Liikenneliikelaitos (HKL)

Talousarvion 2021 keskeiset painopisteet

Talousarviovuonna 2021 Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos (HKL) painottaa toiminnassaan erityisesti investointien laadukasta ja tehokasta toteuttamista, operatiivisen toiminnan kustannustehokkuuden edelleen parantamista sekä turvallisuuskulttuurin kehittämistä.

HKL:n rooli Helsingin kaupunkikehityksen kannalta strategisten investointien toteuttajana on kasvanut merkittävästi. Tehtävässä onnistumisen varmistamiseksi HKL vahvistaa hankejohtamisen ja omaisuudenhallinnan johtamisen resursseja uudella organisaatiorakenteella.

HKL haluaa osoittaa omistajilleen ja asiakkailleen, että sen tuottamat palvelut ovat kustannustehokkaita ja kilpailukykyisiä. Kustannustehokkuutta on kehitetty erillisillä kehitysohjelmilla, joissa luotujen toimintamallien juurruttaminen osaksi normaalia toimintaa on keskeistä tavoitteiden saavuttamiselle.

HKL liikuttaa vuosittain miljoonia ihmisiä. Siksi turvallisuuskulttuurin jatkuva parantaminen on keskeistä HKL:n kaikessa toiminnassa.

Talousarvion 2021 tiivistelmä

HKL:n tuottamassa raitio- ja metroliikenteessä liikennesuoritteiden määrän ennakoidaan nousevan vuodesta 2020, mutta koronapandemian vuoksi tehtyjen sopeutusten takia liikennekilometrejä ennakoidaan ajettavan vähemmän kuin vuonna 2019. HSL on sopeuttanut liikennetarjontaa erityisesti ruuhka-ajan ulkopuolelle varhaiseen aamuun sekä iltoihin.

HKL valmistautuu taloussuunnitelmakauden lopulla käynnistyvien Länsimetron toisen vaiheen sekä Raide-Jokerin liikennöintiin ja infran ylläpitoon. Länsimetrossa alkavat koeajot vuonna 2021 ja HKL on palkkaamassa muun muassa metronkuljettajia ja valvomohenkilökuntaa valmisteluvaiheeseen.

Investoinneissa Raide-Jokerin rakentaminen on keskeisin hanke vuonna 2021. Raide-Jokerin infran rakentamiseen sitoutuu investointimenoja yli 100 milj. euroa. Koronapandemian aiheuttamien tulevaisuuden liikkumistarpeisiin liittyvien epävarmuuksien sekä taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä on hankkeita uudelleenohjelmoitu edellisvuoden investointiohjelmaan verrattuna.

Toiminnan kuvaus

HKL vastaa pääkaupunkiseudun metron, Helsingin kantakaupungin raitiovaunujen ja Suomenlinnan lautan liikennöinnistä sekä Helsingin kaupunkipyöräpalvelun tuottamisesta. Liikennöinnin lisäksi HKL:n tehtävänä on osana Helsingin kaupunkikonsernia tuottaa kestävän liikkumisen palveluja kuten metro-, raitio- ja lauttaliikenteen sekä kaupunkipyöräilyn palveluja.

HKL rakennuttaa, hoitaa, ylläpitää, valvoo, vuokraa ja kehittää joukkoliikenteen infrastruktuuria ja siihen liittyviä tiloja ja toimintoja sekä tarjoaa näihin liittyviä palveluja. HKL tuottaa myös monia muita kestävää liikkumista tukevia palveluita kuten liityntäpysäköinnin järjestäminen.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset

Väestö- ja asiakasmäärän kehitys

HKL mahdollistaa Helsingin seudun väestökasvun hallitun etenemisen ja kaupunkirakenteen tiivistämisen toteuttamalla lukuisia yhteiskunnalle tärkeitä joukkoliikenteen infrastruktuurihankkeita sekä kehittämällä ja tuottamalla kestäviä liikkumispalveluita.

Väestönkasvu ja tiivistyvä kaupunkirakenne ennustavat joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvua pitkällä tähtäimellä. HKL vastaa näihin tarpeisiin useilla eri hankkeilla, kuten Raide-Jokeri, Kruunusillat, Kalasatamasta Pasilaan -hanke ja metron kapasiteettiin liittyvät hankkeet. Nämä lisäävät HKL:n kalusto-, kuljettaja- ja kunnossapidon kapasiteetin tarvetta.

Väestön ikääntyminen sekä monimuotoisuuden lisääntyminen kasvattavat vaatimuksia joukkoliikennepalvelujen esteettömyydelle ja korostavat turvallisuuskysymyksiä entistä enemmän. HKL:n osalta tämä tarkoittaa panostusta asema- ja pysäkkiympäristöjen sekä kaluston turvallisuuteen ja esteettömyyteen.

Muiden muutosten vaikutukset palvelutuotantoon

Sekä valtakunnalliset että kaupungin tiukentuvat ympäristötavoitteet asettavat uusia vaatimuksia esim. uusiutuvan energian hankintaan ja energia- ja materiaalitehokkuuteen. Näiden huomioimisella esimerkiksi infrahankkeissa voi olla tulevaisuudessa vaikutusta hankkeiden kustannusrakenteeseen.

Riskit ja epävarmuustekijät

Koronapandemia vaikuttaa merkittävästi HKL:n toimintaan. Matkustajamäärät ovat laskeneet merkittävästi pandemian aikana, mikä on tuonut vaikeasti ennakoitavaa vaihtelua tilattuihin liikennöintimääriin. Pandemian jatkuessa HKL:n tulee pystyä joustavasti vastaamaan muuttuviin kysynnän ja turvallisuuden tarpeisiin vuoden 2021 aikana. Pandemia voi pidemmällä aikavälillä vaikuttaa myös ihmisten liikkumistarpeeseen ja sitä kautta suunniteltujen investointien ajoitukseen sekä taloudellisiin mahdollisuuksiin investointihankkeiden toteuttamiseksi. Samanaikaisesti on varmistettava toiminnan kustannustehokkuus ja valmius toiminnan laajentamiselle.

HKL:n 10-vuotisen investointiohjelman hankkeiden osalta on tehty uudelleenohjelmointia huomioiden pandemian johdosta muuttunut tilanne. Investointikokonaisuudella on vastattava sekä väestönkasvuun, pandemian johdosta mahdollisesti muuttuviin liikkumistarpeisiin ja pandemiasta palautumisen tarpeisiin sekä toisaalta varmistettava omaisuuden kunnossapito, toiminnan luotettavuus ja turvallisuus.

Kaupunkistrategian toteuttaminen

Kestävän kasvun turvaaminen

HKL mahdollistaa Helsingin seudun väestökasvun hallitun etenemisen toteuttamalla onnistuneesti lukuisia yhteiskunnalle tärkeitä joukkoliikenteen infrastruktuurihankkeita sekä kehittämällä ja tuottamalla kestäviä liikkumispalveluita. HKL toteuttaa useita raitioverkon kehittämishankkeita sekä kantakaupungissa että seudullisesti, kuten Raide-Jokeri ja Kruunusillat-hankkeet. Lisäksi valmistelemme Länsimetron jatkeen vastaanottoa kunnossapitoon ja liikennöintiin sekä metron kapasiteetin kasvattamista erillisellä kehityshankkeella. Tämän lisäksi HKL kehittää Helsingin liityntäpysäköintiverkostoa entistä käyttäjälähtöisemmäksi.

HKL varmistaa laajenevan toiminnan laadun hyödyntämällä tehokkaasti erilaisia digitaalisia ratkaisuja. Omaisuuden elinkaaren hallintaa parannetaan uuden hankittavan toiminnanohjausjärjestelmän avulla ja valmiuksia tiedolla johtamiseen kehitetään tietovaraston perustamisella sekä anturoinnin ja data-analytiikan kokeiluilla. Turvallisuuden hallintaa parannetaan metron tilannekuvajärjestelmällä ja kuljettajien turvallisuusosaaminen varmistetaan hyödyntämällä ajosimulaattoria koulutuksessa. Lisäksi sisäistä viestintää tehostetaan HKL:lle kehitetyllä mobiilisovelluksella työtyytyväisyyden parantamiseksi.

HKL perustehtävä kestävän liikenteen, erityisesti raidejoukkoliikenteen tuottajana ja operaattorina toteuttaa suoraan kaupungin ilmasto- ja muita ympäristötavoitteita. Käytämme liikenteen sähkön lähteenä vain uusiutuvaa energiaa. Hyödynnämme toteuttamiemme uudisrakennushankkeiden vastuullisuuden kehittämisessä vastuullisuussertifiointeja.

Uudistuvat palvelut

HKL edistää pyöräilyä kaupungissa mm. vastaamalla kaupunkipyöräpalvelun sujuvuudesta ja edelleen kehittämisestä. Kehitämme pyöräilyn palvelutasoa myös lisäämällä laadukkaita pyörien liityntäpysäköintipaikkoja. Autojen liityntäpysäköinnin palvelutasoa kehitetään yhteistyössä HSL:n kanssa tarjoamalla esim. reaaliaikaista liityntäpysäköinnin saatavuustietoa.

Vastuullinen taloudenpito

HKL:llä on liikelaitoksena taloudellisena tavoitteena vähintään nollatulos. HKL tavoittelee tuottavuuden jatkuvaa parantamista kaikissa toiminnoissaan. Toiminnan laajentuminen esimerkiksi Raide-Jokerin osalta raitioliikenteessä ja Länsimetron toisen vaiheen käyttöönotto metroliikenteessä antavat mahdollisuuden tuottavuuden parantamiseen HKL:n operatiivisessa toiminnassa.

Myös toiminnan jatkuva parantaminen ja uuden teknologian sekä tietojärjestelmien käyttöönotto luovat edellytyksiä tuottavuuden parantamiseen. Investoinnit suunnitellaan huolellisesti ja toteutetaan suunnitelmien mukaisesti.

Henkilöstösuunnitelma

HKL:n henkilömäärä on keskimäärin 1 355 henkilöä vuonna 2021. Vuodesta 2020 keskimääräinen henkilöstömäärä nousee 45 henkilöllä. Henkilömäärää nostaa muun muassa valmistautuminen Länsimetron jatkamiseen Kivenlahteen; kuljettajia ja valvomohenkilöstöä tarvitaan vuonna 2021 alkavia koeajoja varten. Myös kunnossapidon henkilöstömäärä on lisääntymässä metroliikenteen laajentumisen myötä. Omaisuudenhallinnassa uusia henkilöitä palkataan projektipäälliköiksi johtamaan investointihankkeita.

Keskimääräinen henkilömäärä kasvaa myös vuosina 2022–2023. Vuonna 2023 henkilömäärä nousee 121 henkilöllä edellisestä vuodesta. HKL varautuu aloittamaan Länsimetron laajennuksen ja Raide-Jokerin liikennöinnin vuoden 2023 aikana.

Talousarvion tavoitteet ja suoritteet

HKL:n sitovat tavoitteet on asetettu asiakas-, luotettavuus- ja talousnäkökulmasta. Luotettavuudessa pyritään saavuttamaan parempi taso kuin keskimäärin viimeisten kolmen vuoden aikana on toteutunut. Asiakastyytyväisyydessä tavoite on asetettu vuoden 2019 toteumien pohjalta.

Vuonna 2021 HKL:n suoritteiden arvioidaan nousevan hieman vuoden 2020 tasosta, mutta supistuvat edellisen normaalin vuoden 2019 tasosta metroliikenteessä noin 4 %:lla. Raitioliikentteessä suoritetaso pysyy samalla tasolla kuin vuonna 2019; raitioliikenteen suoritteissa on mukana Hernesaaren raitiotien ensimmäisen vaiheen käyttöönotto osuudella Hietalahti-Eiranranta sekä linjalla 9 Atlantinkadun radan käyttöönotto. Supistukset suoritteisiin on kohdistettu ruuhka-ajan ulkopuolelle varhaiseen aamuun sekä iltoihin.

Vuonna 2022 raitioliikenteessä varaudutaan Ilmalan liikenteen käynnistämiseen, jolloin linja 9 reitti pitenee Pasilan asemalta Imalantorille. Samalla linjaa 9 jatketaan Länsiterminaali T2:lta uudelle kääntöpaikalle Bunkkerin edustalle. Lisäksi vuonna 2022 linjaa 7 jatketaan Pasilan asemalta Meilahden sairaalalle, samalla linjan 2 päätepysäkki siirtyy Pasilan asemalta Messukeskukselle.

Vuonna 2023 raitioliikenteessä arvioidaan valmistuvan linjan 7 jatke Jätkäsaaren osuudella Länsiterminaali-Melkinlaituri ja Hernesaaren raitiotien toisen vaiheen käyttöönotto osuudella Eiranranta-Hernesaari.

Vuonna 2023 suunnitelmassa on varauduttu Raide-Jokerin käyttöönottoon.

Vuonna 2023 metroliikenteessä varaudutaan Länsimetron jatkeen avautumiseen. Metroliikenteessä suoritetaso nousee noin 13 % edellisen vuoden 2022 tasosta.

Yksikkökustannukset ja tuottavuustoimenpiteet

HKL:n talousarvion tunnusluvuissa esitetään tuottavuuden kehitys vuosina 2019–2023. Tuottavuusmittarin suoritteena käytetään raitio- ja metroliikenteen paikkakilometrejä painotettuna liikennöinti- ja infrakorvauksien mukaan. Panoksena mittarissa käytetään kokonaismenoja ilman korkomenoja ja varauksia sekä länsimetron rahoitusvastiketta.

HKL pyrkii jatkuvasta parantamaan tuottavuutta esimerkiksi uuden teknologian sekä tietojärjestelmien käyttöönotolla. Myös organisaatiorakenteeseen tehdyillä muutoksilla pyritään edistämään tuottavuuden parantamista.

Vuosina 2021–2022 tuottavuuden ennakoidaan heikkenevän. Suoritetasossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia, mutta HKL:lle alkaa kertyä kustannuksia valmistautumisesta Länsimetron jatkeen ja Raide-Jokerin liikennöinnin aloittamiseen. Esimerkiksi Länsimetron koeajoihin tarvitaan kuljettajia ja valvomohenkilökuntaa jo vuonna 2021. Myös HKL:n poistot nousevat selvästi vuosina 2021 ja 2022. Tasoa nostavat esimerkiksi M100-metrovaunujen ja infraomaisuuden peruskorjaukset.

Vuoden 2023 osaltaon varauduttu Länsimetron toisen vaiheen ja Raide-Jokerin käynnistymiseen, joka nostaa vuoden 2023 suoritetasoa. Tuottavuus ei kuitenkaan parane edellisestä vuodesta, koska Länsimetron ja Raide-Jokerin myötä myös varikko- ja pääomakulut nousevat huomattavasti. Länsimetron osalta esimerkiksi Sammalvuoren uuden varikon vuokra nostaa huomattavasti metron liikennöintikustannuksia.

Vuonna 2023 tapahtuvat liikenteen lisäykset mahdollistavat HKL:n operatiivisen toiminnan tehostamisen. Esimerkiksi kunnossapidossa sekä työnjohdossa ja hallinnossa menot nousevat selvästi vähemmän kuin suoritetaso nousee, joka mahdollistaa tuottavuuden paranemisen operatiivisen toiminnan osalta.

Talousarvion vaikutusten arviointi

Lisääntyvä ja esteetön joukkoliikenne mahdollistaa kaikkien sujuvan liikkumisen ikään, kuntoon ja sosiaaliseen asemaan katsomatta. Pyöräilypalvelujen kehittäminen muun joukkoliikenteen kehittämisen ohella arvioidaan edesauttavan ja tukevan kaupunkilaisten hyvinvointia ja sujuvaa liikkumista.

HKL:n merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat positiivisia. HKL tuottaa kestävän liikkumisen palveluja, joiden avulla tuetaan Helsingin seudun kaupunkirakenteen tiivistämiseen liittyvien tavoitteiden sekä hiilineutraaliuden ja muiden ympäristötavoitteiden saavuttamista. HKL:n käyttämä liikennöintisähkö on uusiutuvaa ja raideliikenne vähentää liikenteestä aiheutuvaa melua sekä parantaa ilmanlaatua.

Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet

Kaupunki- strategian teema	Sitova toiminnan tavoite	Sitovan toiminnan tavoitteen mittarit	Kytkeytyminen kaupunkiyhteisiin hankkeisiin ja yhteissuunnittelun teemoihin
Kestävän kasvun turvaaminen	Liikennöinnin luotettavuus ylittää kolmen edellisen vuoden keskiarvon.	Ajettujen lähtöjen osuus tilatuista lähdöistä. Tavoitetasot: Raitioliikenne 99,85 % (2017-2019 keskiarvo: 99,80 %) Metroliikenne 99,85 % (2017-2019 keskiarvo: 99,71 %)	Hiilineutraali Helsinki / Päästövähennysohjelma
Uudistuvat palvelut	Raitio- ja metroliikenteen asiakastyytyväisyys pysyy vähintään vuoden 2019 syksyn tasolla	Asiakkaiden antama liikennöitsijäarvosana HSL:n tuottamassa kyselytutkimuksessa. Raitioliikenne 4,04 (2019: 4,04) Metroliikenne 4,08 (2019 syksy 4,08)	Asiakaskokemus ja asiakastyytyväisyys Palvelujen saavutettavuus
Vastuullinen taloudenpito	Tilikauden tulos vähintään nolla	Tulos vähintään nolla

Suorite-, yksikkökustannus- ja taloustavoitteet

	2019	2020	Ennuste 2020	2021	2022	2023
Suoritetavoitteet
Paikkakilometrit
Raitoliikenne	779	734	755	779	801	931
Metroliikenne	3 477	3 513	3 336	3 336	3 352	3 797
Yhteensä	4 257	4 247	4 091	4 115	4 153	4 728
Liikevaihto	207	224	216	228	244	284
Liikevaihto/henkilö	166	164	165	168	176	188
Liikevaihdon muutos	3,4	5,3	4,0	5,9	6,9	16,2
Resurssit
Henkilöstö keskimäärin	1 250	1 363	1 310	1 355	1 390	1 511
Henkilötyövuodet (oma henkilöstö)	1 217	1 324	1 272	1 320	1 355	1 475
Henkilötyövuodet (ostopalvelut)	636	695	680	701	736	835

Tuottavuusmittari

	2019	2020	Ennuste 2020	2021	2022	2023
Tuottavuus	100		93	91	88	87

Tilankäytön tehokkuuden mittari

	2019	2020	Ennuste 2020	2021	2022	2023
Toimistotilojen pinta-ala suhteessa toimistotilojen henkilömäärään m2/hlo	32	26	26	26	26	26

Yksikkökustannusten kehitys

	2019	2020	Ennuste 2020	2021	2022	2023
Paikkakilometrikustannus	0,055	0,059	0,059	0,062	0,064	0,064

Rahoitus ja investoinnit

HKL nostaa uutta lainaa 643,6 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023. Nostettava laina on kaupungin ulkopuolista lainaa.

Liikennelaitoksen investointisuunnitelma kattaa vuodet 2021–2030. Investointien yhteissumma on 1 677 miljoonaa euroa. Raide-Jokerin rakentamiseen arvioidaan saatavan valtionosuutta yhteensä noin 45 miljoonaa euroa vuosina 21–22. Siten vuosien 2021–2030 nettoinvestointien yhteissumma on 1 632 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiömuotoisena toteutettavan Ruskeasuon varikon investointien arvioidaan olevan suuruudeltaan noin 150 miljoonaa euroa. Myös Koskelan varikon uudistamista on alustavasti suunniteltu tehtäväksi yhtiömuotoisena

Omavaraisuusaste on 35,4 prosenttia vuonna 2021, 32,3 prosenttia vuonna 2022 ja 30,0 prosenttia vuonna 2023.

Vuosien 2021–2030 suurin yksittäinen investointihanke on Kruunusillat-hanke, johon on varattu suunnitelmakaudelle 332,0 miljoonaa euroa, johon sisältyvät uudet raitiovaunut 91,1 miljoonaa euroa ja uusi varikko 89,7 miljoonaa euroa sekä silta- ja ratainvestoinnit 152,2 miljoonaa euroa.

Raide-Jokeri-hankkeeseen on varattu suunnitelmakaudelle 223,3 miljoonaa euroa. Liikennöintiä varten hankittavaan uuteen raitiovaunukalustoon on varattu 87,9 miljoonaa euroa sekä rata- ja varikkoinvestointeihin yhteensä 135,4 miljoonaa euroa; rata- ja varikkovaraus sisältää vain Helsingin kaupungin osuuden vähennettynä valtionosuudella ja Espoon maksuosuudella.

Vihdintien pikaraitiotiehankkeeseen ja läntisen kantakaupungin raitiotiehen on varattu suunnitelmakaudelle 217,7 miljoonaa euroa pääosin vuosille 2024–2028. Liikennöintiä varten hankittavaan uuteen raitiovaunukalustoon on varattu 58,1 miljoonaa euroa ja ratainvestointeihin 159,6 miljoonaa euroa.

Malmin raitiotiehankkeeseen on varattu 202,0 miljoonaa euroa pääosin vuosille 2026–2030. Raitiovaunukalustoon on budjetoitu 69,2 miljoonaa euroa ja raitiorataan 132,9 miljoonaa euroa.

Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehankkeeseen on varattu 82,5 miljoonaa euroa vuosille 2021–2024.

Metron liikenteenohjausjärjestelmän uusimiseen on varattu tehtäviä selvityksiä ja suunnittelua varten 29,7 miljoonaa euroa vuosille 2021–2030. HKL jatkaa liikennöintiohjausjärjestelmän suunnittelu- ja selvittelytyötä. Toteutusaikataulusta voidaan päättää tulevina vuosina, kun esimerkiksi koronan pysyvistä vaikutuksista joukkoliikenteen käyttäjämääriin on saatu pidempiaikaista tietoa.

Vuoden 2021 suurin yksittäinen investointihanke on Raide-Jokerin infran rakentaminen 77,8 miljoonaa euroa. Muita suuria investointikohteita ovat Raide-Jokerin varikko 25,1 miljoonaa euroa, Kruunusillat-hanke 17,5 miljoonaa euroa, M300-metrojunien hankinta 14,4 miljoonaa euroa sekä M100-metrojunien peruskorjaus 10,7 miljoonaa euroa.

Vaikutus kaupungin talouteen

HKL maksaa kaupungille peruspääoman tuottoa 8,4 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa infran korkotulon kaupungille. Koron määrä on 19,4 miljoonaa euroa vuonna 2021. Kaupunki maksaa HKL:lle suoraa tukea 25,8 miljoonaa euroa. Kaupungin tuella HKL kattaa ne menot, joita HKL ei pysty laskuttamaan HSL:ltä tai muulta taholta. Suoran tuen nousu edellisestä vuodesta johtuu pääosin länsimetron vastikkeiden noususta.

Kaiken kaikkiaan HKL:n nettovaikutus kaupungin budjettiin on 2,1 miljoonaa euroa vuonna 2021.

Vuosina 2022–2023 nettovaikutus kaupungin budjettiin tulee olemaan -0,7 miljoonaa euroa ja -4,9 miljoonaa euroa.

HKL:lle maksettavan infratuen lisäksi liikenneliikelaitoksen tekemät investoinnit vaikuttavat kaupungin talouteen vuosittain niiden käyttöönoton jälkeen HSL:n kuntakohtaisen maksuosuuden kautta. HSL:n maksuosuuden kautta Helsinki osallistuu käytön mukaisesti tekemiensä joukkoliikenneinvestointien HSL:lle kohdentuvien infra, operointi- ja yleiskulujen kattamiseen.

Investoinnit

	2019	2020	2021	2022	2023
Investoinnit	138 204	218 495	234 346	258 032	236 098
Rahoitusosuudet	−4 141	−10 461	−26 653	−18 834	0
Investoinnit	134 064	208 034	207 693	239 198	236 098

Suurimmat investoinnit	2019	2020	2021	2022	2023
Raide-Jokeri Infra	50 103	88 382	77 849	52 656	11 226
Raide-Jokerin vaunut	1 553	1 692	1 262	20 417	36 723
Raide-Jokeri ratikkavarikko	239	18 545	25 062	14 089	0
Kruunusillat infra	1 195	4 658	17 500	27 600	31 000
Kalasataman raitiotiet, infra	342	13 000	1 000	37 500	32 500
Herttoniemen metroaseman peruskorjaus	27	148	1 702	18 400	18 900
M300-metrojunat, optiohankinta	72	3 930	14 410	13 620	5 777
M100-metrojunien peruskorjaus	3 532	2 491	10 666	8 775	430
NRV2030 (Kruunuvuoren vaunut)	0	138	9 244	1 934	1 834

Vaikutus kaupunkiin	2019	2020	2021	2022	2023
Perustamislainan korko	0	0	0	0	0
Peruspääoman tuotto	8 442	8 442	8 442	8 442	8 442
Infran korkotulo	19 180	19 165	19 422	19 891	24 150
Perustamislainan lyhennys	0	0	0	0	0
Tuki kaupungilta	−16 000	−19 520	−25 795	−29 049	−37 508
Peruspääoman B korotus	0	0	0	0	0
Netto	11 622	8 087	2 069	−716	−4 915
Pitkäaikaisen vieraan pääoman lisäys	90 000	0	0	0	0
Pitkäaikaisen vieraan pääoman vähennys	1 988	9 210	14 210	14 210	14 210
Pitkäaikaisen vieraan pääoman korko	1 839	2 675	2 446	2 233	2 507

Tulos- ja rahoituslaskelma

1 000 €	Käyttö 2019	Ennuste 2020	Talousarvio 2021	Talous- suunnitelma 2022	Talous- suunnitelma 2023
Tuki infrainvestointien pääomakuluihin	36 369	20 084	25 795	29 049	37 508
Muut myyntitulot	170 847	195 887	202 486	215 017	246 196
Liikevaihto	207 217	215 971	228 281	244 066	283 704
Valmistus omaan käyttöön	5 289	6 132	7 309	7 309	7 309
Liiketoiminnan muut tuotot	22 535	17 518	19 851	19 851	19 851
Varsinaiset kulut	−150 097	−156 737	−165 460	−171 241	−191 763
Poistot	−45 433	−50 198	−54 285	−57 806	−70 146
Liikeylijäämä/alijäämä	39 511	32 687	35 696	42 179	48 956
Rahoitustuotot	36
Rahoituskulut
Korkokulut kaupungin lainasta	−1 839	−2 915	−2 446	−2 233	−2 507
Muut korkomenot	−3 444	−3 191	−4 256	−6 150	−7 868
Korvaus peruspääomalle	−8 442	−8 442	−8 442	−8 442	−8 442
Muut rahoitusmenot	−19 180	−19 165	−19 422	−19 891	−24 150
Satunnaiset erät
Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia	6 642	−1 026	1 129	5 462	5 988
Poistoeron muutos	−1 112	2 871	2 742	2 682	2 638
Varausten muutos	−2 699	−6 629	−3 871	−8 145	−8 626
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)	2 830	−4 784	0	0	0

1 000 €	Käyttö 2019	Ennuste 2020	Talousarvio 2021	Talous- suunnitelma 2022	Talous- suunnitelma 2023
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä/alijäämä	39 511	32 687	35 696	42 179	48 956
Poistot	45 433	50 198	54 285	57 806	70 146
Rahoitustuotot ja -kulut
Korvaus peruspääomalle	−8 442	−8 442	−8 442	−8 442	−8 442
Korkokulut kaupungin lainasta	−1 839	−2 915	−2 446	−2 233	−2 507
Muut	−22 501	−22 388	−23 679	−26 042	−32 019
Investointien rahavirta
Investointimenot	−138 204	−218 495	−234 346	−258 032	−236 098
Rahoitusosuudet investointimenoihin	4 141	10 460	26 653	18 834
Käyttöomaisuuden myyntitulot	4	−32
Toiminnan ja investointien rahavirta	−81 899	−158 927	−152 278	−175 930	−159 964
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys	90 000	20 000
Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys		60 000	191 600	247 228	204 791
Pitkäaikaisten lainojen vähennys	−1 988	−9 210	−14 210	−14 210	−14 210
Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys	−13 085	−13 085	−13 085	−13 085	−13 085
Muut maksuvalmiuden muutokset	6 971	83 782	−12 073	−44 035	−17 530
Rahoituksen rahavirta	81 898	141 487	152 232	175 898	159 966
Vaikutus maksuvalmiuteen	−1	−17 440	−46	−32	2