5 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut

1 000 €	Käyttö 2020	Talous- arvio 2021	Ennuste 2021	Ehdotus 2022	Talous- arvio 2022	Talous- suunnitelma 2023	Talous- suunnitelma 2024
Tulot yhteensä	157 665	158 800	229 900	158 800	158 800	158 800	158 800
Menot yhteensä	1 521 745	1 533 839	1 679 800	1 609 683	1 597 916	1 637 309	1 671 187
Ylitysoikeus		146 000
Toimintakate	−1 364 080	−1 375 039	−1 449 900	−1 450 883	−1 439 116	−1 478 510	−1 512 388
Poistot	11 156	12 998	13 000	13 000	13 000	13 002	13 000
Tilikauden tulos	−1 375 236	−1 388 037	−1 462 900	−1 463 883	−1 452 116	−1 491 512	−1 525 388
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)	−1 375 236	−1 388 037	−1 462 900	−1 463 883	−1 452 116	−1 491 512	−1 525 388
Muutos, %
Tulot		0,7	44,8	−0,0	−0,0	−0,0	0
Menot		0,8	9,5	4,9	4,2	2,5	2,1

Talousarvion 2022 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä

Sosiaali- ja terveystoimialan viisi keskeisintä painopistettä vuonna 2022 ovat:

• Koronapandemiasta palautuminen
• Henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden parantaminen
• Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen
• Asiakkaille yhteensopivien ja digitaalisten palvelujen järjestäminen
• Sote-uudistukseen valmistautuminen

Panostamme koronapandemiasta palautumiseen, kuten hoito- ja palveluvelan purkamiseen, palvelujen palauttamiseen koronaa edeltävälle tasolle sekä uusiin, korona-ajasta aiheutuviin ongelmiin vastaamiseen.

Parannamme henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä esimerkiksi parantamalla työoloja ja työnantajakuvaa.

Kehitämme palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta muun muassa turvaamalla henkilöstön riittävyyden sekä lisäämällä matalan kynnyksen palveluja, palvelusetelien käyttöä ja tarkoituksenmukaisia palveluhankintoja.

Järjestämme asiakkaiden tarpeisiin sopivia ja yhteensovitettuja palveluja ja sujuvia palveluketjuja. Palvelut tuotetaan sekä omina että kumppaneidemme tuottamina palveluina.

Lisäämme sähköisiä palveluja ja muita digitaalisia ratkaisuja sekä kehitämme tiedolla johtamista ja toimintatapojamme muun muassa asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin avulla.

Jatkamme sote-uudistukseen valmistautumista esimerkiksi kehittämällä järjestämisen johtamista sekä palvelutuotannon ohjausta.

Toiminnan kuvaus

Sosiaali- ja terveystoimiala palvelee vuosittain noin 500 000 helsinkiläistä yli 300 toimipaikassa noin 15 000 työntekijän osaamisella sekä hyödyntämällä ostopalveluja ja palveluseteleitä. Toimiala toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa ja lautakunnalla on sosiaali- ja terveysjaosto.

Sosiaali- ja terveystoimialan palvelukokonaisuuksia ovat perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys- ja päihdepalvelut, sairaala-, hoiva- ja kuntoutuspalvelut sekä hallinto.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen palveluja ovat lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys, lastensuojelu, nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö sekä vammaistyö. Terveys- ja päihdepalvelujen palveluja ovat terveysasemat ja sisätautien poliklinikat, psykiatria- ja päihdepalvelut sekä suun terveydenhuolto. Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen palveluja ovat selvitys, arviointi ja sijoitus, etelän, idän, lännen ja pohjoisen palvelualueet sekä Helsingin sairaala. Toimialan hallinnon palveluja ovat hallintopalvelut, talous- ja suunnittelupalvelut, henkilöstö- ja kehittämispalvelut, tietohallintopalvelut, viestintäpalvelut ja osallisuus, hankintapalvelut sekä tukipalvelut.

Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain

Taulukossa esitetyt määrärahamuutokset ovat alustavia ja lautakunnat vahvistavat lopulliset tulosbudjetit 14.1.2022 mennessä.

5 10 01 (1000 €)	Menot €	Osuus ta-kohdan menoista %	Muutos ed. vuoteen €	Muutos ed. vuoteen %	Keskeisin selittävä tekijä
Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä	1 597 916	100,00 %	64 077	4,18 %
Perhe- ja sosiaalipalvelut	450 098	28,2 %	24 126	5,36 %
Nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö			2 300		lakimuutokset
Lastensuojelu			13 300		ylitys, lastensuojelulain muutos
Vammaispalvelu			1 400		ASU-hanke
Terveys- ja päihdepalvelut	323 735	20,3 %	13 744	4,25 %
Terveysasemat ja sisätautien plk			4 200		terveysasemahankinnan kokovuotistaminen, suolistosyöpien seulonta
Psykiatria ja päihdepalvelut			3 800		Mieppi, asiakasmaksulain muutos
Suun terveydenhuolto			500		Neuvola-asetus
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut	550 855	34,4 %	17 734	3,22 %
Helsingin sairaala			600		Terhokoti, liikkuva hoitaja
Ikääntyneiden palvelut			8 800		ympärivuorokautisen hoidon lakisääteinen mitoitus
Hallinto	45 613	2,9 %	2 702	5,92 %	lakimuutokset
Toimialan yhteiset	227 615	14,2 %	5 771	2,54 %
Digitaalinen perusta			8 125		Uusien palvelujen osuus 1,8 M€, loppuosa teknistä siirtoa
Ylläpitovuokrien tasokorotus			5 257

Kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttaminen

Kaupunkistrategia 2017–2021

Toimiala edisti Maailman toimivin kaupunki 2017–2021 kaupunkistrategian eri teemojen tavoitteiden toteuttamista aktiivisesti, myös strategiakauden loppuun osuneen covid-19-pandemian aikana. Keskeisimmät toimenpiteet olivat asukasosallisuuden edistäminen, palvelu- ja hoitopolkujen kehittäminen, sähköisten palvelujen käyttöönotto, työnantajakuvan parantaminen sekä palvelujen tuotantotapojen monipuolistaminen.

Strategian 2017–2021 Maailman toimivin kaupunki teeman mukaisesti asukasosallisuutta on edistetty ja asiakaspalautetta on kerätty säännöllisesti. Kokemusasiantuntijatoiminta on vakiintunut toimialalla. Tiedon käyttämisessä tietojohtamisen pohjana on kuitenkin vielä haasteita.

Kestävää kasvua on edistetty kehittämällä ilmiöpohjaisesti palvelu- ja hoitopolkuja sekä ikääntyneiden kotiin vietäviä ja kotona asumista tukevia palveluja. Koronapandemia vaikeutti useiden kehittämistoimien etenemistä ja toimeenpanoa. Lisäksi toimintakulttuurin muutokset vievät aikaa. Asiakasmäärät ja -tarpeet kasvavat edelleen kaikissa palveluissa, erityisesti ikääntyneiden palveluissa, vammaispalvelussa ja lastensuojelussa.

Uudistuneet palvelut teeman mukaisesti sähköisiä palveluja on otettu runsaasti käyttöön, joiden käyttöönottoa koronapandemia nopeutti. Helsingin kaupunki on kehittynyt monella tavoin paremmaksi työnantajaksi, ja myönteinen kehitys on näkynyt sosiaali- ja terveystoimialalla muun muassa sairaspoissaolojen vähentymisenä.

Vastuullinen taloudenpito on näkynyt tuottavuuden parantumisena osissa palveluja ja palvelujen tuotantotapojen monipuolistumisena. Sekä tuottavuuden arviointia että tuottavuutta on sosiaali- ja terveyspalveluissa edelleen parannettava.

Kaupungin muiden strategisten tavoitteiden totuttaminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE) kehitettiin kaupunkitasolla ja toimialalla yhteisiä ohjaus- ja johtamisrakenteita sekä edistettiin Helsingin hyvinvointisuunnitelman ja kaupunkiyhteisten HYTE-tavoitteiden toteuttamista. Näihin liittyen kehitettiin mm. digitaalista Terveyshyötyarvio-työkalua ja käynnistettiin monitoimijainen ehkäisevän päihdetyön (ept) verkosto.

HYTE-työssä seuraavan strategiakauden kehittämiskohteiksi on tunnistettu kaupunkitasoisen yhdessä tekemisen ja tietojohtamisen vahvistaminen, henkilöstön parempi sitouttaminen kehittämistyöhön sekä HYTE-työn kytkeminen toiminnan ja talouden suunnitteluun.

Toimiala on sitoutunut kaupungin ympäristöpolitiikkaan, Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaan, Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekarttaan sekä Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjauksiin. Näiden ohjelmien tavoitteita edistetään Ekokom-passi-ympäristöjärjestelmän avulla. Ympäristöohjelman 2021–2023 teemat ovat jätteen määrä ja lajittelu, energiatehokkuus ja uusiutuva energia, vastuulliset hankinnat sekä viestintä ja vaikuttaminen.

Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat

Koko strategiakauden ajan Helsingin väestö kasvaa ja erityisesti ikääntyvien määrä lisääntyy. Ikääntyvän väestön kasvun tarpeisiin vastaaminen edellyttää uusien toimintatapojen ja saumattomien, oikea-aikaisten palveluketjujen kehittämistä sekä digitaalisten palvelujen lisäämistä. Korona-ajan myötä syntynyt hoito- ja palveluvelan purkaminen tulee jatkumaan tulevalla strategiakaudella. Korona-ajan sosiaalinen pahoinvoinnin, yksinäisyyden, mielenterveyden ongelmien ja hoitamattomaksi jääneiden sairauksien hoidon haasteisiin voidaan joutua vastaamaan useiden vuosien ajan ennen kuin toiminta on koronaa edeltävällä tasolla. Korona on myös lisännyt eriarvoisuutta ja alueellista segregaatiota. Eriarvoisuutta pyritään kaventamaan vahvistamalla ennaltaehkäisevää ja matalan kynnyksen palveluja. Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta parannetaan muun muassa digitaalisuutta ja etäpalveluja lisäämällä. Alueelliset ja sosioekonomiset erot näkyvät.

Henkilöstölle vetovoimainen Helsinki

Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys ovat toimialan keskeisiä haasteita strategiakaudella. Henkilöstön pysyvyyttä tuetaan parantamalla henkilöstökokemusta ja edistämällä henkilöstön sisäistä liikkuvuutta sekä osatyökykyisten työllistymistä. Johtaminen, sen kehittäminen ja henkilöstön työhyvinvointi korostuvat korostuvat hyvän työnantajakuvan muodostamisessa. Valmentava ja osallistava johtaminen on tärkeä osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Hyvä yhteistoiminta on avain henkilöstön osallisuuteen ja sitoutumiseen. Myös rekrytointia kehitetään edelleen monin eri tavoin.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2022

Lainsäädäntö

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevista lakimuutoksista keskeisimpiä ovat sote-uudistukseen liittyvät lakimuutokset. Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäjinä toimivat jatkossa 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki omistavat HUS-yhtymän, joka vastaa erikoissairaanhoidosta Uudenmaan alueella. Erityistason palveluja varten Suomessa on viisi yhteistoiminta-aluetta. Sote-uudistukseen sisältyy noin sadan lain uudistaminen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta merkittäviä lakihankkeita ovat myös mielenterveys- ja päihdelainsäädännön, lastensuojelulain, vammaispalvelulain, vanhuspalvelulain, ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön uudistaminen sekä äitiys- ja isyyslakien yhdistäminen vanhemmuuslaiksi. Hallitusohjelmaan sisältyy myös sosiaaliturvauudistuksen käynnistäminen, jonka yhteydessä toteutetaan toimeentulotuen kokonaisuudistus. Sote-asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lain (asiakastietolaki) valmistelu jatkuu.

Vanhuspalvelulain muutoksen myötä henkilöstömitoitus nousee asteittain, ja vuoden 2022 alusta mitoituksen on vähintään oltava ympärivuorokautisessa hoidossa 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Siirtymäaika päättyy 1.4.2023, jolloin henkilöstömitoitus vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti tulee täysimääräisesti voimaan. Tällöin kunnilla on myös velvollisuus käyttää Helsingissä jo käytössä olevaa RAI-arviointijärjestelmää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan lainsäädännön osauudistus tuli voimaan 1.7.2021 ja maksukattoa koskevat muutokset tulevat voimaan vuoden 2022 alussa. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 11.5.2021 (

 95) uudistuksen mukaisesti Helsingissä perittävistä asiakasmaksuista. Maksumuutosten arvellaan nostavan toimialan asiakasmaksutuloja jonkin verran, mutta muutosten kokonaistaloudellista vaikutusta voidaan arvioida vasta myöhemmin.

Lastensuojelulain valmisteilla olevassa uudistuksessa on tarkoituksena säätää lastensuojelun asiakasmitoituksista sekä avo- että laitospalveluissa vuoden 2022 alusta alkaen. Erityisesti laitoshoidon mahdollisesti tiukentuva henkilöstömitoitus tulee lisäämään henkilöstötarvetta merkittävästi sekä Helsingin kaupungin omissa lastensuojelulaitoksissa että yksityisillä palveluntuottajilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön keväällä 2021 julkaisemien uusien opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajia ja lääkäreitä koskevien henkilöstösuosituksien perusteella henkilöstön määrää tulisi Helsingissä näissä tehtävissä lisätä. Vastaavia henkilöstön määrää lisääviä suosituksia odotetaan tulevan myös kouluterveydenhuoltoon.

Syöpien seulontaohjelmaan ollaan nykytietojen valossa lisäämässä vuoden 2022 alusta miesten ja naisten suolistosyövän seulonta kahden vuoden välein ikäryhmissä 56-74 vuotta.

Hallitusohjelman mukainen terveydenhuoltolain muuttamisen valmistelu on hidastunut koronapandemian vuoksi. Lakimuutoksen tavoitteena on muuttaa hoitotakuuta. Tämänhetkisen tiedon mukaan laki voisi tulla voimaan vuoden 2023 alusta ja silläkin olisi vaikutuksia esimerkiksi henkilöstötarpeeseen. Lakimuutokseen valmistaudutaan Helsingissä muun muassa osana tulevaisuuden sote-keskusten toimintaa koskevaa valtionavustushanketta.

Toimintaympäristön muutokset

Korona-ajan myötä syntyneen hoito- ja palveluvelan hallittu purkaminen, toiminnan palauttaminen koronaa edeltävälle tasolle sekä uusiin, korona-ajasta nouseviin haasteisiin vastaaminen ovat toimialan toiminnan keskeisiä painopisteitä vuonna 2022. Koronapandemian rajoitustoimenpiteiden vuoksi yksinäisyys, hoitamatta jääneet sairaudet, liikkumattomuus ja mielenterveyden oireilu voivat näkyä lisääntyvänä palvelutarpeena.

Koronakriisi on monin tavoin syventänyt eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Riskinä on, että korjaavien palvelujen tarve kasvaa pitkäaikaisesti, ellei kehityskulkua saada katkaistuksi. Ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea sekä perustason palveluja on vahvistettava, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä perheiden ja vanhemmuuden tukemiseen, syntyneeseen palveluvelkaan muun muassa mielenterveys- ja lastensuojelupalvelujen saatavuudessa sekä niiden yhteistyön kehittämiseen.

Sote-uudistuksen toimeenpano vahvistaa palvelujen järjestämistä. Vuoden 2022 aikana laaditaan uusi lakisääteinen palvelustrategia, jossa päätetään järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet.Järjestämisen strategisia linjauksia ovat mm. palvelurakenteen ja palveluverkon periaatteet, palvelumuodot (sisältäen digitaaliset palvelut) sekä muiden hyvinvointialueiden kanssa tehtävä yhteistyö. Lisäksi palvelustrategiassa asetetaan tavoitteet palvelujen toteuttamiselle ottaen huomioon alueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet sekä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Palvelustrategiassa on otettava huomioon myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet.

Strategisten linjausten valmistelun lisäksi kehitetään järjestämisen johtamista mm. tarvittavan tietopohjan, tuottajien yhtenäisen ohjauksen ja valvonnan osalta. Tuotantotapojen arviointia jatketaan.

Palvelutuotannon ohjauksen ja hallinnan kehittäminen oman ja ulkoisen toiminnan sekä erikoissairaanhoidon osalta liittyy järjestämistoiminnan kehittämiseen. Kokonaisvaltainen palvelutuotannon hallinta ja ohjaus edellyttävät prosessien, vastuiden ja välineiden määrittelyä. Näitä rakenneuudishankkeessa aiemmin käynnistettyjä toimenpiteitä jatketaan. Palvelujen saatavuuden varmistamiseen, palveluketjujen kehittämiseen eri palveluissa sekä palvelujen integraation vahvistamiseen eri palveluiden, perus- ja eritystason sekä eri palveluntuottajien välillä liittyvät toimenpiteet ovat osa palvelujen järjestämisen vahvistamista.

Väestökasvun ennustetaan olevan kokonaisväestönkasvua selkeästi suurempaa 75–84 -vuotiaiden ikäryhmässä, jossa ennustettu kasvu on 6,4 prosenttia (2 500 asukasta) vuonna 2022. Väestönkasvun painottuminen 75 vuotta täyttäneeseen väestöön tuottaa palvelutarpeen kasvua erityisesti ikääntyneiden palveluissa.

Toimiala panostaa asiakkaille yhteensopivien ja integroitujen palvelujen sekä ehyiden palveluketjujen kehittämiseen valtionavustuksella rahoitettavassa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen sekä lähisuhdeväkivalta ja päihteet lapsiperheissä -palveluketjut ovat kehittämisen painopisteitä. Lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä - sekä päihteet perheessä -palveluketjujen toimeenpanon tavoitteena on vahvistaa perheen sisäisen sekä lasten ja nuorten välisen väkivallan tunnistamista ja siihen puuttumista. Perhekeskus, terveys- ja hyvinvointikeskus sekä senioripalvelut toimintamallien palvelujen yhteensovittaminen jatkuu. Ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdehoitopolkuja sekä päivystyksen yhteistyötä ja konsultaatiomalleja kehitetään yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa.

Digitaalisia ratkaisuja otetaan käyttöön entistä laajemmin sekä asiakkaiden palveluissa, että johtamisessa. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin toiminnallisuuksien parantaminen ja tiedolla johtamisen kehittäminen jatkuvat. Apotti muuttaa työn tekemisen tapaa ja tarjoaa uusia työkaluja esimerkiksi kotihoitoon ja asiakkaan asiointiin ammattihenkilöstön kanssa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE) kehitetään yhteisiä ohjaus- ja johtamisrakenteita sekä edistetään Helsingin hyvinvointisuunnitelman ja kaupunkiyhteisten HYTE-tavoitteiden toteuttamista. Sote-uudistuksen jälkeen HYTE-työn pääpaino on kaupungin muilla toimijoilla yhteistyössä soten kanssa.

Pääpaino HYTE-työssä vuonna 2022 on mielen hyvinvoinnin, liikkumisen ja ravitsemuksen, päihteettömyyden sekä digitaalisuuden edistämisessä. Apotti-asiakas- ja potilastietojärjestelmän ja Maisa-asiakasportaalin uusia mahdollisuuksia hyödynnetään ja terveyshyötyarvion kehittämistä jatketaan. Terveyshyötyarviota tullaan vuonna 2022 hyödyntämään muun muassa tyypin 2 diabeetikoiden ennaltaehkäisevässä hoidossa.

Sosiaali- ja terveystoimialalla kehitetään HYTE-tiedon hyödyntämistä hyvinvointi-indikaattorien ja rakenteisen kirjaamisen kautta. Apotti-asiakas- ja potilastietojärjestelmän ja Maisa-asiakasportaalin uusia mahdollisuuksia hyödynnetään ennaltaehkäisevän toiminnan suuntaamiseksi ja omahoidon tukemiseksi.

Helsingillä on käytössä kansallinen digitaalinen Omaolo-palvelu, jonka avulla asiakkaat voivat muun muassa tehdä erilaisia sairauksien oirearvioita ja ottaa käyttöön valmennusohjelmia. Omaolon terveystarkastusta ja laajempaa hyvinvointitarkastusta hyödynnetään asiakkaan kokonaisriskin kartoittamisessa. Kaikille asiakkaille tarjotaan hyvinvointia edistäviä Omaolon hyvinvointi-valmennuksia.

Liikkumisen edistämistä jatketaan ja liikkuminen huomioidaan entistä vahvemmin osana sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa sekä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kuntoutumista. Yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa aloitetaan liikkumisen palveluketjun ja sen mittaamisen mallintamista. Palveluketjun kehittämisellä ja kaupunkiyhteisillä HYTE-tavoitteilla liikkumista edistetään eri palveluissa ja ikävaiheissa aiempaa systemaattisemmin.

Sosiaali- ja terveystoimiala osallistuu Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallin koordinoimiseen, johtamiseen ja toteuttamiseen palveluissa. Ohjelman tavoitteena on haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten aseman parantaminen.

Helsinki jatkaa edelleen Lapset SIB –vaikuttavuusinvestointihankintaa Mellunkylän ja Vuosaaren alueilla. Hanke jatkuu vuoteen 2031 saakka. Tulosperusteisessa rahoitussopimuksessa sijoittajat kantavat hankkeen taloudellisen riskin ja kunta maksaa toimenpiteiden mitattavista ja todennettavista tuloksista.

Oppivelvollisuuden laajenemisen vuoksi nuorten neuvontapiste Ohjaamoon lisätään 16–17-vuotiaiden ohjauspalvelut ja yksi sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja. Paljon palveluja tarvitsevia nuoria koskien luodaan yhteistyörakenteet ja -mallit nuorten sosiaali- ja terveyspalveluihin, neuvontapiste Ohjaamoon sekä työllisyyden kuntakokeiluun. Niiden avulla varmistetaan nuoren tarvitsemat kokonaisvaltaiset palvelut ja tiedonkulku ammattilaisten kesken.

Jälkihuolto järjestää nuorille tehostettua palveluasumista 2021 toteutettavan tuotantotapaselvityksen pohjalta. Lisäksi perustetaan jälkihuollon tehostetun tuen tiimi, joka tarjoaa tukea myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Toisen asteen opiskeluterveydenhuoltoa vahvistetaan sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2021 tarkentuneen terveydenhoitajamitoituksen suuntaisesti.

Perhekeskus, terveys- ja hyvinvointikeskus ja senioripalvelut -toimintamallit toimivat koko kaupungissa. Toimintamallien välistä integraatiota kehitetään huomioiden uuden sote-lainsäädännön vaatimukset ja sote-uudistukseen liittyvän Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeen tavoitteet. Hankkeessa kehitetään muun muassa moniammatillista tiimityötä sekä ammattilaisten välisiä konsultaatiomalleja- ja rakenteita. Myös yksikanavaisen asiakasohjauksen käyttöönoton mahdollisuuksia selvitetään ja selvityksen tuloksia hyödynnetään asiakasohjauksen kehittämisessä.

Yhteen toimivia palveluja sekä monialaisuutta edistetään muun muassa kehittämällä maahanmuuttaja- ja vammaispalveluja. Diabeetikoiden hoitoa kehitetään yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa.

Ennaltaehkäisevään työhön ja syrjäytymisvaarassa olevien tukemiseen panostetaan ja ennaltaehkäiseviä, matalankynnyksen palveluja lisätään esimerkiksi ikääntyneiden kotona asumista tukevissa ja suunterveyden palveluissa. Myös matalan kynnyksen Mieppi-mielenterveyspalvelupisteitä lisätään.

Uusia perhekeskusten ja terveys- ja hyvinvointikeskusten rakennushankkeita edistetään Haagaan ja Malmille sekä laajennusta Myllypuroon jatketaan. Kampin terveys- ja hyvinvointikeskuksen suunnittelu etenee.

Uusien seniorikeskusten rakennushankkeita edistetään muun muassa Koskelaan, Keskustan alueelle, Vuosaareen, Pohjois-Haagaan, Kannelmäkeen ja Laajasaloon.

Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta parannetaan muun muassa digitaalisuutta ja etäpalveluja lisäämällä. Maisa-asiakasportaalin käyttöä edistetään laajasti ja Omaolon sisältöjä kehitetään kansallisen aikataulun mukaisesti. Chatbotin sisältöjä laajennetaan ja kehitetään chatbotia palvelemaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Suun terveydenhuollossa valmistellaan kuvantamisen hankintaa Apotin kautta yhdessä muiden Apotti-kuntien kanssa. Senioripalveluissa tehostetaan asiakkaiden digitukea.

Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan ja kehitetään tuetun työllistymisen, työvalmennuksen ja työhönvalmennuksen menetelmiä osana Työkykyisempi Stadi –hanketta.

Asunnottomuuden puolittamisen toimenpidesuunnitelmaa toteutetaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa ja asumisneuvonnan kehittämistä jatketaan.

Johtamismalleja ja toimintatapoja pyritään yhtenäistämään esimerkiksi lean-menetelmiä hyödyntämällä. Asiakaslähtöisten sujuvien hoito- ja palveluketjujen tueksi kehitetään integraatiojohtamista ja huomioidaan nelimaalin eri näkökulmat (saatavuus ja asiakaskokemus, vaikuttavuus, tuottavuus ja henkilöstökokemus).

Kestävän kehityksen saralla vuonna 2022 muun muassa edistetään kalusteiden kierrätystä ja tilojen energiatehokasta käyttöä, kehitetään hankintojen vastuullisuuskriteerejä, kasvatetaan ekotukihenkilöiden verkostoa sekä toteutetaan ympäristöviestintää ja -koulutuksia toimialan ekotukihenkilöille, esihenkilöille ja henkilöstölle.

Asiakaskokemuksesta kerätään kattavasti tietoa, jotahyödynnetään entistä systemaattisemmin palvelujen johtamisessa ja kehittämisessä paremman asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi. Asiakasraadit, kokemusasiantuntijat ja lakisääteiset vaikuttamistoimielimet ovat vahvasti mukana palvelujen kehittämisessä. Osallisuuden vahvistamisessa hyödynnetään erilaisia digitaalisia osallisuuden välineitä.

Asukkaiden yhdenvertaisuutta vahvistetaan toteuttamalla Ihmisoikeuksien Helsinki - yhden-vertaisuussuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata esteettömät ja saavutettavat palvelut kaikille helsinkiläisille.

Sosiaali- ja toimiala osallistuu kaupungin osallistuvaan budjetointiin ja panostaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kuulemiseen ja osallistamiseen.

Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät

Toimialalla on tunnistettu toimintaympäristön keskeiset riskit. Koronapandemia on yksi keskeisimmistä riskeistä edelleen vuonna 2022. Pandemiatilanne aiheuttaa epävarmuutta palvelutuotantoon. Kesällä 2021 pääasialliseksi variantiksi muodostuneen deltavariantin leviäminen voi pitkittää akuuttia kriisiä ja kerryttää hoito- ja palveluvelkaa entisestään.

Vuonna 2022 on edelleen varauduttava muun muassa koronaneuvonta-, rokotus-, jäljitys- ja testaamisjärjestelyihin sekä sataman terveysneuvontapalveluihin. Lisäksi on pyrittävä korjaamaan koronapandemian aiheuttamaa hoito- ja palveluvelkaa ja vastaamaan vielä piilossa olevaan kysyntään.

Lakimuutokset vaikuttavat palvelujen sisältöön ja palvelujen henkilöstömitoituksiin.

Henkilöstön saatavuudessa on merkittäviä haasteita. Henkilöstön saatavuusongelmat vaikuttavat sekä omaan palvelutuotantoon että ostopalvelujen saatavuuteen.

Taloudellinen kestävyys

Tuottavuus

Tuottavuus lasketaan indeksinä suhteuttamalla palvelujen asiakasmäärämuutokset sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdan deflatoitujen käyttömenojen muutoksiin. Tuottavuus paranee, jos asiakasmäärä kasvaa nopeammin tai laskee hitaammin kuin kustannukset. Vuonna 2021 koronaepidemian seurauksena tuottavuus heikentyi monissa palveluissa toimintojen ollessa joko suljettuna tai supistettuina. Tuottavuutta pyritään lisäämään etenkin digitaalisten palvelujen lisäämisellä ja laajentamisella.

Yksikkökustannukset

Toimialan vuoden 2022 yksikkökustannukset on laskettu vuoden 2021 ennusteluvusta huomioiden peruspalveluindeksin muutos ja tuottavuustavoite. Yksikkökustannuksen ennustelukuun vaikuttaa esimerkiksi koronapandemia, jonka vuoksi osa toiminnoista on ollut tilapäisesti suljettuna ja kiinteät kustannukset ja henkilöstökustannukset ovat säilyneet ennallaan.

Kaupunkistrategian 2017–2021 mukaan Helsinki tavoittelee yksikkökustannuksissa muiden suurten kaupunkien keskiarvoa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannuksia seurataan Kuntaliiton Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset julkaisussa sekä Kuusikko-työryhmän julkaisuissa vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista, lastensuojelun palveluista ja kustannuksista, vammaisten palveluista ja kustannuksista sekä päihde- ja mielenterveyspalveluista.

Talousarvion yksikkökustannuksia ei voi suoraan verrata kaupunkivertailujen yksikkökustannuksiin. Kaupunkien yksikkökustannusvertailut nostavat esiin eroavaisuuksia, jotka vaativat tarkempia analyysejä. Tiedot ovat raporteissa mahdollisimman vertailukelpoiset, mutta kustannuseroihin voivat vaikuttaa esimerkiksi erot tietopohjassa ja palvelurakenteessa.

Talousarvion tavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet

Sosiaali- ja terveystoimialalla on kolme sitovaa toiminnan tavoitetta:

• edistämme helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä
• palvelumme ovat lähellä kaupunkilaisia ja helposti saatavissa
• toimintamme on taloudellisesti kestävää ja tuottavaa

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluketjujen käyttöönottoa jatketaan yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalvelujen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) kanssa. Huomiota kohdennetaan erityisesti neuropsykiatrisesti oireilevien lasten hoidon ja palvelujen saatavuuden parantamiseen. Toimialan ja HYKS/HUS vastuuparimallin avulla tehostetaan palveluketjujen seurantaa ja ohjausta.

Tavoitteiden mittarit kytkeytyvät vuoden 2022 toiminnan painopisteisiin, kuten lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen sekä lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä palveluketjujen toimeenpano, psykiatristen avohoidon potilaiden sairaalapäivien määrä, kotihoidon liikkumissopimukset, terveysasemien hoitotakuu, suun terveydenhuollon yhteydensaanti, kotihoidon etähoito, ympärivuorokautinen hoito sekä Maisa-asiakasportaalin käyttöönotto.

Muut toiminnan tavoitteet

Toimialalla on kolme kaupunkiyhteistä muuta toiminnallista tavoitetta, jotka liittyvät lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin, nuorten työllistymisen edistämiseen sekä toimintojen tehostamiseen. Lisäksi toimiala osallistuu kaupunkiyhteisten hyte-tavoitteiden toteuttamiseen. Lasten ja nuorten harrastamisessa tuetaan vähävaraisten perheiden tai syrjäytymisrikissä olevien lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa sekä kannustetaan vanhempia tukemaan lasten harrastustoimintaa. Ikäihmisten liikkumisen edistämisessä panostetaan liikkumissopimuksen käytön laajentamiseen sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluihin, lisäämällä muun muassa etäpalveluiden käyttöä kotihoidon ja palvelukeskusten asiakkaille sekä vahvistamalla Seniori-infon edellytyksiä antaa tietoa ja ohjausta liikkumiseen.

Sote-toimiala osallistuu harrastamisen edistämisen kaupunkiyhteisen toimintamallin ja koordinaatiorakenteen kehittämiseen. Perhe- ja sosiaalipalveluissa tuetaan erityisesti vähävaraisten perheiden tai syrjäytymisriskissä olevien lasten ja nuoren harrastustoimintaa ja vapaa-ajan toimintaa toimeentulotuen ja lastensuojelun taloudellisella avustamisella sekä perheiden ohjauksen ja neuvonnan keinoin.

Suoritteet

Toimialan vuoden 2022 suoritetavoitteet pohjautuvat vuoden 2021 ennustettuun tasoon. Koronaepidemia ja asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin raportoinnin vertailtavuus saattaa aiheuttaa epävarmuutta suoritetavoitteisiin.

Suurimmat nousut suoritemäärissä tapahtuvat iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa (palveluasuminen ja laitosasuminen) sekä kotihoidon käynneissä. Iäkkäiden henkilöiden väestönkasvu on voimakkainta, jonka ennustetaan näkyvän myös suoritetavoitteiden toteutumisessa. Muiden suoritteiden osalta valtaosa on vuoden 2021 tavoitteiden tasolla. Suoritetavoitteiden ennusteeseen liittyy epävarmuutta koronaepidemian ja asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin raportoinnin vertailtavuuden osalta.

Merkittävimmin suoritetavoitteet laskevat kotihoidon muun asioinnin osalta, joka johtuu tilastoinnin muutoksesta. Kuvallista etähoitoa on aiemmin seurattu osana kotihoidon muuta asiointia, mutta THL:n luokituksen mukaan etähoitoa seurataan osana kotihoidon käyntejä.

Henkilöstösuunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimialan vakanssien määrä oli vuoden 2021 lopussa noin 12 800. Vuosina 2021–2023 eläkeiän saavuttaa noin 1 700 henkilöä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön saatavuusongelmat jatkuvat vuonna 2022. Pulaa on erityisesti lääkäreistä, sairaanhoitajista, terveydenhoitajista, lähihoitajista sekä sosiaalityöntekijöistä. Työvoiman saatavuutta ja pysyvyyttä parannetaan jatkamalla työolojen ja työnantajakuvan suunnitelmallista parantamista ja huolehtimalla palkkauksen kilpailukykyisyydestä.

Henkilöstön pysyvyyttä tuetaan parantamalla henkilöstökokemusta ja edistämällä henkilöstön sisäistä liikkuvuutta sekä osatyökykyisten työllistymistä. Henkilöstötilanteen seurantaa kehitetään mahdollisimman ajantasaisen tilannekuvan saamiseksi ja kriittisten toimintojen turvaamisessa hyödynnetään pandemia-aikana käyttöön otettua tehostetun henkilöstösuunnittelun mallia.

Oppilaitosyhteistyötä ja työn houkuttavuutta tehostetaan edelleen muun muassa tukemalla opintojen loppupuolen harjoittelujaksojen toteuttamista palkallisena. Lisäksi selvitetään, voidaanko sote-pätevyyksien saavuttamiseen rakentaa erilaisia joustavia opiskelupolkuja. Työnantajakuvaa ja -markkinointia kehitetään edelleen suunnitelmallisesti ja näkyvyyttä edistetään esimerkiksi positiivisilla uratarinoilla.

Oppisopimuskoulutuksella edistetään lähihoitajien ja uutena ammattinimikkeenä hoiva-avustajien saatavuutta. Maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien työllistymistä edistetään mahdollistamalla tutkinnon laillistamisen edellyttämän työkokemuksen saaminen sosiaali- ja terveystoimessa.

Johtamismalli päivitetään osana soteuudistuksen valmistautumista. Johtamisen kehittämisen yhtenä painopisteenä on palvelujen järjestämiseen ja hankintoihin liittyvän osaamisen lisääminen koulutusten avulla. Nämä tukevat yhteistä ymmärrystä ja visiota vahvempana järjestäjänä toimimisesta.

Työssä onnistuminen varmistetaan valmentavalla johtamisotteella ja työn sujuvuus mahdollistetaan muun muassa vahvistamalla yhteistä ymmärrystä tavoitteista sekä tarttumalla ripeästi tilanteisiin, joissa työ ei jostain syystä suju. Itse- ja yhteisöohjautuvuuden toimintamallia edistetään ja työyhteisöjä tuetaan valmennuksilla sekä esihenkilöiden verkostoissa.

Henkilöstökokemusta mitataan säännöllisesti. Työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työterveyden yhteiset tavoitteet laaditaan kaupungin työhyvinvointiohjelman sekä vuoden 2021 syksyllä toteutettavan kaupungin henkilöstökyselyn tulosten perusteella.

Valmentava ja osallistava johtaminen on tärkeä osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Hyvä yhteistoiminta on avain henkilöstön osallisuuteen ja sitoutumiseen. Yhteistoiminnan toteutumisen työyksikkötasolla varmistetaan.

Osaamisen kehittämisen painopisteenä on kaupunkitasoisen oppimisalustan käyttöönoton tuki ja sekä verkkokurssien suunnittelu ja tuottaminen. Oppimisalusta mahdollistaa mikro-oppimisen eli opiskelun oppijalle sopivina lyhyinä oppimishetkinä ja luo edellytykset verkostomaiselle oppimisen kulttuurille Helsingin kaupungilla.

Toimialalla varmistetaan, että kuntalaisille pystytään antamaan palveluja myös ruotsiksi sekä tarvittaessa englanniksi varmistamalla rekrytointivaiheessa riittävä kielitaito ja kouluttamalla henkilöstöä. Muunkieliselle henkilöstölle tarjotaan suomen kielen koulutusta ja muuta tukea kielen oppimiseen.

Talousarvion vaikutusten arviointi

Yritysvaikutukset

Koronan aiheuttaman hoito- ja palveluvelan hoidolla on vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaviin yrityksiin, mikäli hoitovelkaa puretaan ostopalvelujen ja palvelusetelien avulla. Myös uudis- ja korjausrakentamisella on positiivisia vaikutuksia rakennusalan yrityksiin.

Lapsivaikutukset

Talousarviossa on huomioitu vahvasti lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys sekä vanhemmuuden tuki. Keskeisimpiä toimenpiteitä haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten palvelujen turvaamiseksi ovat lasten ja nuorten mielenterveyden -, lähisuhdeväkivalta lapsiperheessä - sekä päihteet ja riippuvuudet lapsiperheessä -palveluketjujen toimeenpaneminen sekä perhekeskus-toimintamallin integraatio Tulevaisuuden sote-keskukseen. Toimiala on mukana Harrastamisen Suomen mallin käyttöönotossa Helsingissä ja varmistaa, että heikommassa asemassa olevat lapset ja nuoret pääsevät harrastamisen piiriin.

Helsinki tavoittelee myös Unicefin Lapsiystävällinen kunta –statusta. Lapsiystävällinen kuntamallissa edistetään erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumista kunnassa ja vahvistetaan lasten ja nuorten huomioimista palveluissa ja päätöksenteossa. Toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa lasten ja nuorten kuuleminen ja osallistuminen toteutuksen arviointiin ovat on keskeisessä roolissa. Toimenpidesuunnitelma linkittyy kaupunkistrategiaan sekä kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Talousarvion toimenpiteet edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ehkäisemällä syrjäytymistä, vahvistamalla lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä osallisuutta ja siirtämällä palveluiden painopistettä lastensuojelusta ja erikoissairaanhoidosta varhaisempaan tukeen ja hoitoon. Vaikutukset ovat myönteisiä ja vaikuttavat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin pitkäaikaisesti. Lasten vanhempien olosuhteet ja niiden muutokset pyritään ottamaan painavasti huomion lasten aseman ja olosuhteiden arvioinnissa ja tehdään tarvittavat toimet lapsen edun toteuttamiseksi. Sote-toimiala pyrkii vaikuttamaan myös muiden toimialojen lapsivaikutuksiin yhteistyöllä ja lausuntoja antaessaan.

Sukupuolivaikutukset

Sote-palveluissa asiakkaan tarve ratkaisee hänelle koottavan palvelukokonaisuuden ja siihen vaikuttavat monet hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijät sukupuolinäkökulmaa laajemmin. Tämän vuoksi talousarvioehdotuksen painopisteet ovat kohdentuneet sukupuolinäkökulman sijasta vahvemmin terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olevilla kuntalaisilla on myös sukupuolittuneita riskitekijöitä, kuten miesten terveyden epätasa-arvo suhteessa naisiin. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tunnistetaan olevan myös sukupuolittunutta tarjontaa. Esimerkiksi perhe- ja sosiaalipalveluissa ammattilaiset ovat pääasiassa naisia, mikä voi vaikuttaa miesten asiakaskokemukseen.

Toimialalla toteutetaan ”Ihmisoikeuksien Helsinki” -palvelujen kaupunkitasoista yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Toimiala tunnistaa käytäntöjä, jotka tuottavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Sosiaalisen raportoinnin avulla on tehty eriarvoisuutta lisääviä ilmiöitä näkyviksi ja tätä tietoa hyödynnetään palveluissa niin, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus olisivat osa toimialan arkipäivää.

Hyvinvointi- ja terveysvaikutukset

Talousarvion tavoitteet kuten palvelujen integraatio, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden kehittäminen, digitalisaation hyödyntäminen, ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn vahvistaminen sekä pandemian jälkihoito tukevat terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista.

Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin väestön hyvinvointiin, terveyteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntarpeeseen. Pandemian vaikutuksista ovat kärsineet erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät. Koronapandemian pitkittyminen on luonut kasvavaa hoito- ja palveluvelkaa, jonka korjaamiseen pyritään talousarvioissa varautumaan.

Monet pandemian vaikutuksista ovat jo havaittavissa, mutta osa vaikutuksista tulee näkymään viiveellä. Palvelujen tarve tulee mahdollisesti kasvamaan, ja kasvun hillitsemiseksi on tärkeää pystyä vastaamaan hyvinvointi- ja terveyshaasteisiin ja erilaisiin tuen tarpeisiin riittävän ajoissa. Tärkeitä teemoja koronapandemian jälkihoidossa ovat muun muassa mielenterveyden tukeminen, yksinäisyyden lievittäminen ja ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen. Lisäksi panostetaan päihteiden käytön ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja hoitoon sekä lasten ja nuorten välisen väkivallan tunnistamiseen ja puuttumiseen.

Osa helsinkiläisistä on erittäin haavoittuvassa asemassa ja heille kasautuu niin terveyteen kuin elämänlaatuunkin liittyviä ongelmia sekä niiden riskitekijöitä. Haavoittuvassa asemassa olevien korkea määrä kasvattaa tarvetta erityisesti monimuotoisten peruspalvelujen tarjonnalle, paljon palveluja tarvitsevien asiakasryhmien löytämiselle ja tunnistamiselle, palvelujen paremmalle kohdentamiselle niitä eniten tarvitseville sekä monialaisten palveluketjujen koordinoinnille.

Palvelujen saatavuutta parannetaan kehittämällä toimintamalleja, jotka esimerkiksi nopeuttavat palveluun pääsyä eri kanavien kautta, sekä auttavat etsimään ja tunnistamaan riskissä olevia asiakkaita. Palvelujen integraatio lisää etenkin kaikista vaikeimmin tavoitettavien henkilöiden hyvinvointia ja osallisuutta.

Sosiaali- ja terveystoimialalla kehitetään ennaltaehkäiseviä ja ennakoivia palveluja, tukien samalla helsinkiläisten omaa vastuunottoa hyvinvoinnista ja terveydestä. Digitaalisten ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen antaa siihen uusia mahdollisuuksia. Digitaalisia palveluja hyödynnetään ja räätälöidään osana asiakkaan palveluprosesseja. Digitaalisten palveluiden kehittämisessä tulee kuitenkin huomioida, että kaikilla ei ole mahdollisuutta niiden hyödyntämiseen.

Apotti-asiakas- ja potilastietojärjestelmä tukee esimerkiksi terveys- ja hyvinvointiriskien varhaista tunnistamista ja ennakointia. Rakenteisen kirjaamisen myötä Apotti-järjestelmään kertyvä tieto tuo uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnin tietojohtamiseen raportoinnin ja analytiikan kehityksen myötä. Apottiin kuuluva Maisa-asiakasportaali tukee asiakkaan vastuunottoa omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan ja sillä on mahdollista tehdä itsearviointeja, täyttää erilaisia lomakkeita ja hakemuksia, kirjata seurantatietoja sekä vastata sote-ammattilaisen toimittamiin testeihin ja oirekyselyihin.

Ympäristövaikutukset

Digitaalisten palvelujen lisääminen, palvelujen keskittäminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle sekä toimialan käytössä olevan autokannan sähköistäminen vähentävät liikkumisen päästöjä.

Uudet perhekeskukset ja terveys- ja hyvinvointikeskukset (mm. Haaga, Malmi, Myllypuron laajennus) tarjoavat myös mahdollisuuden saada useampia palveluja samalla käynnillä. Uudis- ja korjausrakentamista toteutetaan kaupungin energiatehokkuus- ja muiden ympäristötavoitteiden mukaisesti.

Tilat suunnitellaan tehokkaiksi ja monipaikkaiseen työhön soveltuviksi. Tuotteiden ja materiaalien uudelleenkäyttöä edistetään ja käytännön kiertotaloutta toteutetaan Pakilan työkeskuksessa, Uusix-verstailla ja Stadin safkan hävikkiruokaterminaalissa.

Toimialan hankintojen vastuullisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Ekotukihenkilöiden verkostoa kasvatetaan ja henkilöstön ympäristötietoisuutta ja vastuullista toimintaa lisätään.

Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet

Strategian teema	Tavoite (Y=kaupunkiyhteinen tavoite)	Mittari
Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat	Palvelumme ovat lähellä kaupunkilaisia ja helposti saatavissa.	Terveysaseman hoitotakuun toteutuminen (ensikontaktissa toteutunut hoito, kiireellisen hoidon toteutuminen samana tai seuraavana arkipäivänä, kiireettömän hoidon toteutuminen 10 vuorokauden aikana)
		Suun terveydenhuollossa välitön yhteydensaanti toteutuu (mittari 1: kiireettömän hoidon takaisinsoittolinja on käytössä koko virka-ajan, mittari 2: kiireettömän hoidon takaisinsoittoon vastataan samana päivänä)
		20 % kotihoidon asiakkaista on kuvallisen etähoidon asiakkaita
Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat	Edistämme helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä	Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä HUS:n kanssa yhdessä sovittua lasten ja nuorten mielenterveysongelmien toimeenpanosuunnitelmaa toteutetaan ja parannetaan nepsy-asiakkaiden (neuropsykiatriset vaikeudet) hoidon ja palvelujen saatavuutta
		Lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä -palveluketjun toimeenpano etenee suunnitellusti. Vahvistetaan lasten ja nuorten välisen väkivallan tunnistamista ja puuttumista.
		Psykiatrisessa avohoidossa olevien potilaiden sairaalapäivien määrä on tasolla 2,20 hoitopäivää/avohoitopotilas. Tavoite saavutetaan avohoidon laadullisella kehittämisellä ja sen eri muotoja vahvistamalla.
		Kotihoidossa on kattavasti käytössä liikkumissopimus (vähintään 70 %:lle säännöllisen kotihoidon asiakkaista on tehty liikkumissopimus).
		Laajennetaan liikkumissopimuksen käyttöä kaikkiin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden palveluihin (seniorikeskukset, sairaalat, kotihoito, kuntouttava arviointiyksikkö ja asiakasohjaukset sekä gerontologisen sosiaalityön yksiköt) tavoitteena 70 %:n käyttöönottoaste
Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana	Toimintamme on taloudellisesti kestävää ja tuottavaa	Ympärivuorokautisessa hoidossa laitoshoidon osuus vähenee edelliseen vuoteen verrattuna (laitoshoidossa olevien osuus kaikista ympärivuorokautisen hoidon asiakkaista)
Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen	Toimintamme on taloudellisesti kestävää ja tuottavaa	Maisa-asiakasportaali on käytössä 80 %:ssa ydintoiminnan palveluissa, joissa Apotti on otettu käyttöön vuoden 2021 lopussa

Muut toiminnan tavoitteet

	Tavoite (Y= kaupunkiyhteinen tavoite)	Mittari
Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat	Parannetaan lasten ja nuorten mielen hyvinvointia kaupunkiyhteisesti monialaisin toimenpitein ja osallisuutta vahvistamalla (Y)	Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä HUSin kanssa yhdessä sovittua lasten ja nuorten mielenterveysongelmien toimeenpanosuunnitelmaa toteutetaan ja parannetaan nepsy-asiakkaiden (neuropsykiatriset vaikeudet) hoidon ja palvelujen saatavuutta.
	Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksia parannetaan ja lisätään tietoisuutta oman alueen vapaa-ajan toiminnoista (Y)	Sosiaali- ja terveystoimialalla tuetaan vähävaraisten perheiden tai syrjäytymisriskissä olevien lasten ja nuoren harrastustoimintaa ja vapaa-ajan toimintaa toimeentulotuen ja lastensuojelun taloudellisella avustamisella.
		Lapsen ja nuoren harrastamiseen myönnetty täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen määrä sekä lastensuojelun taloudellinen tuki euroissa/ vuosi
		Toimenpiteisiin liittyvä viestintää henkilökunnalle on toteutettu sote-toimialalla, kyllä/ei
		Perheiden palveluissa perheiden tilanteiden kartoituksen osana huomioidaan myös lasten harrastukset sekä ohjataan ja kannustetaan vanhempia tukemaan harrastustoiminnassa.
		Perhe- ja sosiaalipalveluissa työskenteleviä ammattilaisia on ohjeistettu harrastamisen huomioimisessa, kyllä/ei
		Toimenpiteisiin liittyvä viestintää henkilökunnalle on toteutettu sote-toimialalla, kyllä/ei
		Toimiala osallistuu harrastamisen edistämisen kaupunkiyhteisen toimintamallin ja koordinaatiorakenteen kehittämiseen.
		Osallistutaan harrastamisen Suomen mallin ohjausryhmän toimintaan, kyllä/ei
	Ikäihmisten liikkumisen edistäminen: Vahvistetaan ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä parantamalla mahdollisuuksia liikkumiseen ja liikkeelle lähtöön (Y)	Laajennetaan liikkumissopimuksen käyttöä kaikkiin sairaala-, kuntoutus ja hoivapalveluiden palveluihin (seniorikeskukset, sairaalat, kotihoito, kuntouttava arviointiyksikkö ja asiakasohjaukset sekä gerontologisen sosiaalityön yksiköt) tavoitteena 70 %:n käyttöönottoaste.
		Liikkumissopimus käytössä (%) SKH:n asiakkaista kussakin palvelussa määritellyllä tavalla
		Tehostetaan etäpalveluiden käyttöä yhteistyössä muiden toimialojen kanssa tuottamalla tuettuja etäryhmiä kotihoidon ja palvelukeskusten asiakkaille, käynnistämällä Geriatrian poliklinikan etäkuntoutuspilotti ja lisäämällä henkilökunnan osaamista asiakkaiden etäpalveluun ohjauksessa ja motivoinnissa.
		Seniorikeskusten kotihoidon asiakkaille tuottamien etäryhmien määrä
		Geriatrian poliklinikalla etäkuntoutuspilotti on käynnistetty kyllä/ ei
		Vahvistetaan monitoimijaisessa yhteistyössä Stadin Seniori-infon verkkosivuston ja Seniori-infon neuvontapalvelun edellytyksiä antaa liikkumiseen kannustavaa tietoa ja ohjausta
		Liikkumiseen kannustavan ohjauksen määrän seuranta Seniori-infon neuvontapalvelussa / mitataan 4x vuodessa
Helsinki on houkutteleva osaajille ja yrityksille	Parannamme alle 30-vuotiaiden työllistymistä ja työllistymisen valmiuksia (Y)	Jatketaan työllisyyden kuntakokeilua muiden toimijoiden kanssa.
		Jatketaan työkykyohjelman Työkykyisempi Stadi-hanketta (toimenpiteinä sotessa tehostetaan mm. ohjausta kuntouttavaan työtoimintaan ja työkokeiluihin, työharjoitteluun sekä työkykyselvitykseen yhteistyössä soten toimijat ja Helsingin työllisyyspalvelut.
		Lisätään työkykyohjelman mukaista työhönvalmennusta ja pilotoidaan Job Center –mallia)
		Parannamme nuorten työllistymisen valmiuksia siten, että aktivointiaste nousee vuoteen 2021 verrattuna *yli vuoden työtön tai monialaisen yhteispalvelun tarve
Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana	Toimintojen tehostaminen: Tuottavuutta parannetaan digitalisaatiolla ja tilojen käyttöä tehostamalla (Y)	Tilojen pinta-alamäärä suhteessa asiakasmäärään laskee vuosittain strategiakauden aikana.
		Maisa-asiakasportaali on käytössä 80 %:ssa ydintoiminnan palveluissa, joissa Apotti on otettu käyttöön vuoden 2021 lopussa.

Suorite- ja taloustavoitteet

	2020	2021	Ennuste 2021	2022	2023	2024
Suoritetavoitteet
Lastensuojelu, avohuolto, lapset	3291	3 300	3 300	3 350	3 350	3 350
Lastensuojelu, laitoshoito, hoitovrk	207 993	217 000	215 000	215 000	215 000	215 000
Omaishoidontuki, asiakkaat, vammaistyö	1 874	1 900	1 900	1900	1900	1900
Henkilökohtainen apu, asiakkaat	2 916	2 850	2 900	2920	2920	2920
SHL:n mukaista erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä (<18 vuotiaat)	1 859	1 800	2 100	2 100	2 100	2 100
SHL palvelutarpeen arviointien määrä perhe- ja sosiaalipalveluissa (lapset lkm) (<18 vuotiaat)	9 164	9 800	9 500	9 600	9 600	9 600
SHL palvelutarpeen arviointien määrä perhe- ja sosiaalipalveluissa (aikuiset) (lkm)	5 932	6 000	5 800	6 000	6 000	6 000
Terveysasemien lääkärin vastaanotto, käynti	351 815	430 000	350 000	430 000	430 000	430 000
Terveysasemien lääkärin vastaanotto, muu asiointi	329 411	270 000	350 000	270 000	270 000	270 000
Terveysaseman hoitajan vastaanotto, käynti	359 018	400 000	940 000	400 000	400 000	400 000
Terveysaseman hoitajan vastaanotto, muu asiointi	618 130	530 000	800 000	530 000	530 000	530 000
Hammashuolto, käynti	351 066	402 000	402 000	402 000	402 000	402 000
Hammashuolto, muu asiointi	14 706	26 600	14 100	26 600	26 600	26 600
Psykiatrian avohoitokäynti	152 686	175 000	151 100	182 000	182 000	182 000
Psykiatrian avohoito, muu asiointi	121 686	70 000	121 000	75 000	75 000	75 000
Psykiatrian vuodeosastohoitopäivät	68 852	64 000	64 000	64 000	61 000	61 000
Polikliininen päihdehuolto, as.käynnit vuoden aikana	48 060	52 000	48 000	54 000	54 000	54 000
Päihdehuollon laitoshoito, hoitovuorokaudet yht.	22 481	21 000	21 000	22 000	22 000	22 000
Mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut, vrk	770 751	760 000	760 000	770 000	770 000	770 000
Asunnottomien asumispalvelut, vrk	519 601	530 000	530 000	520 000	520 000	520 000
Somaattinen sairaanhoito, päättyneet hoitojaksot	11 948	13 400	11 700	13 500	13 800	14 000
Iäkkäiden pitkäaikainen ympärivuorokautinen hoito (palveluasuminen ja laitosasuminen)	1 433 365	1 450 000	1 435 000	1 480 000	1 500 000	1 540 000
Kotihoito, käynti*	3 296 068	3 250 000	3 650 000	4 050 000	4 140 000	4 160 000
Kotihoito, muu asiointi**	395 318	435 000	420 000	10 000	10 000	10 000
*Sisältää kotihoidon oman toiminnan, kuvallisen etähoidon (muutos aiempaan, vuonna 2020 etähoito ollut aiemmin kohdassa muu asiointi), kuntouttavan arviointiyksikön ja kotihoidon lääkäripalvelujen käyntisuoritteet sekä osto- ja palvelusetelituotannon
** sisältää kotihoidon oman tuotannon, kuntouttavan arviointiyksikön ja kotihoidon lääkäripalvelujen puhelut ja sähköisen asioinnin suoritteet HUOM! Kuvallista etähoitoa on seurattu osana kotihoidon muuta asiointia, THL:n luokituksessa kuvallinen etähoito on määritelty käynniksi ja vuonna 2022 kuvallista etähoitoa seurataan osana kotihoidon käyntejä

Henkilöstösuunnitelma

	2020	2021	Ennuste 2021	2022	2023	2024
Henkilöstön käyttö
TOIMIALAN HALLINTO
Henkilöstömäärä	855	785	972	820	820	820
Henkilötyövuodet	742	690	897	757	757	757
PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT
Henkilöstömäärä	3 770	3 800	3 800	3 800	3 800	3 800
Henkilötyövuodet	3 322	3 123	3 513	3 508	3 508	3 508
TERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT
Henkilöstömäärä	3 923	3 750	3 800	3 800	3 800	3 800
Henkilötyövuodet	3 205	2 954	3 643	3 508	3 508	3 508
SAIRAALA-, KUNTOUTUS- JA HOIVAPALVELUT
Henkilöstömäärä	6351	6460	6100	6100	6200	6200
Henkilötyövuodet	5642	5954	5865	5631	5723	5723
Henkilöstömäärä yht.	14 899	14 795	14 672	14 520	14 620	14 620
Henkilötyövuodet yht.	12 911	12 721	13 918	13 404	13 496	13 496

Tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut

Tuottavuusmittari

	2020	2021	Ennuste 2021	2022	2023	2024
Tuottavuusindeksi, Tuottavuus	100,0	102,1	91,2	100,9	101,7	103,0

Yksikkökustannusten kehitys

Palvelu euroa / x	2020	2021	Ennuste 2021	2022	2023	2024
Lastensuojelun kokonaiskustannukset/asiakas (sis. lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset asiakkaat)	12 491	12 002	12 321	12 530	12 756	12 998
Vammaistyön kokonaiskustannukset/asiakas	13 478	13 805	14 169	14 410	14 669	14 948
Terveysasemien kokonaiskustannukset/suorite	88	81	83	84	86	88
Psykiatria- ja päihdepalvelujen kokonaiskustannukset/asiakas	3 720	3 784	3 752	3 816	3 885	3 958
Suun terveydenhuollon kokonaiskustannukset/asiakas	447	355	414	421	428	436
Kotihoidon kokonaiskustannukset/suorite (oma toiminta ja etäkäynti)	36	39	37	38	39	40
Vuoden 2022 yksikkökustannukset on laskettu vuoden 2021 ennusteluvusta huomioiden vuoden 2021 talousarvioehdotuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvu ja tuottavuustavoite 0,5 %. Vuosien 2023–2024 yksikkökustannuksissa on huomioitu tämänhetkiset ennusteet kyseisten vuosien kustannustason noususta tuottavuustavoite 0,5% % huomioiden.

Prosenttimuutos yksikkökustannuksissa

Muutos, %	2020	2021	Ennuste 2021	2022	2023	2024
Lastensuojelun kokonaiskustannukset/asiakas (sis. lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset asiakkaat	12 491	12 530	−3,91%	4,40%	1,80%	1,90%
Vammaistyön kokonaiskustannukset/asiakas	13 478	14 410	2,43%	4,38%	1,80%	1,90%
Terveysasemien kokonaiskustannukset/suorite	88	84	−7,95%	3,70%	2,38%	2,33%
Psykiatria- ja päihdepalvelujen kokonaiskustannukset/asiakas	3 720	3 907	1,72%	0,85%	1,81%	1,88%
Suun terveydenhuollon kokonaiskustannukset/asiakas	447	421	−20,58%	18,59%	1,66%	1,87%
Kotihoidon kokonaiskustannukset/suorite (oma toiminta ja etäkäynti)	36	37	8,33%	−2,56%	2,63%	2,56%

Tilankäytön mittarit

	2020	2021	Ennuste 2021	2022	2023	2024
Tilan käyttö
Tilat	486 303	486 657	486 657	467 796	463 981	462 611
Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessa asiakasmäärään	0,97	0,96	0,96	0,91	0,89	0,88