5. Talousarvioehdotus 2022
Talousarvioehdotus 2022
5.1 Talousarvioehdotuksen 2022 taustaa ja tunnuslukuja
Kaupunkistrategian taloustavoitteet talousarvioehdotuksen pohjana
Helsingillä on edessään merkittäviä haasteita lähivuosina talouden ja toiminnan sopeuttamisessa yhtäältä koronaepidemian aiheuttamaan talouskasvun vuoden 2020 notkahtamiseen ja toisaalta sote-uudistuksen jälkeiseen kuntien rahoituksen sekä myös sote-toimintojen rahoituksen toimintaympäristöön.
Helsinki on hoitanut talouttaan vastuullisesti, minkä ansiosta koronaepidemian aikanakin kaupungin talous on ollut vahva eikä taloudelliseen äkkijarrutukseen ole ollut tarvetta.
Koronaepidemian sekä sote-uudistuksen rahoitusmuutosten vaikutukset kaupungin talouteen ovat kuitenkin merkittäviä. Kaupunki onkin uudessa kaupunkistrategiassaan määrittänyt selkeät taloudenpidon vastuuperiaatteet. Tulevina vuosina Helsinki joutuu rahoittamaan investointejaan viime vuosia olennaisesti suuremmalta osin lainarahoituksella.
Kaupunkistrategian panostukset palveluiden kehittämiseen sekä koronaepidemiasta toipumiseen aiheuttavat aikaisempaa suurempaa toimintamenojen kasvua. Samaan aikaan verotulojen kasvu on koronavuosina hidastunut ja tätä korvaavat valtion kompensaatiotoimenpiteet ovat väliaikaisia vuosille 2020–2021 kohdistuvia toimenpiteitä, joiden vaikutus poistuu pääosin vuonna 2022.
Kaupunkistrategian mukaan vastuullinen talous on kestävän kasvun perusta. Kaupunki sitoutuu valtuustokauden alussa käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteeseen. Tällä vältytään siltä, että kulloinenkin suhdannetilanne johtaa menotalouden epätarkoituksenmukaisiin kasvu- tai säästöliikkeisiin.
Toimintamenot kasvavat strategian vastuuperiaatteen mukaisesti
Käyttömenojen kasvu toteutuu strategiassa sovitun vastuuperiaatteen mukaisesti. Kokonaisuudessa käyttömenot kasvavat kuitenkin nopeammin koronapaketin ja rakenteellisten uudistusten tuoman liikkumavaran myötä. Työterveyspalveluista tullaan järjestämään laatukilpailutus, jolla parannetaan työterveyspalveluiden saatavuutta, sisäisten digitaalisten peruspalveluiden tuotantoa varten perustetaan in-house-yhtiö ja Staralle ja Palvelukeskusliikelaitokselle asetetaan uusia tuottavuusvelvoitteita. Lisäksi lakisääteisten velvoitteiden lisäyksistä aiheutuvaa menojen nousua on rahoitettu vastuuperiaatteen ulkopuolelta, koska niihin liittyy valtiovallan lupaus korvata kyseiset lisämenot kunnille. Yhteenlaskettu käyttömenojen kasvu on ensi vuonna 6 prosenttia.
Kaupungin tuloslaskelman mukaiset ulkoiset kokonaistoimintamenot vuonna 2022 kasvavat 5,7 prosenttia verrattuna vuoden 2021 talousarvioon. Vuoden 2020 toteumaan nähden ulkoiset menot kasvavat 9 prosenttia. Kuntatalousohjelman mukaan toimintamenokasvun arvioidaan vuonna 2022 maassa keskimäärin olevan 3 prosenttia.
Kaupunkistrategian mukaan kaupunki sitoutuu valtuustokauden alussa käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteeseen. Vastuuperiaatteen mukaan vuosittaiset talousarviot eivät ylitä vastuuperiaatteen mukaista menotasoa. Käyttötalousmenojen kasvu sidotaan kustannustason ja väestönkasvun muutokseen sekä kaupunkiorganisaationa itsellemme asettamaan tuottavuustavoitteeseen, joka on vuonna 2022 0,3 prosenttiyksikköä ja sen jälkeen 0,5 prosenttiyksikköä.
Kustannustason muutosta kuvaa peruspalvelujen hintaindeksi. Väestönkasvun osalta kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalveluiden väestönkasvua kuvaavana parametrina käytetään ikäryhmäkohtaista kasvua ja muutoin väestön kokonaismuutosta.
Toimintamenokasvun vastuuperiaatteen laskentatekijät ovat seuraavat:
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
| Väestömäärä (1.1.) | 656 920 | 658 943 | 663 350 | 670 069 |
| Väestön kasvu | 0,50 % | 0,31 % | 0,67 % | 1,01 % |
| Ikäryhmäpainotettu kasvu | 0,42 % | 0,71 % | 0,98 % | |
| Peruspalveluiden hintaindeksi (syyskuu 2021) | 2,7 % | 2,5 % | 2,3 % | 2,4 % |
| Tuottavuuden parantaminen, %-yksikköä | -0,50 | -0,30 | -0,50 | -0,50 |
| Vastuuperiaatteen mukainen menokasvu laskentatekijöiden perusteella | 2,62 % | 2,51 % | 2,88 % |
Kokonaisinvestoinnit mitoitetaan asetetun alijäämätavoitteen mukaisesti
Korkean toimintamenokasvun myötä sekä valtion kompensaatiotoimenpiteiden poistuessa vuonna 2022 kaupungin vuosikate ja tulos heikkenevät vuoden 2022 talousarviossa aiempiin vuosiin verrattuna. Kun investointipanostukset ovat samaan aikaan vuonna 2022 ennätyksellisen korkealla, niin kaupungin investointien tulorahoitusprosentti heikkenee ja on vuoden 2022 talousarviossa 40 prosenttia.
Taulukko 1 – Helsingin kaupungin talouden tunnuslukuja (sisältäen liikelaitokset ja itsenäisinä taseyksiköinä toimivat rahastot)
| Milj. € | Käyttö 2020 | Ennuste 2021 | TA 2022 | TS 2023 | TS 2024 |
|---|---|---|---|---|---|
| Vuosikate | 863,4 | 615,8 | 422,7 | 740,6 | 600,2 |
| Poistot | -375,9 | -381,3 | -394,0 | 409,6 | 428,2 |
| Tilikauden tulos | 496,7 | 234,5 | 28,6 | 331,1 | 172,0 |
| Toiminnan ja investointien rahavirta | -8,8 | -329,9 | -633,1 | -322,1 | -258,5 |
| Lainakanta | 992 | 1 091 | 1 482 | 1 761 | 1 917 |
| Vuosikate % poistoista | 230 | 161 | 107 | 181 | 140 |
| Investointien tulorahoitus-% | 85 | 65 | 40 | 69 | 70 |
Strategian mukaisesti taloussuunnitelman kokonaisinvestoinnit on mitoitettu rahoituksellisesti kestävälle tasolle toiminnan ja investointien rahavirran sekä lainakannan kasvun näkökulmasta. Toiminnan ja investointien rahavirta voi olla alijäämäinen valtuustokauden aikana yhteensä enintään julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa paikallishallinnolle asetetun alijäämätavoitteen verran (alijäämä eli toiminnan ja investointien rahavirta -0,5 prosenttia suhteessa Helsingin arvioituun BKT:hen).
Erityisesti vuosien 2022 ja 2023 korkean investointitason seurauksena toiminnan ja investointien rahavirta on näinä vuosina asetettua vuosittaista tavoitetasoa alijäämäisempi. Sen sijaan taloussuunnitelman mukaan valtuustokauden lopulla vuosina 2024 ja 2025 alijäämäisyys olisi pienempää ja se alittaisi tavoitetason.
Näin toiminnan ja investointien rahavirta on taloussuunnitelmassa vuosina 2022–2025 keskimäärin tavoitteen mukainen (kun huomioidaan se, että alijäämätavoitteen ulkopuolella on koronasta toipumiseen vuodelle 2022 varattu tilapäinen paketti 70 milj. euroa sekä eräitä lakisääteisten uusien tehtävien kustannuksia).
Investointien rahavirran ennakointiin liittyy lyhyellä aikavälillä aina epävarmuutta, sillä yksittäiset investointihankkeet saattavat viivästyä kaupungista riippumattomista syistä, minkä lisäksi tulopuoleen liittyy epävarmuustekijöitä. Strategiaan kirjattu investointisääntö sitoo toiminnan ja investointien rahavirran toteumaa. Tilinpäätöksiin kirjattu toteutunut toiminnan ja investointien rahavirta on säännönmukaisesti ylittänyt talousarvion mukaisen rahavirran. Tulopohjan ennustamisen ja investointien toteutumisasteen ennustamisen systemaattinen vaikeus puoltaa budjetointivaiheen teknisesti korkeampaa investointitasoa.
Strategiakauden edetessä rahavirran ja rahavirtasäännön toteutumista seurataan kaksi kertaa vuodessa talousarvioiden ja tilinpäätösten hyväksymisen yhteydessä. Kokonaisuutena vuosina 2022–2025 keskimääräinen tulos- ja rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirta voi olla alijäämäinen enintään -0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mikäli ennakoitu velkaantuminen ylittää säännön mukaisen tason, investointisuunnitelmaa tarkistetaan strategiakauden edetessä budjettiprosessien yhteydessä.
| 2022 | 2023 | 2024 | |
| Rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirta (alijäämä), milj. euroa | -633 | -322 | -259 |
| Tavoitetaso alijäämälle (-0,5 % suhteessa Helsingin BKT:hen), milj. euroa | -261 | -264 | -267 |
Alijäämäinen toiminnan ja investointien rahavirta katetaan taloussuunnitelmassa ensisijaisesti lainanotolla sekä osittain kaupungin kassavaroilla.
Taloussuunnitelman mukaan kaupungin lainakanta lähes kaksinkertaistuisi vuoden 2024 loppuun mennessä. Kun kaupungin lainakanta oli vuoden 2020 lopussa oli 992 miljoonaa euroa (1 508 euroa /asukas), niin se vuoden 2022 lopussa olisi 1 482 milj. euroa (2 233 euroa /asukas) ja vuoden 2024 lopussa 1 917 milj. euroa (2 832 euroa /asukas).
Kaupungin lainakanta kasvaa 391 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja keskimäärin lähes 220 miljoonalla eurolla vuosina 2023–2024.
Talousarvion investointitaso on korkeampi kuin toteutuneet investoinnit. Vuonna 2020 vertailukelpoinen investointitaso oli 917 milj. euroa ja vuoden 2021 ennusteen mukaan investointitaso on 985 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuosien 2022–2024 kokonaisinvestointitaso on keskimäärin vuodessa noin 1 014 miljoonaa euroa sisältäen liikelaitosten investoinnit (vastaava kolmen vuoden keskimääräinen investointitaso vuosille 2021–2023 oli vuoden 2021 talousarviossa 908 milj. euroa).
Koronasta toipumiseen ja koronan aiheuttamiin jälleenrakennustarpeisiin varaudutaan erillisellä paketilla
Koronasta toipumiseen varataan yhteensä 70 miljoonaa euroa kaupunginhallituksen käyttövaroihin vuosille 2022 ja 2023. Toipumispaketin varoja voidaan käyttää koronan aiheuttamiin jälleenrakennustarpeisiin.
Paketti jaetaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä sosiaali- ja terveystoimialan kesken erillisen käyttösuunnitelman mukaisesti.
5.2 Verotulot
5.2.1 Kunnallisvero
Vuoden 2022 talousarvio perustuu kunnallisveroprosenttiin 18,0 prosenttia ja tuotoksi vuonna 2022 arvioidaan 2 950 miljoonaa euroa. Tämä on 3,5 prosenttia vuoden 2021 ennustetta enemmän.
Vertailuvuoden 2021 kunnallisverotulon muutos muodostuu palkkasumman ja muun ansioverotulopohjan kehitykseen nähden matalaksi. Noususuhdanne näkyy vahvasti valtion pääomatuloverojen kehitysarviossa vuonna 2021. Valmistuvan verotuksen 2020 pääomatuloverot olivat myös vahvassa kasvussa. Näin ollen kunnallisveron jako-osuuteen verovuodelle 2021 on vahvistettu reilun 300 miljoonan euron negatiivinen oikaisu. Kuntaryhmän jako-osuus verovuodelle 2021 laskee näin ollen reilulla prosenttiyksiköllä 61,81 prosentista 60,79 prosenttiin.
Vuoden 2022 kunnallisverotulojen ennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta johtuen taloudellisen suhdannekäänteen vaikutuksista verotilityksiin.
Vuoden 2022 kunnallisveroprosentin tasoon liittyen on huomioitava sote-uudistuksen vaikutus kuntien vuoden 2023 kunnallisveroprosenttien tasoon. Kunnat eivät voi päättää itsenäisesti vuoden 2023 kunnallisveroprosenttia, vaan se muodostuu vuoden 2022 kunnallisveroprosentista, jota leikataan lainsäädännössä määritellyn prosenttiyksikkömuutoksen verran. Tuloveroprosentin leikkaus verovuodelle 2023 (%-yksikköä) vuoden 2022 tasosta tehdään saman suuruisesti kaikilta Manner-Suomen kunnilta. Valtiovarainministeriön tuoreimmissa ennusteissa on arvioitu leikkauksen olevan -12,39 prosenttiyksikköä. Tämä luku tulee kuitenkin valmistelun edetessä muuttumaan. Lisäksi vuonna 2023 nykyistä suurempi osuus verosta tehtävistä vähennyksistä siirtyy valtion verosta tehtäviksi. Tästä johtuen kunnallisverosta vähennettävä osuus pienenee huomattavasti ja samalla kunnallisveron efektiivisyys myös paranee (nimellisen ja efektiivisen veroasteen erotus).
5.2.2 Yhteisövero
Yhteisöveron tuotoksi vuonna 2022 arvioidaan 520 miljoonaa euroa. Tämä on 24,6 prosenttia vuoden 2021 ennustetta vähemmän. Veropohjan ennustetaan vuodelle kasvavan, mutta kuntaryhmän jako-osuus laskee vuosien 2020 ja 2021 tasosta 10 prosenttiyksikköä (44,3 prosentista 34,2 prosenttiin) kun verotilitysjärjestelmän kautta tehdyt valtion korona-kompensaatiot vuosille 2020–2021 poistuvat vuonna 2022.
Arvio Helsingin vuoden 2022 yhteisöverokertymästä on tehty Helsingin kuntakohtaisen jako-osuuden 25,35 prosentin tason pohjalta.
Vuoden 2022 yhteisöverotuloennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta johtuen taloudellisen suhdannekäänteen vaikutuksista verotilityksiin.
5.2.3 Kiinteistövero
Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2022 on arvioitu 300 miljoonaa euroa (vuoden 2021 tilitysarvio on 290 miljoonaa euroa). Vuonna 2022 kiinteistöveroprosentit ehdotetaan Helsingissä pidettäväksi vuoden 2021 tasolla.
Kiinteistöverotuoton 3,4 prosentin nousu vuodelle 2022 johtuu pääosin kiinteistökannan kasvusta ja sitä kautta veropohjan ennakoidusta noususta.
Helsingin kaupunki on sekä omana työnään että konsulttiselvityksin selvittänyt erillisprojektissa viime vuosina Verohallinnon kiinteistövero luettelon ja kaupungin omien rekisteritietojen vastaavuutta. Tehtyjen selvitysten perusteella on todettu, että eri viranomaisten ylläpitämien rekistereiden tiedoissa on olemassa eroavaisuuksia. Rekisteritietojen oikeellisuus vaikuttaa ensi vaiheessa suorimmin kiinteistöveron perusteena oleviin verotusarvoihin ja sitä kautta kaupungille kertyviin kiinteistöverotuloihin sekä kiinteistöveron oikeudenmukaisuuden paranemiseen verovelvollisen näkökulmasta.
Lokakuuhun 2021 mennessä on lähes 2 000 rakennuksen tiedot tarkistettu, tietoja on korjattu ja lähetetty Verohallinnolle verovuoden 2022 kiinteistöverotuksen pohjaksi. Helsingissä rekisteritietojen kehittämisprojektin tuoma kiinteistöverotulojen vuosittainen lisäys on alustavien arvioiden mukaan vuoteen 2024 mennessä noin 3–5 miljoonaa euroa. Tämä arvio on sisällytetty vuosien 2022–2024 taloussuunnitelmassa oleviin kiinteistöverotuloarvioihin.
Kiinteistöverotuksen kokonaisuudistus on hallituksen kevään 2021 kehysriihen mukaan tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta lukien. On mahdollista, että uudistus siirtyy tästä vuodella, jotta mm. Verohallinnolla on riittävästi aikaa toteuttaa uudistuksen vaatimat järjestelmämuutokset.
Uudistuksen tavoitteena on huomioida aiempaa paremmin maapohjan ja rakennusten käyvät arvot verotuksessa. Nykyisessä järjestelmässä verotusarvot ovat jäljessä yleisestä kustannus- ja hintakehityksestä. Valtiovarainministeriön arvioiden mukaan verotusarvot nousisivat koko maan tasolla keskimäärin noin kaksinkertaiseksi ja nousu vaihtelee rakennustyypeittäin sekä alueittain rakennuskustannusten kehityksen mukaan uudessa järjestelmässä.
Koska arvottamisjärjestelmän muutokset aiheuttavat alueellisesti sekä verotusarvojen nousua, että niiden laskua, on uudistuksen toisena lähtökohtana ollut muuttaa veroprosenttien vaihteluvälejä siten, että yksittäisessä kunnassa on mahdollista omin päätöksin vaihteluvälien sisällä kerätä sama kiinteistöverokertymä kuin ennen uudistusta. Em. periaate edellyttää valtakunnallisten kiinteistöveroprosenttien alarajojen tarkistamista.
5.3 Valtionosuudet
Vuonna 2022 valtionosuuskertymän arvioidaan lokakuussa käytettävissä olevan tiedon perusteella olevan 365,5 miljoonaa euroa.
Yhteensä valtion talousarvion 2022 kuntatalouteen vuodelle 2022 kohdistama valtionosuusleikkaus on hieman yli 550 miljoonaa euro koko maan tasolla. Valtion rahoitusleikkaus valtionosuuksista on noin 100 euroa per asukas eli Helsingin kaupungille vaikutus vuonna 65 miljoonaa euroa Helsingin valtionosuusrahoitusta vähentävästi. Tämän leikkauskokonaisuuden sisältöä on kuvattu tarkemmin tämän yleisperusteluosan alussa luvussa 2.1 Yleinen talouskehitys ja sen alakohdassa kuntien taloudellinen tilanne.
Helsingin valtionosuuksiin sisältyvä verotulopohjan erojen tasaus on vuoden 2021 osalta ennakkotietojen mukaan -375 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 vastaava luku oli -378 miljoonaa euroa ja vuonna 2020 se oli -376 miljoonaa euroa. Tasauksen kasvu on ollut viimeisen viiden vuoden aikana vauhdikasta (2017 vastaava taso oli -289 miljoonaa euroa) ja se on seurausta Helsingin verotulopohjan hyvästä kasvusta. Helsingin maan keskimääräistä paremmasta verotulokehityksestä laskennallisesti hieman yli 37 prosenttia (Helsingin tasausvähennysprosentti valtionosuusjärjestelmässä) siirtyy verotulotasausta saavien kuntien valtionosuuksia lisääväksi tekijäksi.
Taulukko 2 – Verotulot
| Milj. € | TP 2020 | TA 2021 | Ennuste 2021 | TA 2022 | TA 2022/2021 | TA/ Ennuste % | TS 2023 | TS 2024 |
| Kunnallisvero | 2 791,9 | 2 750,0 | 2 850,0 | 2 950,0 | 7,3 | 5,3 | 1 170,0 | 1 045,0 |
| Yhteistövero | 519,3 | 598,0 | 690,0 | 520,0 | −13,0 | −24,6 | 380,0 | 375,0 |
| Kiinteistövero | 254,3 | 282,0 | 290,0 | 300,0 | 6,4 | 3,4 | 310,0 | 320,0 |
| Verotulot | 3 565,6 | 3 630,0 | 3 830,0 | 3 770,0 | 3,9 | −1,6 | 1 860,0 | 1 740,0 |
| Valtionosuudet | 479,6 | 312,0 | 321,8 | 365,5 | 17,1 | 13,6 | 269,0 | 305,0 |
| Valtionrahoitus sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen | 2 350,4 | 2 403,7 | ||||||
| Verotulot ja valtionosuudet yhteensä | 4 045,2 | 3 942,0 | 4 151,8 | 4 135,5 | 4,9 | −0,4 | 4 479,4 | 4 448,7 |
5.4 Investoinnit
Kaupunginstrategian mukaisesti talousarvion investointitaso on korkea. Kokonaisinvestointimenot ovat yhteensä 1 089,7 miljoonaa euroa, josta kaupungin (ilman liikelaitoksia) investointiosan menot ovat 785,1 miljoonaa euroa. Liikelaitosten investoinnit ovat 302,9 miljoonaa euroa ja osallisuusrahaston investoinnit 1,7 miljoonaa euroa.
Kokonaisinvestointimenot kasvavat vuoden 2021 talousarvioon verrattuna noin 208 miljoonaa euroa (24 %) ja vuoden 2020 vertailukelpoiseen toteumaan noin 173 miljoonaa euroa (19 %).
Taloussuunnitelmakaudella vuonna 2023 kaupungin kokonaisinvestointimenot ovat noin 1 075,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 arviolta 876,1 miljoonaa euroa.
Talousarvion investointiosan (PL8) rakennetta on kehitetty siten, että projektialueiden ja kaupunkiuudistusalueiden kehittämiseen sekä suuriin liikennehankkeisiin kohdistuvat määrärahat tehdään aiempaa selvemmin näkyväksi. Kaikki projektialueihin kohdistuvat investoinnit on siirretty yhden uuden talousarviokohdan alle. Lisäksi on perustettu uudet talousarviokohdat kaupunkiuudistusalueiden investoinneille sekä suuriin liikennehankkeisiin kohdistuville investoinneille.
Vuoden 2022 kokonaisinvestoinneista noin kolmasosa kohdistuu tiettyihin suuriin liikennehankkeisiin: Raide-Jokeri, Kruunusillat, Kalasatama-Pasila raitiotie ja Sörnäisten liikennetunnelin pohjoinen suuaukko. Rakennuksiin kohdistuu neljäsosa kokonaisinvestoinneista sekä asunto- ja toimitilatuotannon edellytysinvestointeihin noin 13 prosenttia.
Investointiohjelman lähtökohtana on ollut jatkuvien hankkeiden ja lakisääteisten palveluiden rahoituksen turvaaminen. Investoinneilla luodaan edellytyksiä asunto- ja toimitilatuotannolle, kaupunkirakenteen kestävälle kehittämiselle sekä kehitetään keskustan ja aluekeskusten vetovoimaisuutta. Kaupungin eri alueiden tasapuolista kehitystä turvataan panostamalla kaupunkiuudistusalueisiin ja monipuoliseen asuntotuotantoon.
Uudisrakentamisen pääpaino kaudella 2022–2031 on uusien projektialueiden palvelurakennusten ja korvaavien uudisrakennusten toteuttamisessa. Korjausrakentamisen ohjelmoinnin lähtökohtana on kaikkien toimitilojen mutta varsinkin koulurakennusten ja päiväkotien käyttökelpoisuuden, terveellisyyden ja turvallisuuden varmistaminen. Rakennushankkeiden osalta tavoitellaan yksikkökustannusten alentamista. Rakennukset -talous- arviokohdan määrärahojen mitoituksessa on huomioitu rakennusosien ja laitteiden ennakoivien korjausten sekä vaurioituneiden tilojen käyttökunnossa pitämiseksi tarvittavien korjausten osalta kirjauskäytännön muutos, jonka mukaisesti em. toimet tehdään vuodesta 2022 alkaen käyttötalousmäärärahoilla.
Merkittävän osan investoinneista muodostavat edellytysten luominen valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen 2020–2031 (MAL-sopimus) sekä asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelma) mukaisten asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiselle.
Liikelaitosten investoinnit muodostuvat käytännössä HKL-liikelaitoksen investoinneista, jotka ovat 297,8 miljoonaa euroa. HKL-liikelaitoksen investointien osalta kasvua vuoden 2021 talousarvioon on 27 prosenttia johtuen useasta yhtä aikaa käynnissä olevasta suuresta raideliikennehankkeesta. HKL-liikelaitoksen investoinneista 191,5 miljoonaa euroa kohdistuu käynnissä oleviin suuriin raitioliikennehankkeisiin. Raide-Jokeri hankekokonaisuuteen (infra, kalusto, varikko) investoidaan eniten 100,9 miljoonaa euroa, mutta myös Kruunusillat-hankkeeseen investoidaan 53,1 miljoonaa euroa ja Kalasatama-Pasila hankekokonaisuuteen 37,5 miljoonaa euroa.
Talousarvion liitteissä on esitetty kaupungin ja HKL-liikelaitoksen investointiohjelmat vuosiksi 2022–2031. Suunnitelmakauden jälkeisten vuosien 2025–2031 osalta investointiohjelmat ovat alustavia.
Taulukko 3 – Investoinnit
| TP 2020 | TA 2021 | Ennuste 2021 | TA 2022 | TA 2022/2021 %-muutos | TA/Ennuste - % -muutos | TS 2023 | TS 2024 | |
| Investointiosa | 891,5 | 641,8 | 734,7 | 785,1 | 22,3 | 6,9 | 831,5 | 726,1 |
| Työterveysliikelaitos | 0,1 | 0,2 | 0,1 | 0,3 | 121,3 | 182,0 | 0,2 | 0,0 |
| Liikenneliikelaitos | 145,9 | 234,3 | 242,8 | 297,8 | 27,1 | 22,6 | 237,7 | 143,7 |
| Palvelukeskusliikelaitos | 0,2 | 0,4 | 0,2 | 0,3 | −25,0 | 50,0 | 0,3 | 0,3 |
| Taloushallintopalveluliikelaitos | 0,3 | 0,4 | 0,4 | 0,5 | 33,3 | 33,3 | 0,3 | 0,3 |
| Rakentamispalveluliikelaitos | 7,0 | 4,0 | 5,7 | 4,0 | 0 | −29,8 | 4,0 | 4,0 |
| Liikelaitokset yhteensä | 153,4 | 239,3 | 249,2 | 302,9 | 26,6 | 21,6 | 242,5 | 148,3 |
| Rahastot | 1,7 | 0,5 | 0,7 | 1,7 | 271,5 | 125,4 | 1,7 | 1,7 |
| Kaikki yhteensä | 1 046,6 | 881,5 | 984,6 | 1 089,7 | 23,6 | 10,7 | 1 075,7 | 876,1 |
5.5 Sote-uudistus
Hallitusohjelmaan sisältyy kansallinen sote-uudistus, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi järjestetään uudella tavalla. Eduskunta äänesti lakien hyväksymisen puolesta 23.6.2021 ja tasavallan presidentti vahvisti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamista koskevat lait 29.6.2021.
Koko maa on jaettu 21 hyvinvointialueeseen ja lisäksi Helsinki vastaa edelleen ainoana kuntana itse sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen.
Uusimaa on jaettu viiteen alueeseen, jotka ovat Länsi-, Itä- ja Keski-Uusimaa, Vantaa ja Kerava sekä Helsinki. Erityistason palveluja varten Suomessa on viisi yhteistoiminta-aluetta.
Sote-uudistuksen voimaanpanolaki ja muut samaan kokonaisuuteen liittyvät lait tulivat pääosin voimaan 1.7.2021. Voimaanpanolaissa säädetään hyvinvointialueista annetun lain, sote-järjestämislain, pelastustoimen järjestämislain sekä Uudenmaan erillisratkaisua koskevan lain voimaantulosta.
Lait hyvinvointialueiden rahoituksesta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta, terveydenhuoltolain muuttamisesta, sosiaalihuoltolain muuttamisesta, Kuntien takauskeskuksesta annetun lain muuttamisesta, vuoden 2023 tuloveroasteikosta, verontilityslain muuttamisesta, Verohallinnosta annetun lain 30
:n muuttamisesta, kilpailulain muuttamisesta ja valtiontalouden tarkastusvirastosta tulevat voimaan 1.1.2023.
Sote-uudistuslainsäädännön keskeisimmät muutokset talouden näkökulmasta ovat valtion rahoitus sosiaali- ja terveyspalveluille ja pelastustoimelle, kunnallisveroprosentin leikkaus, kuntien yhteisövero-osuuden alentaminen sekä talousarvion ja tilinpäätöksen eriyttämisvelvoitteet.
Hyvinvointialueiden rahoituspohjaksi siirretään kunnista sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen kustannukset. Pääosa rahoituspohjasta muodostuu kunnallisveroprosentin leikkauksella. Kuntien veropohjaan vaikuttaa lisäksi kuntien yhteisövero-osuuden alentaminen. Kunnat eivät voi päättää itsenäisesti vuoden 2023 kunnallisveroprosenttia, vaan se muodostuu vuoden 2022 kunnallisveroprosentista, jota leikataan lainsäädännössä määritellyn prosenttiyksikkömuutoksen verran.
Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen tulot ovat pääosin yleiskatteellista valtionosuutta. Muita tuloja kertyy asiakasmaksuista. Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus määräytyy pääosin tarvetekijöiden perusteella ja pelastustoimen suurilta osin asukasmäärän perusteella. Hyvinvointialueiden vuoden 2023 ja 2024 rahoituksen taso perustuu edellisen vuoden sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen kustannuksiin. Lisäksi vuosien 2023 ja 2024 rahoituksessa huomioidaan palvelutarpeen muutos täysimääräisenä sekä kustannustason muutos hyvinvointialueindeksiin pohjautuen. Vuodesta 2025 eteenpäin palvelutarpeen muutoksesta huomioidaan 80 prosenttia ja kustannustason muutos hyvinvointialueindeksin perusteella.
Valtion rahoituksella tulee rahoittaa kaikki järjestämisvastuulla olevat palvelut perustuslain määrittelemällä riittävällä tasolla. Valtion rahoituksella rahoitetaan nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut (sisältäen HUS), pelastustoimen palvelut, tuki- ja tilapalvelut sekä järjestelmät. Rahoituksen kohdentaminen eri käyttötarkoituksiin määritellään talousarviossa ja tulosbudjetissa.
Lainsäädäntö edellyttää Helsinkiä eriyttämään valtion rahoituksella rahoitettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen osuuden kaupungin talousarviossa. Tällä turvataan vertailukelpoisuus muihin hyvinvointialueisiin, koska muusta maasta poiketen Helsinki hoitaa kaupunkina hyvinvointialueen tehtäviä.
Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen osalta muodostetaan aloittava tase 1.1.2023, joka perustuu kirjanpidon 31.12.2022 kirjanpitoarvoihin. Aloittava tase muodostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtäviin kohdistettavissa olevista omaisuus- ja pääomaeristä lukuun ottamatta pysyvien vastaavien hyödykkeisiin sisältyviä toimitiloja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä olevat ja kaupungin omistamat toimitilat pysyvät kaupungin omistuksessa, eikä lainsäädännöstä seuraa Helsingille velvollisuutta yhtiöittää toimitiloja. Kuntalain mukainen yhtiöittämisvelvollisuus säilyy, kun kaupunki toimii kilpailutilanteessa markkinoilla. Toimitilat vuokrataan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käyttöön sisäisesti.
Helsingin kaupungin taloussuunnitelmassa 2022–2024 on vuosille 2023 ja 2024 arvioitu kaupungin vero- ja valtionosuustulojen näkymä sote-muutoksen jälkeisessä tilanteessa, kun kuntien vuoden 2023 kunnallisveroprosenttiin on tehty lainsäädännön mukainen leikkaus (arvio syksyn 2021 tilanteessa 12,39 prosenttiyksikköä) ja kuntien yhteisöveron jako-osuutta on leikattu vuodelle 2023 (noin 1/3 osaa) sekä kuntien valtionosuuksista on vähennetty sote-toimintoja vastaavat osiot.
Edellä kuvatuilla kuntien vero- ja valtionosuusleikkauksilla valtio rahoittaa valtion rahoitusvastuulle siirtyneet sote- ja pelastoimen toiminnot.
Helsingin kaupungin taloussuunnitelmassa 2022–2024 on vuosille 2023 ja 2024 arvioitu kaupungin tuloslaskelman valtionosuus-riville Helsingin saama valtiorahoitus sote- ja pelastustoimen toimintoihin. Tämä valtionrahoitusosuus nostaa tuloslaskelman valtionosuuslukua vuodelle 2023 yli 2,6 miljardin euron tasolle ja vuodelle 2024 yli 2,7 miljardin euron tasolle.