3 10 05 Pelastuslaitos
| 1 000 € | Käyttö 2020 | Talous- arvio 2021 | Ennuste 2021 | Ehdotus 2022 | Talous- arvio 2022 | Talous- suunnitelma 2023 | Talous- suunnitelma 2024 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulot yhteensä | 18 303 | 16 500 | 16 600 | 18 800 | 18 800 | 20 000 | 21 200 |
| Menot yhteensä | 57 541 | 61 361 | 61 294 | 69 039 | 66 807 | 68 478 | 70 189 |
| Ylitysoikeus | |||||||
| Toimintakate | −39 239 | −44 861 | −44 694 | −50 239 | −48 007 | −48 478 | −48 989 |
| Poistot | 2 393 | 2 516 | 2 516 | 3 212 | 3 212 | 3 912 | 4 000 |
| Tilikauden tulos | −41 631 | −47 377 | −47 210 | −53 451 | −51 219 | −52 390 | −52 989 |
| Tilikauden ylijäämä (alijäämä) | −41 631 | −47 377 | −47 210 | −53 451 | −51 219 | −52 390 | −52 989 |
| Muutos, % | |||||||
| Tulot | −9,8 | 0,6 | 13,9 | 13,9 | 6,4 | 6,0 | |
| Menot | 6,6 | −0,1 | 12,5 | 8,9 | 2,5 | 2,5 |
Talousarvion 2022 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä
Pelastustoimen keskeiset painopisteet vuonna 2022 ovat:
- Pelastustoimen valmiuden ja palvelutason kasvattaminen valvontaviranomaisen velvoitteiden täyttämiseksi
- Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvien digitaalisen turvallisuusviestinnän sisältöjen ja menetelmien kehittäminen
- Kaupunkiyhteisen pelastustoiminnan, väestönsuojelun ja varautumisen yhteistoiminnan ja valmiuden kehittäminen
- Osallistuminen vuoden 2023 alusta lukien voimaan astuvan pelastustoimen uudistuksen valmisteluun (mm. muutokset toiminnan ja talouden ohjauksessa) sekä tietojohtamisen ja pelastustoimen tietojärjestelmähankkeiden edistäminen
Toiminnan kuvaus
Helsingin kaupungin pelastuslaitos vastaa alueen pelastustoiminnasta, kiireellisestä ensihoitopalvelusta sekä onnettomuuksien ehkäisyyn ja omatoimiseen varautumiseen liittyvästä valvonnasta, turvallisuusviestinnästä sekä muusta ohjauksesta ja neuvonnasta. Lisäksi pelastuslaitos vastaa poikkeusolojen valmiussuunnittelusta sekä väestönsuojeluvalmiuden kehittämisestä, suunnittelusta ja väestönsuojeluun varautumisen koordinoinnista Helsingissä. Pelastuslaitos tuottaa itse tekniset ja hallinnolliset tukipalvelunsa
Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain
| 3 10 05 | Menot (talousarvion sitova taso) | Osuus ta-kohdan menoista % | Muutos ed. vuoteen € | Muutos ed. vuoteen % | Keskeisin selittävä tekijä |
| Pelastuslaitos | 66 807 000 | 100,0 | 5 446 000 | 8,9 | |
| Pelastustoimi | 53 110 000 | 79,5 | 5 145 000 | 10,5 | Pelastusyksikön ja kärkiyksikön lisäys palvelutason kehittämiseksi |
| Ensihoitopalvelu | 13 697 000 | 20,5 | 300 000 | 2,4 | kustannustason muutos |
Kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttaminen
Kaupunkistrategia 2017–2021
Pelastuslaitos on tuottanut laadukkaita palveluita, kasvattanut palveluverkostonsa kattavuutta sekä kehittänyt toimintansa digitaalisuutta. Toiminnallaan pelastuslaitos on tuottanut turvallisuutta sekä omalla vahvalla suoriutumisellaan tukenut Helsingin kehittymistä maailman toimivimmaksi kaupungiksi.
Pelastuslaitos on kehittänyt oman organisaationsa toimintakulttuuria mm. esihenkilötyöhön ja johtamiskulttuuriin panostamalla. Nämä toimenpiteet ovat lisänneet henkilöstön työtyytyväisyyttä, millä puolestaan on välitön yhteys asiakaspalvelukokemuksen onnistumiseen. Vuonna 2021 aloitettu organisaatiouudistus tukee toimintakulttuurin kehittämistä.
Toimiva Helsinki rakentuu tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle, joita myös pelastuslaitos on omassa toiminnassaan edistänyt. Laitos on myös päässyt alkuun henkilöstön vahvemmassa osallistamisessa, mikä on tärkeää Helsingille kaikkien kansalaisten osalta.
Pelastuslaitos on jatkanut palvelujen kehittämistä. Tavoitteena on kehittää aiempaa vaikuttavampia palveluja ja hyödyntää aiempaa enemmän myös digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Pelastuslaitos on hoitanut talouttaan vastuullisesti. Laitos pyrkii jatkuvasti löytämään kustannustehokkaampia tapoja toimia.
Kaupungin muiden strategisten tavoitteiden toteuttaminen
Toimintaympäristön muutostekijät 2022–2025
Helsingissä nuorten väestöryhmien osuus on suuri, mutta myös ikääntyvien määrän kasvu on Helsingissä merkittävä kehitystrendi. Ikääntyvien määrän lisääntyminen vaikuttaa asumisen ja palveluiden tarpeisiin ja se tulee ottaa huomioon paitsi ensihoitopalvelun, myös onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Helsingissä nuorten väestöryhmien osuus on suuri, mutta myös ikääntyvien määrän kasvu on Helsingissä merkittävä kehitystrendi. Ikääntyvien määrän lisääntyminen vaikuttaa asumisen ja palveluiden tarpeisiin ja se tulee ottaa huomioon paitsi ensihoitopalvelun, myös onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Helsingin väestön kielellinen ja kulttuurinen kirjo kasvaa. Kasvava vieraskielisen väestön määrä vaatii pelastustoimen ja ensihoitopalvelun henkilöstöltä yhä enemmän kielitaitoa ja eri kulttuurien tuntemusta.
Helsingissä on käynnissä useita mittavia rakennushankkeita, jotka yhdistelevät korkeaa ja laajaa maanalaista rakentamista. Rakentamisessa ja asumisessa yleistyvät myös uudenlaiset teknologiaratkaisut. Nämä korostavat pelastuslaitoksen roolia pelastustoiminnan edellytysten varmistamisessa sekä onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä jo rakentamisen suunnitteluvaiheessa.
Helsingissä on alueita, joilla pelastustoiminnan toimintavalmiusajan kansallisiin ohjearvoihin ei päästä. Rakentamisen jatkuessa ja kaupunkirakenteen tiivistyessä entisestään toimintavalmiusaikojen parantamiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota.
Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2022
Vaikka ilmastonmuutos on vuosikymmeniä kestävä prosessi, jota monin eri keinoin pyritään torjumaan, muutoksen vaikutukset ovat jo konkreettisia. Erityisesti sään ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä, mikä lisää pelastustoiminnan tehtäviä ja lisää painetta kehittää kaupunkirakennetta ja infrastruktuuria ääri-ilmiöiden vaikutusten ennalta ehkäisemiseksi.
Lainsäädäntö
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu muuttuu 1.1.2023. Muutoksen valmistelu vuoden 2022 aikana sitoo merkittävästi pelastuslaitoksen johdon ja asiantuntijoiden resursseja. Uudistukseen liittyvästä lainsäädännöstä aiheutuvat uudet velvoitteet lisäävät pelastuslaitoksen hallinnollisia tehtäviä ja kasvattavat siten asiantuntijoiden rekrytointitarvetta.
Toimintaympäristön muutokset
Valvontaviranomaisen mukaan pelastustoiminnan nopean avunsaannin valmius ei ole vaatimusten mukainen. Valmiutta kehitetään 10 vuoden toimintasuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2022 aikana valmistaudutaan käynnistämään Konalan pelastusasema ja Tapanilan kärkiyksikkötoiminta viimeistään vuoden lopussa.
Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät
Hyvinvointialueuudistus keskittää pelastustoimen strategisen ohjausvallan valtiolle ja heikentää Helsingin kaupungin mahdollisuuksia ohjata verotuloja ja suunnitella pelastuslaitoksen palveluita paikallisella tasolla kaupungin kannalta tuottavimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla vuodesta 2023 lähtien.
Palomiesten saatavuus on akuutti haaste koko Suomessa. Suunniteltujen pelastusasemien käynnistämiseen vaadittavat lisäresurssit ja Helsingin pelastuskoulun toiminnan jatkumiseen liittyvät epävarmuustekijät ovat merkittävä uhka pelastustoiminnan palvelutason kehittämiselle aluehallintoviraston edellyttämälle tasolle vuoden 2025 loppuun mennessä. Henkilöstön saatavuus on pystyttävä turvaamaan, jotta pelastuslaitos pystyy varmistamaan kaupunkilaisten turvallisuuden. Tästä syystä tarvitaan erityisiä toimenpiteitä varmistamaan, ettei pelastuslaitoksen palkkakehitys jää jälkeen naapurikuntiin verrattuna.
Väestönsuojien jatkuvasti kasvava korjausvelka aiheuttaa haasteita poikkeusoloihin varautumisen lisäksi väestönsuojien normaaliajan käytölle sekä kasvattaa väestösuojien ylläpito- ja korjauskustannuksia.
Ikääntyneiden määrän ja kotihoidon lisääntyminen lisäävät ensihoidon, ensihoidon avunannon ja ensivastetehtäviä.
Helsingissä on suuria alueellisia ja väestöryhmittäisiä hyvinvointieroja. Syrjäytymisen lisääntyminen ja huono-osaisuuden keskittyminen lisäävät tutkitusti onnettomuusriskejä ja ilmiö huomioidaan pelastustoimen palveluiden suunnittelussa.
Erilaiset teknologiaratkaisut haastavissa kaupunkirakentamisen rakennuskokonaisuuksissa aiheuttavat uudenlaisia riskejä, jotka huomioidaan pelastustoiminnan menetelmissä ja työturvallisuudessa sekä onnettomuuksien ehkäisyssä.
Taloudellinen kestävyys
Tuottavuus
Pelastuslaitoksen tuottavuutta kuvaava indeksi muodostuu pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn, ja ensihoitopalvelun suoritemääristä ja resurssikulutuksesta, näiden synergiasta, sekä henkilöstön hyvinvointia kuvaavista mittareista. Indeksin osoittajassa on pelastuslaitoksen bruttokäyttömenot lisättynä poistoilla. Indeksiä oikaistaan asukasluvun ja kustannusten muutoksella. Pelastuslaitoksen tuottavuuden arvioidaan olevan 89,5 vuonna 2022 (2020=100). Tuottavuus heikkenee vuoden 2021 ennusteen perusteella arviolta 3,1 pistettä. Indeksin muutosta selittävät taloudelliset panostukset pelastustoiminnan avunsaantiajan kehittämiseen, keskitettyjen ICT-kustannusten siirto pelastuslaitoksen talousarviokohdalle sekä vuoden 2021 palkkakehitysohjelma. Hidastunut asukasluvun kasvu korostaa muutosta, koska palveluverkon lisäykset eivät seuraa lineaarisesti asukasluvun kehitystä.
Yksikkökustannukset
Pelastuslaitoksen yksikkökustannukset lasketaan euroa/asukas. Tunnusluku esitetään erikseen pelastuslaitostasolle, pelastustoimelle ja ensihoitopalvelulle. Näiden lisäksi pelastuslaitos vastaa kunnan muuhun toimintaan kuuluvasta väestönsuojien ylläpidosta, mille ei esitetä yksikkökustannusta. Palveluiden yksikkökustannukset kasvavat samoin perustein kuin tuottavuuden kehitys.
Muut talouden toimintaympäristön muutokset
Aluehallintoviranomainen on asettanut pelastuslaitokselle uhkasakon pelastustoiminnan avunsaantiajan parantamiseksi vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämä edellyttää merkittävää pelastustoiminnan lisähajauttamista ja asemaverkoston kasvattamista. Ensihoitopalvelussa potilaiden tavoittamisviiveet ylittävät palvelutasopäätöksen mukaiset tavoiteajat reilusti ja henkilöstö on ylikuormittunut tiheän tehtävämäärän johdosta. Vuonna 2022 rekrytoidaan merkittävästi lisää henkilöstöä osana vuoteen 2029 ulottuvaa palveluverkon kehittämistä.
Vuoden 2023 voimaan tuleva hyvinvointialueuudistus ja sen valmistelu vuonna 2022 sitovat merkittävästi pelastuslaitoksen asiantuntijaresursseja. Uudistus on uhka pelastuslaitoksen toiminnan rahoituksen riittävyydelle.
Talousarvion tavoitteet
Sitovat toiminnan tavoitteet
Pelastustoiminnan toimintavalmius on riittävä ja tarkoituksenmukainen.: I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3-vahvuisella yksiköllä on enintään kuusi minuuttia vähintään 50 %:ssa tehtävistä.
Kiireellinen ensihoito toteutuu tilaajan vaatimusten mukaisesti.: Ensihoidon keskimääräinen tavoittamisviive on enintään kahdeksan minuuttia 60 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävissä.
Onnettomuuksia ehkäistään lisäämällä kaupunkilaisten ja Helsingissä toimivien tahojen kykyä estää onnettomuuksia ja rajoittaa niiden vaikutuksia.: 11 000 turvallisuuspistettä
Henkilöstösuunnitelma
Pelastuslaitoksen henkilömäärän arvioidaan kasvavan vuonna 2022 yhteensä 39:llä ja henkilötyövuosien 36:lla. Konalan pelastusasemalle palkataan 17 ja Tapanilan kärkiyksikköön 12 palomiestä, minkä lisäksi onnettomuuksien ehkäisyn toimintaan lisätään kaksi henkilötyövuotta. Palomiesten saatavuudessa on ollut haasteita vuonna 2021, mistä syntynyttä henkilöstövajetta paikataan vuonna 2022.
Henkilöstökokemukseen panostetaan toimintakulttuuria kehittämällä. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi palomiesten palkkauksen kehittäminen Uudellamaalla kilpailukykyiselle tasolle on tavoitteena Helsingin kaupungin palkkakehitysohjelman mukaisesti vuonna 2022. Pelastuskoulun toiminnan jatkuvuus ja kansallinen pula palomiehistä on uhkaa rajoittaa henkilöstön saatavuutta ja sitä myötä toiminnan kehittämistä. Sisäistä liikkuvuutta edistetään niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista.
Talousarvion vaikutusten arviointi
Kuntalaisvaikutukset
Pelastustoiminnan toimintavalmiuden ja ensihoidon tavoittamisviiveen parantaminen lyhentävät avunsaantiaikaa, jolloin epätoivotun tapahtuman kuntalais- ja ympäristövaikutukset pystytään minimoimaan.
Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvän osaamisen kasvattaminen laaja-alaisesti kaikkien kuntalaisten keskuudessa auttaa osaltaan vähentämään onnettomuuksia.
Jokainen helsinkiläinen sekä kaikki Helsingin alueella liikkuvat ovat pelastuslaitoksen palvelujen piirissä. Pelastustoiminta, onnettomuuksien ehkäisy, varautuminen sekä kiireellinen ensihoito ovat keskeinen osa turvallista Helsinkiä. Onnettomuuksien ehkäisy ja niiden vaikutusten rajoittaminen tuottavat näin merkittäviä hyötyjä kuntalaisille ja laajemmin koko yhteiskunnalle.
Ympäristövaikutukset
Pelastuslaitos ylläpitää öljyvahinkojen torjuntavalmiutta Helsingin alueella. Öljyntorjuntavalmiuden ylläpidossa tehdään yhteistyötä niin kaupunkikonsernin sisällä kuin muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.
Pelastuslaitoksen tavoitteena on siirtyä enenevässä määrin mahdollisimman vähäpäästöiseen toimintaan ja ajoneuvokalustoon. Siirtymä on tehtävä hallitusti siten, ettei pelastustoiminnan ja ensihoitopalvelun suorituskyky suuronnettomuuksissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa vaarannu. Sammutusaineiden ja alkusammutuskoulutuskalun hankinnoissa kiinnitetään huomiota päästöjen ja ympäristökuorman vähentämiseen.
Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet
Sitovat toiminnan tavoitteet
| Kaupunkistrategian teema | Tavoite (sulkuihin Y merkintä jos kaupunkiyhteinen) | Mittari |
| Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan | Onnettomuuksia ehkäistään lisäämällä kaupunkilaisten ja Helsingissä toimivien tahojen kykyä estää onnettomuuksia ja rajoittaa niiden vaikutuksia. | 11 000 turvallisuuspistettä |
| Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan | Kiireellinen ensihoito toteutuu tilaajan vaatimusten mukaisesti | Ensihoidon keskimääräinen tavoittamisviive on enintään kahdeksan minuuttia 60 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävissä. |
| Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan | Pelastustoiminnan toimintavalmius on riittävä ja tarkoituksenmukainen. | I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3-vahvuisella yksiköllä on enintään kuusi minuuttia vähintään 50 %:ssa tehtävistä. |
Suorite- ja taloustavoitteet
Suoritteet - Prestation
| 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Suoritetavoitteet | ||||||
| Turvallisuuspisteet | 8 518 | 8 000 | 11 000 | 11 000 | 11 000 | 11 000 |
| I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3-vahvuisella yksiköllä on enintään kuusi minuuttia vähintään 50 %:ssa tehtävistä | 55 | 50 | 46 | 50 | 50 | 50 |
| Ensihoidon keskimääräinen tavoittamisviive on enintään kahdeksan minuuttia 60 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävissä | 59 | 70 | 55 | 60 | 60 | 60 |
| Toiminnan laajuustiedot | ||||||
| Palo- ja pelastustehtävät ilman ensivastetta | 8 099 | 8 700 | 8 200 | 8 800 | 8 900 | 9 000 |
| Ensihoitotehtävät ensivaste mukaan lukien | 56 608 | 64 300 | 55 000 | 64 900 | 65 500 | 66 000 |
| Tehokkuus/taloudellisuus | ||||||
| Kaukolämmön kulutus | 87 | 86 | 86 | 86 | 85 | 84 |
| Sähkön kulutus | 87 | 86 | 86 | 86 | 85 | 84 |
Henkilöstösuunnitelma
| 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön käyttö | ||||||
| Henkilöstön määrä | 746 | 772 | 760 | 805 | 791 | 808 |
| Henkilöstötyövuodet (oma henkilöstö) | 687 | 734 | 735 | 776 | 782 | 799 |
Tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut
Tuottavuusmittari
| 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuottavuusindeksi, Tuottavuus | 100,0 | 92,6 | 92,6 | 89,5 | 85,7 | 82,7 |
Yksikkökustannusten kehitys
| Palvelu euroa / x | 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pelastuslaitoksen bruttokäyttömenot, euroa/asukas | 87,5 | 89,8 | 90,5 | 96,2 | 95,8 | 94,9 |
| Pelastuslaitoksen nettokäyttömenot, euroa/asukas | 59,7 | 65,4 | 66,1 | 69,2 | 67,8 | 66,2 |
| Pelastustoimen bruttokäyttömenot euroa/asukas | 67,2 | 70,0 | 70,7 | 76,5 | 76,2 | 75,6 |
| Pelastustoimen tulos euroa/asukas | 59,3 | 65,2 | 67,3 | 71,2 | 71,7 | 71,1 |
| Ensihoitopalvelun bruttokäyttömenot euroa/asukas | 19,3 | 19,8 | 19,8 | 19,7 | 19,6 | 19,4 |
| Ensihoitopalvelun bruttokäyttömenot euroa/asukas sis. Poistot | 20,8 | 20,8 | 21,3 | 21,3 | 21,1 | 20,9 |
Prosenttimuutos yksikkökustannuksissa
| Muutos, % | 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pelastuslaitoksen bruttokäyttömenot, euroa/asukas | 5,6 % | 2,6 % | 3,4 % | 6,3 % | −0,5 % | −0,9 % |
| Pelastuslaitoksen nettokäyttömenot, euroa/asukas | 6,9 % | 9,6 % | 10,9 % | 4,5 % | −1,9 % | −2,3 % |
| Pelastustoimen bruttokäyttömenot euroa/asukas | 3,8 % | 4,1 % | 3,8 % | 8,2 % | −0,4 % | −0,9 % |
| Pelastustoimen tulos euroa/asukas | 18,2 % | 9,9 % | 10,8 % | 5,9 % | 0,7 % | −0,9 % |
| Ensihoitopalvelun bruttokäyttömenot euroa/asukas | 6,0 % | 2,5 % | 2,5 % | −0,5 % | −0,7 % | −1,0 % |
| Ensihoitopalvelun bruttokäyttömenot euroa/asukas sis. Poistot | 5,1 % | −0,2 % | −0,7 % | 0,1 % | −0,8 % | −1,2 % |
Tilankäytön mittarit
| 2020 | 2021 | Ennuste 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilan käyttö | ||||||
| Tilat | 181 124 | 182 752 | 182 973 | 183 617 | 183 617 | 185 717 |
| Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessa asiakasmäärään | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 |
| Vuokrakustannukset euroa vuodessa | 7 330 | 7 740 | 7 760 | 8 390 | 9 851 | 9 908 |
| Toimipaikkojen määrä | 11 | 12 | 12 | 13 | 13 | 14 |