1 40 01 Kaupunginkanslia

1 000 €	Käyttö 2020	Talous- arvio 2021	Ennuste 2021	Ehdotus 2022	Talous- arvio 2022	Talous- suunnitelma 2023	Talous- suunnitelma 2024
Tulot yhteensä	13 803	15 450	13 619	16 486	16 486	16 486	16 486
Menot yhteensä	121 716	130 250	139 004	120 000	128 310	128 310	128 310
Ylitysoikeus		9 385
Toimintakate	−107 913	−114 800	−125 385	−103 514	−111 824	−111 824	−111 824
Poistot	10 218	7 931	9 763	8 000	8 000	8 000	8 000
Tilikauden tulos	−118 131	−122 731	−135 148	−111 514	−119 824	−119 824	−119 824
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)	−118 131	−122 731	−135 148	−111 514	−119 824	−119 824	−119 824
Muutos, %
Tulot		11,9	−11,9	6,7	6,7
Menot		7,0	6,7	−7,9	−1,5

Talousarvion 2022 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä

Kaupunginkanslian keskeisimmät painopisteet vuonna 2022 ovat:

• Työllisyys: Työmarkkinoiden kohtaannon tukeminen työllisyyden kuntakokeilun avulla.
• Henkilöstö: Henkilöstön saatavuuden parantaminen.
• Digitalisaatio: Digitalisaation vauhdittaminen yhtenäisellä ja laadukkaalla kaupunkiyhteisellä ICT-infrastruktuurilla ja perustietotekniikan palveluilla.
• Taloudenpito: Käyttömenojen kasvun hillintä ja investointien kokonaistaloudellinen tarkastelu.
• Asuntotuotanto ja kaupunkiuudistus: Helsingissä käynnistyy 7 000 asunnon rakentaminen vuonna 2022, ja kaupunkiuudistuksen toteuttamista edistetään laatimalla kokonaisvaltainen toimenpide- ja investointisuunnitelma näille alueille kohdennettavista hankkeista.

Helsingin kaupunki toteuttaa työllisyyden kuntakokeilua 2021–2023. Kokeilussa kehitettävillä palveluilla ja uusilla toimintatavoilla tuetaan työmarkkinoiden kohtaantoa. Kokeilua toteutetaan tilanteessa, jossa yhtäältä esiintyy runsaasti kysyntää erityistä osaamista edellyttäviin työtehtäviin ja toisaalta osa työvoimasta tarvitsee yhä moninaisempaa tukea työllistyäkseen. Samalla kaupunki valmistautuu työllisyyspalvelujen pysyvään siirtoon kuntien vastuulle vuodesta 2024 alkaen.

Henkilöstön saatavuus on haaste monille kaupungin toiminnoille. Työttömien työnhakijoiden ja maahan muuttaneiden ohjausta kaupungin tehtäviin kehitetään yhdessä työllisyydenhoidon kanssa. Henkilöstön sisäisen liikkuvuuden toimintakäytännöt vakiinnutetaan niin uralla etenemisen kuin resurssien tarkoituksenmukaisen kohden­tamisen tueksi. Henkilöstön palautumisesta ja hyvinvoinnista huolehditaan, jotta työvoimapula ei pahene entisestään.

Kaupunkiyhteisen ICT-infrastruktuurin ja perustietotekniikan palveluiden yhtenäistämisen kautta varmistetaan perus­toimintojen laatu ja kustannustehokkuus sekä samalla mahdollistetaan kaupungin digitalisaation hallittu ja turvallinen vauhdittaminen. Palveluiden kehittämiseen ja digitalisointiin tarjotaan tukea ja apua sekä yhteisiä toimintamalleja ja alustoja.

Kaupungin talouteen haetaan liikkumavaraa pyrkimällä entistä kunnianhimoisemmin tehokkuuteen ja parempaan tuotos-panossuhteeseen kaikessa omassa toiminnassa ja palvelutuotannossa. Toiminnan ja investointien rahavirta voi olla alijäämäinen valtuustokauden aikana yhteensä enintään julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa paikallishallinnolle asetetun alijäämätavoitteen verran.

Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelma) tavoitteiden mukaisesti vuonna 2022 käynnistyy 7 000 asunnon rakentaminen. Asuntotuotannon tarjonta on laajaa ja monipuolista esimerkiksi asuntojen hallintamuotojen, koon ja sijainnin näkökulmista. Kaupunki­uudistuksella edistetään laadukasta täydennysrakentamista sekä parannetaan asuinalueiden palveluita, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä tavoitellaan eriytymiskehityksen pysäyttämistä. Kaupunkiuudistusalueet ovat Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunkylä.

Toiminnan kuvaus

Kaupunginkanslia on kaupunginhallituksen alainen virasto, joka toimii kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanovirastona sekä vastaa kaupungin kehittämisestä. Kanslia huolehtii kaupungin keskushallinnosta. Kansliassa työskentelee noin tuhat asiantuntijaa elinkeino-, hallinto-, henkilöstö-, strategia-, talous- ja suunnittelu- sekä viestintäosastoilla.

Elinkeino-osasto luo edellytyksiä kaupungin elinkeinoelämän kehitykselle ja kaupunkilaisten työllistymiselle sekä edistää yrityksiä arvostavaa palvelukulttuuria kaupungin organi­saatiossa. Osasto vastaa kaupungin työllisyydenhoidosta ja koordinoi maahanmuuttoasioita sekä houkuttelee kansain­välisiä osaajia ja yrityksiä. Osasto tukee yritysten perustamista sekä kehittää kaupungin yrittäjyys- ja innovaatiojärjestelmää vahvistamalla korkeakoulu­yhteistyötä ja osaamiskeskittymiä. Osasto kehittää matkailu­toimialan toimintaedellytyksiä.

Hallinto-osasto huolehtii kaupunginvaltuuston, kaupungin­hallituksen ja pormestarikunnan toimintaedellytyksistä, päätösvalmistelusta, täytäntöönpanosta, päätöksenteon käytännön järjestelyistä ja sihteeritehtävistä. Osasto ohjaa ja kehittää kaupungin hallintomenettelyä, asiakirjahallintaa ja asianhallintaa sekä kaupungin tietosuoja-asioita. Osasto koordinoi kaupungin turvallisuus- ja varautumisasioita, huolehtii kaupungin oikeudellisesta edunvalvonnasta ja asiantuntijapalveluista sekä kaupungintalokortteleiden virastopalveluista.

Henkilöstöosasto huolehtii kaupungin henkilöstöpolitiikasta, kaupunkiyhteisten onnistumisen ja osaamisen johtamisen, henkilöstösuunnittelun ja henkilöstön saatavuuden edistämisen toimintatavoista, työhyvinvoinnista ja työ­turvallisuudesta, työnantajatoiminnasta ja HR-prosessien ohjaamisesta. Osasto huolehtii myös henkilöstön kehittämis­palveluista ja muutostuesta.

Strategiaosasto huolehtii kaupungin strategisesta kehittä­misestä ja strategisesti keskeisten asiakokonaisuuksien ja hankkeiden koordinoinnista, digitalisaation ja tietohallinnon ohjauksesta, tilasto- ja tutkimustoiminnasta sekä kansain­välisistä asioista.

Talous- ja suunnitteluosasto huolehtii kaupungin talouden, toiminnan ja konsernin ohjauksesta, hankintatoimesta, rahoituksesta, aluerakentamisprojektien suunnittelun ja toteutuksen ohjauksesta, asuntopolitiikasta sekä henkilöstö­kassatoiminnasta.

Viestintäosasto tukee kaupunkistrategiaa ja brändiä aktiivisella, selkeällä, luotettavalla ja kiinnostavalla viestinnällä, markkinoinnilla ja osallisuuden käytännöillä. Viestintäosasto vastaa kaupunkitasoisista viestintä­kanavista, tapahtumallisuuden kehittämisestä ja kumppanuustapahtumien hallinnasta. Tehtäväalueita ovat myös sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, yleis- ja maahanmuuttoneuvonta sekä sovittelutoiminta.

Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain

1 40 01 (1 000 €)	Menot €	Osuus ta-kohdan menoista %	Muutos ed. vuoteen €	Muutos ed. vuoteen %	Keskeisin selittävä tekijä
Kaupunginkanslia yhteensä	128 310	100 %	-1 940	-1,50 %
Keskitetty työllisyydenhoito	31 900	25 %	0	0,00 %
Keskitetty ICT	25 395	20 %	-6 005	-19,1 %	Määrärahatasoa vähentää toimintojen siirto ICT-yhteispalveluyksikköön ja vastaavasti määrärahatasoa kasvattavat digitalisaatio-ohjelman mukaiset panostukset.
Kanslian muut toiminnot	71 015	55 %	4 065	6,07 %	Matkailuyksikön siirto tytäryhtiöstä

Kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttaminen

Kaupunkistrategia 2017–2021

Kaupungin muiden strategisten tavoitteiden totuttaminen

Kaupunkistrategian 2017–2021 perusteella johdettuja elinkeinopoliittisia painopisteitä olivat kansainvälisesti houkutteleva Helsinki, osaavan työvoiman kaupunki sekä alusta uudelle ja kasvavalle liiketoiminnalle. Strategia­kaudella edistettiin yritysmyönteisemmän Helsingin kehittämistä käynnistämällä muun muassa yritysten ja kaupungin yhteydenpitoa sujuvoittava yritysluotsitoiminta.

Ennen koronapandemiaa Helsingissä vieraili ennätys­määrä matkailijoita ja kaupungissa oli vireillä lukuisia hotelli-investointeja. Koronatilanne muutti ratkaisevasti matkailualan tilannekuvaa. Strategiakauden kärkihanke merellisen Helsingin kehittämisestä edistyi hyvin ja sen puitteissa avattiin muun muassa uusia saaristokohteita virkistyskäyttöön sekä kehitettiin vesiliikenneyhteyksiä. Vallisaaressa vuonna 2021 toteutettu Helsinki Biennaali edisti osaltaan kansainvälisesti vetovoimaisempaa Helsinkiä.

Työllisyyden kuntakokeilu valmisteltiin ja käynnistettiin 1.3.2021 erittäin haastavassa työmarkkinatilanteessa keskellä koronapandemiaa. Ennen koronapandemiaa pitkäaikaistyöttömyys oli vähentynyt Helsingissä vuoden 2017 alkuun verrattuna 40 prosenttia ja nuorisotyöttömyys 33 prosenttia. Kaupunki on onnistunut kehittämään työllisyydenhoidon palvelupolkuja ja välineitä, kuten työnantajille tarkoitetun Helsinki-lisän hyödyntämistä sekä hankinnoilla työllistämistä. Kaupunki kehitti strategia­kaudella myös kansainvälisten osaajien houkutteluun ja asettautumiseen liittyviä palveluita.

Neuvontapalveluiden asiakkaat perustivat strategiakauden aikana yli 6 000 yritystä. Kasvuhakuista yrittäjyyttä tuettiin perustamalla yhdessä kumppaneiden kanssa uusia yrityshautomopalveluita sekä toimialakohtaisia verkostoja ja keskittymiä. Kaupunki on tukenut startup-toimintaa muun muassa mahdollistamalla Marian entisen sairaala-alueen kehityksen yhdeksi Pohjoismaiden johtavista kasvuyritys­kampuksista. Lisäksi kaupunki kehitti strategiakaudella toimintamallin, jossa kaupunki avaa omaa infra­struktuuriaan ja palveluitaan yritysten kokeilu- ja innovaatiotoiminnalle.

Hallintomenettelyä on kehitetty yhteistyössä toimialojen kanssa. Ketteryyden teeman mukaisesti onnistuttiin keventämään monia hallintomenettelyllisiä prosesseja ja parantamaan kaupunginkanslian ja toimialojen välistä yhteistyötä hallintomenettelyn alueella.

Virastojen, toimialojen ja liikelaitosten tiedonhallinnan ohjausvastuut ja toteutusvastuut määriteltiin sekä huolehdittiin tiedonhallintalain edellyttämästä ohjeis­tuksesta, koulutuksesta ja valvonnasta. Tiedonhallintalain toimeenpano-ohjelmakokonaisuus luotiin.

Koko kaupunkiorganisaation sopimushallintaa on parannettu, muun muassa julkaisemalla sopimuskäsikirja.

Tietosuojan osalta edistettiin tietosuojan toteutumista kaupungin digitalisaatio-ohjelmassa laatimalla ohjeistuksen kanavaa käyttäen kaikkea kaupungin digitalisaatiota hyödyttävää yleistä ohjeistusta ja lisäksi erityistä ohjeistusta Helsinki-profiilille ja OmaData-hankkeelle.

Koronapandemiaan liittyneet valtakunnalliset rajoitukset ovat ohjanneet kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ja työyhteisöjä. On tarvittu tarkempia linjauksia koskien muun muassa terveysturvallista työskentelyä työpaikoilla, etä­työn soveltamista, monipaikkaisen työn edistämistä sekä osaajapankkitoimintaa henkilöstösiirtojen toteuttamiseksi sinne, missä työvoiman tarve on ollut suurin. Näistä parhaat opit tullaan ottamaan osaksi tulevaisuuden työkulttuurin kehittämistä.

Työyhteisöjä ja työntekijöiden erinomaisia suorituksia huomioitiin kertapalkitsemisella edellisvuotta enemmän, ja erityisesti sosiaali- ja terveystoimialan palkitsemista poikkeustilanteessa vahvistettiin. Koko henkilöstön hyvin­vointia tuettiin monipuolisella ja vapaavalintaisella liikunta- ja kulttuuriedulla.

Henkilöstön kokemus esihenkilötyöstä parani strategia­kauden aikana. Kuluneella strategiakaudella lanseerattiin muun muassa yhteiset johtamisen kulmakivet, onnistumisen johtamisen malli sekä uusittuja ja päivitettyjä johtamisosaamisen ja esihenkilötyön kehittämisen menetelmiä, jotka osaltaan vaikuttivat tulosten paranemiseen.

Henkilöstön saatavuuden parantamiseksi kaupunkitasolla perustettiin oma yksikkö vuoden 2020 alussa. Saatavuuden parantamiseksi on muun muassa tuettu edunvalvontatyötä, kehitetty harjoittelumahdollisuuksia, panostettu työnantajakuvaan, henkilöstön yhden­vertaisuuteen ja tasa-arvoon. Rekrytoinnin toimintatapoja on yhtenäistetty, rekrytointijärjestelmä uudistettiin 2019 ja hakijakokemusta on kehitetty tietoon pohjautuen.

Kaupungin hallintouudistuksen ja toimialauudistuksen tukemana kaupungin toimintakulttuuria on kehitetty asiakaslähtöisempään suuntaan. Kaupunginvaltuuston puoliväliarvioinnissa tunnistettu työkulttuurin kehittämisen tarve ja sen mukaiset toimenpiteet ovat edenneet suunnitellusti. Henkilöstön kokema työhyvinvointi ja kokemus johtamisesta sekä kaupungin uudistumisesta ovat parantuneet strategiakauden edetessä. Yhteistyön kehittäminen kaupunkiorganisaation sisällä vaatii kuitenkin vielä toimenpiteitä.

Digitalisaatioon panostaminen on tukenut kaupungin toimintakulttuurin muutosta ja luonut pohjaa tarvittavalle toiminnan ja palveluiden kestävälle uudistamiselle. Digitaalinen perusta aloitti kaupunkitasoisena toimintona 1.1.2021. Se on strategiakauden merkittävin digitalisaatio-ohjelman tulos. Digitaalisen infran ja tietotekniikan palveluiden tarjoaminen keskitetysti mahdollistaa merkittävät synergiaedut ja kustannussäästöt. Digitalisaatio-ohjelma ja digitaalinen perusta ovat vieneet kaupunkia tavoitteiden suuntaan, mutta kehittämisalueena on edelleen digitaalisten palveluiden ja asioinnin vauhdittaminen sekä kaupunkiyhteisten alustojen kyvykkyyksien vahvistaminen.

Helsinki on kansallisesti vaikuttanut vahvemmin muun muassa C21-verkoston ansiosta. Kansainvälisesti on tehty yhteistyötä niin YK:n kuin yhdysvaltalaisen Bloombergin-säätiön kanssa. Tavoitetta globaalissa kilpailussa pärjäämisestä on toteutettu myös lisäämällä osallistumista kansainväliseen toimintaan kaupunkiorganisaatiossa laajemmin.

Strategiakaudella taloudelliset tavoitteet toteutuivat vain osin. Vuosittaiseen 0,5 prosentin tuottavuustavoitteeseen ei päästy, ja toimintamenojen kasvu ylitti tavoitteen. Määrärahoja on strategian tavoitteiden mukaisesti kohdennettu sinne, missä väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia eli kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle sekä sosiaali- ja terveystoimialalle. Yksikkökustannuksissa on joissain palveluissa tapahtunut lähentymistä suurten kaupunkien keskiarvoon, mutta joissain palveluissa laajennukset ja laatutason nostot ovat nostaneet yksikkökustannuksia. Talousarvioprosessia uudistettiin yhteistyössä toimialojen kanssa, ja prosessin kehittämistyötä jatketaan.

Investoinnit rahoitettiin vuosina 2017–2020 ilman asukas­kohtaisen lainakannan kasvua, tosin lainakannan ennakoidaan kasvavan vuosina 2021−2023. Investointikyky on säilynyt korkeana koronakriisistä huolimatta. Investointimäärärahat ja niiden toteuma­prosentit ovat kohonneet. Tulorahoituksen näkymä on heikentynyt vuodesta 2021 eteenpäin. Korkeaa investointi­tasoa joudutaan rahoittamaan lainarahoituksella ja kassavaroilla.

Strategiakauden 2019−2021 lopulla ylittyi 7 000 asunnon vuosittainen asuntotuotantotavoite. Asuntotuotannon hallintamuodoissa sääntelemättömän tuotannon osuus ylitti kaikkina vuosina tavoitetason. Tavoitetasosta jäätiin sekä ara-vuokra- että välimuodon tuotannossa. Asunto­tuotantoprosessin sujuvoittamistyötä on tehty ja työ jatkuu tulevina vuosina. Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma (AM-ohjelma) 2020 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 11.11.2020. Asuntotuotantotavoite nousee nykyisestä 7 000 asunnosta vuodesta 2023 alkaen 8 000 asuntoon. Ohjelmassa on asetettu tavoitteet asunto­tuotantoon luovutettavalle kerrosalalle, asuntotuotantoon luovutettavien tonttien määrälle sekä täydennys­rakentamisen osuudelle asuntorakentamisessa. AM-ohjelman tavoitteiden mukaisesti Helsinki pyrkii ehkäisemään alueellista eriytymistä kaupunkiuudistuksen työkalulla. Kaupunkiuudistuksella kohennetaan asuin­alueiden viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä mahdollistetaan laadukas täydennysrakentaminen. Sote-uudistuksessa tehtiin aktiivista edunvalvontaa, ja Helsinki hoitaa sote-uudistuksen toteutuessa hyvinvointialueen tehtäviä. Sote-uudistuksen toimeenpanoa valmistellaan 2021 ja 2022.

Uusi hankintastrategia hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2020. Helsinki on Suomen suurin julkisia hankintoja tekevä toimija. Hankintastrategian kolme pääteemaa ovat toimivat markkinat ja innovaatioiden edistäminen, vaikuttavuus ja vastuullisuus sekä hankintojen johtaminen ja hankintataidot. Teemat tiivistävät, mitä Helsinki haluaa hankintojensa kautta saavuttaa.

Konserniohjauksessa valmisteltiin ja kaupungin­hallituksessa hyväksyttiin sekä markkinaehtoisten että muiden tytäryhteisöjen omistajastrategiat alkuvuoden 2021 aikana. Omistajastrategioissa tehdään linjauksia, joiden avulla kaupungin omistaminen ja määräysvalta tytär­yhteisössä tukee palvelujen järjestämistä, kaupungin taloutta tai kaupungin yhteiskunnallisia tavoitteita.

Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin avulla on saavutettu se, että kaupungin osallisuustyö on entistä selkeämpää, järjestelmällisempää ja johdetumpaa. Helsinki on kehittänyt erilaisia osallistumismenetelmiä, ja ne ovat laajasti käytössä niin palvelujen kehittämisessä kuin päätöksenteon valmistelussakin. Asukasnäkökulmasta osallistavan kaupungin suurin osallisuuteen liittyvä haaste on osallistumismahdollisuuksia koskevan viestinnän selkeyttäminen. Helsingin kasvaminen yhä moni­kulttuurisemmaksi haastaa osallistumis- ja vaikuttamis­mahdollisuuksien kehittämistä yhä monikielisemmäksi ja -muotoisemmaksi.

Helsingin kansainvälistä tunnettuutta ja vetovoimaa on kehitetty aktiivisesti esimerkiksi tutkimustiedon avulla ja panostamalla valittuihin teemoihin kuten ilmasto­kysymyksen konkreettisiin ratkaisuihin (Helsinki Energy Challenge ja hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelma). Kansainvälisen suurtapahtumatyön kautta on syvennetty Helsingin mielikuvaa ja houkuttelevuutta. Brändin soveltaminen kaupunkiorganisaatiossa on edennyt strategiakaudella.

Strategiakaudella päivitettiin Helsingin tapahtumien tiekartta. Helsingin tapahtumallisuutta on rakennettu toimivampaan, elävämpään ja monipuolisempaan sekä entistäkin vastuullisempaan suuntaan, mutta tämä kaikki vaatii edelleen jatkokehitystä.

Monikanavaiseen viestintään panostaminen on mahdollistanut onnistuneen korona-ajan viestinnän sekä kehittänyt kaupungin poikkeustilanteiden hallintaa.

Viestintäyhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien sekä C21-kaupunkien välillä on vahvistunut ja tuottanut hyviä tuloksia.

Helsinki on houkutteleva osaajille ja yrityksille

Työmarkkinat ovat tilanteessa, jossa osaavan työvoiman rekrytointi on monella toimialalla hankalaa, mutta samanaikaisesti pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista on suhteellisen korkea. Yhä useampi työtön kaupunkilainen tarvitsee työllistyäkseen intensiivistä tukea ja joustavia mahdollisuuksia uudelleen kouluttautumiseen.

Tutkimus- ja innovaatiovetoisen yritystoiminnan merkitys korostuu Helsingin ja pääkaupunkiseudun elinkeino­elämässä. Tämä näkyy muun muassa siinä, miten startup-yrityksiin ja kasvuhakuisiin yrityksiin tehdyt pääoma­sijoitukset ovat kasvaneet. Lisäksi yhä suurempi osa työstä tehdään pienissä yrityksissä ja yrittäjämäisesti.

Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet vaikuttavat yhteiskunnan kaikkeen toimintaan. Ilmaston­muutoksen torjuntaan liittyvien ratkaisujen kehittäminen ja hiilineutraalisuutta kohti eteneminen muodostavat yhä merkittävämmän osan kaupungin päätöksenteosta ja sen kilpailukyvystä.

Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen

Digitaalisten palveluiden merkitys kasvaa. Kaupungin palvelutuotanto on enenevässä määrin riippuvainen digitaalisista ratkaisuista. Kaupungin palvelut ja prosessit digitalisoituvat ja siirtyvät kiihtyvästi digitaalisiin kanaviin. Myös kaupunkilaisten odotukset kaupungin tarjoamia digipalveluita kohtaan kasvavat.

Hallinnon prosessit automatisoituvat ja automatiikka etenee päätösvalmistelussa ja päätöksenteossa niin teknisesti kuin lainsäädännöllisesti.

Kaupunki on siirtymässä digitaaliseen tiedonhallintaan ja asianhallintaan. Tietojärjestelmissä olevan tiedon yhteen­toimivuus, tietojen löydettävyys ja käytettävyys sekä tiedon hyödyntäminen toiminnassa ja toiminnan kehittämisessä paranee.

Toimintaympäristön suurena haasteena on osaavan henkilöstön saatavuus väestön ikääntyessä.

Toimiva ja kaunis kaupunki

Pitkällä aikavälillä asuntotuotantotavoitteen nousu, täydennysrakentamisen painoarvon kasvaminen sekä segregaatiokehityksen torjunta ovat keskeisiä muutos­tekijöitä. Asuntotuotannon suuret projektialueet valmistuvat 2030-luvun aikana. Täydennysrakentamisen osuuden kasvu asuntotuotannossa edellyttää täydennys­rakentamisprosessin kehittämistä ja kaupunkitasoista osaamisen uudistamista. Segregaatiokehityksen torjunnassa kaupunkiuudistus ja kaupunkiuudistusalueille kohdennettava toimet vaativat poikkihallinnollista sitoutumista.

Monipuolinen ja kiinnostava tapahtumatarjonta, ravintolapalvelut, taide- ja kulttuurielämykset sekä moni­puolinen kaupunkikulttuuri ovat Helsingille ja sen eri asuinalueille merkittäviä vetovoima- ja identiteettitekijöitä.

Toimintaympäristön muutosten vaikutus tavoitteisiin ja toimenpiteisiin

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa ratkaistaan Helsingissä toteuttamalla työllisyyden kuntakokeilua ja kehittämällä palveluita, joissa työnhakijoiden henkilö­kohtaista polkua työmarkkinoille vahvistetaan hyödyntämällä laajasti kaupungin eri toimialojen sekä yhteistyökumppaneiden palveluita. Yritysten osaamis­tarpeeseen vastataan myös panostamalla ulkomaisten osaajien houkutteluun ja asettautumiseen.

Koronatilanne on vaikuttanut kielteisesti matkailutoimialan sekä siihen oleellisesti kytkeytyvien ravintola-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen toimintaedellytyksiin. Elinkeino-osastolla aloitti uusi matkailuyksikkö 1.8.2021. Uuden yksikön ensimmäistä kokonaista toimintavuotta 2022 sävyttää edelleen koronatilanteen luoma epävarmuus, jolla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia Helsinkiin suuntautuvaan matkailuun. Matkailuyksikkö kehittää kestävän ja älykkään matkailun toimintaympäristöä vastaten koronapandemian tuomiin haasteisiin, vahvistaa edunvalvontaa sekä uudistaa matkailuneuvontaa yhteistyössä alan yritysten kanssa.

Helsingin ja pääkaupunkiseudun elinkeinoelämässä korostuvat muuta Suomea enemmän nopeasti kasvavat yritykset sekä vahva tutkimukseen ja korkeaan osaamiseen perustuva innovaatiojärjestelmä. Kaupunki voi tukea kehitystä yhdessä korkeakoulujen ja muiden kumppaneiden kanssa panostamalla aloitteleville yrittäjille suunnattuihin neuvontapalveluihin sekä kehittämällä yritysten osaamista ja kasvua tukevia hautomo- ja innovaatiopalveluita. Toiminnan tavoitteena on varmistaa, että pääkaupunkiseudun yrittäjyys- ja innovaatio­järjestelmä tuottaa uusia ideoita ja yritysaihioita tukemaan kasvua. Lisäksi panostetaan kiertotalousklusterin kehittämiseen.

Ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi kaupunkiyhteistä koordinaatiota jatketaan. Kaupungin keskeisistä ydin­prosesseista tunnistetaan ne päätöskohdat, joissa on iso päästövaikutuspotentiaali. Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelma päivitetään ja ohjelmassa keskitytään vaikuttavimpiin toimenpiteisiin.

Kaupunkistrategian toteuttamiseksi strategiseen johtamiseen ja strategian tavoitteiden toimeenpanoon ja seurantaan tarjotaan tukea kaupungin eri toiminnoille ja palveluille.

Strategian kannalta tärkeisiin tavoitteisiin liittyvää mittareiden ja tarkistuspisteiden seurantaa jatketaan ja kehitetään edelleen tukemaan toimialojen omaa johtamista. Kaupunkistrategian mukaisiin toimenpide­kokonaisuuksiin tuotetaan yhtenäisiä toimintatapoja.

Strategian toimeenpanoa tuetaan muun muassa oivalluttamalla henkilöstöä ja kaupunkilaisia viestinnän ja markkinoinnin keinoin siitä, miten strategiasta nousevat tavoitteet vaikuttavat heidän työhönsä ja elämäänsä.

Kaupunkiorganisaation muuttuessa varmistetaan, että organisaatio kaikissa muutostilanteissa seuraa lainsäädännön ja hyvän hallinnon vaatimuksia ja organisaation osaaminen näiden teemojen osalta kehittyy. Digitaalisten palvelujen, asioinnin sekä työtapojen ja -välineiden kehittämisessä huomioidaan lainsäädännön velvoitteet. Muun muassa hallintomenettelyn, tiedon­hallinnan ja asianhallinnan, tietosuojan ja tietoturvan sekä saavutettavuuden vaatimusten noudattaminen varmistetaan.

Talouden tietojärjestelmiin tehdään uudistuksia. SAP-järjestelmä päivitetään vuosien 2022–2023 aikana uuteen versioon. Kaupunkitasoinen hel.fi-sivujen uudistukseen liittyvä avustusasioinnin uudistus jatkuu. Järjestö­avustusten hakua uudistetaan asiakaslähtöisesti palvelumuotoilua ja käyttöliittymäsuunnittelua hyödyntäen.

Hyvä henkilöstöjohtaminen ei onnistu ilman ajantasaista näkymää henkilöstöön ja sen osaamisiin. Tarvitaan moderni HR-järjestelmä, joka mahdollistaa tiedolla johtamisen, kyvykkyyksien tunnistamisen, sujuvan esi­henkilötyön arjen ja joka tukee henkilöstön saatavuuden edistämistä osaajapulan kasvaessa.

Helsingin houkuttelevuutta kehitetään vahvistamalla kaupungin tunnettuutta ja erottuvaa mielikuvaa. Helsingin brändi- ja markkinointistrategiset linjaukset päivitetään ja kaupungin tapahtumallisuutta edistetään tapahtumien tiekartan mukaisesti. On edelleen syvennettävä Helsingin tunnettuutta ja mielikuvaa kansainvälisen viestinnän, markkinoinnin ja brändin kehittämisen keinoin.

Tapahtumallisuus on merkittävä tekijä houkuttelevuuden ja elinvoimaisuuden osatekijänä. Koronatilanteesta palau­tuminen tulee vaatimaan Helsingiltä aktiivista kehitystyötä yhteistyössä tapahtuma-alan toimijoiden ja verkoston kanssa sekä aktiivisten kumppanuuksien rakentamista.

Monikielistä ja -kulttuurista osaamista ja käytäntöjä rikos- ja riita-asioiden sovittelussa, neuvonnassa, osallistuvassa budjetoinnissa ja alueosallisuudessa kehitetään.

Hel.fi-verkkosivujen sekä kaupungin muiden digitaalisten kanavien uudistaminen ja kehittäminen vastaa kuntalaisten ja muiden kohderyhmien kasvavaan digitaalisten ja moni­kielisten palveluiden kysyntään.

Asukkaiden ikääntyessä, asukasrakenteen moni­muotoistuessa ja alueellisen ja väestöryhmien hyvinvointi­erojen kasvaessa viestinnässä ja vuorovaikutuksessa panostetaan viestinnän selkeyttämiseen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien monikanavaisuuteen, monimuotoisuuteen ja monikielisyyteen. Digitalisaatiota edistetään vakiinnuttamalla etädigituen kaupunkitasoinen toimintamalli, jossa kaupunki neuvoo etäpalveluna verkkoasioinnissa ja älylaitteiden käyttämisessä.

Turvallisuutta edistetään seuraamalla turvallisuutta heikentäviä ilmiöitä ja ennaltaehkäisemällä niiden kielteistä kehitystä. Ilmiöiden kehittymistä seurataan tilanne­kuvajärjestelmällä, josta saadaan ajankohtaiset tiedot erilaisista kaupunkiturvallisuuteen vaikuttavista ilmiöistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä arviot seurannaisvaikutuksista. Tilannekuvasta pyritään tunnistamaan heikkoja signaaleja mahdollisista uusista nousevista ilmiöistä, jotta ennaltaehkäisevät toimenpiteet kyettäisiin käynnistämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttaminen

AM-ohjelma

AM-ohjelman 2020 mukaisesti Helsingissä alkaa vuodesta 2023 lähtien 8 000 asunnon rakentaminen, jonka onnistumiselle tulee luoda edellytykset vuonna 2022. Investointien kohdistuminen isoihin liikennehankkeisiin haastaa asuntotuotannon edellytysten luomista. Kaupunki­uudistuksen toteuttamista tuetaan laatimalla kokonaisvaltainen toimenpide- ja investointisuunnitelma kaupunkiuudistusalueille kohdennettavista hankkeista. Kaupunkiuudistuksen toteuttamiseen sitoutetaan tahoja poikkihallinnollisesti. Kaupunkiuudistuksen toteutumista seurataan osana AM-ohjelman seurantaa.

Digitalisaatio-ohjelma

Kaupunkiyhteisen digitalisaatio-ohjelman ja digitaalisen perustan uudistus jatkuvat. Kaupunkiyhteinen digitaalinen perusta ja yhteiset alustat useiden erillisratkaisujen sijaan tuovat tehokkuushyötyjä ja skaalaetuja sekä nopeuttavat palveluiden kehittämistä. Uusien ennakoivien ja henkilökohtaisten palveluiden kehittämistä vauhditetaan, tavoitteena palvelutarvetta ennakoiva kaupunki, joka toimii ihmisten ehdoilla. Palveluita automatisoidaan ja uusia itsepalveluita kehitetään robotiikka-alustan (RPA) ja chatbot-teknologioiden avulla.

Data- ja analytiikka-alustat ja datapohjan kehittäminen mahdollistavat palvelutarpeen ennakoinnin sekä parantavat johdon tilannekuvaa. Datan ja siitä jalostetun tiedon avulla voidaan kohdentaa resursseja ja toimen­piteitä sinne, missä tarve on suurin. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja sen vauhdittaminen edellyttää henkilöstön ja kaupunkilaisten digiosaamisen kehittämistä. Kaupunki tarvitsee täysin uudentyyppistä osaamista digitalisaation edistämiseksi. Kaupungin muutoskyvykkyyttä pitää kehittää nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Toimiva ja turvallinen digitaalinen perusta – eli kaupunkiyhteinen ICT-infrastruktuuri ja perustietotekniikan palvelut – on kriittinen kaupungin kaikkien toimintojen ja palvelutuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi myös poikkeusoloissa. Digitaalinen infrastruktuuri on yhtä tärkeää kuin fyysinen infrastruktuuri, joita kaupunkilaiset ja yritykset hyödyntävät.

Käynnissä olevassa digitaalisen perustan uudistamisohjelmassa uudistetaan ja harmonisoidaan tietoliikenneverkkojen, palvelin- ja kapasiteettipalveluiden sekä ICT-tuki- ja elinkaaripalveluiden kaupunkiyhteiset palvelut. Kyberturvapalvelut parantavat tietoturvaa ja vähentävät riskejä. Palveluita siirretään hallitusti ja turvallisesti nykyaikaiseen pilviympäristöön.

Digitaalisen perustan uudistaminen mahdollistaa tehokkuushyötyjä, skaalaetuja ja työn tuottavuuden parantamisen muun muassa kilpailuttamalla vanhoja sopimuksia ja yhtenäistämällä ja automatisoimalla palveluita.

Hankintastrategia

Vuonna 2020 hyväksytyn hankintastrategian toimeenpanoa jatketaan. Työssä keskitytään kaupungin strategisia linjauksia ja tuottavuutta tukeviin toimenpiteisiin. Tällaisia ovat asianmukaisten laatukriteerien ja sopimus­ehtojen käyttö, vastuullisuutta koskevien tavoitteiden ja ehtojen vieminen kilpailutuksiin ja sopimuksiin, markkinavuoropuhelujen käyminen ja kehittäminen sekä hankintaprosessien tehostaminen. Kehittämistä vaativat erityisesti hankintatiedon yhtenäistäminen ja systemaattinen analysointi sekä toimittaja- ja kumppani­yhteistyö.

Osaamista ja hyviä käytäntöjä levitetään niistä kaupunkiorganisaation osista, jotka ovat kehityksessä muita pidemmällä. Tiivistä yhteistyötä kansallisen Hankinta-Suomi -toimenpideohjelman kanssa jatketaan.

HNH2035-ohjelmassa mainittujen hankintatoimenpiteiden toteuttamista jatketaan hankintastrategian kanssa yhteen sovittaen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisrakenteen koordinointi ja kehittäminen on kaupunginkanslian keskeinen tehtävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintatapa kasvattaa merkitystään. Uudistuneen lainsäädännön mukaan lisätään järjestöyhteistyötä sekä rakennetaan kaupunkiyhteinen hyvinvointisuunnitelma ja sen vaikuttavuuden seuranta. Hankkeessa toimitaan vahvasti myös kansainvälisessä yhteistyössä muun muassa WHO:n Healthy Cities -verkoston kanssa. Helsinki on mukana UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä. Työssä parannetaan palveluja siten, että lasten oikeudet huomioidaan nykyistä paremmin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päätavoitteena on parantaa lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksia muun muassa lisäämällä tietoisuutta oman alueen vapaa-ajan toiminnoista. Lasten ja nuorten harrastamisesta tuotetaan tutkittua tietoa kehittämistyön tueksi. Toisena päätavoitteena on vahvistaa ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä parantamalla mahdollisuuksia liikkumiseen ja liikkeelle lähtöön. Tätä tuetaan muun muassa viestimällä kaupunkiyhteisistä toimenpiteistä ja Stadin ikäohjelmasta. Etädigitukitoimintaa jatketaan, ja toimintamallia kokeillaan osana sähköisen asioinnin tukea.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2022

Lainsäädäntö

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus on vuoden 2022 olennaisin kaupungin toimintaa koskeva lainsäädännön uudistus. Muutoksen koordinointi ja valmistelu on kaupunginkanslian keskeinen tehtävä. Uudistus vaikuttaa kaupungin talouteen, organisaatioon ja johtamiseen, samoin kuin hallintoon ja hallintomenettelyyn. Vuoden 2022 aikana tuodaan päätöksentekoon ja toteutukseen toimenpiteet, jotka mahdollistavat uudistuksen toteutuksen 1.1.2023 alkaen. Uudistus vaatii muutoksia myös kaupunkiyhteisiin talouden prosesseihin, aikatauluihin sekä järjestelmiin.

Sote-uudistus edellyttää myös henkilöstöasioiden valmistelun koordinointia. Henkilöstövaikutusten tunnistaminen, henkilöstösuunnittelu, yhteistoiminnan toteuttaminen ja muutostuen varmistaminen ovat uudistuksen keskeisimpiä henkilöstöprosesseja.

Päätöksentekoon ja päätösvalmisteluun vaikuttaa muun muassa. maankäyttö- ja rakennuslain uudistus.

Toimintaympäristön muutokset

Helsingin kuntatalous on edelleen vahva. Menojen kasvu kuitenkin uhkaa tasapainoa ja ikärakenteen muutos sekä kasvava investointitarve lisäävät kustannuksia. Kasvavat verotulot ja maaomaisuuden tuotot puolestaan tukevat kuntatalouden tulevaa kehitystä. Helsinki kantaa vastuunsa julkisen talouden kestävyyden turvaamisesta hillitsemällä toimintamenojen kasvua ja tuottamalla palvelut tehokkaasti asiakastarpeisiin vastaten. Keskeiset tekijät vastuullisessa taloudenpidossa ovat kokonais­investointien mitoittaminen 10 vuoden investointi­ohjelmassa rahoituksellisesti kestävälle tasolle sekä investointien ohjelmointi oikea-aikaisesti.

Talouden elpyessä eri toimialoilla on jo syntynyt ja ennakoidaan edelleen syntyvän pulaa osaavasta työvoimasta. Työntekijät ovat voineet kouluttautua ja siirtyä uusille aloille koronapandemian aikana, mikä aiheuttaa työmarkkinoille uudenlaisia kohtaanto-ongelmia. Työttömät työnhakijat eivät puolestaan ole kaikilta osin suoraan käytettävissä työnantajien muuttuneisiin osaamistarpeisiin. Pitkään jatkuneissa poikkeusoloissa osaamistarpeiden muutosta on ollut vaikeaa ennakoida. Tilanteen normalisoituessa nähdään muutosten pysyvyys paremmin ja lisäksi työttömille suunnattuja palveluita voidaan toteuttaa ilman rajoituksia.

Korona-aika on haastanut kaupungin henkilöstö­voimavarojen uudelleenkohdentamista sinne, missä resurssitarve on kriittisin. Henkilöstön sisäisen liikkuvuuden edistämistä jatketaan osaltaan saatuja oppeja hyödyntäen. Koronapandemiasta palautuminen on yksi hyvinvoinnin ajureista lyhyellä tähtäimellä. Tätä varten on laadittu erityinen palautumissuunnitelma, jossa huomioidaan henkilöstön hyvinvoinnin näkökulma.

Kaupungin konserniohjauksessa kehitetään edelleen kaupunginhallituksen hyväksymiä tytäryhteisökohtaisia omistajastrategioita ja niiden painoarvoa. Omistaja­strategioita päivitetään tarvittaessa kaupunkistrategian painopisteet ja toimintaympäristön muutokset huomioiden. Tytäryhteisöjen toiminnan ja talouden seurannan prosessien uudistamista jatketaan konsernitasoisen seurannan vahvistamiseksi ja helpottamiseksi.

Kaupunkiyhteisen tiedon ja toimintaympäristön muutosten vaikutusten kytkeminen strategian tavoitteisiin varmistetaan tarjoamalla systemaattinen tuki ja toiminta­malli nopeisiin kokeiluihin, kuten liikenteeseen tai kaupunkitilaan liittyen. Tietoon ja dataan pohjautuvien kaupunkitason alustojen ja ratkaisujen vahvistaminen, kuten läpinäkyvät ja yhdessä sovitut tietopohjan keskeiset oletukset, linkitetään jatkuvaan talouden ja toiminnan kehittämiseen. Näin tuetaan ja vauhditetaan kaupungin eri toimijoiden digitalisaation edistymistä sekä autetaan kaupunkia uudistamaan asiakaslähtöistä toimintamallia kaupunkilaisten palveluiden järjestäjänä.

Kansallisen edunvalvonnan erityisiä painopisteitä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta kaupunkiin kohdistuvien seurausten hallinta, kaupungin taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen.

Suomessa toteutetaan vuonna 2022 kestävän kasvun ohjelmaa EU:n elpymisvälineen kautta. Kaupunki osallistuu aktiivisesti elpymisrahoituksen hakemiseen ohjelman piiriin kuuluvia hankkeita käynnistämällä ja edistämällä.

Lyhyellä aikavälillä toimintaympäristössä korostuvat koronapandemiasta palautuminen ja henkilöstön saatavuuden haasteet, jotka vaikuttavat suoraan kaupungin palvelutuotantoon. Haasteisiin pyritään vastaamaan työn joustoilla, ennakoivalla henkilöstö­suunnittelulla ja onnistumisen johtamisen malli vakiinnuttamalla.

Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät

Koronapandemialla voi olla edelleen yllättäviä vaikutuksia yritysten ja työmarkkinoiden toimintaan. Koronatilanteen aikana käynnistyneet työttömyysjaksot ovat pitkittyneet, mikä voi vaikuttaa pysyvästi työttömäksi jäävien hyvinvointiin ja työllistymismahdollisuuksiin tulevai­suudessa. Työttömyyden pitkittyminen vaikuttaa kaupungin talouteen sekä suoraan että välillisesti. Työllisyyden kuntakokeilua toteutetaan poikkeuksellisessa tilanteessa, mikä vaikeuttaa toiminnan tulosten osoittamista. Kuntakokeiluissa työskentelevistä asian­tuntijoista merkittävä määrä on määräaikaisissa työsuhteissa, mikä aiheuttaa henkilöstön vaihtuvuutta ja jatkuvaa perehdyttämistä. Se voi myös vaikuttaa toiminnan tuloksellisuuteen.

Kaupungin kunnianhimoinen asuntotuotantotavoite voi jäädä saavuttamatta, jos asuntotuotannon aloitukset laskevat edellytysten puutteiden tai markkinoiden epävarmuuden vuoksi. Investointien painopisteen siirtyminen asuntotuotannosta liikenneinvestointeihin vaikuttaa asuntotuotannon edellytyksiin ja rakentamis­kelpoisten tonttien määrään. Asuntomarkkinoiden polarisoituminen, jossa kalleusalueiden 1–2 ja 3–4 välinen ero voimistuu, on yksi asuntotuotantoon liittyvä riski. Polarisoitumisen vahvistuessa täydennysrakentamisen mahdollisuudet heikkenevät ja segregaatiokehitys voimistuu.

Konserninäkökulmasta omistajastrategioiden noudatta­mattomuus voi johtaa tytäryhteisöjen virheinvestointeihin tai toiminnan kehittämiseen eri suuntaan kuin kaupunki omistajana haluaa. Lisäksi koronapandemian pitkittymisellä voi olla vaikutuksia tytäryhteisöjen taloudelliseen asemaan ja toimintamahdollisuuksiin.

Sote-uudistus leikkaa kaupungin verotulopohjaa, mikä vaikuttaa kaupungin investointikykyyn ja voi merkitä kasvuinvestointien hidastumista. Sosiaali- ja terveys­palvelut ja pelastustoimi rahoitetaan jatkossa valtion­rahoituksella ja sen riittävyys palvelujen turvaamiseen totutulla tasolla on epäselvää.

Kaupungin toimintaympäristölle digitalisaatio on tuomassa suuren muutoksen. Sen myötä otetaan käyttöön uusia digitaalisia palveluita niin kuntalaisille kuin kaupungin työn­tekijöille. Tietosuojavaatimukset on otettava huomioon, toimenpiteinä niin tietosuojavastaavan ohjeistus, tietosuojakoulutus kuin tietosuojan vastuuhenkilöiden mukanaolo kehittämistoiminnassa.

Kaupungilla on keskeinen tehtävä vastata myös syrjäytymisen, asuinalueiden eriytymisen, polarisaation ja moniongelmaisuuden uhkiin. Koronapandemiasta selviytymisessä heikoimmilla ovat jo ennestään haavoittuvaan asemaan joutuneet ihmisryhmät, kuten pitkäaikaissairaat, asunnottomat ja työttömät. Pitkittynyt epidemia seurauksineen lisää mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ilmaantuvuutta. Näillä ilmiöillä on vaikutuksensa myös turvallisuuteen, ja kaupungilla on rooli niiden ennaltaehkäisyssä ja niihin varautumisessa.

Taloudellinen kestävyys

Tuottavuus

Kaupunginkanslian tuottavuuslaskennassa seurataan yksikköhintojen kehitystä verrattuna peruspalveluiden hintaindeksiin. Laskennassa huomioidaan kaupungin­kanslian käyttömenot ilman työllisyyspalveluita ja keskitettyä tietotekniikkaa verrattuna asukasmäärään.

Talousarvion tavoitteet

Kaupunginkanslialla on neljä sitovaa toiminnan tavoitetta. Kaksi sitovista tavoitteista on kaupunkiyhteisiä. Muita toiminnan tavoitteita kaupunginkanslialla on kolme, joista kaksi on kaupunkiyhteistä.

Sitovat toiminnan tavoitteet

Työhön, koulutukseen ja yrittäjyyteen panostetaan työllisyyden 1.3.2021 käynnistyneen kuntakokeilun avulla. Kuntakokeilun avulla pyritään parantamaan työllistymisen aktivointiastetta.

Kaupunginkansliaan on keskitetty kaupungin digitaalisen perustan toiminnot ja sen vakiinnuttaminen jatkuu. Ensi vuonna tavoitteena on kaupungin tietoliikenneverkon saaminen kokonaisuudessaan keskitetyn hallinnan ja valvonnan piiriin. Tukipalveluiden asiakastyytyväisyys ja ratkaisuasteet pyritään saamaan tavoitetasolle. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tukipalvelut otetaan osaksi keskitettyjä tukipalveluita. Kyberturvapalvelu saadaan käyttöön. Sitovan tavoitteen mittarit kohdentuvat asiakastyytyväisyyden ja ratkaisuasteiden saamiseen tavoitetasolle.

Tavoitteena on, että Helsingissä on aloitettu vuonna 2022 vähintään 7 000 asunnon rakentaminen. Tämä on kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristötoimialan kaupunkiyhteinen sitova tavoite.

Kaupunkiuudistusalueille (Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunmäki) laaditaan talousarvioon pohjautuva kokonaisvaltainen toimenpide- ja investointisuunnitelma alueille kohdennettavista hankkeista vuosina 2022-2025.

Muut toiminnan tavoitteet

Kaupunkiyhteisenä tavoitteena on parantaa alle 30-vuotiaiden työllistymistä ja työllistymisen valmiuksia. Vastavalmistuneiden ja korkeakoulutettujen alle 30-vuotiaiden nuorten työllistymistä nopeutetaan avoimille työmarkkinoille. Perusasteen varassa olevat 18-25-vuotiaat ohjataan toisen asteen koulutukseen siten, että perusasteen varassa olevien nuorten työttömien määrä puolittuu vuonna 2022 vuoteen 2021 verrattuna.

Toisena kaupunkiyhteisenä tavoitteena parannetaan tuottavuutta digitalisaatiolla ja tilojen käyttöä tehostamalla.

Kaupunginkanslian vastuulla olevan digitaalisen perustan kaupunkiyhteisten infra ja perustietotekniikan palvelujen nykyisten kustannusten säästöt vuonna 2022 ovat yhteensä 3 miljoonaa euroa eli noin 6 prosenttia digitaalisen perustan vuoden 2022 arvioiduista käyttömenoista. Säästöjä saadaan tietoliikenne-, tuki ja elinkaari- ja kapasiteettipalvelujen kilpailutusten tehostamisen ja hallinnon keskittämisen avulla. Tavoitteena on kehittää palveluita jatkuvasti ja siten saada kustannustehokkuutta myös tulevina vuosina.

Toimistokäytössä olevien tilojen käyttöä kaupungin­kansliassa tehostetaan strategiakaudella. Tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa monitoimitilojen käyttöönotolla ja uudistuvilla työmenetelmillä. Mukana ovat kaupungin­kanslian osastojen tilat, pois lukien elinkeino-osaston työvoima- ja maahanmuuttoyksikkö.

Lisäksi kaupunginkanslian muuna tavoitteena on, että HR-palvelujärjestelmäuudistuksen 1. vaihe turvaa palkan­laskennan jatkuvuutta ja suuntaa kohti sujuvaa HR-prosessien järjestelmätukea ja tiedolla johtamista. Käyttöönotettava palkkajärjestelmä tuottaa perus­prosesseihin parempaa automatiikkaa ja itsepalvelu­toimintoja, jotka vakiinnutetaan samaan aikaan kun HR-kokonaisjärjestelmäprojektia valmistellaan. HR-kokonais­järjestelmäprojektilla tavoitellaan yhtenäistä henkilöstö­johtamisen järjestelmäkokonaisuutta, joka lisää esihenkilötyön vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä edistää tiedolla johtamisen mahdollisuuksia, kun varsin pirstaleisesta järjestelmäkokonaisuudesta ja manuaalisista toimintatavoista voidaan siirtyä asteittain käyttäjä­ystävälliseen kokonaisratkaisuun.

Suoritteet

Kaupunginkanslian keskeisenä suoritteena seurataan työttömien osaamisen vahvistamista työpaikoilla palkka­tuetun työn, työkokeilun ja palkkatuetun oppisopimuksen avulla. Ensi vuonna pyritään siihen, että 2 500 työtöntä työnhakijaa on aloittanut osaamista vahvistavassa toimenpiteessä.

Henkilöstösuunnitelma

Kaupunginkansliassa varaudutaan uuteen kaupunki­strategiaan ja toimintaympäristön muutoksiin ilman että henkilöstömäärä kasvaa sekä kaupungin kannalta keskeisiin toimintoihin keskittymällä. Tarkoitus on kehittää edelleen toimintatapoja ja järjestelmiä keskittymällä digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin ja sen tuomiin osaamistarpeisiin. Digitaalisten palveluiden merkitys kasvaa koko ajan ja koko kaupungin palvelutuotanto on kasvavassa määrin riippuvainen digitaalisista ratkaisuista. Tärkeää on panostaa eri järjestelmähankkeisiin, kaupunki­yhteiseen tiedolla johtamiseen ja toisaalta lain­säädännöllisten velvoitteiden vahvistamiseen. Lisäksi monipaikkaisen työn periaatteet ja tilaratkaisut uudistavat työn tekemisen tapoja.

Kuten edellisinä vuosina, jokaisen eläköitymisen yhteydessä tai vakanssin tullessa muista syistä avoimeksi, harkitaan tapauskohtaisesti uuden resurssin tarve ja mahdollinen osaamisprofiili. Tarkoituksena on, että yhteis­työtä ja tekemistä edistettäisiin laajemmin yli organisaatio­rajojen. Henkilöstön sisäisen liikkuvuuden toiminta­käytäntöjä on tarkoitus vakiinnuttaa entisestään.

Johtamisen kehittämisessä painopisteinä ovat johtamisen kulmakivet, joita ovat näkemyksellisyys, innostus, linjakkuus ja toimeenpanokyky. Näillä painopisteillä keskitytään työkulttuurin vahvistamiseen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Esihenkilön tehtävä on tunnistaa työssä tarvittava osaaminen, johtaa työn­tekijöiden osaamisen kehittämistä ja tukea työyhteisön uudistumiskykyä. Johtamisen kulmakivet auttavat esi­henkilöitä pohtimaan, mihin asioihin keskittyä omassa johtamisessaan. Tässä tukena on myös vuonna 2021 syksyllä toteutettu Fiilari-henkilöstökysely ja siitä saatu palaute. Yhtenä painopisteenä on myös kaupungin­kanslian toiminnan läpinäkyvyyden varmistaminen, johon vaikutetaan sisäistä viestintää parantamalla esimerkiksi Helmi-sivuston uudistuksella. Myös kaupunginkanslian asiakaskokemuksen mittaamisen kehittämistä jatketaan.

Talousarvion vaikutusten arviointi

Yritys- ja työllisyysvaikutukset

Talousarvioehdotus edistää yritysten kilpailukykyä tukevan toimintaympäristön kehitystä. Työllisyyden kuntakokeilun palvelut sekä ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa edistävät palvelut tukevat yrityksiä löytämään osaavaa työvoimaa. Yritysten perustamisneuvonta tukee uusien yritysten perustamista Helsingissä ja lisää samalla työpaikkojen määrää. Neuvontapalveluiden asiakkaat perustavat vuodessa yli 1 000 yritystä. Työttömyyden vähentyessä kaupungin verotulot nousevat ja esimerkiksi työmarkkinatuen kuntaosuuksiin liittyvät maksut voivat alentua. Yritysten toimintaympäristön, esimerkiksi matkailun, ja kaupungin omien prosessien kehittäminen sekä Startup- ja kasvuyritysten tueksi rakennettavat palvelut lisäävät seudun kilpailukykyä pitkällä aikajänteellä.

Kuntalaisvaikutukset

Lapsivaikutukset

Suurena työnantajana kaupunki on merkittävässä asemassa tukemassa nuorten työllistymistä. Kaupunki tarjoaa vuosittain tuhansille nuorille kesätyön. Nuorilta kootaan vuosittain palautetta Vastuullinen kesäduuni -kyselyn kautta kesätyökokemuksen kehittämiseksi. Nuorten kesätyöntekijöiden kokonaismäärä saattaa vähentyä edellisvuosiin verrattuna kesätyöntekijöiden palkkojen korotuspaineen vuoksi.

Sukupuolivaikutukset

Anonyymillä rekrytoinnilla ja positiivisen erityiskohtelun kokeilulla pyritään parantamaan niiden kaupunkilaisten työllistymismahdollisuuksia, joille työllistymisessä on muuten erityisiä haasteita. Kaupunki korostaa monimuotoisuutta myös rekrytoijana ja työnantajana. Anonyymillä rekrytoinnilla voidaan edistää myös sukupuolten välistä tasa-arvoa rekrytoinnin alkuvaiheessa.

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Työllisyyden kuntakokeilun palvelut auttavat helsinkiläisiä työnhakijoita löytämään työtä sekä vahvistamaan omaa osaamistaan ja toimintakykyään. Työllistyminen sekä osaamisen ja toimintakyvyn vahvistuminen lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia. Työllisyyden kuntakokeilun palveluissa huomioidaan erilaiset kohderyhmät heidän elämäntilanteensa ja palvelutarpeensa mukaisesti.

Organisaatio-, kaupunkikonserni- ja henkilöstövaikutukset

Asuntotuotannon edellytysinvestoinneilla luodaan rakennusalan yrityksien investoinneille jatkuvuutta. Asuntojen kysyntään vastaamalla parannetaan myös työvoiman saatavuutta Helsingissä.

Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet

Strategian teema	Tavoite (Y merkintä = kaupunkiyhteinen)	Mittari
Helsinki on houkutteleva osaajille ja yrityksille	Työhön, koulutukseen ja yrittäjyyteen panostetaan työllisyyden kuntakokeilun avulla.	Työllistymistä edistävissä palveluissa olevien osuutta on lisätty ja mittarina tälle on aktivointiaste, jota verrataan joulukuun 2021 tasoon.
Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen	Kaupunginkansliaan on keskitetty kaupungin digitaalisen perustan toiminnot ja sen vakiinnuttaminen jatkuu. Ensi vuonna tavoitteena on kaupungin tietoliikenneverkon saaminen kokonaisuudessaan keskitetyn hallinnan ja valvonnan piiriin. Tukipalveluiden asiakastyytyväisyys ja ratkaisuasteet pyritään saamaan tavoitetasolle. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tukipalvelut otetaan osaksi keskitettyjä tukipalveluita. Kyberturvapalvelu saadaan käyttöön	1. tason ratkaisuaste 60%:ia (pidemmän aikavälin tavoite 80 %
Tukipalveluiden asiakastyytyväisyys on 7/10 (pidemmän aikavälin tavoite on 8,5/10).)
Toimiva ja kaunis kaupunki	Helsingissä on aloitettu vuonna 2022 vähintään 7 000 asunnon rakentaminen (Y)	Aloitettujen asuntojen määrä (seuranta Q1-Q4)
Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan	Kaupunkiuudistusalueille: Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunmäki on laadittu talousarvioon pohjautuva kokonaisvaltainen toimenpide- ja investointisuunnitelma alueille kohdennettavista hankkeista vuosina 2022–2025 (Y)	Toimenpide- ja investointisuunnitelma on laadittu ja hyväksytty laajennetussa aluerakentamisen johtoryhmässä. Toimenpide- ja investointisuunnitelma on viety osaksi AM-ohjelman seurantaraporttia.
Seurantamittarit toimenpide- ja investointisuunnitelmalle on määritelty.
Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana	Sitoudumme valtuustokauden alussa käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteeseen. Vuosittaiset talousarviot eivät ylitä vastuuperiaatteen mukaista menotasoa.	Käyttötalousmenojen kasvu sidotaan kustannustason ja väestönkasvun muutokseen sekä kaupunkiorganisaationa itsellemme asettamaan tuottavuustavoitteeseen, joka on vuonna 2022 0,3 prosenttiyksikköä ja sen jälkeen 0,5 prosenttiyksikköä. Kustannustason muutosta kuvaa peruspalvelujen hintaindeksi. Väestönkasvun osalta kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuoriso-palveluiden väestönkasvua kuvaavana parametrina käytetään ikäryhmäkohtaista kasvua ja muutoin väestön kokonaismuutosta.
Kokonaisinvestoinnit mitoitetaan rahoituksellisesti kestävälle tasolle toiminnan ja investointien rahavirran sekä lainakannan kasvun näkökulmasta.	Toiminnan ja investointien rahavirta voi olla alijäämäinen valtuustokauden aikana yhteensä enintään julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa paikallishallinnolle asetetun alijäämätavoitteen verran (alijäämä eli toiminnan ja investointien rahavirta -0,5 % suhteessa Helsingin BKT:hen)

Muut toiminnan tavoitteet

	Tavoite (Y = kaupunkiyhteinen)	Mittari
Helsinki on houkutteleva osaajille ja yrityksille	Alle 30-vuotiaiden työllistymistä ja työllistymisen valmiuksia parannetaan (Y)	Työttömiksi jäävistä vastavalmistuneista ja korkeakoulutetuista alle 30-vuotiaista vähintään 60 % työllistyy 3 kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta.
		Perusasteen varassa olevat 18-25-vuotiaat toisen asteen ohjataan koulutukseen siten, että perusasteen varassa olevien nuorten työttömien määrä puolittuu vuonna 2022 vuoteen 2021 verrattuna.
Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen	Tuottavuutta parannetaan digitalisaatiolla ja tilojen käyttöä tehostamalla. (Y)	Digitaalisen perustan kaupunkiyhteisten infra ja perustietotekniikan palvelujen nykyisten kustannusten säästöt vuonna 2022 ovat yhteensä 3 M€ eli noin 6 prosenttia digitaalisen perustan vuoden 2022 arvioiduista käyttömenoista. Säästöjä saadaan tietoliikenne-, tuki ja elinkaari- ja kapasiteettipalvelujen kilpailutusten tehostamisen ja hallinnon keskittämisen avulla. Tavoitteena on kehittää palveluita jatkuvasti ja siten saada kustannustehokkuutta myös tulevina vuosina.
		Toimistokäytössä olevien tilojen käyttöä Kansliassa tehostetaan strategiakaudella. Mukana Kanslian osastojen tilat, pois lukien elinkeino-osaston työvoima- ja maahanmuuttoyksikkö. Vuonna 2021:               23,5 m²/hlö Vuonna 2022:                              22,0 m²/hlö Vuonna 2023:                              20,5 m²/hlö Vuonna 2024:                              19,1 m²/hlö
	HR-palvelujärjestelmäuudistuksen 1. vaihe turvaa palkanlaskennan jatkuvuutta ja suuntaa kohti sujuvaa HR-prosessien järjestelmätukea ja tiedolla johtamista.	Sarastia365 HR -käyttöönottoprojekti lopetettu vuoden 2022 aikana ja siirtyminen tehostetusta käytön tuesta normaaliin jatkuvaan palveluun.
		HR-kokonaisjärjestelmäprojektin implementointikumppanin kilpailutus vuoden 2022 ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana

Suoritteet

Kaupunginkanslian keskeisenä suoritteena seurataan työttömien osaamisen vahvistamista työpaikoilla palkkatuetun työn, työkokeilun ja palkkatuetun oppisopimuksen avulla. Ensi vuonna pyritään siihen, että 2 500 työtöntä työnhakijaa on aloittanut osaamista vahvistavassa toimenpiteessä.

Uusien asiakkaiden määrä:

2019: 2 269

2020: 1 744

2021: 747 / 2 300 (6 kk)

2022: 2 500

2023: 2 500

2024: 2 500

Tavoite on, että vuonna 2022 on 2 500 uutta asiakasta aloittanut työpaikalla tapahtuvassa osaamista vahvistavassa toimenpiteessä. Osaamisen vahvistaminen työpaikoilla toteutuu seuraavien toimenpiteiden kautta: 1) Työttömälle myönnettävä Helsinki-lisä, 2) Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen kaupungin toimialalla, 3) Työkokeilun järjestäminen ja 4) Palkkatukityön järjestäminen. 

Suorite- ja taloustavoitteet

Henkilöstösuunnitelma

	2020	2021	Ennuste 2021	2022	2023	2024
Henkilöstön käyttö
Henkilöstön määrä	850	1 008	1 008	1 008	1 008	1 008
Henkilöstötyövuodet (oma henkilöstö)	735	861	861	861	861	861

Tilankäytön mittarit

	2020	2021	Ennuste 2021	2022	2023	2024
Tilan käyttö
Tilat	20 438	18 823	17 800	17 800	16 800	15 800
Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessa asiakasmäärään	25,5	23,5	22,0	22,0	20,5	19,1