3. Kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunkiympäristön toimiala

1 000 €	Käyttö 2020	Talous- arvio 2021	Ennuste 2021	Ehdotus 2022	Talous- arvio 2022	Talous- suunnitelma 2023	Talous- suunnitelma 2024
Tulot yhteensä	1 097 585	1 058 763	1 077 195	1 117 972	1 121 655	1 173 880	1 207 316
Menot yhteensä	784 803	825 999	843 137	927 855	905 957	945 051	980 564
Ylitysoikeus		284
Toimintakate	312 782	232 764	234 058	190 117	215 698	228 829	226 752
Poistot	266 542	267 986	261 557	269 130	269 130	271 930	274 118
Tilikauden tulos	46 240	−35 222	−27 499	−79 013	−53 432	−43 102	−47 367
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)	46 240	−35 222	−27 499	−79 013	−53 432	−43 102	−47 367
Muutos, %
Tulot		−3,5	1,7	5,6	5,9	4,7	2,8
Menot		5,2	2,1	12,3	9,7	4,3	3,8

Talousarvion 2022 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä

Kaupunkiympäristön toimialan neljä keskeisintä painopistettä vuonna 2022 ovat:

• Kaupunkirakenteen kestävä kehittäminen.
• Eri alueiden tasapuolisen kehittymisen turvaaminen.
• Toimitilastrategian edellyttämien toimenpiteiden edistäminen.
• Ekologisesta kestävyydestä huolehtiminen ja ilmaston muutokseen varautuminen.

Toimialalla luodaan edellytyksiä kaupunkirakenteen kestävälle kehittämiselle, kehitetään keskustan ja aluekeskusten vetovoimaisuutta sekä luodaan yrityksille toimintaedellytyksiä.

Kaupungin eri alueiden tasapuolista kehitystä turvataan panostamalla kaupunkiuudistusalueisiin, monipuoliseen asuntotuotantoon ja alueiden viihtyisyyteen sekä käytettävyyteen eri käyttäjäryhmät huomioiden.

Kaupungin tilatarpeiden ennakointia, tilojen pitkäjänteisyyttä sekä tilojen rakentamisen ja käytön ympäristöystävällisyyttä parannetaan toimitilastrategian toimenpiteiden avulla. Tavoitteena on kehittää omaisuudenhallintaa entistä strategisempaan suuntaan tekemällä oikea-aikaisia investointeja, hallitsemalla korjausvelkaa sekä parantamalla ymmärrystä ylläpidon osuudesta tilakustannuksista.

Ekologisesta kestävyydestä huolehditaan ja ilmastonmuutokseen varaudutaan toimeenpanemalla Hiilineutraali Helsinki -ohjelman toimenpiteitä, vahvistamalla kiertotaloutta sekä turvaamalla luonnon monimuotoisuutta.

Kaupungin maksamista hissiavustuksista luovutaan.

Toiminnan kuvaus

Kaupunkiympäristön toimiala toimii kaupunkiympäristölautakunnan alaisuudessa. Lautakunnalla on kaksi jaostoa: rakennusten ja yleisten alueiden jaosto sekä ympäristö- ja lupajaosto. Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista. Toimiala jakaantuu neljään palvelukokonaisuuteen.

Maankäyttö ja kaupunkirakenne vastaa toimintaedellytysten luomisesta ja järjestämisestä kaupunkiympäristön kehittämiselle, rakenteelliselle toimivuudelle ja viihtyisyydelle. Palvelukokonaisuus jakautuu viiteen palveluun: Maankäytön yleissuunnittelu, Asemakaavoitus, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Liikenne- ja katusuunnittelu sekä Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu.

Palvelut ja luvat tuottaa kaupunkiympäristön palveluita. Palvelukokonaisuus jakautuu viiteen palveluun: Asukas- ja yrityspalvelut, Kaupunkimittauspalvelut, Pysäköinninvalvonta ja pysäköintipalvelut, Rakennusvalvontapalvelut sekä Ympäristöpalvelut.

Rakennukset ja yleiset alueet (Rya) vastaa kaupunkiympäristön rakentamisesta sekä käytettävyydestä. Palvelukokonaisuus vastaa rakennetun omaisuuden hallinnasta, tilapalveluista, katujen ja puistojen ylläpidosta, rakennuttamisesta sekä asuntotuotannosta. Rya jakautuu kolmeen palveluun: Tilat, Yleiset alueet ja Asuntotuotanto.

Hallinto- ja tukipalvelut tarjoavat tuki- ja hallintopalveluja kaupunkiympäristön toimialalle. Hallinto- ja tukipalvelut -palvelukokonaisuuteen kuuluvat seuraavat palvelut: Hallinto- ja lakipalvelut, Henkilöstöpalvelut, Kehittämispalvelut, Talous- ja suunnittelupalvelut, Tietohallintopalvelut, Viestintäpalvelut ja Hankintapalvelut.

Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain

3 10 01 Kaupunkirakenne (1 000€)	Menot	Osuus ta-kohdan menoista %	Muutos ed. vuoteen €	Muutos ed. vuoteen %	Keskeisin selittävä tekijä
Kaupunkirakenne yhteensä	203 546	100 %	5 120	2,6 %	Toimintamenoissa on huomioitu kaupunkiyhteisten digitaalisten palveluiden kustannukset, jotka siirtyvät toimialojen maksettaviksi vuodesta 2022 alkaen.
Maankäyttö ja kaupunkirakenne	42 944	21,1 %	673	1,6 %	Kustannustason muutos, AM-ohjelma
Palvelut ja luvat	43 057	21,2 %	1 528	3,7 %	Kustannustason muutos, volyymin kasvu, (elintarvikevalvonta), AM-ohjelma, pysäköinninvalvonnan luottotappiot
RYA yleiset alueet	87 932	43,2 %	1 844	2,1 %	Kustannustason muutos, volyymin kasvu, korjausvelan hallinta, ostot Staralta (säästöt)
Hallinto- ja tukipalvelut	29 613	14,5 %	1 075	3,8 %	Kustannustason muutos, ICT kehittäminen, digitaalisen perustan keskitettyjen palveluiden laskutusmuutokset.

3 10 02  (1 000€)	Toimintakate	Osuus ta-kohdan toimintakat-teesta %	Muutos ed. vuoteen €	Muutos ed. vuoteen %	Keskeisin selittävä tekijä
Rakennukset	215 699	100 %	-21 102	-8,9 %	Kirjanpitolain mukaiset muutokset investointi- ja käyttötalouden välillä, väistötilakustannukset

3 10 03 (1 000€)	Toimintakate	Osuus ta-kohdan toimintakat-teesta %	Muutos ed. vuoteen €	Muutos ed. vuoteen %	Keskeisin selittävä tekijä
Asuntotuotanto	6 543	100 %	0	0,0 %

Kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttaminen

Kaupunkistrategia 2017–2021

Kaupunkiympäristön toimiala loi edellisellä strategiakaudella edellytyksiä kaupungin kasvulle sujuvan kaavoituksen, tontinluovutuksen, rakennusluvituksen sekä rakennuttamisen keinoin. Osana tätä prosessia suunniteltiin ja kehitettiin liikennejärjestelmää (mm. Kruunusillat, Raide-Jokeri), rakennettiin projektialueita (Jätkänsaari, kalasatama, Kruunuvuorenranta, Ilmala) sekä rakennutettiin omana tuotantona noin 1500 asuntoa vuodessa. Maapoliittisen ohjelman avulla tarkasteltiin Helsingin kaupungin maankäyttöön liittyviä linjauksia sekä uudistettiin niitä.

Kaupungin kasvu tuotti lisää kunnossa pidettäviä katuja ja viheralueita. Tehostetun talvikunnossapidon avulla pyrittiin parantamaan jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä myös talvikaudella. Koronapandemia lisäsi yleisten alueiden, erityisesti puistojen ja lähiluonnon merkitystä kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja terveydelle, ja kaupunkiympäristön toimiala huolehti koko strategiakauden ajan siitä, että yleisiä alueita paitsi rakennetaan lisää kaupungin kasvaessa, myös huolletaan ja pidetään kunnossa niiden käytettävyyden säilyttämiseksi ja korjausvelan hillitsemiseksi.

Helsinki omistaa noin 2 000 rakennusta, joiden elinkaaren hallinnasta vastaa kaupunkiympäristön toimiala. Kuluneella strategiakaudella hyväksyttiin toimitilastrategia, jossa linjattiin tilojen suunnittelusta, toteutuksesta ja kunnossapidosta. Tavoitteiksi asetettiin tilojen muunneltavuus, huollettavuus, terveellisyys sekä taloudellisuus. Rakennuksiin kohdistuu yli miljardin euron korjausvelka, jota Helsingin kaupunki pyrki hallitsemaan pitkäjänteisellä investointien suunnittelulla sekä johdonmukaisella kunnossapidolla.

Ilmastonmuutos haastoi kaupunkiympäristön toimialaa monin eri tavoin. Hiilineutraali Helsinki –ohjelman toimenpiteet koskevat niin liikennettä kuin rakentamista ja rakennusten käyttöäkin, ja ne näkyivät sekä asuntotuotantoprosessin eri vaiheissa kuin toimitilastrategiassakin. Muun muassa kiertotalouden edistäminen, rakennusten energiatehokkuus sekä kestävät liikenneratkaisut tukivat Helsingin kaupungin hiilineutraaliustavoitetta.

Kaupunkistrategia 2021–2025

Toimiva ja kaunis kaupunki

Yleiskaavan toteuttamisohjelma päivitetään ja osayleiskaavojen valmistelu käynnistetään, jotta yleiskaavan 2016 tavoitteen mukaiselle raideliikenteen verkostokaupungin toteuttamiselle ja kantakaupungin laajentamiselle pystytään luomaan maankäytölliset edellytykset. Osayleiskaavoja laaditaan Länsiväylän alueelle ja Lahdenväylän varteen (mukaan lukien Viikinranta) sekä Östersundomiin. Yleiskaavan toteuttamisohjelman päivityksessä nostetaan entistäkin vahvemmin esiin sekä palveluiden mahdollistamisen, että luontoarvojen turvaamisen tärkeyttä

Vuonna 2023 Helsinkiin on tarkoitus AM-ohjelman perustalta rakentaa 8 000 uutta asuntoa. Vuonna 2022 tulee valmistautua asuntotavoitteen edellytysten luomiseen muun muassa kaavoituksen, tontinluovutuksen, oman rakennuttamistoiminnan ja investointien ohjelmoinnin sekä koko asuntotuotantoprosessin jatkuvan kehittämisen avulla. Myös maapoliittiset linjaukset ohjaavat tulevina vuosina kaupungin kasvun kannalta merkittäviä toimenpiteitä.

Asemakaavoituksen pitkän aikavälin hankkeet eli kaupunkibulevardit, kaupunkiuudistuskohteet, täydennysrakentaminen sekä keskustan kehittäminen tukeutuvat strategian tietopohjaan ja toisaalta toteuttavat sitä. Kärkihankkeena kaupunkiuudistuskohteiden ja asemanseutujen lisäksi on kantakaupungin ja keskustan elinvoiman lisääminen kaupunkisuunnittelun keinoin. Täydennysrakentamista edistetään kaikkialla kaupungissa, erityisesti asemanseutujen, Raide-Jokerin ja metroasemien ympäristössä.

Pandemia on muuttanut tapoja käyttää kaupunkia. Keskustan elämyksellisyyden ja viihtyisyyden kehittäminen on erittäin tärkeää elinvoimaisuuden tukemisen kannalta. Taloudellisesti kestävää kaupunkikehitystä tuetaan luomalla yrityksille monipuolisesti toimintaedellytyksiä. Ydinkeskustan ja aluekeskusten vetovoimaisuutta kehitetään sekä reagoidaan kaupan muutokseen suhteessa liiketilojen kysyntään ja tarjontaan. Ydinkeskustalle laaditaan maankäytön kehityskuva, minkä pohjalta ydinkeskustassa ”hankkeistetaan” maankäytön tärkeimmät kehityskohteet niin, että ne tukevat “käveltävän keskustan” kehittämistä kaupunginhallituksen 2021 tekemän päätöksen mukaisesti. Satamatoimintojen uudelleenjärjestelylle luodaan maankäytölliset edellytykset kaupunginvaltuuston 2021 päätöksen mukaisesti,

Kaupunkitilan yhteiskäyttämisen “placemaking”-toiminta käynnistyy. Ensimmäiset kaupunkitilan kokeilut toteutetaan kaupunkiuudistusalueilla, valikoiduilla asemanseuduilla sekä muissa keskeisissä julkisen kaupunkitilan kohteissa yhdessä asukkaiden ja muiden alueiden toimijoiden kanssa

Toimivat katuhankkeet -kehitystyötä katutyömaiden haittojen vähentämiseksi jatketaan. Jatkokehittämisessä keskitytään erityisesti yhteistoiminnallisuuteen isoissa katuhankkeissa, volyymihankkeiden sopimusohjaukseen ja työmaiden vaikutusten arviointiin.

Täydennysrakentamista edistetään vuonna 2021 hyväksyttyjen maapoliittisten linjausten pohjalta ja lisäämällä taloyhtiöille suunnattua markkinointia sekä selkeyttämällä täydennysrakentamisesta kiinnostuneiden taloyhtiöiden asiakaspolkua.

Älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan arjen perusta

Yleiskaava 2016:n mukaisen raideliikenteen verkostokaupungin toteuttamista jatketaan edistämällä pikaraitiotiehankkeiden suunnittelua ja toteutusta.

Pyöräliikenteen kehittämisohjelman toimenpiteitä toteutetaan sovitusti. Kestävien kulkumuotojen osuuksien kasvattamiseksi jalankulku- ja pyöräilyväylien tehostetun talvihoidon verkoston laajentamista jatketaan.

Taide ja kulttuuri ovat hyvä elämän mahdollistaja

Helsingin merellisen strategian toteuttaminen ja toimintamallien kehittäminen jatkuvat yhteistyössä muiden toimialojen kanssa. Strategian mukaisesti kasvatetaan saarten palveluja, millä mahdollistetaan laajemmat vierailijamäärät.

Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan

Turvataan kaupungin oma kohtuuhintainen asuntotuotanto sekä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n asuntojen peruskorjaukset ja uudistuotanto. Segregaation torjumiseen osallistutaan toteuttamalla kaupungin ohjelmoinnin mukaisesti eri hallintamuotoja sekä monipuolista asuntotuotantoa Helsingissä laajasti eri kaupunginosiin.

Varmistetaan yleisten alueiden ylläpidon toimenpiteillä alueiden tasa-arvoinen kohtelu.

Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua

Ympäristöpolitiikan päivitystä on valmisteltu vuosina 2019–2021, ja päivitetyn ympäristöpolitiikan toteutus alkaa vuonna 2022. Strategiaa tarkentavan toimialan ympäristöohjelman päivittäminen aloitetaan syksyn 2021 aikana noudattaen uuden kaupunkistrategian periaatteita ja huomioiden kaupungin ympäristöpolitikan päivitystilanne sekä uudistuvan Hiilineutraali Helsinki -ohjelman sisältö. Uuden kaupunkistrategian jalkautuksessa tehtävien toimenpiteiden valmistelussa tavoitellaan parempaa kytkentää ympäristöjohtamiseen niin, että toimialan palveluissa kirjatut ekologisen kestävyyden toimenpiteet ovat tarkemmassa seurannassa ja ympäristöjohtamisen tuen piirissä. Vuonna 2021 käynnistynyttä energiarenessanssia jatketaan.

Hiilineutraali Helsinki -ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on suurelta osin integroitu kaikkiin tilat-palvelun prosesseihin. Energiatehokkuus sekä päästövaikutukset ja kiertotalous huomioidaan tilaverkkosuunnittelussa ja tiloista luopumisessa, hankesuunnittelussa, rakennushankkeiden toteutuksessa sekä rakennusten käytön aikaisissa toiminnoissa ja palveluissa.

Asuntotonttien yleisiä varausehtoja, vähähiilisiä pohjarakennusmenetelmiä ja maalämmön hyödyntämistä on kehitetty Hiilineutraali Helsinki -ohjelman tavoitteiden edistämiseksi

Hiilineutraali Helsinki -tavoitteeseen liittyvä päästöttömien työmaiden Green Deal -sopimus asettaa vaatimuksia työmaiden päästöjen vähentämiseksi.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yleisillä alueilla siirrytään energiaa säästävään tekniikkaan. Vanhat yleisten alueiden valaisimet vaihdetaan energiapiheiksi ledivalaisimiksi, joiden tehoa ohjataan valon tarpeen mukaan. Myös muita yleisiä alueita palvelevia laitteita siirretään etähallintaan.

Ekologisen kestävyyden toimenpiteitä kunnossapidossa ovat mm. vieraslajien torjuminen, kiertotalouden lisääminen, kestävien kulkumuotojen ja kitkarenkaiden käytön edistäminen sekä runsaslumisiin talviin, myrskyihin, tulviin ja kuivuuteen varautuminen.

Hulevesien suunnitteluprosessin (laadinnassa vuonna 2021) mukainen toiminta edistää sekä ekologista kestävyyttä, että parantaa varautumista ilmastonmuutoksen myötä tuleviin pulmiin, kuten rankkasateisiin ja kuivuusjaksoihin

Helsingin luonnon monimuotoisuudenturvaamisen toimintaohjelman (LUMO) toimenpiteet ja siinä esitetyt selvitykset vaikuttavat eri palveluiden toimintaan. Yleiskaavan 2016 hyväksymisen jälkeen on laadittu koko kaupungin metsä- ja puustoinen verkosto. Niittyverkosto valmistuu vuonna 2021, ja pienvesiä käsittelevä siniverkosto vuonna 2022.

Kaupungin massojen (maamassat, purkumateriaali) hallinnan koordinointi ja kehittäminen jatkuvat päivitetyn massojen hyödyntämisen kehittämisohjelman ja siihen liittyvän toimenpideohjelman mukaisesti. Materiaaleja kierrättämällä saavutetaan ympäristöhyötyjä sekä kustannussäästöjä.

Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen

Koronan jälkeisiä toimintamalleja asiakkaiden palvelussa otetaan käyttöön ja kehitetään edelleen. Näitä ovat muun muassa uusien toimialaspesifien, kaupunkiyhteisten tai valtakunnallisten uusien järjestelmien mahdollistama sähköiseen asiointiin liittyvien prosessien kehittäminen, robottien hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen ja ajanvarauksella annettavan palvelun laajentaminen. Toimintoja kehitetään myös tiedolla johtamisen keinoin hyödyntämällä aiempaa paremmin asiakkaiden asioinnista olemassa olevaa dataa, keräämällä asiakasymmärrystä sekä mittaamalla asiointi- ja kaupunkikokemukseen liittyviä tavoitteitamme entistä selkeämmin ja kokonaisvaltaisemmin

Toimialan digitalisaatio-ohjelman toteuttamista jatketaan toimialan projektimallia noudattaen ja varaudutaan digitalisaatio-ohjelman päivittämiseen. Tiedonhallintaa ja tiedolla johtamista kehitetään erityisesti rakennetun omaisuuden ja liikennelaitteiden omaisuudenhallinnan kehittämisellä. Älyliikenteen edistäminen saa merkittävän lisäpanoksen liikenteenohjauksen ja -suunnittelun data-alustalla ja tilannekuvajärjestelmällä.

Rakentamisen kokonaisprosessi vahvistuu valmistuvilla projekteilla, jotka tukevat rakentamisen digitalisaatiota kaavoituksesta ylläpitoon. Tietomallien hyödyntämistä edistetään koulutuksien lisäksi huomioimalla tietomallien käyttö koko rakentamisen prosessissa ja osana tiedonhallinnan kehittämistä.

Lisäksi vuoden 2022 aikana otetaan käyttöön palautumisohjelman digitalisaatioon liittyvät tapahtumailmoituspalvelu, segregaation ehkäisyä edistävä tilastotyökalu ja kaupungin yritystoimintaa edistäviä älykkään kaupunkiopastamisen ratkaisuja.

Strateginen paikkatieto-ohjelma on käynnistynyt vuoden 2021 alussa. Paikkatiedon laajamittainen hyödyntäminen, tietomallipohjainen toimintatapa ja kaupunkimallikehitys liittyvät toisiinsa rakennetun ympäristön hallinnassa.

Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana

Toimitilakantaa hoidetaan palveluverkon laadullisten arvojen kautta taloudellisesti kestävällä tavalla. Kriteerit laaditaan siitä, millä perusteella tilatarpeet toteutetaan omaan omistukseen, millä perusteilla ensisijaisena vaihtoehtona on vuokraus ja miten näissä molemmissa tapauksissa ylläpito järjestetään.

Korjausvelan haltuunotto-ohjelman laatiminen on aloitettu ja alustava määrittely tehdään loppuun vuonna 2021. Ohjelma sisältää sekä investointisuunnitelman että luopumissuunnitelman. Varsinainen haltuunotto-ohjelma valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä.

Pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma (PTS) laaditaan kaikissa v. 2022 valmistuvissa uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa sekä kaikkiin 10 vuoden sisällä valmistuneisiin kohteisiin (uudisrakennukset ja peruskorjaukset).

Sisäisen vuokran mallin aikataulu on täsmentynyt ja malliin tehtävät muutokset toteutetaan kahdessa vaiheessa. Vuokramalliuudistuksen osana korjataan nykyinen toimintatapa kirjanpitolain mukaiseksi, jolloin aiemmin investoinneista rahoitetut perus- ja vuosikorjaushankkeet siirretään osaksi käyttötalouden korjauksen ja kunnossapidon budjettia.

Myyntien nopeuttamiseksi yhteistyöprosesseja kaavoituksen, maankäytön kehittämisen ja kiinteistökehittämisen kanssa selkeytetään ja tehostetaan. Uudistetut asuntotonttien ja yritystonttien maanvuokrausperiaatteet otetaan käyttöön.

Teknisen alan palvelustrategian tavoitteiden saavuttamiseksi kilpailutetun alueen laajuutta kasvatetaan. Yleisten alueiden ylläpidon tavoitetilassa Staran tuotannon osuus kaupungin yleisten alueiden ylläpidon kokonaispinta-alasta on 50 %. Tällä hetkellä Staran osuus on noin 70 % ja vähennys olisi noin 670 hehtaaria. Alenema Staran ylläpidossa olevien alueiden määrässä tapahtunee uusittavien palvelusopimusten perusteella asteittain vuosien 2022-2024 loppupuolella. Kaarelan ja Suutarilan kilpailutetut alueurakat käynnistyvät syksyllä 2022.

Helsingin kaupungin uuden hankintastrategian toteuttamisen myötä toimialan hankintojen strateginen johtaminen vahvistuu ja ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen vastuullisuuden rooli kasvaa hankintaprosesseissa. Tavoitteena on vastuullisuuden ja vaikuttavuuden systematisointi hankintakategorioittain. Hankintoja digitalisoidaan ja automatisoidaan sekä otetaan taloudellisen vastuullisuuden mittarit käyttöön.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2022

Lainsäädäntö

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutos on käynnissä ja vielä on epäselvää, miten se tulee vaikuttamaan vuoden 2022 toimintaan. MRL:n muutos saattaa edellyttää muutoksia muun muassa kaupungin nykyisiin maankäyttösopimuskäytänteisiin sekä asettaa vaatimuksia vuorovaikutuksen lisäämiseksi kaupungin maapoliittisten toimenpiteiden laadinnassa ja toteutuksessa. MRL:n muutos saattaa tuoda uuden, lakiin perustuvan suunnitelman: viherrakenteen. Helsingin rakennusjärjestyksen uusimistyö käynnistynee syksyllä 2021 ja tavoitteena on sen valmistuminen suunnilleen samaan aikaan kuin MRL:n tilalle tuleva uusi laki.

Valmistelussa ovat EU-direktiivien (laajakaistadirektiivi, teledirektiivi) perusteella annetut Yhteisrakentamislaki ja sitä täydentävä Traficomin määräys sekä Laki sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta. Nämä edellyttävät toimenpiteitä, resursointia ja laajaa yhteistyötä toimialalla.

Kunnossapitolain (laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta) mahdollisen kokonaisuudistuksen valmistelu alkanee vuonna 2022.

Elintarvikelain uudistuksen myötä toimijoilta peritään 2022 lähtien vuosivalvontamaksua (150 €/toimija), jotka kasvattavat tuloja. Vuosivalvontamaksua on perusteltu toimijoiden neuvonnan lisäämisellä, mikä ei ole mahdollista nykyresursseilla. Tästä johtuen neuvontaan ohjataan lisäresursseja. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee hallitukselle esitystä terveydensuojelulain nojalla tehtävän valvonnan maksullisuuden muuttamisesta vuosimaksulliseksi.

Uusi kiinteistöverolainsäädäntö on valmisteilla ja sitä sovellettaneen vuoden 2023 verotuksessa. Painopisteenä lähivuosina on rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen päivitys vanhojen rakennusten osalta, jotta kiinteistöveropohja ja verotuksen oikeudenmukaisuus kasvavat.

Toimintaympäristön muutokset

Marraskuussa 2020 hyväksytyn AM-ohjelman mukaan kaupungin asuntotuotantotavoite nousee vuodesta 2023 alkaen 8 000 asuntoon vuodessa, mikä tarkoittaa noin 15 prosentin tavoitteen nousua kaupungin maalle toteutettavien hankkeiden osalta. Lisäksi AM-ohjelman muutos edellyttää asuntotonttien varauskannan rahoitus- ja hallintamuotojakauman kehittämistä. Tavoitteen nousuun ja muutoksiin tulee varautua jo talousarviovuonna.

Kaupungin oma asuntotuotantotavoite nousee 1 500 asunnosta 2 000 asuntoon. Tuotannon kasvattaminen nykyisestä noin kolmanneksella edellyttää sekä omien että ostopalveluna hankittujen henkilöstöresurssien kasvattamista. Peruskorjausten määrä kasvaa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kiinteistökannan PTS-suunnitelman mukaisen peruskorjaustarpeen kasvun mukaisesti, laskennallisesti noin vastaavan suuruisena kuin valtuuston päättämä uudistuotannon kasvu. Varaudutaan nykyisellä tasolla edelleen myytävässä tuotannossa muun muassa myyntiaikojen pidentymiseen sekä mahdollisten myymättömien valmiiden asuntojen vastikekustannuksiin ja lisääntyviin markkinointikustannuksiin. Lisäksi varaudutaan maltilliseen koronnousuun.

Täydennysrakentamisen osuus kaavoituksesta tulee kasvamaan merkittävästi vuonna 2022 ja siitä eteenpäin. Täydennyskaavoitus on hitaampaa kuin täysin uusille alueille kaavoittaminen. Usein se on tonttikohtaista. Päätöksenteko ja vuorovaikutus edellyttävät enemmän selvityksiä kuin aiemmin. Muun muassa melu- ja ilmanlaatukysymykset korostunevat aiempaa enemmän. Tarvitaan uudenlaista otetta vuorovaikutuksen järjestämisessä ja muun muassa digitaalisten työkalujen käytössä. Täydennysrakentaminen lisää myös maapoliittisten toimien tarvetta ja pakottaa uusimaan tontinluovutuksen toimintamalleja. Täydennysrakentamisessa myös maisemasuunnittelun merkitys kasvaa entisestään. Tiivistyvässä kaupungissa rakentamisen luo paineita sekä maisemallisten että luontokysymysten korkeatasoisille ja ekologisesti kestäville ratkaisuille.

Toimintaympäristöön vaikuttaa raidekaupungin rakentaminen ja siihen liittyvät isot infrahankkeet (mukaan lukien allianssit). Yhtäaikaiset isot liikennehankkeet haastavat resurssien riittävyydessä. Tarvitaan investointirahojen lisäksi myös osaavaa henkilöstöä vastaamaan näiden investointien toteutumisesta. Täydennysrakentaminen ja muutokset liikennejärjestelmään edellyttävät perusteellista vuorovaikutusta alueella, jotta muutoksista saadaan päätökset.

Rakennettujen alueiden ja kunnossapitopitotehtävien laajentuminen sekä tapahtumien lukumäärän ja kävijämäärien kasvaminen lisäävät kunnossapidon kustannuksia. Uudet valmistuvat kohteet ovat aiempaa teknisempiä ja tiiviimmin rakennettuja, jolloin ne ovat kalliimpia kunnossapitää. Kunnossapidon vastuulle siirtyvät myös Vuosaaren huipun virkistysalue 100 ha sekä Malmin entisen lentokentän alueen (130 ha) niityt ja jalankulun ja pyöräilyn reitit. Teknisen alan palvelustrategian mukaisesti kilpailutettu urakointi kasvaa lähes kaksinkertaiseksi. Muutosten vaikutuksesta tilaajan työmäärä kasvaa merkittävästi. Rakentamis- ja raaka-aineiden kustannusindeksien muutokset vaikuttavat monivuotisiin yksityisten urakoitsijoiden sekä Staran urakkahintoihin.

Vieraslajien torjuntaa säätelevä lainsäädäntö edellyttää, että kurtturuusua ei saa enää kasvattaa 1.6.2022 lukien. Kasvinsuojeluaine glyfosaatin myyntikielto alkaa vuoden 2023 alusta. Siirtyminen korvaaviin ratkaisuihin kuten rikkakasvien mekaaniseen torjuntaan, kuumentamiseen ja polttamiseen tapahtuu vuosien 2021–2023 aikana. Korvaavat ratkaisut ovat merkittävästi nykyisiä kalliimpia.

Lumenkäsittelyn periaatteisiin sisältyvän laajan toimenpideohjelman toteuttaminen ja lumen käsittelyn innovaatiohankkeiden jatkokehitys edellyttävät resursointia sekä rahoituksen varmistamista.

Yleisille alueille on tulossa yhä enemmän uutta tekniikkaa (mm. tunnelit, pumppaamot, liikennetekniikkaa, laivojen maa-, tapahtuma- ja kioskisähköt). Ikääntyvissä järjestelmissä käytettyjen teknologioiden vanheneminen aiheuttaa järjestelmien muutos- ja uusimistarpeita.

Uusien toteutusmuotojen (allianssi, elinkaari, STk - eli kehitysvaiheen sisältävä Suunnittele ja toteuta -urakka) käyttöä jatketaan. Vähenevä oma henkilöstö voidaan kouluttamalla saada tekemään tilaajatoiminnan kannalta välttämätön työ, ja muut tehtävät ostetaan konsulteilta ja urakoitsijoilta.

OmaStadin hankkeiden määrä kasvaa, koska meneillään olevalla kierroksella on yhdistetty kahden vuoden rahoitus. Tämä vaikuttaa myös palvelutuotantoon muiden hankkeiden väistyessä OmaStadi-hankkeiden tieltä. Toteutettavat hankkeet lisäävät kunnossapidon kustannuksia.

HSY on käynnistänyt useita vuosia kestävän sekaviemäröinnistä luopumisen projektin kantakaupungissa. Tämä vaatii toimialalta reagointia, osallistumista ja toimialan vastuulle kuuluvaa hulevesien suunnittelua.

Koronan vaikutuksesta varaudutaan puistojen normaalia suurempiin käyttäjämääriin, mikä lisää erityisesti puhtaanapitokustannuksia. Lisääntyneistä käyttäjämääristä johtuen rakenteiden, varusteiden ja kasvillisuuden kuluminen kasvaa. Lieveilmiöt väistämättä vähentävät puistojen viihtyisyyttä.

Asuntovuokrausmarkkinoilla vuokra-asuntojen tarjonta on lisääntynyt ja asiakkaat ovat entistä vaativampia asuinhuoneistojen kunnon suhteen. Tämän vuoksi tyhjäksi jäävien huoneistojen myyntiä tehostetaan vapailla markkinoilla olevan asuntokannan vähentämiseksi ja sitoutuneen pääoman vapauttamiseksi.

Vilkas rakentaminen, kaupungin kasvu sekä paikkatiedon käytön laajamittainen lisääntyminen eri toimialoilla rakennetun ympäristön ja omaisuuden koko elinkaarenhallinnassa vaikuttavat palveluiden kysyntään ja työtarpeeseen merkittävässä määrin. Asuntotuotannon, työpaikkojen ja palveluverkon turvaaminen edellyttää rakennuslupien myöntämisen jatkuvuutta. Lupaprosessia kehitetään sujuvammaksi ja tehokkaammaksi.

Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät

Kun määrärahaa kohdennetaan AM-ohjelman mukaisesti painotetusti sinne, missä väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia (asuntotuotannon lisääminen), on riskinä, että kaupungin muu yleisten alueiden kasvuedellytysten turvaaminen jää vaille riittäviä taloudellisia resursseja. Yleisten alueiden ylläpidon volyymin kasvaessa lisääntyvät tarvittavat rahoitusresurssit yleistä kustannuskehitystä enemmän.

Ylläpidettävän pinta-alan kasvun lisäksi tarvitaan olemassa olevan korjausvelan hallitsemiseksi riittävä lisärahoitus. Yleisten alueiden peruskorjaukseen ja kunnossapitoon osoitetut määrärahat eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa kunnossapidettävän omaisuuden kanssa, mistä aiheutuu kestämätöntä korjausvelan kasvua. Korjausvelan kasvu näkyy taitorakenteiden, erityisesti siltojen, peruskorjausten vaikeutumisena ja lisääntyneinä hätäkorjauksina. Nykyisellä kunnossapidon rahoitustasolla muun muassa puistoissa sijaitsevien leikkialueiden vaaraa aiheuttavien riskitekijöiden määrän on kuluttajaturvallisuuslain mukaisissa tarkastuksissa havaittu kasvaneen huolestuttavasti.

Käyttömenokasvun hillitsemiseksi laaditaan teknisen palvelun strategiaan ja yksikkökustannusten suotuisaan kehittymiseen perustuen tavoitteet, jonka mukaisesti Staran palveluja jatkossa hankitaan. Tällä toimenpiteellä osaltaan pyritään varmistamaan yleisten alueiden käyttömäärärahojen riittävyys. Tavoitteen toteuttamiseen liittyy riskejä muun muassa, saadaanko voimassa olevia sopimuksia päivitettyä vastaamaan tavoiteltua uutta hintatasoa.

Rakentamisen kova kysyntä on johtanut rakennusmateriaalien ja työvoiman kovaan kysyntään, mikä puolestaan on nostanut niiden hankintaan liittyviä kustannuksia. Kustannusten nousu muodostaa merkittävän riskin investointi- ja käyttötalouden budjettirahoituksen riittävyydelle.

Helsingin Design-vuoden rahoituksen järjestyminen sekä OmaStadi-hankkeiden koordinoinnin henkilöstömenoihin liittyvä rahoitus ovat edelleen avoinna eivätkä ole sisällytettyinä talousarvioehdotukseen.

Runsaslumiset talvet, tulvat, kuivuus ja myrskyt ovat merkittäviä riskitekijöitä. Sään ääri-ilmiöihin on laadittu varautumissuunnitelmat, joiden perusteella käynnistetään toimenpiteet lisärahoituksen turvin.

Liikennealueiden uudelleenpäällystyksen (asfaltit, kiveykset) määrärahat ovat pudonneet viimeisten vuosien aikana 30 %. Määrärahan voimakkaasta karsinnasta johtuen tällä hetkellä kyetään päällystämään vain kaikkein heikkokuntoisimmat katuosat.

Mikäli talonrakennushankkeille osoitetut määrärahat eivät riitä haltuunotto-ohjelman investointisuunnitelman kattamiseksi eikä luopumisia saada toteutettua ohjelman mukaisesti, niin korjausvelka tulee jatkossakin kasvamaan.

Rakennusten keskimääräinen kuntoluokka on heikko. Osa rakennuksista ei kestä turvallisina ja terveellisinä ohjelmoituun perusparannushankkeeseen asti. Sisäilmasta johtuvien väistötilojen tarve kasvaa, ja kulut kasvavat. Käyttöä turvaavien korjausten ja toimien kulut kasvavat. Asiakastoimialojen tulisi koordinoida ja johtaa tiloihin liittyviä tarpeita pitkäjänteisemmin sekä sitoutua tiloihin pidemmäksi aikaa. Muutoin tämä johtaa tilojen ulkoa vuokrauksen tarpeen kasvuun ja lisääntyneisiin kustannuksiin omien tilojen jäädessä kasvavassa määrin tyhjiksi.

Raidekaupungin rakentuminen edellyttää investointeja ja resursseja. Mikäli ne otetaan pois muusta toiminnasta, riskinä on, ettei täydennysrakentaminen etene tavoitellulla tavalla.

Ympäristöasioiden hallinnan osaamiselle on lisääntyvää kysyntää, kun kestävän kasvun ja ympäristöasioiden merkitys on nousussa ja odotukset kaupungille ja toimialalle näiden asioiden huomioimisessa ovat kasvaneet. Pitkän aikavälin muutostekijänä on kärjistyvä ympäristökriisi, joka on tunnistettu merkittäväksi ja toimialan valmiudet kohdata sen vajaiksi. Riskinä on tunnistettu epävarmuus asetettujen toimenpiteiden ja resurssien riittävyydestä suhteessa tarpeeseen. Olemassa on myös maineriski, mikäli kaupunki ei onnistu pitämään kiinni kansallisista ja kansainvälisistä sitoumuksistaan ja edelläkävijäprofiilistaan ja jalkauttamaan suunniteltuja kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun toimiaan.

Toimialan lisääntyvä palvelukysyntä kuormittaa henkilöstöä, ja tällä voi olla negatiivinen vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin sekä pysyvyyteen. Tällä voi olla huomattava vaikutus palvelun kykyyn edistää strategisesti merkittäviä hankkeita ja tavoitteita. Pitkään jatkuneesta voimakkaasta henkilöstön vaihtuvuudesta johtuva uusien työntekijöiden jatkuva perehdytys työtehtäviin kuormittaa oman työn lisäksi jo olemassa olevia työntekijöitä ja esihenkilöitä.

Taloudellinen kestävyys

Tuottavuus ja yksikkökustannukset

Keskeisenä strategiaan liittyvänä tavoitteena kuluneella valtuustokaudella oli tuottavuus- ja yksikkökustannuslaskennan kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Toimialalle luotiin palvelukohtainen tuottavuusmittaristo sekä kehitettiin yksikkökustannuslaskenta, joka kattaa jo noin 90 % toimialan käyttömenoista.

Kaupunkiyhteinen tavoite on ollut, että myös tuottavuutta seurataan yksikkökustannusten kautta, ja strategiakauden loppupuolella kehittämisen pääpaino on ollut niissä. Haasteena on ollut muun muassa laatutasoerojen huomioiminen laskennassa, ja tämän ratkaisemista jatketaan edelleen. Yksikkökustannukset ovat tulossa osaksi toimialan talousarvion johtamista, ja jatkossa keskitytään muun muassa vertailtavuuteen muiden suurten kaupunkien vastaavien lukujen kanssa. Haasteena ovat yksikkökustannusten erilaiset sisällöt eri kaupungeissa. Yksikkökustannuksilla kuvataan toimialan palvelujen ja prosessien tuottavuuden kehittymistä talousarviokohdittain.

Vuoden 2022 talousarvion valmistelu on kytketty yksikkökustannusten kehittymisen tarkasteluun. Yksikkökustannustarkastelussa lisäresursseja perustellaan pääsääntöisesti joko toiminnan laajuuden/kasvun lisääntymisellä ja/tai toiminnan laadun paranemisella. Käytössä olevan seurannan mukaisten yksikkökustannusten toteutunut kehitys vaihtelee palveluittain varsin voimakkaasti. Vaihtelut aiheutuvat palveluiden kysynnän vaihteluista suhteessa palvelun ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin. Esimerkiksi rakentamisen korkeasuhdanne ja sääilmiöt vaikuttavat näihin.

Kaupungin omassa asuntotuotannossa tehtävät etupainotteiset resurssipanostukset näkyvät asuntotuotannon epäsuotuisana yksikkökustannusten kehityksessä. Helsingissä tapahtuvan asuntotuotannon edistämiseen liittyvään luovutetun kerrosalan yksikkökustannuksen ennakoidaan kehittyvän suotuisasti. Helsingin oman asuntotuotannon lisääminen sekä edellytysten luominen kaupungissa tapahtuvan asuntotuotannon lisäämiseksi tasolta 7 000 tasolle 8 000 edellyttää lisäresursseja kaavoitukseen, tontinluovutukseen, rakennustarkastukseen sekä kaupungin omaan asuntotuotantopalveluun.

Kokonaisvastuuhoidon laajentaminen Kallion ja Vallilan alueille lisää yleisten alueiden kustannustasoa ja yksikkökustannuksia. Yleisten alueiden yksikkökustannusten kehitykseen vaikuttavat katujen ja puistojen ylläpidettävien pinta-alojen määrien kasvu. Yleisten alueiden ylläpitoon liittyvien yksikköhintoja ja kustannustasoa pyritään hillitsemään palvelutoimittajien kilpailutuksia lisäämällä sekä palvelusopimuksiin liittyvillä säästötavoitteilla. Staran osalta tehostamis-/säästötavoite on 2 milj. euroa vuodessa. Ylläpidettävien alueiden laajuuden kasvu yhdistettynä koronaepidemian aiheuttamaan puistojen lisäkustannuspaineeseen lisää toiminnan rahoitustarvetta.

Edellä mainitun yleisten alueiden ylläpidon tehostamistavoitteen lisäksi etsitään ja sovitaan Staran piiristä 2,5 miljoonan euron arvoiset lisätehostamistoimet. Toimet toteutetaan selkeästi ja todennettavasti.

Muilta osin yksikkökustannusten kehitystä selittävät muun muassa asuntotuotantoon liittyvä luovutetun kerrosalan lisääntyminen, pysäköintivalvontatapahtumien ennakoitu kasvu sekä energiarenessanssipalvelun lisääminen.

Vuosikorjauskustannusten osalta toteutetaan kirjanpitokäytännön muutos, jossa yhteensä 35 miljoonaa euroa aiemmin investointimäärärahoissa esitettyjä vuosikorjausmenoja siirretään käyttömenoihin. Tällä on suora vaikutus yksikkökustannuksiin ja muutos on luonteeltaan kirjanpidollinen. Toimenpiteellä on vaikutusta palvelutiloista perittäviin maksuihin.

Vaikuttavuuden ja taloudellisen tehokkuuden lisäämiseksi toimiala hyödyntää ulkoista rahoitusta osallistumalla erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin kehityshankkeisiin.

Talousarvion tavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet

Toimialan omat sitovat tavoitteet ovat:

• Kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen (sisältyy kaupunkiyhteinen tavoite/mittari: Helsingissä alkaa vuonna 2022 vähintään 7 000 asunnon rakentaminen.)
• Kaupunkilaiskokemuksen parantaminen
• Tilakannan ekologisuuden edistäminen
• Ekologisen kestävyyden edistäminen.

Kaupunkiyhteinen sitova tavoite:

• Kaupunkiuudistusalueille laaditaan kokonaisvaltainen toimenpide- ja investointisuunnitelma alueille kohdennettavista hankkeista vuosina 2022–2025.

Muut toiminnan tavoitteet

Muihin toiminnallisiin tavoitteisin sisältyy toimialan omien tavoitteiden lisäksi kaupunkiyhteisiä tavoitteita:

• Hyvinvointi ja terveys

• Valtuustokauden aikana tuottavuutta parannetaan digitalisaatiolla ja tilojen käyttöä tehostamalla.

Henkilöstösuunnitelma

Kaupunkistrategian tavoitteet ja toimintaympäristön muutokset ovat henkilöstösuunnittelun lähtökohtia. Tulevien vuosien osalta tehdään entistä tarkempaa henkilöstösuunnittelua hyödyntämällä tietoa ennakoidusta lähtövaihtuvuudesta ja huomioimalla henkilöstörakenteeseen tarvittavat muutokset muun muassa toimintaympäristön ja työn muutoksen sekä digitalisaation tavoitteiden saavuttamiseksi ja tulevaisuuden haasteiden ennakoimiseksi. Henkilöstösuunnitelman ohessa laaditaan kriittisten tehtävien täyttösuunnitelma ja seuraajasuunnitelma palvelukokonaisuuksittain. Tavoitteena on, ettei henkilöstömäärä juurikaan kasva ja että resurssien joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö yli organisaatiorajojen lisääntyy.

Tulevana suunnittelukautena henkilöstön saatavuus ja pysyvyys varmistetaan kohdistamalla toimenpiteet työpanoksen ja resurssien oikeaan kohdentamiseen, panostamalla työnantajakuvaan sekä rekrytointien ja perehdyttämisen onnistumiseen. Ydinprosessien sujuvuus ja keskeisten tavoitteiden saavuttaminen sekä henkilöstön sitoutuminen varmistetaan osaamisen kehittämisellä, edistämällä henkilöstön sisäistä liikkuvuutta, työhyvinvoinnin johtamisen toimenpiteillä ja palkitsemisella. Henkilöstön sisäistä liikkumista ja siirtymistä organisaation sisällä tehtävästä toiseen vauhditetaan ennakoivan henkilöstösuunnittelun, onnistumiskeskusteluiden ja osaamisen kehittämisen toimenpitein, uudelleensijoituksen ja henkilökierron avulla sekä vahvistamalla esihenkilöiden uracoaching-taitoja.

Toimialan henkilöstöjohtamisen kehittämisessä osallistutaan kaupunkiyhteiseen johtamisen kehittämiseen ja keskitytään erityisesti johtamisen kulmakivien eli näkemyksellisyyden, innostuksen, linjakkuuden sekä toimeenpanokyvyn viemiseen osaksi jokapäiväistä johtamista. Hyvän esihenkilötyön tueksi tarjotaan uusia työkaluja linjakkaaseen johtamiseen ja työn sujuvuuden varmistamiseksi, valmennetaan ja perehdytetään esihenkilöitä uusiutuviin käytäntöihin ja järjestelmiin sekä hyödynnetään aktiivisesti henkilöstökokemusta ja organisaation työkulttuurista saatua palautetta palveluiden ja johtamisen kehittämisessä.

Talousarvion vaikutusten arviointi

Taloudelliset vaikutukset

Yritysvaikutusten arviointi tehdään tilanteissa, joissa asemakaava koskee toimitiloja tai työpaikka-alueita. Liikenne- ja katusuunnittelussa tehdään ohjelma- ja hankekohtainen yritysvaikutusten arviointi. Kaupunki parantaa yritysten toimintaedellytyksiä yritystonttien luovutuksella ja sitä kehittämällä.

Tavoitteena on lisäksi tarjota asuntoja työpaikkojen ja palvelujen äärellä, joka voi helpottaa työvoiman tarjontaa helsinkiläisille yrityksille. Markkinoille tarjotaan kilpailuun suunnittelu- ja muita asiantuntijatöitä sekä rakennusurakoita.

Asuntotuotannon lisääminen ja uusien liikennehankkeiden painottaminen näkyvät lähivuosina voimakkaasti kaupungin investointimenoissa. Kaupungin toimitilojen korjausvelan hallinta edellyttää tulevina vuosina myös investointipanostuksia, jotta tilojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit eivät realisoidu.

Kuntalaisvaikutukset

Kuntalaisvaikutuksia edistetään rakentamalla kohtuuhintaisia asuntoja myös perheille. Rakennetaan terveellisesti, turvallisesti ja kohtuuhintaisesti. Asemakaavoitus tähtää hyvän kaupungin suunnitteluun kaikille; vaikutusten arviointi on osa kaavoitusta ja siinä myös lapset ovat merkittävässä roolissa.

Helsinki on hakemassa mukaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin, jossa tavoitteena on edistää erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumista kunnassa. Keskiössä on lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen sekä lasten huomioiminen palveluissa ja päätöksenteossa. Lasten ja lapsiperheiden palveluita edistää laadittava leikkipalvelulinjaus. Nykyisistä 62 leikkipuistosta keskimäärin viisi leikkipuistoa kunnostetaan vuosittain. Tämän lisäksi leikkipaikkoja kunnostetaan osana kaupunkiuudistus- ja muiden alueiden puistojen peruskorjauksia. Muotoilupääkaupungin juhlavuoden kärkihankkeena uusi teemaleikkipuisto on satsaus lasten hyvinvointiin ja heidän huomioimiseensa julkisessa kaupunkitilassa.

Arkkitehtuuriohjelma linjaa tulevia suunnitteluperiaatteita Helsingin keskeisistä julkisista rakennuksista kuten kouluista. Lisäksi se linjaa tavoitteista vahvistaa edelleen arkkitehtuuri- ja muotoiluoppimista Helsingin kouluissa ja varhaiskasvatuksessa.

Kaupunkitilan yhteiskäyttäminen eli placemaking-toiminta on keskeinen työkalu asukkaiden, yritysten ja muiden alueiden toimijoiden ottamiseksi mukaan alueidensa suunnitteluun. Parhaimmillaan placemaking lisää alueiden viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta ja luo niille vetovoimaisen identiteetin.

Liikenneturvallisuuden hyvä taso mahdollistaa lasten itsenäiset koulumatkat.

Kaupunginkanslian vuonna 2021 valmistelema tasa-arvoisen ympäristön työkalua testataan vuonna 2022. Sukupuolivaikutusten arviointi on jatkossa osana yleisten alueiden suunnitelmaa.

Laissa määritellään, että asemakaavan tulee varmistaa terveellinen ja turvallinen ympäristö. Laadukkaalla kaupunkiympäristöllä, julkisella kaupunkitilalla ja lähiluonnolla on merkittävä hyvinvointi- ja terveysvaikutus kaupunkilaisille. Samoin kaupunkisuunnittelun osallisuuden edistäminen tukee kaupunkilaisten hyvinvointia.

Viheralueiden käyttö pysynee edelleen korkeana, ja tutkimusten mukaan 80 prosenttia väestöstä kertoo ulkoilevansa viheralueilla. Viherrakennejärjestelmän tuottamia hyvinvointivaikutuksia edistetään huolehtimalla saavutettavuudesta. Käyttöpainetta arvioidaan. Liikunta-alueiden suunnittelun ohjeistusta selvennetään.

Penkkien ja muiden istuimien määrä kasvaa vuosittain yleisillä alueilla. Penkkejä asennetaan reiteille, joissa ne palvelevat erityisesti vanhusten liikkumista tarjoten levähdyspaikkoja (palvelutalojen ja terveyskeskus, lähikaupat). Niitä tarvitaan heikommin liikkuvien tueksi: tieto kattavasta penkkiverkostosta tuo rohkeutta lähteä liikkeelle.

Jalankulku- ja pyöräilyväylien tehostetun talvihoidon verkoston laajentaminen parantaa liikkumismahdollisuuksia talvella.

Ympäristövaikutukset

Kaupunkiympäristön toimialalla ympäristövaikutusten arviointia tehdään osana asemakaavatyötä, jossa tehdään tarvittavat selvitykset ja ympäristövaikutusten arviointi. Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu on kiinteästi mukana asemakaavan ympäristövaikutusten arvioinnissa. Arvioinnin tarve selvitetään ja ratkaistaan seuraavaksi toteutussuunnitelmien kehittämisen osana. Tonttikohtainen viherkerroin on osana asemakaavahankkeita. Liikenteen haittojen kuten melun, tärinän ja pölyn hallinta on osana liikennesuunnittelua.

Tarkemman tason hankesuunnittelussa huomioidaan ympäristötavoitteita ja tehdään tutkimushankkeita yhteistyössä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa esimerkiksi kiertotalouteen liittyen.

Katu- ja puistorakentamisessa muodostuvia ylijäämämaa-aineksia kierrättämällä vähennetään maa-ainesten kuljetuksia ja saavutetaan muita ympäristöhyötyjä sekä kustannussäästöjä.

Toimialan merkittävät ympäristönäkökohdat on tunnistettu osana ympäristöjärjestelmää. Merkittävien ympäristövaikutusten hallinnan tueksi ympäristöohjelmassa on asetettu tavoitteita ja toimenpiteitä.

Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelma ohjaa osaltaan kaupunkiympäristön toimialan toimintaa ja on jo vahvasti integroitu toimintaan, prosesseihin ja toimialan ympäristöohjelmaan. Ilmastonmuutoksen hillinnän merkitys kasvaa edelleen, mikä voi lisätä työmäärää. Myös tarve ilmastonmuutososaamiselle tulee lisääntymään, mikä tulee huomioida muun muassa rekrytoinneissa.

Hiilineutraali Helsinki -tavoitteet näkyvät muun muassa asemakaavoituksessa, tontinluovutusehdoissa, maalämpökaivojen hyödyntämisessä, sähköisen liikenteen edistämisessä, kiertotaloudessa, katuvalaistuksessa, laitteiden käytön optimoinnissa ja etähallinnassa, (päästöttömillä) työmailla, kiinteistöjen energiatehokkuustyössä, rakennushankkeissa, uusiutuvan energian lisääntymisessä sekä Energiarenessanssi-tiimin työssä. Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelma päivitetään kaupunkistrategian valmistumisen jälkeen.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja siihen varautuminen näkyy myös toimialan toiminnassa, mutta sen rooli tulee vielä merkittävästi kasvamaan, kun ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntijaryhmä käynnistää Ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjausten toteuttamisen kaupungissa. Toimialalla on työssä merkittävä rooli, mikä näkyy esimerkiksi hulevesien hallinnassa sekä runsaslumisiin talviin, helleaaltoihin, myrskyihin, tulviin ja kuivuuteen varautumisessa. Sopeutumistyö linkittyy lisäksi vahvasti viheralueisiin ja erilaisiin luonnonmukaisiin ratkaisuihin. Myös sopeutumistyö tuo mukanaan haasteen osaamisen lisäämiselle ja mahdolliselle työmäärän kasvulle.

Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet

Kaupunkistrategian teema	Tavoite (Y = kaupunkiyhteinen)	Mittari
Toimiva ja kaunis kaupunki	Kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen	Helsingissä alkaa vuonna 2022 vähintään 7 000 asunnon rakentaminen. (Y)
	Kaupunkilaiskokemuksen parantaminen	Asukastyytyväisyys puistojen hoitoon vähintään 3,5
		Asukastyytyväisyys katujen ja teiden kuntoon sekä puhtaanapitoon vähintään 3,5 (keskustan kadut, asuinkadut, keskustaan johtavat pääkadut, jalankulku- ja pyörätiet)
		Asiakaspalautteeseen vastaaminen tavoiteajassa: saapuneisiin palautteisiin vastattu keskimäärin viidessä arkipäivässä.
	Kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen	Kaavoitetaan vähintään 700 000 k-m2 pääosin yleiskaavan raideliikenteen palvelualueelle, josta täydennysrakentamista vähintään 40 % (280 000 k-m2).
Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan	Kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen	Erot asuntojen alueellisissa hintatasoissa eivät kasva: Asuntojen kalleusalueilla III ja IV asuntojen hinta (alueiden asuntojen hintakehityksen prosentuaalinen keskiarvo) kehittyy vähintään yhtä positiivisesti kuin kalleusalueilla I ja II.
	Kaupunkiuudistusalueille laaditaan kokonaisvaltainen toimenpide- ja investointisuunnitelma alueille kohdennettavista hankkeista vuosina 2022–2025 (Y)	Toimenpide- ja investointisuunnitelma laadittu ja hyväksytty laajennetussa aluerakentamisen johtoryhmässä. Toimenpide- ja investointisuunnitelma viety osaksi AM-ohjelman seurantaraporttia.
	Seurantamittarit toimenpide- ja investointisuunnitelmalle määritelty.
Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua	Tilakannan ekologisuuden edistäminen	Tavoitteena on, että talotekniikan toimivuuden varmistamisen prosessi (tova) on käytössä kaikissa valmistuneissa perusparannus- ja uudisrakentamishankkeissa.
		PTS laaditaan kaikissa v. 2022 valmistuvissa uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa.
		PTS laaditaan vuoden 2022 aikana kaikkiin 10 vuoden sisällä valmistuneisiin kohteisiin (uudisrakennukset ja peruskorjaukset
	Ekologisen kestävyyden edistäminen	Kaupungin omissa toimitiloissa (uudiskohteet, peruskorjauskohteet) päälämmitysjärjestelmäksi valitaan lämpöpumpputekniikka aina, kun se on teknisesti mahdollista ja kun takaisinmaksuaika on 15 vuotta tai alle.
		Kaikissa kaupungin kiinteistöissä säädetään ilmanvaihtokoneiden käyntiajat ohjeiden mukaiseksi aina, kun tilojen vakiokäytössä tapahtuu muutos.
		Vähintään viidessä palvelurakennushankkeessa ja viidessä asuntotuotannon hankkeessa, joissa suunnittelu tai rakennustyö alkaa vuonna 2022, on asetettu rakentamisen kiertotaloutta tukevia elinkaaritavoitteita, vähimmäisvaatimuksia ja/tai laatukriteereitä

Muut toiminnan tavoitteet

Kaupunkistrategian teema	Tavoite (Y = kaupunkiyhteinen)	Mittari
Toimiva ja kaunis kaupunki	Asuntotuotannon edellytysten turvaaminen ja edistäminen	Kaupungin omana asuntotuotantona toteutetaan 1 500 asuntoa.
	Helsingissä rakennettavista 7 000 asunnosta vähintään 4 900 asuntoa rakennetaan kaupungin luovuttamille tonteille.
	Asioinnin sujuvuus ja oikea-aikaisuus	Oleskelutilojen, muun muassa päivähoitotilat, koulut, majoitustilat ja nk. hygieniaa edellyttävien huoneistojen käyttöönottoa koskevista ilmoituksista 80 % käsitellään alle 12 vuorokaudessa.
		Asumisterveyttä koskevista toimenpidepyynnöistä 80 % ratkaistaan 200 vuorokaudessa asian vireille tulosta.
		Uusia elintarvikehuoneistoja ja toimijanvaihdoksia koskevien ilmoitusten keskimääräinen käsittelyaika on enintään 7 vuorokautta.
		Pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevista ilmoituksista 80 % ratkaistaan 55 vuorokauden kuluessa ilmoituksen vireille tulosta.
		Helsingin kaduilla tehtävien töiden järjestelyjen toimivuutta koskevan asiakaskyselyn tulos ylittää arvon 3,3 (asteikolla 1-5).
Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat	Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksia parannetaan ja lisätään tietoisuutta oman alueen vapaa-ajan toiminnoista. (Y)	Kaupunkiympäristön toimialan toimenpiteenä on koulujen piha-alueiden parantaminen erityisesti Malminkartano-Kannelmäen, Malmin ja Mellunkylän alueilla.
		Toimiala osallistuu harrastamisen edistämisen kaupunkiyhteisen toimintamallin ja koordinaatiorakenteen kehittämiseen.
Vahvistetaan ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä parantamalla mahdollisuuksia liikkumiseen ja liikkeelle lähtöön. (Y)	Parannetaan jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä tehostetun talvikunnossapidon avulla.
	Lisätään penkkien kokonaismäärää.
	Laaditaan ja toteutetaan kävelyn edistämisohjelmassa esitetty kävelyverkoston hierarkia sekä kunnossapidonhierarkia ensisijaisesti yleiskaavan C1-, C2- ja C3-keskusta-alueille.
Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaismäärän vähenemistrendi	Kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % viiden edellisen vuoden keskiarvosta.
Älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan arjen perusta	Kantakaupungin raitiotien kehittäminen	Raitioliikenteen aikataulunmukainen keskinopeus on suurempi kuin 15 km/h.
	Keskusta-alueiden kävely-ympäristön toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen laatu paranee	Jatketaan vuonna 2017 käyttöönotetun seurantamenetelmän käyttöä. Laatutietoja kerätään pidemmältä aikaväliltä laajasti eri keskusta-alueilta, jonka jälkeen on mahdollista hyödyntää seurantatiedon vertailua ja arvioida kehittymistä.
	Yhteistyössä muiden toimialojen kanssa tuetaan toimia, jotka edistävät pyöräilyä. Tavoitteena on pyöräilyn kulkutapaosuuden lisääminen ja turvallisuuden edistäminen.	Pyöräliikenteen automaattilaskentapisteissä pyörämäärät kasvavat kolmen edellisen vuoden keskiarvosta
		Pyöräilyn turvallisuuteen tyytyväisten osuus kasvaa edelliseen pyöräilybarometrin tulokseen.
	Ekologisesti kestävän kehityksen turvaaminen	Jalankulku-, pyöräliikenne ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa tai pysyy ennallaan verrattuna viiden edellisen vuoden keskiarvoon.
Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana	Valtuustokauden aikana tuottavuutta parannetaan digitalisaatiolla ja tilojen käyttöä tehostamalla (Y)	Tilojen vajaakäyttöasteen keskiarvon trendi pysyy vuonna 2021 saavutetulla 3,93 %:n tasolla.
Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen	Valtuustokauden aikana tuottavuutta parannetaan digitalisaatiolla ja tilojen käyttöä tehostamalla. (Y)	Automatisoinneilla säästetyn työmäärän aika kasvaa.
Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua	Ekologisesti kestävän kehityksen turvaaminen	Jalankulku-, pyöräliikenne ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa tai pysyy ennallaan verrattuna viiden edellisen vuoden keskiarvoon.
		Luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan laatimalla hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä rauhoitusesitykset vähintään viidelle luonnonsuojelualueelle.
		Luontopalvelulinjauksen laatimisen (suunnitelma luonnon virkistyskäytön suuntaamiseksi ja kehittämiseksi sekä luonnon terveysvaikutusten turvaamiseksi) ensimmäinen vaihe, esiselvitystyö osallistavine kommentointeineen, on valmis.
		Helsingin katu- ja puistorakentamisessa muodostuvista hyötykäytettävistä kaivumaista vähintään 80 % hyödynnetään.
		Kaikissa vuoden 2022 aikana käynnistyvissä palvelu- ja asuntorakentamishankkeissa otetaan käyttöön työmaan ympäristötavoitteet, joilla ohjataan työmaatoiminnan ympäristövaikutuksia ja kiertotaloutta. Mittari: prosenttiosuus kaikista hankkeista. Vaatimusten tulee sisältyä hankkeen urakkakyselyyn tai kilpailutusaineistoon.
		Kaikkien kaupungin hallinnoimien vuonna 2022 alkavien hankkeiden rakennukset suunnitellaan A-energialuokkatason mukaisiksi (uudisrakentaminen, asuinkerrostalot).