3 10 05 Pelastuslaitos

1 000 €	Käyttö 2019	Talous- arvio 2020	Ennuste 2020	Ehdotus 2021	Talous- arvio 2021	Talous- suunnitelma 2022	Talous- suunnitelma 2023
Tulot yhteensä	17 663	16 000	16 000	16 500	16 500	17 200	17 900
Menot yhteensä	54 191	58 737	58 537	61 953	60 799	65 201	69 524
Ylitysoikeus
Toimintakate	−36 528	−42 737	−42 537	−45 453	−44 299	−48 001	−51 624
Poistot	2 591	2 087	2 314	2 516	2 516	2 839	3 270
Tilikauden tulos	−39 119	−44 824	−44 851	−47 969	−46 815	−50 840	−54 894
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)	−39 119	−44 824	−44 851	−47 969	−46 815	−50 840	−54 894
Muutos, %
Tulot		−9,4		3,1	3,1	4,2	4,1
Menot		8,4	−0,3	5,5	3,5	7,2	6,6

Talousarvion 2021 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä

Pelastuslaitoksen keskeiset painopisteet ovat vuonna 2021:

• Pelastustoimen valmiuden ja palvelutason kasvattaminen valvontaviranomaisen velvoitteiden täyttämiseksi
• Ensihoitopalvelun palvelutason ja potilasturvallisuuden varmistaminen
• Johtamisen ja esihenkilötyön erinomaisuuden tavoittelu
• Tietojohtamisen, palvelutuotannon omavalvonnan ja pelastustoimen tietojärjestelmähankkeiden edistäminen
• Kaupunkiyhteisen pelastustoiminnan, väestönsuojelun ja varautumisen yhteistoiminnan ja valmiuden kehittäminen

Vuoden 2021 toiminta painottuu pelastustoiminnan nopean avunsaannin edellytysten parantamiseen, ensihoitopalvelun tehtäväsidonnaisuuden ja tavoittamisviiveiden alentamiseen sekä onnistumisen johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Vuonna 2021 sijoitetaan toinen kärkiyksikkö Kontulaan ja samalla vahvistetaan onnettomuuksien ehkäisyn, omavalvonnan ja turvallisuusviestinnän toimintaa riskiperusteisesti. Ensihoitoresursseja lisäämällä varaudutaan kahden osa-aikaisen ensihoitoyksikön lisäykseen.

Toiminnan kuvaus

Pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta ja kiireellisestä ensihoitopalvelusta Helsingin alueella. Pelastustoimi jakautuu pelastustoimintaan (n. 62 prosenttia pelastuslaitoksen käyttömenoista) sekä onnettomuuksien ehkäisyyn ja väestönsuojeluun varautumiseen (n. 16 prosenttia). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille omakustannushintaan tuotettava kiireellinen ensihoitopalvelu muodostaa noin 22 prosenttia käyttömenoista.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset

Väestö- ja asiakasmäärän kehitys

Valvontaviranomaisen mukaan pelastustoiminnan nopean avunsaannin valmius ei ole vaatimusten mukainen. Valmiutta kehitetään 10 vuoden toimintasuunnitelman mukaisesti perustamalla uusi kärkiyksikkö vuonna 2021 Kontulan alueelle.

Ensihoitopalvelun resursointi on viimeisen 10 vuoden aikana jäänyt selvästi jälkeen asiakas- ja tehtävämäärän kehityksestä. Tästä aiheutuvia viiveitä tehtävissä sekä henkilöstön kuormittavuutta alennetaan nostamalla ensihoidon valmiutta keskimäärin kahdella 12 tunnin yksiköllä.

Talous (kustannustaso, yksikkökustannukset, tuottavuus)

Pelastuslaitoksen toiminnan tuottavuutta seurataan käyttömenojen yksikkökustannuksilla, joka jakautuu pelastustoimen (78 prosenttia käyttömenoista) ja ensihoitopalvelun (22 prosenttia) yksikkökustannuksiin. Vuonna 2021 pelastustoimen käyttömenojen arvioidaan nousevan 5,5 prosenttia, josta palvelutason kehittämisen osuus on 2,8 prosenttiyksikköä. Ensihoitopalvelun käyttömenojen kasvuksi arvioidaan 4,0 prosenttia, josta palvelutason kehittäminen noin puolet. Asukasluvun ja peruspalveluidenhintaindeksin muutoksella korjattujen yksikkökustannusten arvioidaan vuonna 2021 nousevan pelastustoimen osalta 70,7 euroon (64,7 euroa v. 2019) ja ensihoitopalvelun osalta 19,5 euroon (18,1 euroa v. 2019) asukasta kohden. Taloussuunnitelman toteutuessa pelastuslaitoksen inflaatiokorjattu yksikkökustannusindeksi (2019=100) on 109,2 vuonna 2021 ja 116,4 vuonna 2023.

Tavoitteet ja suoritteet

I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisella yksiköllä enintään 6 minuutissa paranee 50 prosentin tasolle (55 prosenttia v. 2019). Muutoin suoritemäärissä ei tapahdu olennaisia muutoksia. Palvelutason kehittäminen lyhentää operatiivisen toiminnan viiveitä.

Riskit ja epävarmuustekijät

Palomiesten muuta Uuttamaata selvästi alhaisempi palkkataso ja Helsingin pelastuskoulun toiminnan jatkuvuus sekä niistä johtuva henkilöstön saatavuus ovat olennaisia uhkatekijöitä pelastustoiminnan palvelutason kehittämisessä seuraavina vuosina.

Ehdotettu sote-uudistuksessa suunniteltu maakunnan ja pelastustoimen strategisen ohjausvallan keskittäminen valtiolle muuttaa Helsingin pelastustoimen mahdollisuuksia päättää pelastustoimen palvelutasosta ja rahoituksesta paikallisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla vuoden 2023 alusta lukien.

Väestönsuojien jatkuvasti kasvava korjausvelka vaarantaa poikkeusolojen lisäksi väestönsuojien normaaliajan käytön sekä kasvattaa väestösuojien ylläpito- ja korjauskustannuksia käyttömenoilla.

Kaupunkistrategian toteuttaminen

Maailman toimivin kaupunki

Jatkuvalla riskianalyysillä, monipuolisilla onnettomuuksien ehkäisyn menetelmillä sekä pelastustoiminnan ja ensihoitopalvelun saatavuuden tarkoituksenmukaisella mitoituksella varmistetaan yleistä turvallisuutta Helsingin kaupunkirakenteen kehittyessä. Sopimuspalokuntien ja Helsingin pelastusliiton roolia pelastuslaitoksen viranomaistoiminnan tukena onnettomuuksien ehkäisyssä vahvistetaan. Pelastustoiminnassa kärkiyksikön toimintamallilla vastataan kustannustehokkaasti sekä pelastustoiminnan että ensihoitopalvelun valitun riskiprofiilin mukaisiin tehtäviin katvealueilla.

Vastuullinen taloudenpito

Yksikkökustannusten kehitys

Pelastustoimen käyttömenojen yksikkökustannukset ilman poistoja ovat vertailuryhmän keskiarvoa paremmat. Ensihoitopalvelun käyttömenojen yksikkökustannukset ilman poistoja ovat vertailuryhmässään kilpailukykyiset.

Tuottavuustoimenpiteet

Huomioiden palvelutuotannon mittavat kehittämistoimet vuosina 2020–2021, ei talousarviossa päästä Helsingin kaupungin asettamaan tuottavuustavoitteeseen.

Henkilöstösuunnitelma

Pelastuslaitos perustaa 27 uutta vakanssia vuonna 2021, joista Kontulan kärkiyksikköön 12 ja onnettomuuksien ehkäisyn toimintaan 3. Ensihoitoon lisätään 12 vakanssia, joten vuoden 2021 talousarvio sisältää yhteensä 734 palkkaa saavaa. Palomiesten palkkaohjelma käynnistetään.

Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain

3 10 05 (1 000 €)	Menot €	Osuus ta-kohdan menoista %	Muutos ed. vuoteen €	Muutos ed. vuoteen %	Keskeisin selittävä tekijä
Pelastuslaitos	- 60 799	100 %	2 062	3,5 %
Pelastustoimi	- 47 403	78 %	1 552	3,4 %	Yhden kärkiyksikön lisäys valmiuteen sekä asemainfra- struktuurin kasvu
Ensihoitopalvelu	- 13 396	22 %	510	4,0 %	Kahden 12 tunnin ensihoitoyksikön valmiuden lisäys

Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet

Kaupunki- strategian teema	Sitova toiminnan tavoite	Sitovan toiminnan tavoitteen mittarit	Kytkeytyminen kaupunkiyhteisiin hankkeisiin ja yhteissuunnittelun teemoihin
Kestävän kasvun turvaaminen kaupungin keskeinen tehtävä	Onnettomuuksia ehkäistään lisäämällä kaupunkilaisten ja Helsingissä toimivien tahojen kykyä estää onnettomuuksia ja rajoittaa niiden vaikutuksia. Pelastustoiminnan toimintavalmius on riittävä ja tarkoituksenmukainen. Kiireellinen ensihoito toteutuu tilaajan vaatimusten mukaisesti.	8 000 turvallisuuspistettä I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisella yksiköllä on enintään 6 minuuttia vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Ensihoidon keskimääräinen tavoittamisviive on enintään 8 min 70 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävissä. Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32 %.
Uudistuvat palvelut	Henkilöstön osaaminen kehittyy jatkuvasti. Henkilöstön työkykyä edistetään jatkuvasti.	Täydennyskoulutuksen määrä on vähintään sama kuin vuonna 2020 Sairauspoissaolot ja VATU-menettelyt toteutuvat.
Taloudellisesti kestävä kehitys	Pelastuslaitoksen toiminta on tuottavaa kaupungin kasvu ja palvelutarpeen muutokset huomioiden	Tulosbudjetti ei ylity

Suorite-, yksikkökustannus- ja taloustavoitteet

	2019	2020	Ennuste 2020	2021	2022	2023
Suoritetavoitteet
Turvallisuuspisteet	7 521	8 000	7 500	8 000	8 000	8 000
Ensihoidon tavoittamisviive on enintään 8 minuuttia vähintään 70 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävistä	64	70	62	70	70	70
I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisella yksiköllä on enintään 6 minuuttia vähintään 50 %:ssa tehtävistä	51	50	55	50	50	50
Muut suoritteet
Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32 %	71	32	60	32	32	32
Täydennyskoulutuksen määrä on vähintään sama kuin vuonna 2019	105	100	100	100	100	100
sairauspoissaolot VATU-menettelyt toteutuvat	60	100	100	100	100	100
Tulosbudjetti ei ylity	100	100	100	100	100	100
Toiminnan laajuustiedot
Asukasluku	653 835	658 696	658 696	664 812	671 172	677 560
Palo- ja pelastustehtävät ilman ensivastetta	8 443	8 600	8 200	8 700	8 800	8 900
Ensihoitotehtävät ensivaste mukaan lukien	63 550	63 630	60 000	64 300	64 900	65 500
Tehokkuus/taloudellisuus
Kaukolämmön kulutus	90	87	87	86	86	85
Sähkön kulutus	88	87	87	86	86	85

	2019	2020	Ennuste 2020	2021	2022	2023
Vakanssit vuoden lopussa	718	736	745	772	808	832
Palkansaajat keskimäärin tilikaudella	666	711	692	734	772	796
Henkilötyövuodet keskimäärin tilikaudella	626	668	650	689	725	748
Bruttokäyttömenot, 1 000 euroa	54 191	58 737	58 537	61 953	65 855	70 178
Toimintakate (nettomenot), 1 000 euroa	36 528	42 737	42 537	45 453	48 655	52 278

Tuottavuusmittari – Produktivitetsmätare

	2019	2020	Ennuste 2020	2021	2022	2023
Pelastustoimi	64,7	68,9	68,9	70,7	73,0	75,5
Ensihoito	18,1	19,4	19,4	19,5	20,3	21,0
Pelastuslaitoksen deflatoitu kustannusindeksi (2019=100)	100,0	106,5	106,5	109,2	112,6	116,4

Tilankäytön tehokkuuden mittari

	2019	2020	Ennuste 2020	2021	2022	2023
Tilojen kokonaispinta-ala (htm²)	180 222	181 124	181 752	182 752	183 833	183 833
Tilojen pinta-alamäärä (htm²) suhteessa asiakasmäärään	0,3	0,3	0,3	0,3	0,3	0,3
Vuokrakustannukset euroa vuodessa	7 045	7 731	7 631	7 910	8 570	9 790
Toimipaikkojen määrä	10	10	11	12	13	13