9 Talousarvion sitovuus
1 Yleistä
Talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyy kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Kaupunginvaltuuston nähden sitovaksi eräksi talousarviossa voidaan määritellä määräraha, tuloarvio tai toimintakate. Toiminnallisia tavoitteita voidaan myös määritellä sitoviksi. Sitovuus merkitsee sitä, että esim. määrärahaa ei voi ylittää ilman kaupunginvaltuuston päätöstä.
Talousarviossa on bruttobudjetoituja ja nettobudjetoituja yksiköitä sekä kaupunginvaltuuston perustamia kunnan liikelaitoksia. Näille kaikille määritellään erikseen talousarvion sitovuustaso.
Pääsääntöisesti kaupunginvaltuustoon nähden sitova erä on bruttobudjetoiduilla yksiköillä menojen yhteissumma (=määräraha) ja nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate. Kunnan liikelaitoksia sitovat erät on esitetty tuloslaskelma- ja rahoitusosassa.
Talousarviokirjassa kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät on varjostettu.
Mikäli tulot yhteensä, toiminnalliset tavoitteet sekä eräiden hallintokuntien tuottotavoitteet ovat hallintokuntia sitovia kaupunginvaltuustoon nähden, on ne erikseen määritelty näiden hallintokuntien kohdalla.
Yhteisöille myönnettävien avustusten määrärahat on määritelty talousarvion liitteen 1 mukaisesti (Vuoden 2021 talousarvioon sisältyvät avustusmäärärahat ja avustuksenluonteiset korvausmäärärahat). Lautakunnilla ja jaostoilla on oikeus päättää avustusliitteessä mainituista kokonaismäärärahojen käytöstä lukuun ottamatta rasteroidulla merkattuja avustusmäärärahoja.
2 Käyttötalousosan sitovat määrärahat
2.1 Bruttobudjetoidut yksiköt
Menot yhteensä on sitova lukutasolla (talousarviotilin kolmen merkin tarkkuudella) seuraavilla talousarvioluvuilla
1 20 Tarkastuslautakunta ja -virasto
2 10 Kasvatus ja koulutus
Menot yhteensä on sitova kohtatasolla (talousarviotilin viiden merkin tarkkuudella) seuraavilla talousarvioluvuilla
| 1 10 01 | Vaalit, keskusvaalilautakunnan käytettäväksi |
| 1 30 01 | Kaupunginhallituksen käyttövarat |
| 1 30 02 | Kaupunginhallituksen avustukset |
| 1 30 03 | Valtionperinnöt |
| 1 40 01 | Kaupunginkanslia |
| 1 50 01 | Toimielinten toimintakustannukset, pormestarin ja kaupunginkanslian käytettäväksi |
| 1 50 02 | Keskitetysti maksettavat henkilöstömenot, kaupunginkanslian käytettäväksi |
| 1 50 03 | Maksuosuudet ja korvaukset, kaupunginkanslian käytettäväksi |
| 1 50 05 | Työmarkkinatuen kuntaosuus, kaupunginkanslian käytettäväksi |
| 3 10 01 | Kaupunkirakenne |
| 3 10 04 | HSY- ja HSL-kuntayhtymien maksuosuudet |
| 3 10 05 | Pelastuslaitos |
| 3 10 06 | Tuki Liikenneliikelaitokselle |
| 4 10 02 | Kulttuurin laitosavustukset |
| 4 10 03 | Liikunnan laitosavustukset |
| 5 10 01 | Sosiaali- ja terveyspalvelut |
| 5 10 02 | Toimeentulotuki |
| 5 10 05 | Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri |
2.2 Nettobudjetoidut yksiköt
Seuraavien lukujen/kohtien ”Toimintakate” on sitova
| 1 40 02 | ICT-yhteispalvelut |
| 1 50 04 | Keskitetty hanketoiminta, kaupunginkanslian käytettäväksi |
| 3 10 02 | Rakennukset |
| 3 10 03 | Asuntotuotanto |
| 4 10 01 | Kulttuuri ja vapaa-aika |
| 5 10 03 | Vastaanottokeskukset ja valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut |
| 5 10 04 | Apotti |
3 Tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sitovat määrärahat ja tuloarviot
Pääsääntöisesti kaupunginvaltuustoon nähden sitovia määrärahoja ovat menot kohtatasolla (talousarviotilin viiden merkin tarkkuudella).
Investointiosassa lauta- ja johtokunnilla on oikeus tehdä alakohtien välisiä siirtoja. Määrärahaa ei kuitenkaan voi siirtää sellaiselle hankkeelle, johon talousarviovuodelle ei ole varattu määrärahaa.
Kunnan liikelaitoksia sitovat perustamispäätösten mukaisesti perustamislainan korot ja peruspääoman tuotto, jotka on esitetty tuloslaskelmaosassa tuloina luvun 7 02 alakohtina, ja perustamislainan lyhennykset tuloina rahoitusosan luvun 9 01 alakohtina. Kunnan liikelaitoksia ovat palvelukeskusliikelaitos, rakentamispalveluliikelaitos, taloushallintopalveluliikelaitos, työterveysliikelaitos ja liikenneliikelaitos.