8 03 Kadut ja liikenneväylät
| 1 000 € | Käyttö 2020 | Talous- arvio 2021 | Ehdotus 2022 | Talous- arvio 2022 | Talous- suunnitelma 2023 | Talous- suunnitelma 2024 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulot | ||||||
| Menot | 173 213 | 156 400 | 71 100 | 76 700 | 81 700 | 108 400 |
| Netto | −173 213 | −156 400 | −71 100 | −76 700 | −81 700 | −108 400 |
| Ylitykset | 9 552 | |||||
| Muutos, % | ||||||
| Tulot | ||||||
| Menot | −9,7 | −54,5 | −51,0 | 6,5 | 32,7 |
| 1 000 € | Käyttö 2020 | Talous- arvio 2021 | Ehdotus 2022 | Talous- arvio 2022 | Talous- suunnitelma 2023 | Talous- suunnitelma 2024 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Menot | ||||||
| 80301 Uudisrakentaminen ja perusparantaminen sekä muut investoinnit, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi | 101 256 | 76 600 | 69 600 | 75 200 | 79 800 | 100 400 |
| Ylitykset | 6 100 | |||||
| 8030101 Uudisrakentaminen | 31 800 | 26 900 | 20 900 | 20 100 | 20 700 | 22 200 |
| Eteläinen suurpiiri | 1 118 | 1 600 | 2 100 | 2 200 | 2 600 | 3 200 |
| Läntinen suurpiiri | 5 585 | 3 800 | 3 000 | 3 600 | 2 900 | 3 000 |
| Keskinen suurpiiri | 7 313 | 6 300 | 2 400 | 1 600 | 2 400 | 1 800 |
| Pohjoinen suurpiiri | 1 401 | 2 500 | 2 300 | 2 300 | 2 400 | 2 200 |
| Koillinen suurpiiri | 7 230 | 4 300 | 3 300 | 2 900 | 3 600 | 5 200 |
| Kaakkoinen suurpiiri | 3 778 | 2 000 | 3 100 | 3 000 | 1 000 | 600 |
| Itäinen suurpiiri | 4 867 | 6 000 | 4 400 | 4 200 | 5 700 | 5 300 |
| Östersundomin suurpiiri | 4 | 400 | 300 | 300 | 100 | 100 |
| Meluesteet | 505 | 800 | ||||
| 8030102 Perusparantaminen ja liikennejärjestelyt | 66 203 | 46 700 | 44 700 | 51 100 | 50 700 | 72 200 |
| Katujen peruskorjaukset | 9 639 | 8 000 | 9 000 | 9 000 | 7 700 | 11 100 |
| Siltojen peruskorjaukset | 15 915 | 6 000 | 3 200 | 4 900 | 6 000 | 24 100 |
| Päällysteiden uusiminen | 4 362 | 4 000 | 4 500 | 4 500 | 5 000 | 5 000 |
| Joukkoliikenteen kehittäminen | 1 144 | 3 000 | 3 000 | 2 500 | 2 500 | 2 500 |
| Liikennejärjestelyt | 10 719 | 6 200 | 5 500 | 4 700 | 6 000 | 6 000 |
| Jalankulun ja pyöräilyn väylät | 24 425 | 19 500 | 19 500 | 25 500 | 23 500 | 23 500 |
| 8030103 Muut investoinnit | 3 253 | 3 000 | 4 000 | 4 000 | 8 400 | 6 000 |
| Muut investoinnit | ||||||
| Täytemaan vastaanottopaikat | 460 | 750 | 750 | 750 | 750 | 950 |
| Lumenvastaanottopaikat ja hiekkasiilot | 640 | 850 | 1 500 | 1 500 | 2 000 | 2 300 |
| Yleiset käymälät | 484 | 300 | 450 | 450 | 450 | 450 |
| Ranta-alueiden kunnostus | 1 669 | 1 100 | 1 300 | 1 300 | 5 200 | 2 300 |
| 80302 Projektialueiden kadut, kaupunginhallituksen käytettäväksi | 71 085 | 77 900 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Ylitykset | 2 845 | |||||
| 8030201 Kamppi-Töölönlahti | 189 | 200 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 8030202 Länsisatama | 22 807 | 16 100 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 8030203 Kalasatama | 14 398 | 11 400 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 8030204 Kruunuvuorenranta | 7 899 | 17 000 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 8030205 Pasila | 18 965 | 19 000 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 8030206 Kuninkaankolmio | 3 835 | 1 800 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 8030207 Kruunusillat | 2 472 | 10 800 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 8030208 Uudet projektialueet ja muu täydennysrakentaminen | 356 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| 8030209 Malmi | 164 | 1 600 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 80303 Yhteishankkeet Väyläviraston kanssa, kaupunginhallituksen käytettäväksi | 873 | 1 900 | 1 500 | 1 500 | 1 900 | 8 000 |
| Ylitykset | 607 |
8 03 Kadut ja liikenneväylät
Talousarviokohdalle on osoitettu vuodelle 2022 määrärahaa yhteensä 76,7 miljoonaa euroa, 81,7 miljoonaa euroa vuodelle 2023 ja 108,4 miljoonaa euroa vuodelle 2024.
Investointiohjelman lähtökohtana on ollut jatkuvien hankkeiden ja lakisääteisten palveluiden rahoituksen turvaaminen. Priorisoinnissa on lisäksi huomioitu kaupungin tasapainoinen kehittäminen, infraomaisuuden oikea-aikainen perusparantaminen sekä kaupunkiuudistusalueiden kehittäminen. Kaupungin asuntotuotantotavoitteen saavuttamista edistetään käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.
AM-ohjelman mukainen asuntotuotantotavoite kohdistuu aluerakentamisprojektialueiden lisäksi voimakkaasti suurpiirien täydennysrakentamisalueille. Vuonna 2020 Helsingissä valmistui 7 280 asuntoa ja näistä suurpiirien täydennysrakentamisalueilla toteutui 49,8 prosenttia. Talousarvioehdotuksen lähtökohtana on turvata jo käynnissä olevien hankkeiden rahoitus sekä alueiden tasapainon kehittäminen.
Rakennettuun ympäristöön on kertynyt merkittävä korjausvaje. Infraomaisuuden hallinta ja palvelutason turvaaminen edellyttävät pitkäjänteistä ja systemaattista toimintatapaa sekä kehittymisen seurantaa. Tunnistettuja kriittisiä tarpeita ovat tilaomaisuuden sekä siltojen ja muiden taitorakenteiden korjausvajeen pienentäminen. Taloussuunnitelmakaudella varaudutaan Kulosaaren sillan uusimisen käynnistymiseen.
Jalankulun ja pyöräilyn määrärahalla edistetään pyöräilyn tavoiteverkon toteutumista sekä kantakaupungissa että pyöräilyn pääväylien eli baanojen osalta. Merkittävimpänä yksittäisenä hankkeena toteutetaan taloussuunnitelmakaudella rautatieaseman alittava kävelijöiden ja pyöräilyn tunneli, Kaisantunneli. Lisäksi toteutetaan pyöräilyverkostoa raidehankkeiden rakentamisen yhteydessä ns. liittyvinä hankkeina. Jalankulun ja pyöräilyn väylien ja raideliikenneverkoston kehittäminen edellyttävät usein koko katupoikkileikkauksen muutosta, joka lieventää osaltaan perusparantamisen rahoitusvajetta. Raideverkoston kehittämisen investoinnit kiskojen ja niihin liittyvien perustusten ja ratatekniikan osalta sisältyvät investointiraamin ulkopuolisen HKL-liikelaitoksen investointeihin, ja muut katukustannukset kohdistuvat hankkeelle. Samassa yhteydessä uusitaan pääsääntöisesti kadun Yhteinen kunnallistekninen työmaa (YKT) -osapuolten verkostot. Käynnissä olevia määrärahalla toteutettavia hankkeita ovat Kasin katutyöt (Caloniuksenkatu, Runeberginkatu, Helsinginkatu) sekä Raide-Jokerin varren jalankulun ja pyöräilyn väylät.
8 03 01 Uudisrakentaminen, perusparantaminen ja muut investoinnit
Talousarviokohdalle on osoitettu vuodelle 2022 määrärahaa yhteensä 75,2 miljoonaa euroa, 79,8 miljoonaa euroa vuodelle 2023 ja 100,4 miljoonaa euroa vuodelle 2024.
8 03 01 01 Uudisrakentaminen
Katujen uudisrakentamiseen on talousarvioehdotuksessa osoitettu vuodelle 2022 määrärahaa 20,1 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmavuodelle 2023 on esitetty 20,7 miljoonaa euroa ja vuodelle 2024 on esitetty 22,2 miljoonaa euroa.
Uudisrakentaminen sisältää myös tarvittavat katujen ulkovalaistus- ja liikennevaloinvestoinnit.
Suurpiirien katuinvestoinnit kohdistuvat suunnitelmakaudella täydennysrakentamisalueille kuten, Huopalahdenportti Pikku Huopalahden pohjoisosassa, Koskelan sairaala-alue, Raide-Jokerin reitin varren täydennysrakentaminen, Vanha Helsingintien alue Malmilla, Työnjohtajankadun korttelit Herttoniemessä, Karhunkaatajan alue Myllypurossa, Kauppamyllyntien ympäristö Roihupellossa, Meri-Rastilan täydennysrakentamisen alue ja Aromikujan alue Aurinkolahdessa. Määrärahalla edistetään lisäksi uusien täydennysrakentamisalueiden suunnittelua mm. Karhunkaatajan alueella Myllypurossa sekä toteutetaan erillisiä katuhankkeita kaava-alueiden keskeneräisyyden vuoksi. Sorakatujen rakentaminen etenee täydennysrakentamisen edellyttämässä laajuudessa.
Meluntorjunnan erillishankkeet kohdistuvat meluntorjuntaselvityksen suuntaviivojen ja kohdepriorisoinnin mukaisille, rakennetun pääkatuverkon osille. Taloussuunnitelmakaudella varaudutaan Vanhan Porvoontien meluntorjunnan käynnistämiseen Heikinlaaksossa. Uusien katujen ja liikenneväylien meluntorjunta toteutetaan tarvittaessa osana kyseisiä hankkeita. Lisäksi meluntorjuntaa sisältyy Helsingin kaupungin ja Uudenmaan ELY -keskuksen yhteishankkeisiin.
8 03 01 02 Perusparantaminen ja liikennejärjestelyt
Katujen perusparantamiseen ja liikennejärjestelyihin on talousarvioehdotuksessa osoitettu vuodelle 2022 määrärahaa yhteensä 51,1 miljonaa euroa, 50,7 miljoonaa euroa vuodelle 2023 ja 72,2 miljoonaa euroa vuodelle 2024.
Suunnitelmakauden merkittävimpiä peruskorjaushankkeita ovat vuodelle 2022–2023 jatkuvat Suomenlinnan katujen peruskorjaus ja Hietaniemenkadun pohjoispuolen koivukujan uusiminen ja jalkakäytävän kunnostus sekä suunnitelmakaudella käynnistyvät Fredrikintorin ja Maatullinkujan peruskorjaukset. Muut katujen peruskorjaushankkeet ovat joukkoliikenteen ja pyöräilyn kehityshankkeiden tai vesihuollon (HSY) saneerauksen yhteydessä tehtäviä koko kadun perusparannuksia ja vakavien rakennevaurioiden kuten painumien korjaustarpeita eri puolilla kaupunkia. Vieraslajien torjunta-asetuksen (704/2019) mukaisesti erillisenä työvaiheena vaihdetaan asetuksessa mainittuja katuistutuksissa käytettyjä kasvilajeja muihin kasvilajeihin.
Ulkovalaistuksen peruskorjaus ja liikennevalojen sekä muun telematiikan uusinta on osa katujen peruskorjausta. Ulkovalaistuksen peruskorjaus keskittyy olemassa olevan valaistusverkon saneeraukseen toimenpideohjelman mukaisesti siten, että EU:n EcoDesign-direktiivin kiristyneet vaatimukset saavutetaan. Ulkovalaistuksen energiatehokkuuden parantamiseksi käynnistetty ns. Helsinki LED-hankkeen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2019. Jatkoa Helsinki LED-hankkeelle valmistellaan. Lisäksi vanhoja ulkovalaisimia vaihdetaan LED-valaisimiksi joko hankkeiden peruskorjauksen yhteydessä tai erillisenä hankkeena käytettävissä olevien määrärahojen mukaan. Telematiikan peruskorjaus keskittyy vanhan kuparisen liikennevaloja palvelevan tietoliikenneverkon uusintaan valokuiduksi. Hanke on aloitettu vuonna 2019.
Siltojen ja muiden erikoisrakenteiden (ranta- ja tukimuurit, portaat, meluesteet) peruskorjausten määrärahaehdotukseen sisältyvät peruskorjausten lisäksi myös uusittavien siltojen investointikustannukset. Siltojen kunnon sekä elinkaari- ja ympäristöviisaan korjausajankohdan näkökulmasta kiireellisiä siltojen peruskorjauskohteita on yhteensä noin 100 kpl.
Uudelleenpäällystys kohdistetaan vuosittain tehtävän päällystysohjelman perusteella eniten kuormitetuille pää- ja kokoojakaduille, mutta myös huonokuntoisten jalkakäytävien sekä jalankulun ja pyöräilyn väylien päällysteiden uusimista tulee lisätä. Uudelleenpäällystyksistä on laadittu pää- ja kokoojakatuja koskeva ohjelma, jonka avulla on mahdollista parantaa kustannustehokkuutta yhteistyössä muiden infraa rakennuttavien yhteisen kunnallisteknisen työmaan sopimuskumppaneiden kanssa. Jalankulku- ja pyöräilyväylille laaditaan oma uudelleenpäällystämisohjelma, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2022.
Joukkoliikenteen kehittämisen määrärahalla varaudutaan parantamaan joukkoliikennejärjestelmää ja sen luotettavuutta muun muassa HSL:n Helsingille tekemän esityksen mukaisesti. Suunnitelmakaudella varaudutaan Meilahden raitiotien kääntöpaikan muutoksiin Rosina Heikelin puistoa ympäröivillä kaduilla, Ruskeasuon tulevaan raitiovaunuvarikkoon liittyvien katujärjestelyiden toteuttamiseen mm. Nauvontiellä sekä raitioliikenteen kehittämisohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Suunnitelmakaudella varaudutaan bussiliikenteen linjastomuutosten ja sähköbussiliikenteen edellyttämien pysäkkijärjestelyjen tekemiseen ja muuhun joukkoliikenteen luotettavuuden parantamiseen poistamalla rakennetussa katuverkossa olevia rakenteellisia häiriötekijöitä.
Liikennejärjestelyhankkeet kohdistetaan erityisesti turvallisuutta edistäviin liittymä-, risteys- ja kaistajärjestelyihin, jotka tukevat myös joukko- ja muun liikenteen sujuvuutta. Määrärahassa varaudutaan myös älyliikenteen järjestelmien sekä opasteiden kehittämiseen. Vuonna 2020 aloitettua automaattisten nopeusvalvontapisteiden asennusta kaduille jatketaan. Uuden tieliikennelain mukaisia liikennemerkkimuutoksia tehdään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa. Liikennejärjestelyihin sisältyy myös Raide-Jokerinosalta sellaisia katuympäristön muutoshankkeita (ns. liittyviä hankkeita), jotka eivät aiheudu raitiotien rakentamisesta, mutta jotka ovat välttämättömiä suunnitella samanaikaisesti raidehankkeen kanssa.
Jalankulun ja pyöräilyn väyliin osoitettu määräraha käytetään pyöräliikenteen tavoiteverkon toteuttamiseen sekä baanaverkon laajentamiseen eri puolilla kaupunkia joko erillisinä hankkeina tai raidehankkeiden yhteydessä. Määrärahaan sisältyy myös jalankulun ja pyöräilyn yli- ja alikulkusiltojen rakentamista liikkumisen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään jalankululle ja pyöräilylle turvattomiksi koettujen ja liikenteellisesti vaarallisten alueiden valaistuksen parantamiseen. Taloussuunnitelmakauden 2022–2024 suurimmat investoinnit ovat 2021 käynnistynyt Kansalaistori-Kaisaniemi pääradan alikulkukäytävä (Kaisantunneli) sekä Helsinginkadun-Runeberginkadun-Caloniuksenkadun urakka (Kasin katutyöt). Suunnitelmakaudella on ohjelmoitu alkavaksi isoja pyöräilyhankkeita nykyisessä katuverkossa kuten Mannerheimintie välillä Postitalo-Reijolankatu, Hämeentie välillä Kustaa Vaasantie - Intiankatu, Aleksis Kiven katu ja Mäkelänkatu. Lisäksi suunnitelmakaudella toteutetaan pyöräilyn kantakaupungin tavoiteverkon edistämiseksi hankekokonaisuus, joka koostuu kaduista, joille ei kohdistu lähivuosina muuta ohjelmoitua infran uusimistarvetta. Kantakaupungin pyöräverkon rakentamisen vaiheistuksessa huomioidaan myös rakentamisen aikaiset vaikutukset muuhun liikenteeseen.
Hulevesien hallintaa toteutetaan osana Helsingin kaupungin hulevesiohjelmaa. Hulevesien aiheuttamia haittoja pyritään ehkäisemään ja poistamaan useammissa paikallisissa kohteissa samalla toteuttaen hulevesien suunnitelmallista kokonaishallintaa. Hulevesien laatuun liittyvää tietoa kerätään 2021 käynnistyneessä viisivuotisessa hankkeessa, jossa tutkitaan veden laatua sekä Taivallahdessa sijaitsevan hulevesiarkun suodatuskykyä.
8 03 01 03 Muut investoinnit
Muihin investointeihin on talousarviossa osoitettu vuodelle 2022 määrärahaa 4,0 miljoonaa euroa, 8,4 miljoonaa euroa vuodelle 2023 ja 6,0 miljoonaa euroa vuodelle 2024.
Muut investoinnit ovat kadunpidon tukipalvelujen tai muita yleisten alueiden vaatimia investointeja. Täytemaan vastaanottopaikkojen määräraha käytetään kaivumaiden hyödyntämisohjelman mukaisesti maa-ainesten hyötykäyttö- ja vastaanottopaikkojen toteuttamiseen.
Lumenvastaanottopaikkojen ja hiekkasiilojen investointimäärärahoilla järjestetään lumenvastaanottotoiminnan kapasiteetti vastaamaan Helsingin kaduilta tulevaa lumen hävitystarvetta kaupungin toimivuuden turvaamiseksi talviaikana, varmistetaan tarvittava määrä lumen vastaanottopaikkoja sekä innovoidaan lumen lähivastaanottojärjestelyjä. Lisäksi kehitetään nykyisten hiekoitussepelin varastosiilojen ja suolavarastojen perusparannuksia kaupungin eri osissa. Toimenpiteet ohjelmoidaan vuosittain laadittavan toteutusohjelman mukaisesti.
Ranta-alueiden kunnostuksen määrärahalla toteutetaan suunnitelmakaudella Vanhankaupunginkosken itähaaran kunnostus ja Pikku Huopalahdessa Haaganpuron alajuoksun kunnostaminen. Lisäksi varaudutaan Kumpulanpuron ekologisen tilan parantamiseen ja Pyörökivenpuiston tulvasuojelun toteuttamiseen.
8 03 02 Projektialueiden kadut, kaupunginhallituksen käytettäväksi
Talousarviokohta 8 03 02 Projektialueiden kadut, kaupunginhallituksen käytettäväksi, lakkautetaan. Projektialueiden katurakentamiseen varattu määräraha siirtyy uuteen perustettavan talousarviokohdan 8 08 Projektialueiden infrarakentaminen, alakohtaan 8 08 02 Kadut.
8 03 03 Yhteishankkeet Väyläviraston kanssa, kaupunginhallituksen käytettäväksi
Yhteishankkeisiin Väyläviraston kanssa esitetään osoitettavan vuodelle 2022 1,5 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmavuodelle 2023 on esitetty 1,9 miljoonaa euroa ja 8,0 miljoonaa euroa vuodelle 2024.
Kaupungin kustannusosuuttaväylävirastonyhteishankkeissakoskeva määrärahaehdotus sisältää valtion maanteihin liittyvät liikennejärjestely- ja meluntorjuntahankkeet kaupungin alueella. Yhteishankkeiden toteutus on sidoksissa hankkeiden valtion osuuden rahoitukseen valtion tulo- ja menoarviossa lukuun ottamatta niitä kaupungin maankäytön kehittämisestä aiheutuvia hankkeita, jotka kaupunki rahoittaa kokonaan.
Kehä I/Myllypuron eritasoliittymän tiesuunnitelma valmistui vuonna 2015 ja sitä on esitetty valtioneuvostoon hyväksyttäväksi. Valtio myönsi lisäbudjetissaan väylävirastolle 0,5 miljoonaa euroa hankkeen rakennussuunnitelman laatimiseen ja rakennussuunnitelma valmistuu yhteishankkeena vuonna 2022. Hankkeen toteutukseen varaudutaan vuodesta 2025 alkaen edellyttäen, että Väylävirasto osoittaa määrärahan omaan maksuosuuteensa. Hankkeen kokonaiskustannus on yhteensä noin 36,5 miljoonaa euroa.
Tuusulanväylällä meluesteiden toteutus Torpparinmäen kohdalla käynnistymiseen varaudutaan. Hankkeen aiempi varaus vuodelta 2021 siirtyy eteenpäin. Hanke edellyttää Ely-keskuksen rahoitusosuutta.
Lahdenväylän eritasoliittymä Malmin kohdalla (Ilmasilta) liittyy Malmin lentokenttäalueen asuntorakentamiseen varautumiseen. Hanke käynnistyy suunnitelmakaudella ja jatkuu tämänhetkisten arvioiden mukaan noin vuoteen 2027 saakka. Lahdenväylän ylittävän Ilmasillan toteutus on osa Malmin eritasoliittymän toteutusta. Ilmasilta luo yhteyden Kivikon ja Malmin välille ja palvelee sekä entisen lentokenttäalueen kehittymistä uudeksi asuinalueeksi, että alueiden yritystoimintaa. Ilmasilta ja Ilmasillantien toimii tulevaisuudessa tärkeänä joukkoliikennereittinä ja pyöräilyn baanareitistön osana. Ilmasillan alueen tiesuunnitelma on valmistumassa 2022, ja rakennussuunnittelu käynnistyy hankepäätöksen jälkeen. Koskelantien eritasoliittymän länsipuolisten ramppien toteutus ajoittuu suunnitelmakauden jälkeen.
Hämeenlinnanväylällä Kuninkaantammen eritasoliittymä on tärkeä asuinalueen saavutettavuudelle, ja eritasoliittymän toteutukseen varaudutaan vuosina 2024–2025. Tiesuunnitelman laadinta Kannelmäki-Kehä III valmistuu vuonna 2021. Vuonna 2022 varaudutaan kohteen rakennussuunnittelun käynnistymiseen.
Länsiväylällä eritasoliittymän alustava tiesuunnitelma Koivusaaren kohdalla on valmistunut vuonna 2020. Tie- ja rakennussuunnitelman laadintaan varaudutaan suunnitelmakaudella ja mahdolliseen hankkeen toteutuksen käynnistymiseen vuodesta 2026 eteenpäin.
Turunväylän ja Huopalahdentien liittymästä on laadittu aluevaraussuunnitelmatasoisia tarkasteluja vuoden 2020 aikana. Kohteen tiesuunnittelu käynnistyy vuoden 2021 lopulla jatkuen vuodelle 2022. Rakennussuunnitteluun varaudutaan tiesuunnitelman jälkeen suunnitelmakaudella.
Itäväylän itäosan kehittämistoimet ajoittuvat suunnitelmakauden jälkeen. Toimenpiteisiin sisältyy muun muassa Uussillantien alikulkutunnelin rakentaminen.