Pormestarin katsaus

Helsingin vuoden 2022 talousarvioehdotuksen laadintaa on ohjannut aiemmin tänä syksynä hyväksytty kaupunkistrategia Kasvun paikka. Keskeiset taloudenhoidon periaatteet on kirjattu tähän koko kaupunkitasolla yhteisesti hyväksyttyyn strategiaan.

Kaupunkitalouden kannalta keskeisiä linjauksia strategiassa ovat valinta jatkaa kaupungin rohkean kasvun tiellä, tuottavuutta parantavien rakenteellisten uudistusten käynnistys sekä päätös ohjata huomattavia resursseja koronapandemiasta toipumiseen.

Otsikon mukaisesti strategian keskeisin teema on kaupungin kasvu. Kasvava kaupunki edellyttää investointeja. Helsinki jatkaakin voimakkaita investointeja liikenneinfrastruktuuriin, asuntotuotannon mahdollistamiseen ja palveluverkostoon. Tulevana vuonna Helsingin investoinnit kohoavat 1 089 miljoonaan euroon. Tämä ennätyskorkea investointitaso mahdollistaa kaupungin väkiluvun ja talouden kestävän kasvun 2020-luvulla.

Suurten investointien vuoksi valtuustokauden aikana kaupungin velka per asukas tulee kasvamaan, mutta kaupungin talous on tähänastisen vahvan talouskasvun ansiosta vahvalla pohjalla, mikä mahdollistaa harkitun riskinoton.

Kaupungin vahvasta taloudesta huolimatta tulevaisuudenkuva on monilta osin epävarma. Pidemmällä aikavälillä väestön ikääntymisestä aiheutuvat menokasvupaineet ja valtakunnallisesta sote-uudistuksesta tulevat rajoitteet asettavat Helsingin taloudelle merkittäviä haasteita. Sote-uudistukseen liittyvä verokertymän leikkaus heikentää huomattavasti kaupunkien kykyä tehdä kasvun vaatimia investointeja, kun veropohjan laajentumisesta tulevat hyödyt menevät entistä suuremmassa määrin valtion verokertymään. Samanaikaisesti uudistus heikentää Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettävissä olevia resursseja ja uhkaa kiristää helsinkiläisten verotusta.

Jotta näiden taloudelliseen liikkumavaraan kohdistuvien paineiden keskellä voidaan säilyttää mahdollisimman korkea palveluiden laatu helsinkiläisille, kaupungin on toteutettava myös rohkeita rakenneuudistuksia. Uudistuksilla tehostetaan kaupungin toimintaa palveluorganisaationa ja parannetaan kaupungin oman toiminnan panos-tuotos-suhdetta. Resurssien tehokkaammalla käytöllä pyritään parantamaan palveluiden laatua.

Talousarvioehdotus on laadittu Suomen toipuessa koronaepidemiasta. Rokotusaste Helsingissä on ylittänyt 12 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien keskuudessa 80 prosenttia ja Suomen bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia. Yhteiskunnan ja talouden toipumisen ennustetaan jatkuvan myös ensi vuonna.

Helsingin talous oli kriisin alkaessa aiempien vuosien vastuullisen taloudenpidon ansiosta vahva. Tällä vastuullisuuden linjalla meidän on myös jatkettava. Samalla on välttämätöntä huomioida, että kaupunkimme on kärsinyt pandemiasta muuhun Suomeen nähden poikkeuksellisen paljon. Tästä johtuen myös jälleenrakentaminen tulee kestämään pitkään.

Koronapandemiasta toipuminen edellyttää koronan aiheuttaman hyvinvointivelan määrätietoista kuromista. Kaupunkistrategiassa linjattua kertaluontoista toipumispakettia, joka jakaantuu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä sosiaali- ja terveystoimialan kesken, on korotettu 70 miljoonaan euroon. 

Näistä lähtökohdista käsin ja edellä kuvattujen valintojen viitoittamalla tiellä pystymme tekemään Helsingistä paremman ja hienomman kaupungin, jossa jokaisen on hyvä rakentaa haluamansa näköistä elämää ja toimivaa arkea.