3 Kaupunkiympäristön toimiala

Svenska

1 000 €	Käyttö 2019	Talous- arvio 2020	Ennuste 2020	Ehdotus 2021	Talous- arvio 2021	Talous- suunnitelma 2022	Talous- suunnitelma 2023
Tulot yhteensä	1 099 143	1 049 471	1 042 546	1 058 763	1 058 763	1 079 034	1 103 483
Menot yhteensä	770 865	803 843	785 608	826 640	825 428	848 230	888 468
Ylitysoikeus
*Toimintakate*	*328 278*	*245 628*	*256 938*	*232 123*	*233 335*	*230 804*	*215 015*
Poistot	260 734	251 194	262 688	267 986	267 986	267 804	268 236
*Tilikauden tulos*	*67 544*	*−5 566*	*−5 750*	*−35 863*	*−34 651*	*−37 000*	*−53 221*
*Tilikauden ylijäämä (alijäämä)*	*67 544*	*−5 566*	*−5 750*	*−35 863*	*−34 651*	*−37 000*	*−53 221*
Muutos, %
Tulot		−4,5	−0,7	0,9	0,9	1,9	2,3
Menot		4,3	−2,3	2,8	2,7	2,8	4,7

Talousarvion 2021 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä

Kaupunkiympäristön toimialan keskeisimmät painopisteet vuodelle 2021 ovat:

kaupungin kestävän kasvun luominen
asiakaskokemuksen parantaminen
tuottavuuden parantaminen
johtamisen kehittäminen

Kaupunkiympäristön toimialan kestävän kasvun edellytysten luomisen keskeisenä painopisteenä on turvata asuntotuotanto kaavoittamalla riittävästi asuntokerrosalaa ja luovuttamalla tontteja rakentamiseen. Asuntotuotannossa varaudutaan uudistuotannon ja peruskorjausten määrän kasvuun. Lisäksi jatketaan raideliikenteeseen perustuvan verkostokaupungin suunnittelua. Kestäviin liikkumismuotoihin; kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja joukkoliikenteeseen panostetaan edelleen.

Hiilineutraali Helsinki 2035 (HNH35) -ohjelman toimeenpanoa jatketaan. HNH35-ohjelman toteuttamisessa tärkeää on vuonna 2021 käynnistyvä energiarenessanssi, jossa keskiössä on yksityisten kerrostalokiinteistöjen energiatehokkuus.

Toimitilastrategian ja sisäilmaohjelman toimeenpano on keskeistä vuonna 2021. Kestävän kasvun turvaamiseksi tilahankkeiden suunnittelun ohjauksessa painotetaan koulujen ja päiväkotien elinkaariominaisuuksia, pitkäaikaiskestävyyttä sekä tilojen käyttö- ja muuntojoustavuutta.

Asiakaskokemuksen parantamiseen tähtäävänä toimenpiteinä jatketaan palveluiden digitalisointia, sujuvoitetaan prosesseja sekä parannetaan asiakaskokemusta. Asiakaspalautteiden analysointia kehitetään ja analysoinnin pohjalta tehdään parantavia toimenpiteitä. Vuonna 2021 panostetaan erityisesti palvelujen löydettävyyteen. Toimialan palvelut määritellään palvelumuotoilua hyödyntäen sekä resursoimalla Hel.fi uudistukseen.

Kaupunkitilojen viihtyisyyttä parannetaan. Katutöiden haittojen vähentämisen projektia jatketaan, jotta katutyöt häiritsevät kaupunkilaisia mahdollisimman vähän. Kaupunkitilan viihtyisyyteen panostetaan muun muassa penkkejä lisäämällä ja siisteyttä parantamalla. Ylläpidon urakoiden laadunvalvontaa tehostetaan sopimusasiakirjoja, urakanhallintajärjestelmiä ja valvontaa kehittämällä. Myös tapahtumien sääntelyn keventämistä jatketaan.

Toimiala käynnisti tuottavuuden parantamiseksi kesällä 2020 rakenteellisten muutosten tarkastelun resurssien kohdentamiseksi asiakkaalle lisäarvoa tuottaviin tehtäviin. Jatkossa arvioidaan olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentamisen tarpeet rekrytointitilanteissa, panostetaan tiedolla johtamiseen ja digitalisaatio-ohjelman toteuttamiseen.

Johtamista kehitetään panostamalla yhteiseen johtamiskulttuuriin, johtamispalautteiden hyödyntämiseen ja esimieskoulutuksiin.

Talousarvion 2021 tiivistelmä

Talousarviokaudella jatketaan Helsingin yleiskaavan toteuttamisohjelman toimenpiteitä. Asuntorakentamista edistetään kaavoittamalla ja luovuttamalla asuntotontteja talousarvion sitovan tavoitteen mukaisesti. Lisäksi turvataan kaupungin oma kohtuuhintainen asuntotuotanto sekä Hekan asuntojen peruskorjaukset.

Toimitilastrategia ja sen toimeenpano tulee vaikuttamaan laajasti hankkeille ja tilaomaisuudelle asetettaviin tavoitteisiin ja toiminnan ohjaukseen, toiminnalle asetettaviin kriteereihin ja toimitilatalouden seurantaan. Tilahankkeiden suunnittelun ohjauksessa painotetaan elinkaariominaisuuksia, pitkäaikaiskestävyyttä sekä tilojen käyttö- ja muuntojoustavuutta. Korjausvelan pienentämiseksi jatketaan tilojen arvottamista ja luopumista niistä tiloista, joita kaupunki ei tarvitse omassa toiminnassaan.

Yleisillä alueilla tavoitteena on sujuvoittaa kaupunkitilan ydinprosessia korjaamalla tunnistetut ongelmakohdat. Helsingin merellisen strategian mukaisesti saarten ylläpitopalveluja tullaan lisäämään kasvavan käytön edellyttämälle tasolle. Pyöräilyn ja jalankulun edellytyksiä parannetaan tehostetun talvikunnossapidon avulla. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan yleisten alueiden kokonaisvastuuhoitoa laajennetaan vaiheittain kantakaupungin alueella.

Päästövähennystavoitteita tukevien toimenpiteitä toteutetaan osana rakentamishankkeita sekä olemassa olevassa rakennuskannassa erillisinvestointeina.

Toimialan digitalisaatio-ohjelmaa toteutetaan laadukkaasti toimialan projektimallia noudattaen. Kaupunkiyhteinen digitaalinen perusta -hanke viedään käytäntöön tiiviissä yhteistyössä kaupunginkanslian ja toimialan välillä. Palveluita kehitetään digitalisaatiota hyödyntämällä sekä prosesseja kehittämällä. Pysäköintitunnusten verkkokauppa on käyttöönottovaiheessa, kamera-auton käyttöprosessia kehitetään ja pysäköinnin mobiilimaksamisen päivitetty toimintamalli otetaan käyttöön Lisäksi toimiala on varautunut kaupunkiyhteiseen laajaan hel.fi -sivuston uudistukseen.

Toimialan tuottavuutta parannetaan muun muassa uudistamalla ydinprosessit, ottamalla käyttöön uudet toimintatavat sekä vahvistamalla yhteistyötä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien välillä. Lisäksi arvioidaan olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentamisen tarpeet rekrytointitilanteissa, yksinkertaistetaan suunnittelutasoja ja toteutetaan suunnittelun eri vaiheita samanaikaisesti. Yleisillä alueilla tuottavuutta edistetään muun muassa keskittämällä kaupunkitekniikan eri verkostojen rakentamista sekä siirtymällä aiempaa suurempiin urakointialueisiin. Kolmivuotisella sopimuksella 2019–2021 Itä-Helsingin ylläpidon alueurakassa tähdätään tuottavuuden tehostamiseen.

Kaupunkiympäristön toimialan vastuulla olevat merkittävät riskit liittyvät ilmastonmuutokseen, rakentamiseen ja asumiseen, toimitiloihin ja rakennettuun ympäristöön sekä liikennejärjestelmään.

Toiminnan kuvaus

Kaupunkiympäristön toimiala jakaantuu neljään palvelukokonaisuuteen.

Maankäyttö ja kaupunkirakenne (Maka) vastaa toimintaedellytysten luomisesta ja järjestämisestä kaupunkiympäristön kehittämiselle, rakenteelliselle toimivuudelle ja viihtyisyydelle. Palvelukokonaisuus jakautuu viiteen palveluun: Maankäytön yleissuunnittelu, Asemakaavoitus, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Liikenne- ja katusuunnittelu sekä Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu.

Palvelut ja luvat (Palu) tuottaa kaupunkiympäristön palveluita. Palvelukokonaisuus jakautuu viiteen palveluun: Asukas- ja yrityspalvelut, Kaupunkimittauspalvelut, Pysäköinninvalvonta ja pysäköintipalvelut, Rakennusvalvontapalvelut sekä Ympäristöpalvelut.

Rakennukset ja yleiset alueet (Rya) vastaa kaupunkiympäristön rakentamisesta sekä käytettävyydestä. Palvelukokonaisuus vastaa rakennetun omaisuuden hallinnasta, tilapalveluista, katujen ja puistojen ylläpidosta, rakennuttamisesta sekä asuntotuotannosta. Rya jakautuu kolmeen eri talousarviokohtaan: RYA yleiset alueet, Rakennukset ja Asuntotuotanto. Rakennukset ja yleiset alueet –palvelukokonaisuudessa on käynnissä organisaatiouudistus.

Hallinto- ja tukipalvelut (Hatu) tarjoaa tuki- ja hallintopalveluja kaupunkiympäristön toimialalle. Hallinto- ja tukipalvelut palvelukokonaisuuteen kuuluvat seuraavat palvelut: Hallinto- ja lakipalvelut, Henkilöstöpalvelut, Kehittämispalvelut, Talous- ja suunnittelupalvelut, Tietohallintopalvelut ja Viestintäpalvelut.

Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain

(1 000€) 3 10 01	Menot	Osuus ta-kohdan menoista %	Muutos ed. vuoteen €	Muutos ed. vuoteen %	Keskeisin selittävä tekijä
Kaupunki-rakenne	-198 417	100 %	1 981	1,0 %
Maankäyttö ja kaupunkirakenne	-42 271	21 %	1 513	3,7 %	Kustannustason muutos
Palvelut ja luvat	-42 377	22 %	1 385	3,4 %	Kustannustason muutos
RYA yleiset alueet	-86 088	43 %	479	0,6 %	Kustannustason muutos
Hallinto- ja tukipalvelut	-27 681	14 %	-1 396	-4,8 %	Kustannustason muutos. Vuonna 2020 talousarvioon sisältyi muuttokustannukset

(1 000€) 3 10 02	Menot	Osuus ta-kohdan menoista %	Muutos ed. vuoteen €	Muutos ed. vuoteen %	Keskeisin selittävä tekijä
Rakennukset	236 810	100 %	2 494	1,1 %	Paviljonkien määrän kasvu (pääosin väistötiloiksi) ja KYMP-talon takuutyövelvoitteet vuodesta 2021 alkaen.

(1 000€) 3 10 03	Menot	Osuus ta-kohdan menoista %	Muutos ed. vuoteen €	Muutos ed. vuoteen %	Keskeisin selittävä tekijä
Asuntotuotanto	6 543	100 %	2 194	50,4	Matala korkotaso

Toimintaympäristön keskeiset muutokset

Merkittävimmät uudistukset ja ilmiöt toimialalla liittyvät lainsäädännön muutoksiin, kaupungin kasvuun, ympäristön ja luonnon tilan muutoksiin sekä digitalisaatioon.

Lainsäädäntö

Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Hiilijalanjälkilaskenta ja laskentamallien kehitys ovat Helsingissä käynnissä osana Energiaviisaat kaupungit -hanketta. Kaupunkiympäristön toimialalla edistetään aktiivisesti hiilineutraaliuteen tähtääviä tavoitteita, joista vaikuttavuudeltaan merkittävimmät kohdistuvat rakentamisen ja rakennusten käytön, maankäytön suunnittelun ja liikenteen teemoihin.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus tullee voimaan vuoden 2021 aikana. Muutokset vaikuttavat muun muassa kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun, rakentamiseen ja lupiin, hulevesien suunnitteluun sekä kansallista kaupunkipuistoa koskevaan lainsäädäntöön.

Säteilylain muutoksen takia kaupungin rakennuskannassa teetettävät radonmittaukset jatkuvat vuonna 2021.

Lakimuutos lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asumisen turvaamisen ulottamisesta 25 ikävuoteen (aikaisemmin 21 vuotta) lisää tarvetta asunnoille. Erityisesti pienistä asunnoista tulee olemaan pulaa. Kaupunkitasoinen yhteistyöryhmä suunnittelee, miten jälkihuollon piirissä oleville nuorille saadaan turvattua lain edellyttämä määrä asuntoja.

Direktiivipohjainen lainsäädäntö edellyttää valtakunnallisen keskitetyn sijaintitietopalvelun perustamista, mikä edellyttää sijaintitietopalvelun ja kaupungin johtotietopalvelun yhteensovittamista ja uuden toimintamallin luomista.

Uusi tieliikennelaki tuli voimaan 1.6.2020. Uusi laki ei sisällä enää kieltoa pysäköidä yksityisellä alueella ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa. Pysäköinninvalvonnasta annetun lain mukaan pysäköintivirhemaksuja voidaan määrätä vain virheellisestä pysäyttämisestä ja pysäköinnistä tiellä, maastossa ja pelastustiellä. Jatkossa myös yksityisalueille kuten sairaaloihin, kauppakeskuksiin, liityntäpysäköintialueille sijoitettavista liikennemerkeistä tulee tehdä viranhaltijapäätös. Tämä lisää valmistelutyötä vuodelle 2021.

Elintarvikelain kokonaisuudistus on tarkoitus toteuttaa siten, että laki tulisi voimaan 1.5.2021. Hallituksen esityksen mukaan toimijoille tulisi 150 euron vuosittainen valvonnan perusmaksu. Uudistuksessa esitetään uutena pakkokeinona elintarvikevalvonnan seuraamusmaksua, jolla pyritään ennaltaehkäisemään elintarvikemääräysten vastaista toimintaa ja estämään sen jatkuminen. Elintarvikelain uudistuksen yhteydessä on tarkoitus saattaa voimaan myös terveydensuojelulain muutos, jolla otetaan käyttöön suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvien kohteiden vuosivalvontamaksu.

Muiden muutosten vaikutukset palvelutuotantoon

Asuntotuotannossa varaudutaan uudistuotannon ja peruskorjausten määrän kasvuun. AM-ohjelmassa 2020 on esitetty kaupungin oman asuntotuotannon kasvattamista vuositasolla 1 500 asunnosta 2 000 asuntoon vuodesta 2023 alkaen.

Isojen raidehankkeiden osalta käynnissä olevien hankkeiden suunnittelu ja rakentaminen etenevät tavoitteiden mukaisesti sekä uusien kohteiden osalta suunnittelu käynnistetään. Sataman skenaarioista tehtävien johtopäätösten perusteella jatketaan maankäytön ja liikenteen muutosten suunnittelua. Rakentamisen ja siten yleisten alueiden investointien suunnittelun ja ohjelmoinnin painopiste siirtyy täydennysrakentamiseen.

Täydennysrakentamisen osuus kaavoituksesta tulee jatkossa kasvamaan merkittävästi. On kyettävä luomaan suurempia kaava-aluekokonaisuuksia yksittäisten tonttien reaktiivisen kaavoittamisen sijaan. Täydennysrakentaminen lisää myös maapoliittisten toimien tarvetta ja pakottaa uusimaan tontinluovutuksen toimintamalleja. Tiivistyvässä kaupungissa suunnitelmien tarvetta lisää puistojen ja luonnonalueiden käyttö ja kulutuspaine, mikä pakottaa uudistamaan suunnittelun toimintatapoja.

Kaupungin rakennuskanta on monilta osin lähestymässä käyttöikänsä päätä, ja sisäilmaongelmien määrän arvioidaan kasvavan. Korjausvelan haltuunoton yhteydessä korvaavien uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden määrä vuositasolla tulee lisääntymään selvästi nykyisestä. Hankesuunnittelua varten teetettävät selvitykset ovat kokonaisvaltaisempia ja kattavampia kuin aiemmin. Rakentamisessa otetaan enenevässä määrin käyttöön erilaisia toteutusmuotoja.

Toimeksiantojen muututtua vaativammaksi asiantuntijapalveluiden ostojen kustannukset nousevat ja edellytetään hyvää hankintaosaamista. Toimialan hankintatoimea vahvistetaan ja hankintapalvelut aloittaa toimintansa vuoden 2021 alusta alkaen. Toimivat puitesopimuskäytännöt ovat sujuvan ja tehokkaan kuntotutkimus-, suunnittelu-, ylläpito- ja korjaustoiminnan edellytys. Hankintojen toteuttamisen suunnittelussa otetaan huomioon kaupungin oma tuottajaorganisaatio, rakentamispalveluliikelaitos Stara. Toimitilojen ylläpidossa jatketaan Palmian yhtiöittämiseen liittyvää kaupungin tilojen kiinteistönhoidon kilpailuttamista.

Nykyinen Tukkutorin pakastamo on tullut elinkaarensa päähän. Lautakunta on myöntänyt pakastamohankkeelle kehittämisvarauksen vuoden 2021 loppuun. Hakaniemen hallin peruskorjaus valmistuu 2021. Tukkutorin toimintojen uudelleensijoittumista kaupunkiorganisaatiossa selvitetään kaupunginkanslian johdolla.

Rakennetun kaupunkialueen kasvu, kaupungin tiivistyminen ja julkisen kaupunkitilan uudet käyttötavat lisäävät ympäristönsuojelun, elintarvikevalvonnan, terveydensuojelun, asumisterveyden, rakennusvalvonnan ja alueidenkäytön valvontatarvetta sekä valmisteltavien lupien ja ilmoitusten sekä asiakaspalvelussa käsiteltävien ja palveluille välitettävien palautteiden määriä. Myös kaupungin vuokra-asuntojen kysyntä jatkuu suurena.

Yleisten alueiden pinta-alat kasvavat ja käyttäjien määrä lisääntyy. Uusien alueiden ylläpito on merkittävästi kalliimpaa, johtuen tiivistyneemmästä kaupunkirakenteesta, uudentyyppisistä rakenteista ja erikoisratkaisuista.

Helsingin väestöstä ikääntyneiden määrä on kasvanut merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana, joten esteettömyyden painoarvo on merkittävästi kasvanut. Kaupungin hissiavustukset kohdennetaan erityisesti niille alueille, joissa avustusten käyttö edistää vaikuttavimmin hissiremonttien käynnistymistä ja esteettömyyden toteuttamista.

Kyläsaaren ja Malmin lumenvastaanottopaikat tulevat poistumaan lähivuosina. Korvaavien rakenteiden sijainti, suunnittelu ja rakentaminen tulee suunnitella hyvissä ajoin siten, että hiilijalanjälki kasvaa mahdollisimman vähän. Yhteistyössä Staran kanssa kehitetään neljän innovaatiokumppanin kanssa parempia ratkaisuja lumenkäsittelyyn (lumensulatuskontti, veden reaaliaikainen analysaattori, verkkopuomiratkaisu, laiturin viereisen merivedenpinnan jäättömänä pitäminen).

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan katujen kokonaisvastuuhoitoa laajennetaan vaiheittain koko kantakaupungin alueelle. Kaupunkiympäristön toimialan yleiset alueet yksikkö ottaa huolehdittavakseen tonttien omistajille kuuluvat katujen talvikunnossapito- ja puhtaanapitovelvollisuudet ja ryhtyy laskuttamaan edellä mainituista töistä aiheutuvat kustannukset tonttien omistajilta.

Helsinki LED -projektin toisen vaiheen laajamittaiset valaisinvaihdot aloitetaan 2021 ja ne jatkuvat kymmenen vuotta. Smart City -toiminnot lisääntyvät ja liikennetelematiikkaa lisätään merkittävästi Länsisatamassa. Kaupunkitekniikan valokuituverkon yleissuunnittelua jatketaan osana Digitaalinen perusta -hankkeen tietoliikenneosuutta.

Riskit ja epävarmuustekijät

Kaavoitus täydennysrakentamisalueille on hidasta ja resursseja vievää ulottuen tätä tukeviin palveluihin. Myös kiinteistöjen korjaustarpeet, sisäilmaongelmat ja hoitoon liittyvät tehtävät ovat lisääntyneet ja tulleet monimutkaisemmiksi.

Korjausvelan kasvun takia yllättävät tilojen korjaustarpeet lisääntyvät. Tietojärjestelmien puutteiden takia myös palvelutarpeen muutosten ennakoiminen on epävarmaa. Näistä syistä johtuen väärin ajoitettujen ja mitoitettujen hankkeiden riski on kasvanut. Riskienhallinnan toimenpiteenä parannetaan yhteistyötä käyttäjätoimialojen kanssa ja otetaan käyttöön tilaverkon kehittämiseen liittyvät digitaaliset työvälineet ja järjestelmät. Korjausvelan pienentämiseksi jatketaan tilojen arvottamista ja luopumista niistä tiloista, joita kaupunki ei tarvitse omassa toiminnassaan. Varmistetaan purku- ja myyntiprosessien eteneminen sekä kiinteistöjen kehittäminen luopumisen mahdollistamiseksi. Näin voidaan ohjata sekä taloudellisia resursseja että tilaajaresursseja palvelutilojen hoitamiseen.

Yleisten alueiden merkittävimmät taloudelliset riskit liittyvät talven rankkuuteen, säästä johtuvaan rakenteiden rapautumiseen sekä sään ääri-ilmiöistä johtuviin tilanteisiin kuten tulviin ja myrskyihin. Ilmastonmuutokseen varaudutaan toteuttamalla kaupungin ympäristöohjelmaa sekä ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelmia. Ilmastonmuutos lisää uusien kasvitautien ja tuholaisten leviämisriskiä, mihin on valmistauduttu laatimalla varautumissuunnitelmia. Ulkotiloihin asennettavaa kaupunkitekniikan elektroniikkaa rasittavat rannikkoilmaston kosteat ja arktiset olosuhteet.

Yleisten alueiden turvallisuuden ja toimivuuden varmistamiseksi käytössä on vakiintuneita riskienhallintamenettelyjä (muun muassa sillat ja leikkivälineet). Korjausvelan kasvu näkyy taitorakenteiden, erityisesti siltojen, peruskorjausten vaikeutumisena ja lisääntyneinä hätäkorjauksina. Riskinä on korjauskustannusten hallitsematon kasvu.

Suojeltujen eliöiden lukumäärän kasvu (kuten liito-orava ja lahokaviosammal) vaatii entistä tarkempaa yhteensovittamista maankäytön kanssa. Haitallisten vieraslajien tuhoamisen tiukka aikataulu näkyy työmäärän lisäyksenä (kurtturuusun kasvatus kiellettyä 1.6.2022 jälkeen).

Korona on aiheuttanut negatiivisia vaikutuksia kaupungin talouteen, asuntotuotannon rakentamiseen ja muuhun liiketoimintaan. Taloustilanne vaikuttaa vuokratuloja vähentävästi vapauttaen tiloja, joiden uudelleen vuokraaminen on aiempaa haasteellisempaa. Vuokranalennuksia ja maksujärjestelyjä tullaan hakemaan huomattavasti aiempaa enemmän. Tyhjien tilojen määrän oletetaan kasvavan, vaikka kaupunki tehostaakin tilojen myyntiä.

Koronaepidemian johdosta asuntotonttien varauksia tehtäessä ja varausten jatkamisia valmisteltaessa joudutaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota hankkeiden toteutusvarmuuteen esimerkiksi hankkeiden rahoitus- ja hallintamuotoon liittyvien kysymysten osalta.

Asuntokaupan hiljentymiseen varaudutaan lisäämällä kaupungin oman asuntotuotannon markkinointitoimia. Lisäksi varaudutaan myymättömien asuntojen vastikkeisiin sekä maltilliseen koronnousuun. Riskeinä ovat henkilöstön sairastavuuden lisääntymisen vaikutus palvelutuotantoon, tilaustöiden viivästyminen, materiaalien saatavuus ongelmat sekä hankkeiden aikataulujen viivästyminen.

Sopeutumisen ja palautumisen varmistamiseksi kaupungin johtoryhmä on käynnistänyt palautumisohjelman. Palautumisohjelman toimenpiteiden suunnittelu ja toimeenpano tapahtuvat kaupunkiympäristön toimialan normaalissa toiminnassa. Kaupunkiympäristön toimialan tavoitteena on osaltaan auttaa yrityksiä palautumaan koronakriisin aiheuttamista haasteista. Fokus on urbaanin elämän ja yritystoiminnan aktivoinnissa ja kaupungin sääntelyn keventämisessä. Kaupunkiympäristön toimialan rooli työssä on mahdollistava ja aktiivinen. Kesän 2020 aikana mahdollistettiin kaupunkitilan joustavaa käyttöönottoa lupaprosesseja sujuvoittamalla. Erityisluvan saaneita kohteita oli yli 30 eri puolilla kaupunkia. Erityisjärjestelyiden tuomista muutoksista toimialan toimintaan arvioidaan ja samalla kartoitetaan, missä määrin uusia käytäntöjä voidaan vakiinnuttaa ja joustoja tuoda myös syys- ja talvikauteen. Merkittävimpänä toimenpiteenä mahdollistettiin ja toteutettiin Senaatintorin kesäterassi kaupunkiympäristön toimialan, kaupunginkanslian elinkeino-osaston ja Torikortteleiden yhteistyönä. Parhaillaan selvitetään, mitä Senaatintorin terassitoiminnan mahdollinen jatkaminen vaatisi suunnittelun ja toteutuksen kannalta. Samalla kartoitetaan muita mahdollisia paikkoja vastaavalle toiminnalle.

Kaupunkistrategian toteuttaminen

Kestävän kasvun turvaaminen

Yleiskaavan 2016 toteuttamisohjelmaa tarkistetaan tarvittavilta osin. Yleiskaavasta 2016 KHO:n päätöksellä kumottujen alueiden uudelleen suunnittelu aloitetaan sekä jatketaan Östersundomin alueen suunnittelua KHO:n tulevan päätöksen pohjalta.

Asuntorakentamista edistetään kaavoittamalla ja luovuttamalla asuntotontteja talousarvion sitovan tavoitteen mukaisesti. Kaupungin asuntotonttien varauskanta vastaa AM-ohjelman mukaista rahoitus- ja hallintamuotojakaumaa. Asuntotuotanto turvataan riittävällä kaavoitetulla asuntokerrosalalla (700 000 k-m2) ja tontinluovutuksella (400 000 k-m2).

Asuntotuotannon tavoitteita edistetään kaupungin omalla kohtuuhintaisella asuntotuotannolla sekä Hekan asuntojen peruskorjauksilla (uudistuotannon sekä peruskorjausten määrän kasvu).

Toimialalla toteutetaan kaupungin strategiaohjelmaa kärkikohteina strategiaohjelmassa erikseen nimetyt bulevardivarret ja kantakaupunkiin painottuvat hankkeet. Täydennysrakentamista edistetään kaikkialla kaupungissa, erityisesti asemanseutujen, Raide-Jokerin ja metroasemien varsiin ja asemien ympäristöön. Täydennysrakentamista edistetään jatkamalla käyttämätöntä rakennusoikeutta omaavien kiinteistöjen omistajille suunnattua tontin jakamismahdollisuuden markkinointia (tonttiprojekti) sekä antamalla informaatiota myös muista kiinteistönmuodostamiseen liittyvistä ja huomioon otettavista asioista.

Suunnitteluperiaatteiden ja asemakaavojen valmistelua jatketaan useille alueille, eritoten kaupunkiuudistusalueille. Keskeisimmiksi valituilla kaupunkiuudistusalueilla laaditaan suunnitteluperiaatteet yhteistyössä kanslian kanssa. Alueet ovat Kannelmäki-Malminkartano, Kontula-Mellunmäki ja Malmi.

Liikkumisen sujuvuutta ja kestäviä kulkumuotoja toteutetaan raitiotiehankkeilla, pyöräliikenteen tavoiteverkkojen suunnittelulla ja toteutuksella sekä liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman valmistelulla. Kestäviä liikkumismuotoja edistetään myös kävelypainotteisten keskusta-alueiden sekä liikennehankkeisiin kytkeytyvien ulkotilojen suunnittelulla.

Kantakaupungin alueella toteutetaan kaupunkistrategiassa erikseen nimettyjä kaavoitushankkeita. Kantakaupungin asemakaavojen uudistamistyötä jatketaan. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistetaan kaavoituksen keinoin. Kävelykeskustan laajentamishanketta edistetään kaupunginhallituksessa hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

Eteläsatamanlahden alueella Makasiinirannan puolelle järjestetään konseptikilpailu alueen kehittämiseksi, Elielin-aukion alueelle järjestetään suunnittelukilpailu ja Katajanokanrantaan laaditaan kaava pääkonttoritoimintoja varten. Hietalahdenrannan ja -torin alueen suunnittelu on käynnistynyt kehittämisvarauksella, jossa tarkastellaan ympäristön kehittämistä sekä uuden toimitilarakentamisen että liikenneratkaisujen ja julkisen ympäristön parantamisen osalta.

AM-ohjelman mukaisen asuntotuotannon keskeisimmät kaavoitus- ja aluerakentamiskohteet seuraavina vuosina ovat Kalasatama, Länsisatama, Kruunuvuorenranta, Pasila ja Kuninkaantammi. Lisäksi kaavoitus etenee uusilla alueilla, Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupunki sekä Tuusulanbulevardi. Kaavoitusta jatketaan täydennysrakentamisena suurpiirien alueilla sekä Malmin alueella.

Täydennysrakentamishankkeita edistetään tekemällä laajempia kokonaistarkasteluja, joko suunnitteluperiaatteita tai kaavarunkoja, usealla alueella. Asemanseudut, Raide-Jokerin ja Kruunusillat-pikaraitiotien varret ovat täydennysrakentamiskaavoituksen painopistealueita. Itäkeskuksen suunnittelua jatketaan suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta.

Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden pohjalta laaditaan kaavarunko, jossa aluetta kehitetään merelliseen virkistykseen ja asumiseen.

Viheralueiden kehittämisen tavoitteena on saada alueista tulevaisuudessa entistä helpommin saavutettavia, maisemasta entistä vetovoimaisempaa ja palveluista ja muista toiminnoista nykyistä monipuolisempia. Viheralueiden strategiseen kehityskuvaan (VISTRA) perustuen otetaan käyttöön viheralueiden saavutettavuusmittari, jonka toimenpideohjelmaa kehitetään toimivaksi välineeksi tukemaan viherhankkeiden ohjelmointia ja priorisointia. Kansallisen kaupunkipuiston jatkosuunnittelu ratkeaa kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen.

Helsinkiä elävöitetään kestävillä ja laadukkailla ilmasto-oloihimme soveltuvilla kasveilla. Taimihankinnan menettelytavan vakiintumisella varmistetaan omaisuus- ja seurantatietojen saatavuus ja säilyminen.

Rantareitin seuraavien vaiheiden opastus (Seurasaarenselkä ja Itä-Helsinki) epäjatkuvuuskohtia kartoitetaan ja tarkennetaan sekä toteutetaan tarvittavat korjaukset. Lisäksi kartoitetaan sähköisen vesiliikenteen infran tarpeet ja huomioidaan ne maankäytön suunnittelussa. Laitureita rakennetaan merellisiin kaupunginosiin ja Isosaaren kaavoitusta jatketaan, Vasikkasaaren ja Vallisaaren asemakaavojen toteuttaminen etenee.

Segregaatiota ehkäistään toteuttamalla kaupungin ohjelmoinnin mukaisesti eri hallintamuotoja sekä monipuolista asuntotuotantoa Helsingissä laajasti eri kaupunginosiin.

Kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalinnoissa hyödynnetään aluetason ja rakennustason tietoa ja mittareita. Käytössä on tilastotietoon perustuva työkalu, joka mahdollistaa aiempaa monipuolisemman alueiden kehityksen ja segregaation seurannan. Selvitetään mahdollisuutta kehittää työkalua edelleen muun muassa paikkatietoa hyödyntäväksi.

Alueiden tasa-arvoinen kohtelu varmistetaan ylläpidon urakoiden laadunvalvonnalla ja sopimusohjauksella.

Uudistuvat palvelut

Elinkeinoelämän edellytyksiä vahvistetaan laatimalla toimitilakaavoja ja luovuttamalla yritystontteja siten, että toimitilakaavavaranto ei vähene ja työpaikkamäärät lisääntyvät asukasmäärän suhteessa. Yritystonttialueille laaditaan maanvuokrausperiaatteet. Lisäksi huomioidaan erilaiset toimitilatarpeet.

Lassila-Kannelmäen ja Roihupellon sekä Pasila-Vallila-Kalasatama -akselin toimitila-alueiden kaavoitusta jatketaan. Marian kasvuyrityskampuksen toteutuksen ja Hietalahdenrannan suunnittelun myötä liikekeskusta laajentuu ja tarjoaa uusia sijaintipaikkoja yrityksille. Alppilan pohjoisosan suunnittelua jatketaan. Pienyritysten sijoittumisedellytyksiä Pohjois-Helsinkiin edistetään laatimalla pienyritystonttiselvitystä täydentävä helikopterikentän sijoittumisselvitystyö Kivikkoon asemakaavoituksen tueksi.

Elinkeinoelämän edellytyksiä parannetaan rakentamalla kohtuuhintaista asuntotuotantoa kaupunkilaisille. Kohtuuhintainen asuminen tarjoaa kaupunkilaisille mahdollisuuden asua työpaikkojen ja palvelujen läheisyydessä. Markkinoille tarjotaan kilpailuun suunnittelu- ja muita asiantuntijatöitä sekä rakennusurakoita.

Toimialalla on käynnissä katutöiden haittojen vähentämisprojekti, joka on jakautunut viiteen osaprojektiin 1) Aalto yliopiston Toimivat katuhankkeet- tutkimushanke 2) ohjelmoinnin ja YKT-yhteistyön (yhteinen kunnallinen työmaa) kehittäminen 3) toimialan katusuunnittelun ja rakennuttamisen prosessin Lean-hanke 4) kadulla tehtävän viranomaistyön tarkastelu sekä 5) viestinnän kehittäminen. Aalto yliopiston tutkimushankkeen vaihe 2, Helsinki-mallin pilotointi jatkuu. Toimivat katuhankkeet -projektin kolmen pilottikohteen kehitysvaiheet alkavat kesällä 2020 ja niiden mukainen uusi toimintamalli katutöissä saadaan käyntiin vuoden 2021 alussa.

Lupaprosesseja kehitetään edelleen lean-menetelmää hyödyntäen. Tavoitteena ovat laadukkaat ja sujuvat palvelut, joita kehitetään asiakasnäkökulma huomioon ottaen. Saapuneita palautteita hyödynnetään systemaattisesti. Pysäköinninvalvonnassa ja pysäköintipalveluissa kehitetään prosesseja ja toimintaa myös lean-menetelmän avulla sekä automaatiota ja digitalisaatiota hyödyntäen.

Asiakastyytyväisyyttä seurataan sekä jatkuvalla palautteella että vuosittain tehtävällä asiakas- ja sidosryhmäkyselyllä. Edelleen kehitetään asiakaspalautteiden analysointia ja johdon työpöytää sekä tehdään analysoinnin pohjalta parantavia toimenpiteitä.

Kaupunkiympäristön digitalisaatio-ohjelmaa edistetään tavoitteellisesti viiden eri kehittämiskokonaisuuden avulla vuonna 2021. Jokainen kehittämiskokonaisuus toteuttaa omaa teemaansa, millä varmistetaan riittävän laaja-alainen ja kattava toiminnan ja osaamisen kehittäminen ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Keskeisiä teemoja ovat tietomalliperustaisen suunnittelun ja siihen liittyvän tiedonhallinnan kehittäminen sekä asiakkaiden palvelukanavien digitalisointi.

Kaupunkiympäristöä kehitetään jatkossa entistä tehokkaammin koostamalla siihen liittyvää tietoa erilaisten älyratkaisuiden ja sovellusten helpommin hyödynnettäväksi. Digitalisaatio-ohjelmassa korostuu rakennetun ympäristön elinkaaren hallinta, jossa uuden teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään energiatehokkuuden ja tilojen käytön optimoinnissa, mikä tukee myös kestävää kehitystä ja kaupungin hiilineutraaliustavoitetta. Kärkihankkeena muun muassa Valtakunnallinen digitaalisen palveluverkkosuunnittelun yhteistyöhanke, jonka vaikutukset ulottuvat Helsingissä toimialarajojen yli.

Asuntovuokrauksen uuden Visma Tampuuri -vuokrausjärjestelmän käyttöönoton myötä vuonna 2021 jälkipuoliskolla toiminta digitalisoituu ja sähköiset palvelut tulevat asiakkaille mahdollisiksi. Samalla tiedonkulku tärkeiden sidosryhmien kanssa helpottuu ja prosessit on mahdollista tehdä selkeämmiksi.

Asukas- ja yrityspalveluissa jatketaan palveluprosessien ja palveluiden kehittämistä digitalisaatiota hyödyntämällä. Tavoitteena on palveluiden helppokäyttöisyys ja saavutettavuuden parantaminen. Asiakkaita ohjataan enenevässä määrin itsepalveluun muun muassa palvelumuotoilun avulla. Digitalisaatiohankkeilla kehitetään tiedonhallintaa ja sujuvoitetaan asemakaavoitusta. Käyttöön otetaan sähköinen tonttien haku.

Elintarvikeyritysten neuvontamateriaalia ja ohjeistuksia kehitetään asiakaslähtöisemmiksi. Ympäristöpalvelut osallistuu valtakunnallisen ILPPA-järjestelmän kehittämiseen, jossa elintarvike- ja terveydensuojelulain mukaiset ilmoitukset voi tehdä sähköisesti. Ympäristöterveysyksikön valvontakohteiden neuvontaa ja asiakaspalvelua kehitetään niin sisällöllisesti kuin teknisesti. Valvonnassa otetaan aiempaa enemmän käyttöön muun muassa etä- ja asiakirjatarkastuksia.

Pysäköinnin mobiilimaksamisen päivitetty toimintamalli otetaan käyttöön vuoden alussa, ja jakeluliikenteen pysäköintitunnus otetaan käyttöön uusien mobiilimaksupalvelujen tuotteena. Pysäköintitunnusten verkkokauppa on toiminnassa.

Tapahtumasähköpalveluja kehitetään vastaamaan voimakkaasti kasvaneita asiakastarpeita. City-WC palveluja ja määrää kehitetään.

Vuoden 2021 aikana viedään loppuun osallistuvan budjetoinnin ensimmäisen kierroksen voittaneet suunnitelmat ja osallistutaan aktiivisesti toisen kierroksen suunnitelmien työstämiseen ja kaupunkitasoiseen toimintamallien kehittämiseen ja yhteistyöhön.

Kaupunginympäristön toimiala koordinoi kaupungin esteettömyystyöryhmän toimintaa ja tukee koko kaupungin esteettömyyden kehitystä. Esteettömyystyöryhmä on aikatauluttanut esteettömyyslinjauksissa hyväksytyt esteettömyyttä edistävät toimenpiteet, jotka toteutetaan kullakin toimialalla.

Vastuullinen taloudenpito

Tuottavuutta parannetaan uudistamalla ydinprosessit, ottamalla käyttöön uudet toimintatavat ja vahvistamalla yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Toimialalla lisätään kustannustietoisuutta kehittämällä talouden raportointia tuottamaan riittävät pohjatiedot päätöksenteon ja johtamisen tueksi. Yksikkökustannuslaskentaa ja yksikkökustannusten vertailtavuutta muihin alan toimijoihin pyritään parantamaan ja tuottavuusmittaristoa jatkokehitetään vuoden 2021 aikana.

Vuonna 2020 aloitettavien robotiikka -pilotointien tulosten pohjalta arvioidaan uusia mahdollisuuksia robotiikan hyödyntämiseen talouden toistuvien ja rutiininomaisten tehtävien automatisoinnissa.

Tuottavuutta edistetään uudistamalla ydinprosessit ja ottamalla käyttöön uudet toimintatavat. Arvioidaan olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentamisen tarpeet aina rekrytointitilanteissa. Suunnittelutasoja yksinkertaistetaan ja suunnittelun eri vaiheita toteutetaan samanaikaisesti.

Asukas- ja yrityspalveluissa arvioidaan suoritteiden olevan vuoden 2020 tasolla. Tuottavuutta edistetään palveluprosesseja sujuvoittamalla ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Kaupunkimittauspalveluiden keskeisimpien palveluiden suoritemäärien arvioidaan olevan vuoden 2020 tasolla. Pysäköinninvalvonnan valvontatapahtumat tulevat lisääntymään kamera-auton käytöllä.

Yleisten alueiden valmistuneiden kohteiden pinta-alat kasvavat vuosittain rakentamisen voimistuessa. Kolmivuotisella sopimuksella 2019–2021 Itä-Helsingin ylläpidon alueurakassa tähdätään tuottavuuden tehostamiseen. Tuottavuutta edistetään keskittämällä kaupunkitekniikan eri verkostojen rakentamista sekä siirtymällä aiempaa suurempiin urakointialueisiin. Helsingin yleisistä alueista teetetään vuosittain yhdessä suurimpien kaupunkien kesken kustannusvertailututkimus, jonka avulla pystyään havaitsemaan kustannustasojen muutokset pitkällä aikavälillä. Samoin teetetään hankintavertailua Staran ja yksityisten urakoitsijoiden hoitotöistä esikaupunkialueilla, minkä avulla nähdään kustannustasojen erot. Valmistelussa olevalla teknisen alan palvelustrategialla on tavoitteena kehittää Staran kustannustehokkuutta sekä määrittää ylläpitotöiden avoimilta markkinoilta hankittava osuus vuonna 2026.

Sähköisellä vuokrasopimusten allekirjoituksella nostetaan tuottavuutta ja lyhennetään läpimenoaikaa. Myynneillä vähennetään rakennusten korjausvelkaa ja käytettävissä oleva työpanos kohdennetaan oman käytön kohteisiin.

Tilankäytön tehokkuuden mittaamista sekä sitä palvelevien prosessien epäjatkuvuuskohtia kehitetään. Vuoden 2020 kiinteistönhoidon mitoituksen pohjalta jatketaan tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Lisäksi kehitetään rakennusten ylläpidon hankintaa ja valvontaa sopimusasiakirjojen pohjalta sekä keskitytään jalkauttamaan sopimukset teknisille isännöitsijöille.

Tulevana suunnittelukautena henkilöstön saatavuus ja pysyvyys varmistetaan kohdistamalla toimenpiteet työpanoksen oikeaan kohdentamiseen, panostamalla työnantajakuvaan sekä rekrytointien ja perehdyttämisen onnistumiseen. Ydinprosessien sujuvuus ja keskeisten tavoitteiden saavuttaminen sekä henkilöstön sitoutuminen varmistetaan osaamisen kehittämisellä, henkilöstön sisäisen liikkuvuuden edistämisellä, työhyvinvoinnin johtamisen toimenpiteillä ja palkitsemisella.

Toimialan henkilöstöjohtamisen kehittämisessä osallistutaan kaupunkiyhteiseen johtamisen kehittämiseen ja keskitytään erityisesti johtamisen kulmakivien – työyhteisön luottamuksen ja turvallisuuden, yhteistyön, asiakaslähtöisyyden ja arjessa valmentamisen viemiseen osaksi jokapäiväistä johtamista. Hyvän esihenkilötyön tueksi tarjotaan uusia työkaluja linjakkaaseen johtamiseen, selkiytetään johdon, keskijohdon ja lähiesihenkilöiden roolia, valmennetaan ja perehdytetään esihenkilöitä uusiutuviin käytäntöihin ja järjestelmiin sekä kehitetään uudenlaisia palaute- ja arviointityökaluja.

Talousarvion vaikutusten arviointi

Ympäristö- ja yritysvaikutus

Toimialalla laaditaan selvitys siitä, miten asemakaavoituksella ja tontinluovutuksella voidaan edistää kiertotaloutta. Elinkeinoelämän edellytyksiä vahvistetaan laatimalla toimitilakaavoja ja luovuttamalla yritystontteja. Työpaikkojen ja palvelujen äärelle tarjotaan asuntoja, mikä voi helpottaa työvoiman tarjontaa helsinkiläisille yrityksille. Riittävä asuntotuotanto toimii elvytyskeinona ja luo edellytyksiä työvoiman liikkuvuudelle. Lisäksi tarjotaan markkinoille kilpailuun suunnittelu- ja muita asiantuntijatöitä sekä rakennusurakoita. Raideliikenteen lisääminen ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen lisäävät kestävien kulkumuotojen osuutta ja parantavat palveluiden saavutettavuutta.

Helsinki LED -projektilla ja muilla energian säästöön liittyvillä toimenpiteillä vaikutetaan ympäristöön. Massakoordinaatiolla vähennetään rakentamisesta aiheutuvia CO2-päästöjä ja muita ympäristöhaittoja, edistetään materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä saavutetaan kustannussäästöjä. Materiaalivirtojen ohjaamiseksi tehokkaammin kiertoon kehitetään uusia työkaluja. Huolehditaan kaupungin rakentamishankkeiden ympäristö- ja vesiluvista sekä ylläpidetään vastuullisesti ruoppaussedimenttien meriläjitysalueita.

Yleisten alueiden sopimuksilla ohjataan palvelujen tuottajia tuottamaan turvallista, terveellistä ja tasapuolista palvelua kaupungin asukkaille, vierailijoille ja yrityksille. Toteutetaan luonnonsuojelupäätökset ja luonnonhoitosuunnitelmat ja ylläpidetään luonnonmonimuotoisuutta.

Rakennushankkeissa sekä olemassa olevassa rakennuskannassa varmistetaan monenlaisten ympäristö- ja päästövähennystavoitteiden saavuttaminen sekä kehitetään tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä toimintatapoja ja -prosesseja. Ilmastoystävällistä autoilua edistetään kartoittamalla kaupungin nykyisen rakennuskannan pysäköintipaikat ja varaudutaan niille tarvittavien sähköautojen latauspaikkojen rakentamiseen.

Hiilineutraali Helsinki 2035

Kaupunkiympäristön toimiala on keskeinen toimija kaupungin Hiilineutraali Helsinki-päästövähennysohjelman toteuttamisessa. Kaupungin päästöistä yli puolet syntyy lämmityksestä, ja arvioidusta päästövähennyspotentiaalista lähes puolet liittyy tavalla tai toisella rakennuksiin.

Lämmityksen päästöjen pienentämisessä on oleellista tarkastella lämmön tuotannon päästöjen lisäksi myös kulutuksen määrää. Tästä syystä kaupungin omalle rakennuskannalle on asetettu tiukat energiatehokkuustavoitteet. Peruskorjauksien yhteydessä parannetaan aina tavoitteellisesti myös rakennusten energiatehokkuutta. Uudet toimitilat ja palvelurakennukset rakennetaan kansallista vaatimustasoa energiatehokkaammiksi. Uudisrakentamisen vaatimustasoa kiristetään vuonna 2021.

Jatkossa selvitetään entistä systemaattisemmin lämpöpumppulämmitysjärjestelmien tekninen toteutettavuus ja taloudellinen kannattavuus päälämmitysjärjestelmänä aina toimitilojen perus- ja uudisrakennushankkeiden yhteydessä. Uudiskohteisiin asennetaan aina aurinkosähköjärjestelmä, kun se vain teknisesti on mahdollista. Lisäksi aurinkosähköjärjestelmiä asennetaan jälkiasennuksena olemassa olevaan kaupungin rakennuskantaan.

Peruskorjausten välillä tapahtuvien, energiatehokkuutta parantavien käyttöteknisten toimien implementointia on pilotoitu vuonna 2020 ja toimintamallit otetaan laaja-alaisesti käyttöön vuonna 2020.

Kaupungin omassa asuinrakennuskannassa vuoden 2020 alusta alkaen uudisrakennukset on suunniteltu A-energialuokan vaatimusten mukaiseksi. Suunnitelman mukaisesti A-energialuokkavaatimuksen sisällyttämistä tontinluovutusehtoihin on valmisteltu toimialalla laajalla yhteistyöllä. Yksityisen asuinrakennuskannan energiatehokkuuden parantamista vauhditetaan vuonna 2021 alkavalla Energiarenessanssi-ohjelmalla, jossa kaupungin energiainsinöörit auttavat taloyhtiöitä energiaremonttien käynnistämisessä ja läpiviennissä.

Käytönaikaisen energiankulutuksen lisäksi entistä isomman painoarvon julkisessa keskustelussa ovat ottaneet rakentamisen aikaiset hiilipäästöt. Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden valmistelun yhteydessä pohdittiin entistä systemaattisemmin päästöjä hiilineutraalien alueiden näkökulmasta. Jatkossa tarkastelun tuloksia on tarkoitus syventää erityisesti infra- ja esirakentamisen päästövähennyskeinojen osalta sekä ottaa osaksi tulevien alueiden suunnitteluun.

Kaupungin oma henkilöautokalusto sähköistetään vuosien 2021–2025 aikana. Kuljetuskaluston ja –palveluiden hankintakriteeristö päivitetään huomioiden CDV-direktiivin vaatimukset. Kaupungin infraurakoinnit kilpailutetaan fossiilivapaiden työmaiden kriteereillä ja urakoissa lisätään asteittain sähköisten työkoneiden käyttöä. Päästövapaiden työmaiden konseptia laajennetaan talonrakentamiseen ja ylläpitoon. Vuonna 2021 loput ulkovalaisimet (80 prosenttia valopisteistä) vaihdetaan LED-valaisimiksi.

Päivitetty pyöräliikenteen kehittämisohjelma hyväksytään vuonna 2020, ja vuonna 2021 käynnistyy useita keskeisiä toimenpiteitä. Tavoiteverkon priorisointi- ja toteuttamisohjelman laatiminen on jo käynnistynyt ja vuonna 2021 ohjelmoidaan pyöräliikennehankkeita, jotta niiden toteutuminen ripeytyy.

Hyvinvointi- ja terveys-, lapsi- sekä sukupuolivaikutus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kuuluu liikkumisen edistäminen; viherverkoston suunnittelu, kävely-ympäristön kehittäminen, reitit, esteettömyys ja saavutettavuus.

Koulujen piha-alueiden parantamiseksi tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia laaditaan suunnitelma, erityisesti Malminkartano-Kannelmäen, Malmin ja Mellunkylän alueilla. Uudis- ja korjaushankkeiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät tavoitteet otetaan hankkeiden valmistelussa paremmin huomioon.

Terveys- ja hyvinvointivaikutuksia edistetään rakentamalla asuntoja terveellisesti, turvallisesti ja kohtuuhintaisesti. Helsingin väestöstä ikääntyneiden määrä on kasvanut merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana, joten esteettömyyden painoarvo on merkittävästi kasvanut. Vanhusten terveys- ja hyvinvointia parannetaan lisäämällä penkkejä, parantamalla liikenneturvallisuutta sekä huolehtimalla yleisten alueiden esteettömästä kulkuympäristöstä.

Liikenneturvallisuustyössä huomioidaan kaikki kadunkäyttäjät ja erityisesti lapset, nuoret sekä ikäihmiset. Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämistoimenpiteillä lisätään liikkumisen terveysvaikutuksia. Pyöräilyn ja jalankulun edellytyksiä tullaan parantamaan muun muassa tehostetun talvikunnossapidon avulla.

Vuosittain peruskorjattavat 4–5 leikkipuiston pihat sekä leikki- ja pelialueet edistävät lasten hyvinvointia. Leikkipuistojen ylläpitoon ja turvallisuuteen panostetaan tasapuolisesti koko kaupungissa. Tilojen tulee olla turvallisia ja terveellisiä. Lasten ja perheiden hyvinvointia edistetään myös rakentamalla kohtuuhintaisia asuntoja perheille.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn teema näkyy alueellisissa kehityskuvissa, joita hyödynnetään asemakaavoituksessa. Nuoria kannustetaan edelleen osallistumaan suunnitteluhankkeisiin. Kontulan alueella nuorten liikkumismahdollisuuksia harrastuksiin tullaan kehittämään.

Maankäyttö- ja liikennesuunnittelussa suunnitteluratkaisut edistävät sukupuolten tasa-arvoa. Yleisten alueiden ylläpito huomioi tulevaisuudessa asiakirjoissaan sukupuolineutraliteetin, edistää keskustelua tasa-arvoisen ylläpidon tuottamisesta sekä reagoi käyttäjiltä ja muilta sidosryhmiltä saatuihin palautteisiin.

Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet

Kaupunki- strategian teema	Sitova toiminnan tavoite	Sitovan toiminnan tavoitteen mittarit	Kytkeytyminen kaupunkiyhteisiin hankkeisiin ja yhteissuunnittelun teemoihin
Kestävän kasvun turvaaminen	Asuntotuotannon edellytysten turvaaminen ja edistäminen	Kaavoitetaan vähintään 700 000 k-m2 pääosin raideliikenteen palvelualueelle, josta täydennysrakentamista vähintään 40 % (280 000 k-m2). Rakennusoikeutta luovutetaan vähintään 400 000 k-m2 Asuntotuotanto vähintään 1 500 asuntoa	Elävät kaupunginosat
	Ekologisesti kestävän kehityksen turvaaminen	Kaupungin omissa toimitiloissa (uudiskohteet, peruskorjauskohteet) päälämmitysjärjestelmäksi valitaan lämpöpumpputekniikka aina, kun se on teknisesti mahdollista ja kun takaisinmaksuaika on 15 vuotta tai alle. Kaikki vuonna 2021 alkavat kaupungin hallinnoimat uudisrakennushankkeet tulee suunnitella ja myöhemmin toteuttaa siten, että rakennuksen E-luku on vähintään 30 % pienempi kuin kansallinen määräystaso edellyttää (toimitilat ja palvelurakennukset). Kaikki vuonna 2021 alkavat kaupungin hallinnoimat korjausrakennushankkeet tulee suunnitella ja myöhemmin toteuttaa siten, että rakennuksen E-luku pienenee peruskorjauksen myötä vähintään 20 %-yksikköä enemmän kuin kansallinen määräystaso edellyttää (ympäristöministeriön asetus 4/13 7§ E-lukuvaatimus rakennusluokittain).
Uudistuvat palvelut	Asiakaskokemuksen parantaminen	Ulkoilmatapahtumien tapahtuma-aluevuokrauksen läpimenoaika (mediaani viisi arkipäivää). Asiakaspalautteeseen vastaaminen tavoiteajassa (viisi arkipäivää). Helsingin kaduilla tehtävien töiden järjestelyjen toimivuutta koskevan asiakaskyselyn tulos ylittää arvon 3,3 (asteikolla 1-5).	Asiakaskokemus ja asiakastyytyväsyys
	Tilojen monipuolinen ja tehokas käyttö	Tyhjien tilojen osuus enintään 4 %.	Kaupungin tilojen käyttö

Muut toiminnan tavoitteet

Kaupunki- strategian teema	Sitova toiminnan tavoite	Sitovan toiminnan tavoitteen mittarit	Kytkeytyminen kaupunkiyhteisiin hankkeisiin ja yhteissuunnittelun teemoihin
Kestävän kasvun turvaaminen	Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa.	Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa verrattuna viiden edellisen vuoden keskiarvoon.	Elävät kaupunginosat
	Joukkoliikenteen kuljetusosuudet aamuliikenteessä keskustaan sekä poikittaisliikenteessä kasvavat.	Joukkoliikenteen kuljetusosuudet aamuliikenteessä keskustaan sekä poikittaisliikenteessä kasvavat viiden edellisen vuoden keskiarvoista.
	Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaismäärä vähenee.	Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % viiden edellisen vuoden keskiarvosta.
	Keskusta-alueiden kävely-ympäristön toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen laatu paranee.	Jatketaan vuonna 2017 käyttöönotetun seurantamenetelmän käyttöä. Laatutietoja kerätään pidemmältä aikaväliltä laajasti eri keskusta-alueilta, jonka jälkeen on mahdollista hyödyntää seurantatiedon vertailua ja arvioida kehittymistä.
	Yhteistyössä muiden toimialojen kanssa tuetaan toimia, jotka edistävät pyöräilyä. Tavoitteena on pyöräilyn kulkutapaosuuden lisääminen ja turvallisuuden edistäminen.	Pyöräliikenteen automaattilaskentapisteissä pyörämäärät kasvavat kolmen edellisen vuoden keskiarvosta.
	Luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan laatimalla hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä rauhoitusesitykset kolmelle luonnonsuojelualueelle.
	Asuntotuotanto-ohjelman ja katuinvestointiohjelman yhteensovittaminen;	ATO-mittarin tavoitetaso 360.
	Helsingin katu- ja puistorakentamisessa muodostuvista maa-aineksista vähintään 80 % hyötykäytetään.
Uudistuvat palvelut	Pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevista ilmoituksista 80 % ratkaistaan 55 vuorokauden kuluessa ilmoituksen vireille tulosta.		Asiakaskokemus ja asiakastyytyväsyys
	Oleskelutilojen, muun muassa päivähoitotilat, koulut, majoitustilat ja nk. hygieniaa edellyttävien huoneistojen käyttöönottoa koskevista ilmoituksista 80 % käsitellään alle 15 vuorokaudessa.
	Asumisterveyttä koskevista toimenpidepyynnöistä 80 % ratkaistaan 200 vuorokaudessa asian vireille tulosta.
	Uusia elintarvikehuoneistoja ja toimijanvaihdoksia koskevien ilmoitusten keskimääräinen käsittelyaika on enintään 7 vuorokautta.

Koko kaupungin yhteinen hyvinvoinnin ja terveyden (HYTE) tavoite

Kaupunki- strategian teema	Sitova toiminnan tavoite	Sitovan toiminnan tavoitteen mittarit	Kytkeytyminen kaupunkiyhteisiin hankkeisiin ja yhteissuunnittelun teemoihin
Kestävän kasvun turvaaminen	Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksia parannetaan ja lisätään tietoisuutta oman alueen vapaa-ajan toiminnoista.	Kaupunkiympäristö toimialan toimenpiteet ovat koulujen piha-alueiden parantaminen erityisesti Malminkartano-Kannelmäen, Malmin ja Mellunkylän alueilla. Toimiala osallistuu harrastamisen edistämisen kaupunkiyhteisen toimintamallin ja koordinaatiorakenteen kehittämiseen.	Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
	Vahvistetaan ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä parantamalla mahdollisuuksia liikkumiseen ja liikkeelle lähtöön	Parannetaan jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä tehostetun talvikunnossapidon avulla. Lisätään penkkien kokonaismäärää. Laaditaan ja toteutetaan priorisointi- ja toteuttamisohjelma pyöräliikenteen kantakaupungin tavoiteverkolle ja baanaverkolle.