunnitelma 2023 | Talous- suunnitelma 2024 |
|---|---|---|---|---|---|
| Toiminnan rahavirta | |||||
| Liikeylijäämä/alijäämä | 36 451 | 36 676 | 39 373 | 46 044 | 55 817 |
| Poistot | 48 735 | 51 478 | 55 588 | 67 186 | 82 733 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | |||||
| Korvaus peruspääomalle | −8 442 | −8 442 | −8 442 | −8 442 | −8 442 |
| Korkokulut kaupungin lainasta | −2 417 | −2 257 | −2 452 | −2 452 | −2 452 |
| Muut | −22 206 | −23 196 | −25 454 | −31 825 | −41 308 |
| Investointien rahavirta | |||||
| Investointimenot | −145 866 | −242 791 | −297 782 | −237 708 | −143 676 |
| Rahoitusosuudet investointimenoihin | 9 599 | 22 824 | 21 811 | ||
| Käyttöomaisuuden myyntitulot | 3 492 | −8 | |||
| Toiminnan ja investointien rahavirta | −80 655 | −165 716 | −217 358 | −167 197 | −57 329 |
| Rahoituksen rahavirta | |||||
| Lainakannan muutokset | |||||
| Pitkäaikaisten lainojen lisäys | 60 000 | ||||
| Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys | 191 600 | 354 126 | 214 288 | 107 021 | |
| Pitkäaikaisten lainojen vähennys | −9 210 | −14 210 | −14 210 | −14 210 | −14 210 |
| Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys | −13 085 | −13 085 | −13 085 | −22 665 | −40 371 |
| Muut maksuvalmiuden muutokset | 42 950 | 1 391 | −119 968 | ||
| Rahoituksen rahavirta | 80 655 | 165 696 | 206 863 | 177 413 | 52 440 |
| Vaikutus maksuvalmiuteen | 0 | −20 | −10 495 | 10 216 | −4 889 |