5 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut
| (Taulukon summat ilmoitettu tuhansina euroina) | Käyttö 2019 | Talous- arvio 2020 | Ennuste 2020 | Ehdotus 2021 | Talous- arvio 2021 | Talous- suunnitelma 2022 | Talous- suunnitelma 2023 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulot yhteensä | 163 601 | 158 800 | 155 800 | 158 800 | 158 800 | 158 800 | 158 800 |
| Menot yhteensä | 1 429 783 | 1 500 417 | 1 538 700 | 1 519 665 | 1 531 094 | 1 546 046 | 1 585 845 |
| Ylitysoikeus | |||||||
| Toimintakate | −1 266 182 | −1 341 617 | −1 382 900 | −1 360 865 | −1 372 294 | −1 387 246 | −1 427 046 |
| Poistot | 11 667 | 12 998 | 12 998 | 12 998 | 12 998 | 12 999 | 13 000 |
| Tilikauden tulos | −1 277 849 | −1 354 615 | −1 395 898 | −1 373 863 | −1 385 292 | −1 400 245 | −1 440 046 |
| Tilikauden ylijäämä (alijäämä) | −1 277 849 | −1 354 615 | −1 395 898 | −1 373 863 | −1 385 292 | −1 400 245 | −1 440 046 |
| Muutos, % | |||||||
| Tulot | −2,9 | −1,9 | 0,0 | 0,0 | −0,0 | 0 | |
| Menot | 4,9 | 2,6 | 1,3 | 2,0 | 1,0 | 2,6 |
Talousarvion 2021 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä
Sosiaali- ja terveystoimialan viisi keskeisintä painopistettä vuonna 2021 ovat:
- Otamme käyttöön asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin huhtikuussa 2021.
- Parannamme palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.
- Järjestämme ja tuotamme asiakkaille yhteensopivia, integroituja palveluja sekä rakennamme asiakkaille ehyitä palveluketjuja.
- Lisäämme oikea-aikaisia, ennaltaehkäiseviä, matalan kynnyksen palveluja kuntalaisille/asiakkaille.
- Laajennamme digitaalisia ratkaisuja asiakkaiden palveluihin ja johtamiseen.
Vuonna 2021 toiminnan keskiössä ovat akuutin koronaepidemian hoito, koronan myötä syntyneen hoito- ja palveluvelan hallittu purkaminen sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönotto. Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta parannetaan muun muassa terveysasemien palveluhankinnalla ja palvelusetelin käytön laajentamisella. Toimiala panostaa asiakkaille yhteensopivien ja integroitujen palvelujen sekä ehyiden palveluketjujen kehittämiseen. Kehittämistyötä tehdään valtionavustuksilla rahoitettavissa Rakenneuudistus -hankkeessa ja Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa. Palveluketjujen kehittämisessä painopisteinä ovat muun muassa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, lähisuhdeväkivalta ja päihteiden käyttö lapsiperheissä sekä perhekeskus-, terveys- ja hyvinvointikeskus sekä senioripalvelut toimintamallien palvelujen integraatio. Toimialalla lisätään oikea-aikaisia, ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluita asiakkaille esimerkiksi ikääntyneiden kotona asumista tukevissa ja suunterveyden palveluissa. Digitaalisia ratkaisuja otetaan käyttöön entistä laajemmin sekä asiakkaiden palveluissa että johtamisessa. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti muuttaa toimialalla työn tekemisen tapaa ja tarjoaa uusia työkaluja esimerkiksi kotihoitoon ja asiakkaan asiointiin ammattihenkilöstön kanssa.
Toiminnan kuvaus
Toimialan palvelukokonaisuudet ovat perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys- ja päihdepalvelut, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut sekä hallinto.
Perhe- ja sosiaalipalvelujen palveluja ovat lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys, lastensuojelu, nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö sekä vammaistyö.
Terveys- ja päihdepalvelujen palveluja ovat terveysasemat ja sisätautien poliklinikat, psykiatria- ja päihdepalvelut sekä suun terveydenhuolto.
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen palveluja ovat selvitys, arviointi ja sijoitus, etelän, idän, lännen ja pohjoisen palvelualueet sekä Helsingin sairaala. Palvelualueet tuottavat alueillaan muun muassa iäkkäiden neuvontapalveluja sekä kotihoidon, ympärivuorokautisen hoivan, gerontologisen sosiaalityön ja omaishoidon palveluja.
Toimialan hallintoon kuuluvat hallintopalvelut, talous- ja suunnittelupalvelut, henkilöstö- ja kehittämispalvelut, tietohallintopalvelut, viestintäpalvelut ja osallisuus, hankintapalvelut sekä tukipalvelut.
Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain
(Summat ilmoitettu tuhansina euroina)
| 5 10 01 | Menot € | Osuus ta-kohdan menoista % | Muutos ed. vuoteen € | Muutos ed. vuoteen % | Keskeisin selittävä tekijä |
|---|---|---|---|---|---|
| Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä | 1 531 094 | 100 % | 30 667 | 2,0 % | |
| Perhe- ja sosiaalipalvelut | 421 028 | 28 % | 4 973 | 1,2 % | palkan-korotukset, kustannus-tason muutos |
| Vammaispalvelu | 1 165 | Asu-hanke, kehitys-vammaisten ryhmäkotien kokovuotis-taminen | |||
| Terveys- ja päihdepalvelut | 307 104 | 20 % | 6 463 | 2,1 % | palkan-korotukset, kustannus-tason muutos |
| Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka | 1 958 | terveysasemien palveluhankinta | |||
| Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut | 531 155 | 35 % | 21 707 | 4,1 % | palkan-korotukset, kustannus-tason muutos |
| SAS-palvelu (sijoitus, arviointi ja selvitys) | 15 000 | ikääntyneiden palveluasumisen kilpailutus | |||
| Hallinto | 41 986 | 3 % | 872 | 2,1 % | palkan-korotukset, kustannus- tason muutos |
| Toimialan yhteiset | 229 821 | 15 % | -3 338 | -1,4 % | tuottavuus |
Toimintaympäristön keskeiset muutokset
Vuoden 2020 alkupuolella Suomeen levisi koronapandemia, jolla on ollut merkittäviä vaikutuksia sosiaali- ja terveystoimialan palveluihin ja vuoden 2021 aikana toimialalla keskitytään muun muassa syntyneen hoito- ja palveluvajeen purkamiseen sekä akuutin tautitilanteen vaatimiin palveluihin (esimerkiksi testaus ja jäljitys) ja muihin tarvittaviin toimiin.
Lainsäädäntö
Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmassa Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta (10.12.2019) julkisen talouden kestävyyteen pyritään muun muassa palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisella.
Hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen koottaisiin kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille 1.1.2023 alkaen. Uudistukseen valmistautuminen on alkanut sosiaali- ja terveystoimialalla vuonna 2020 ja jatkuu tiiviinä vuonna 2021.
Sote-uudistuksen myötä noin 100 lakia tulee uudistettavaksi. Lakiuudistusten aikatauluista ei tällä hetkellä ole varmuutta, koska koronapandemiatilanne aiheuttaa siihen muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta merkittäviä lakihankkeita ovat mielenterveys- ja päihdelainsäädännön, vammaispalvelulain (ja siten myös nykyisten erityishuoltopiirien tarkastelu), vanhuspalvelulain, asiakasmaksulain ja palvelusetelilain uudistaminen, laki ihmiskaupan uhrien auttamisesta sekä äitiys- ja isyyslakien yhdistäminen. Meneillään on myös asiakastietolain uudistus sekä jo pitkään valmisteilla ollut lainsäädäntö, jolla vahvistetaan ihmisten itsemääräämisoikeutta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Hallitusohjelmaan sisältyy yksityiskohtaisia sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen liittyviä toimia. Hoivahenkilöstön sitovaa vähimmäismitoitusta ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä tiukennetaan vuodesta 2020 alkaen asteittain 0,7 työntekijään asiakasta kohti. Hoitotakuuta aiotaan tiukentaa perusterveydenhuollossa siten, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon (seitsemän päivää) sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Lastensuojeluun aiotaan säätää asteittain kiristyvä vähimmäishenkilöstömitoitus niin, että vuonna 2024 mitoitus on 30 asiakasta ammattilaista kohden.
Alustavan arvion mukaan hoivahenkilöstön sitova vähimmäismitoitus lisäisi ympärivuorokautisen hoivan kustannuksia noin 9 miljoonaa euroa vuoteen 2023 mennessä. Seitsemän päivän perusterveydenhuollon hoitotakuun arvioidaan lisäävän kustannuksia lähes 30 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitusohjelmaan sisältyy uudistuksiin kohdennettavaa lisärahoitusta, joka kuitenkin vaikuttaa riittämättömältä arvioituihin kustannuksiin nähden.
Hallitusohjelmaan sisältyy myös sosiaaliturvauudistuksen käynnistäminen, jonka yhteydessä toteutetaan toimeentulotuen kokonaisuudistus.
Sote-uudistukseen liittyen toimialalle on myönnetty sosiaali- ja terveysministeriöstä valtionavustusta Rakenneuudistus -hankkeeseen 12,1 miljoonaa euroa (2020–2021) sekä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan 6,6 miljoonaa euroa (2020–2022). Sosiaali- ja terveystoimiala on hakenut valtionavustusta myös joihinkin muihin hankkeisiin.
Rakenneuudistus -hankkeen tavoitteita ovat:
- uuden sote-ratkaisun mukaisen järjestäjäroolin ja organisoitumisen varmistaminen
- järjestäjästrategian laatiminen sekä johtamismallien ja päätöksentekojärjestelmän kehittäminen
- palveluverkon ja sen toimijoiden hallinnan ja ohjauksen mallien kehittäminen
- palveluketjujen johtamisen ja ohjauksen kehittäminen uusien toimintamallien mukaisesti
- tiedolla johtamisen tiekartan laatiminen, tiedolla johtamisen kyvykkyyksien vahvistamisen suunnittelu ja tietoallasratkaisun toteuttaminen
- digitaalisten välineiden kehittäminen ja käyttöönotto uusien toimintatapojen ja prosessien yhtenäistämisen tukemiseksi
Lisäksi rakenneuudistus -hankkeessa kehitetään ja ohjataan yhteistyöaluetasolla erikoissairaanhoidon järjestämistä yhteistyössä Uudenmaan tulevien hyvinvointialueiden kanssa. Valmisteltavia kokonaisuuksia ovat mm. toiminnan ja talouden jatkuva seuranta, tietojohtamisen kehittäminen, palveluintegraatio ja alueellisten erikoissairaanhoidon rakenteiden suunnittelu. Tärkeimpiä tavoitteita ovat:
- parantaa HUS-yhtymän ja jäsenkuntien/maakuntien ja viranhaltijoiden johdon vuoropuhelua sekä selkiyttää ja systematisoida näiden tahojen välisiä yhteistyökäytäntöjä
- vahvistaa kuntien/maakuntien roolia strategisesti merkittävien asioiden (mm. strategisten tavoitteiden ja merkittävien kehittämishankkeiden) suunnittelussa ja seurannassa
- varmistaa, että strategisesti merkittävien asioiden valmistelussa huomioidaan sekä toiminnallinen että taloudellinen näkemys
- kehittää yhteistä tietopohjaa jatkuvan seurannan tarpeisiin sekä muodostaa toimintamalli toiminnan ja talouden seurantaan sekä operatiivisella että strategisella tasolla
- kehittää palveluintegraatiota perus- ja erityistason välillä.
- Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteet ovat:
- Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus
- Ennaltaehkäisy ja ennakointi
- Laatu ja vaikuttavuus
- Monialaisuus ja yhteen toimivuus ja
- Kustannusten nousun hillintä.
Lisäksi jatketaan käynnissä olevia toimialan kehittämisprojekteja kolmen toimintamallin (terveys- ja hyvinvointikeskus, perhekeskus ja senioripalvelut) mukaisesti ja palvelujen integraatiota vahvistaen.
Sosiaali- ja terveystoimialalla edistetään työllisyyden kuntakokeilussa maahanmuuttajien kotoutumista laajentamalla maahanmuuttoyksikön asiakaskriteerejä koskemaan kaikkia kotoutuja-asiakkaita ja kehittämällä maahanmuuttajien palveluja monialaisessa yhteistyössä.
Helsingin kaupungin ja Maahanmuuttoviraston välinen sopimus turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnasta päättyy 24.10.2021. Maahanmuuttovirasto järjestää Helsingin vastaanottokeskuksen asiakkaana olevien turvapaikanhakijoiden palvelut jatkossa ja siirtoa valmistellaan yhteistyössä Maahanmuuttoviraston ja kaupungin kesken. Vakinaisella henkilöstöllä säilyy palvelussuhdeturva.
Väestö- ja asiakasmäärän kehitys
Väestö kasvaa Helsingissä vuonna 2021 viimeisimmän ennusteen mukaan kokonaisuudessaan 0,74 prosenttia kuluvan vuoden tasosta. Ikäryhmittäin suurinta kasvu on ikääntyvissä, 75–84 -vuotiaissa, jossa arvioitu väestökasvu ensi vuonna on noin 5 prosenttia. Väestönkasvun painottuminen 75 vuotta täyttäneeseen väestöön tuottaa palvelutarpeen kasvua ikääntyneiden palveluissa.
Muiden muutosten vaikutukset palvelutuotantoon
Koronapandemia, valmistautuminen sote-uudistukseen ja sen toimeenpanoon liittyvä hanketyö ovat vaikuttaneet merkittävästi palvelustrategisten linjausten valmisteluun. Näissä olosuhteissa tärkeimmät periaatteet ovat toisiinsa vahvasti linkittyvät palvelujen järjestämisen konkretisointi ja kehittäminen sekä palvelujen saatavuuden ja integraation varmistaminen.
Rakenneuudistus-hankkeessa järjestäjän roolin konkretisoiminen on yksi keskeisistä tavoitteista. Vuoden 2021 aikana laaditaan järjestäjän visio ja strategia, joiden avulla valmistaudutaan sote-uudistuksen läpivientiin. Strategiassa määritellään painopisteet, palvelulupaukset sekä tavoitteet mm. palvelujen tuotannon, hankintojen, palvelurakenteen ja talouden osalta. Tätä varten laaditaan taustaselvityksiä koskien asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia, palvelutarvetta ja palvelujärjestelmää. Valmistelutyö linkittyy vahvasti myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteisiin.
Tuotantotapojen arvioinnin ja oman tuotannon läpivalaisun systemaattinen kehittäminen järjestämistehtävän tukena sisältää sekä tarkemman suunnitelman Make or Buy -analyyseistä vuodelle 2021 että kunkin palvelujen osalta tilannekatsauksen (ns. mini-MoB -analyysimallin kehittämisen). Laajat MoB-analyysit kohdistuvat strategisesti merkittäviin kokonaisuuksiin kuten palvelujen elinkaareen tai palveluverkkoon liittyviin tarkasteluihin, tulevien merkittävien hankintojen valmisteluun sekä haastavassa tilanteessa olevien palvelujen tarkasteluun (mm. pandemian aiheuttama hoito- ja palveluvelka tietyissä palveluissa).
Palvelutuotannon ohjauksen ja hallinnan kehittäminen oman ja ulkoisen toiminnan sekä erikoissairaanhoidon osalta liittyy järjestämistoiminnan kehittämiseen. Kokonaisvaltainen palvelutuotannon hallinta ja ohjaus edellyttävät nykyistä selkeämpien prosessien, vastuiden ja välineiden määrittelyä ja niiden kehittämistä. Järjestäjästrategian painopisteet ja tavoitteet sekä tiedolla johtamisen suunnitelma ohjaavat osaltaan palvelutuotannon hallinnan ja ohjauksen prosessien määrittelyä ja kehitystä.
Strategisen tuottajaohjauksen kehittämissuunnitelmaluonnoksen toimenpiteet konkretisoivat ulkoisen palvelutuotannon ohjauksen kehittämisen tavoitteet:
- tuottajaohjauksen perusprosessien ajan tasalle saattaminen
- hankinta-asiantuntemuksen kasvattaminen
- hankintaa ja sopimushallintaa tukevien tietojärjestelmien käyttöönotto tai käytön tehostaminen
- hankintojen tiedolla johtamisen mahdollistaminen sekä tiedolla johtamisen kehittäminen
- tuottajaohjaukseen liittyvän yhteistyön lisääminen ylittäen palvelukokonaisuus- ja yksikkörajat sekä sidosryhmät
- hankintojen vaikuttavuuden kasvattaminen
- hankintoihin liittyvien riskien tunnistaminen ja pienentäminen
- merkittävimpien sisäisten ja ulkoisten palvelu- ja materiaalituottajien analysointi, validointi ja tarvittavien toimenpiteiden toteutus.
Tavoitteet ja suoritteet
Sosiaali- ja terveystoimialalla on neljä sitovaa toiminnan tavoitetta:
- parannamme asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä
- edistämme helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä
- palvelumme ovat lähellä kaupunkilaisia ja helposti saatavissa
- toimintamme on taloudellisesti kestävää ja tuottavaa.
Tavoitteiden mittarit kytkeytyvät vuoden 2021 toiminnan painopisteisiin, kuten lasten ja mielenterveyspalvelujen sekä lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä palveluketjujen toimeenpano, psykiatristen avohoidon potilaiden sairaalapäivien määrä, kotihoidon liikkumissopimukset, asiakaskokemuksen parantaminen, henkilökohtaisen avun projekti, terveysasemien hoitotakuu, suun terveydenhuollon yhteydensaanti, kotihoidon etähoito, ympärivuorokautinen hoito sekä sähköinen asiointi.
Toimiala on asettanut kaksi muuta toiminnan tavoitetta, jotka liittyvät lapsiperheiden sosiaalineuvontaan ja tehtävien täyttöasteeseen. Lisäksi toimiala osallistuu kaupunkiyhteisten hyte-tavoitteiden toteuttamiseen. Lasten ja nuorten harrastamisessa tuetaan vähävaraisten perheiden tai syrjäytymisrikissä olevien lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa sekä kannustetaan vanhempia tukemaan lasten harrastustoimintaa ja osallistutaan kaupunkiyhteisen toimintamallin ja koordinaatiorakenteen kehittämiseen. Ikäihmisten liikkumisen edistämisessä panostetaan liikkumissopimuksen käytön laajentamiseen sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluihin, lisäämällä muun muassa etäpalveluiden käyttöä kotihoidon ja palvelukeskusten asiakkaille sekä vahvistamalla Seniori-infon edellytyksiä antaa tietoa ja ohjausta liikkumiseen.
Toimialan vuoden 2021 suoritetavoitteet pohjautuvat vuoden 2020 ennustettuun tasoon. Lisäksi suoritteissa on huomioitu toiminnallisia muutoksia, kuten asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönotto ja digitalisaation lisääminen. Koronaepidemia aiheuttaa epävarmuutta suoritetavoitteisiin, koska epidemiatilanteen pahentuessa vuoden 2020 hoito- ja palveluvaje kasvaa ja purkaminen kohdistuu arvioitua enemmän vuodelle 2021.
Suurimmat nousut suoritemäärissä tapahtuvat hammashoidon muussa asioinnissa (+33 prosenttia), sosiaalihuoltolain mukaista erityistä tukea tarvitsevien lasten määrässä (+12,5 prosenttia) ja lastensuojelun avohuollon lapsissa (+10 prosenttia). Hammashoidon muu asiointi kasvaa digipalveluiden kehittymisen myötä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvaa, koska on havaittu tarve sosiaalihuoltolain mukaiselle perhetyölle ja sen vuoksi kehitetty palvelutuotantoa. Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät ovat kääntyneet usean vuoden laskun jälkeen kasvuun. Varhaisempi perheiden tuki ei ole riittänyt ehkäisemään sosiaalihuoltolain perhesosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon lasten määrien nousua. Suoritteet laskevat merkittävimmin hammashuollon käynneissä (-16,3 prosenttia), päihdehuollon laitoshoidon hoitovuorokausissa (-12,5 prosenttia) sekä sosiaalihuoltolain palvelutarpeen arviointien määrä perhe- ja sosiaalipalveluissa (-11,8 prosenttia). Palvelutarpeen arviointien määrä laskee osaksi koronaepidemian vuoksi ja osaksi Apotin käyttöönoton aiheuttaman suoritevähenemän vuoksi.
Riskit ja epävarmuustekijät
Koronapandemia lisää merkittävästi toimialan tehtäviin liittyviä epävarmuustekijöitä. Moni asiakas ja potilas siirtää palveluun hakeutumistaan tartuntapelon vuoksi. Toimialan henkilöstöä on pandemiasta johtuen keskitetty tarvittaviin tehtäviin, mikä aiheuttaa palvelutarjonnan vähentymistä erityisesti kiireettömässä hoidossa. Suurin hoitovelka syntyy suun terveydenhuoltoon sekä terveydenhuollon kiireettömän hoidon piiriin kuuluviin toimenpiteisiin ja vastaanottoihin.
Osa hoito- ja palvelukäynneistä on mahdollista toteuttaa etäpalveluna, mutta esimerkiksi sosiaalihuollon ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta on välttämätöntä, että tarvittavat tapaamiset ja hoito pystytään järjestämään lähikohtaamisina.
Pandemian hoitoon liittyvät tehtävät kuormittavat vuonna 2021 ensi sijassa epidemiologista toimintaa, epidemiaterveysasemia (Laakso ja Malmi) sekä neuvonta- ja viestintäpalveluja. Mikäli tartunnan saaneiden osuus kasvaa merkittävästi, lisääntyy samalla sairaalatoiminnan ja pandemian hoitoon liittyvän oheistoiminnan kuormitus. Laakson sairaala toimii epidemiasairaalana ja tarvittaessa käyttöön otetaan Herttoniemessä sijaitseva varasairaala. Tartuntojen lisääntyessä on tärkeää turvata henkilöstön toimintakyky, jotta tarvittavia palveluja pystytään kohtuudella tarjoamaan.
Koronapandemian jälkeisiä kaupungin palautumisohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä, kuten digitaalisuuden lisäämistä ja palvelujen saatavuuden turvaamista, toteutetaan osana sosiaali- ja terveystoimen normaalia toimintaa.
Koko toimialan osalta henkilöstön saatavuus on keskeinen epävarmuustekijä. Tilannetta pyritään parantamaan jatkuvalla rekrytoinnilla, mutta haasteena on, että koulutettua työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Lakiuudistukset lisäävät myös henkilöstön tarvetta.
Kaupunkistrategian toteuttaminen
Kestävän kasvun turvaaminen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) on keskeinen osa kaikkia sosiaali- ja terveystoimialan palveluja ja hankkeita. Toimiala määrittelee vuonna 2021 HYTE-valmistelua tukevat rakenteet osana palvelujen kehittämistä sekä kytkee kaupungin hyvinvointisuunnitelman ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusuudistus -ohjelman toimenpiteet eheäksi kokonaisuudeksi.
Lasten ja nuorten mielenterveyden palveluja on kehitetty yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalvelujen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) kanssa. Kehittämisessä on hyödynnetty ilmiöpohjaista palveluketjumallinnusta ja rakennettu palvelujen kokonaisuutta huomioiden eri ikäryhmien ja eri palvelutarvetasojen tarpeet sekä palvelujen yhteensovittaminen. Toimialoilla otetaan vuonna 2021 käyttöön sovittuja toimintamalleja ja palveluja, koulutetaan henkilöstöä yhdessä sovittuihin työmenetelmiin sekä toteutetaan seurantaa ja arviointia tiedolla johtamisen tukemiseksi.
Lähisuhdeväkivalta- ja päihteet lapsiperheissä -palveluketjut otetaan käyttöön, jotta lapset ja perheet saisivat oikea-aikaisesti apua ja tukea lähisuhdeväkivallan ja päihteiden käytön aiheuttamiin ongelmiin. Henkilöstöä koulutetaan päihteiden käytön ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen, siihen puuttumiseen ja hoitoon sekä kehitetään palveluketjujen tiedolla johtamista. Palveluaukkoja korjataan ottamalla käyttöön esimerkiksi maahanmuuttajaperheille kohdennettuja vanhemmuustaitoja vahvistavia hoitomenetelmiä. Lapsiperheiden palveluiden ja lastensuojelun tilannearviointiosaamista vahvistetaan oikea-aikaisen tuen varmistamiseksi.
Helsinki Lapset SIB -vaikuttavuusinvestointihankintaa (1.4.2019‒31.3.2031) jatketaan Mellunkylän ja Vuosaaren alueilla. Tavoitteena on ehkäistä lastensuojelun tarvetta kohdentamalla pitkäkestoista ja ennaltaehkäisevää Perheen mukana -palvelua asiakasanalyysin pohjalta valikoituneille perheille. Tulosperusteisessa rahoitussopimuksessa sijoittajat kantavat hankkeen taloudellisen riskin ja kunta maksaa toimenpiteiden mitattavista ja todennettavista tuloksista.
Kaupunki osallistuu Helsingin poliisin uuden ihmiskauppayksikön moniammatilliseen yhteistyöhön.
Nuorten saamia digitaalisia palveluja, kuten monialaista chattia ja kasvokkain tehtävää työtä nuorten erilaisissa ja muuttuvissa toimintaympäristöissä parannetaan. Lastensuojelua kehitetään systeemisen mallin pohjalta yhdessä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Yli 18-vuotiaiden lastensuojelun jälkihuolto keskitetään kokonaisuudessaan nuorten palveluihin ja aikuissosiaalityöhön. Jälkihuollossa toteutetaan seurantatutkimusta nuorten hyvinvoinnista ja palveluista Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa.
Liikkumisohjelma kytketään kaikkiin kaupungin palveluihin sekä kaikkien ikäryhmien palveluihin. Liikkumisen roolia vahvistetaan osana hoitoketjuja ja palveluohjausta. LiiKu-tuki on helsinkiläisten tarpeesta lähtevä monialaisesti liikunnan, kulttuurin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoin toteutettu tukimuoto, jota tarjotaan kaupunkilaisille, joilla esiintyy paljon terveys- ja hyvinvointiriskejä. LiiKu-tukea kehitetään sosiaali- ja terveystoimen ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyönä. LiiKu-tuki mahdollistaa terveyden ja hyvinvoinnin riskiryhmissä oleville asiakkaille yhdenvertaisen liikkumiseen ja kulttuuriin osallistumisen tarjoamalla heille palveluohjausta liikunnan ja kulttuurin palveluihin. Palvelutarjottimen laajentamiseksi toimialat ja kanslia kehittävät yritysyhteistyötä.
Henkilökunnan tietoisuutta liikkumisen hyödystä ja mahdollisuuksista lisätään vahvistamalla säännöllistä viestintää toimialalla sekä yhdessä henkilöstön kanssa kehitetään aktiivisia toimintatapoja työn arkeen liikkumisen tueksi.
Uudistuvat palvelut
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa edistetään palvelujen integraatiota perhekeskus-, terveys- ja hyvinvointikeskus- sekä senioripalvelut -toimintamalleilla. Integraatiosta hyötyvät erityisesti paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat. Ehyiden palveluketjujen rakentamista jatketaan monialaisena yhteistyönä tarvittaessa yli organisaatiorajojen asiakkaille yhteensopivina, integroituina palveluina. Sosiaali- ja terveystoimialalla jatketaan terveysasemapalvelujen parantamista Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen tavoitteiden mukaisesti ja toimialalla analysoidaan terveysasemapalvelujen kehittämiskohteet ja niitä tukevat rakenteet.
Ennaltaehkäiseviä, liikkuvia ja matalan kynnyksen palveluja lisätään. Kotiin vietävien palvelujen kehittämistä jatketaan ja aukioloaikoja laajennetaan mahdollisuuksien mukaan. Palveluseteleiden käyttöä lisätään ja terveysasemapalveluja hankitaan lisäpalveluna.
Perhekeskus-, terveys- ja hyvinvointikeskus- ja senioripalvelut -toimintamallien välillä kehitetään asiakasohjausta ja konsultaatiokäytäntöjä. Vahvistetaan yhteistyötä erikoissairaanhoidon sekä muiden toimialojen kanssa esimerkiksi yhteisten palveluketjujen kehittämisellä ja käyttöönotolla. Konsultaatioihin määritellään yhteinen malli sekä kehitetään esihenkilöverkostojen sujuvaa toimintaa ja palvelukonseptien yhteistä viestintää.
Palvelujen ja toimintatapojen systemaattista kehittämistä jatketaan hyödyntämällä Leania ja nelimaalin mukaisia asiakaskokemus ja saatavuus-, vaikuttavuus-, tuottavuus- ja henkilöstökokemusnäkökulmia. Leania hyödynnetään myös johtamisessa.
Perhekeskus-, terveys- ja hyvinvointikeskus- ja senioripalvelut -toimintamalleihin liittyviä rakennushankkeita edistetään. Kampin perhekeskus avataan ja Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskukseen kuuluva Kontulan rakennus remontoidaan. Haagan ja Malmin perhekeskuksen ja terveys- ja hyvinvointikeskuksen osalta tehdään tarveselvitys. Myös uuden Malmin sairaalan tarveselvitys käynnistetään ensi vuoden aikana. Uusia seniorikeskuksia suunnitellaan Vuosaareen, Pohjois-Haagaan, Ruoholahteen ja Laajasaloon. Koskelan Muistikylä-ideologian mukaisen seniorikeskuksen rakentamisen aloittamisen tavoiteaikataulu on loppuvuosi 2021.
Myönteisen erityiskohtelun määrärahan kohdentamista jatketaan alueille, joissa on sosioekonomisin mittarein suurempaa palvelujen tarvetta.
Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan nivomalla työkyvyn tukea osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta sekä kehittämällä tuetun työllistymisen, työvalmennuksen ja työhönvalmennuksen menetelmiä. Helsinki on hakenut mukaan sosiaali- ja terveysministeriön Työkykyhankkeeseen.
Helsinki on mukana Uudenmaan kehittämishankkeessa, jossa kehitysvammaisten terveyspalvelujen uudistamisella tavoitellaan kehitysvammaisten henkilöiden palvelujen saatavuuden turvaamista. Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat kehitysvammaisten terveydenhoidon hoitopolkujen ja hoidon porrastuksen suunnittelu, kehitysvammapsykiatrian sekä kehitysvammapoliklinikkatoiminnan yhtenäistäminen Uudellamaalla ja toimivien konsultaatiokäytäntöjen rakentaminen.
Hävikkiruokaterminaali otetaan käyttöön sekä jatketaan ruoka-aputoiminnan kehittämistä osallisuutta ja ihmisten toimijuutta vahvistavaksi yhdessä ruoka-aputoimijoiden kanssa. Palveluohjausta parantamalla edistetään ruoka-avun käyttäjien kiinnittymistä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Asunnottomuuden puolittamisen toimenpidesuunnitelmaa toteutetaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimen paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palveluja. Asumisneuvontapalvelua laajennetaan perustamalla matalan kynnyksen asumisen neuvontapiste sekä lisäämällä kaupunkitasoista asumisneuvontaa digitaalisia palveluja hyödyntäen.
Edistetään mielenterveyskuntoutujien asumisketjua sairaala-palveluasuminen-tukiasuminen-tavallinen asuminen.
Toimialan yksi keskeisiä tavoitteita on hyvän asiakaskokemuksen tarjoaminen helsinkiläisille. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kerätään asiakaspalautetta kaikista palveluista monien eri kanavien kautta. Tavoitteena on hyödyntää saatua palautetietoa entistä systemaattisemmin mm. tekoälyn avulla ja näin vahvistaa tiedolla johtamista paremman asiakaskokemuksen aikaan saamiseksi.
Uusien toimintamallien ja palvelupisteiden suunnittelussa huomioidaan asiakkaiden tarpeet ja toiveet entistä varhaisemmassa vaiheessa. Asukkaita kutsutaan mukaan kumppaneiksi palvelujen kehittämiseen. Asiakasraadit, kokemusasiantuntijat ja lakisääteiset neuvostot ovat vahvasti mukana uusien palvelujen suunnittelussa. Lisäksi hyödynnetään erilaisia digitaalisia osallisuuden välineitä, kuten kerrokantasi.hel.fi -alustaa.
Helsingissä toteutetaan osallistuvan budjetoinnin toinen kierros 2020−2021. Sosiaali- ja terveystoimiala tulee keskittymään erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kuulemiseen osallistuvan budjetoinnin ideoinnissa ja yhteiskehittämisessä. Tavoitteena on luoda puitteet kaikkien kaupunkilaisten yhdenvertaiselle mahdollisuudelle olla mukana vaikuttamassa osallistuvan budjetoinnin toteutumiseen.
Etäpalvelujen käyttöä lisätään ja etäyhteyksiä hyödynnetään myös moniammatillisessa yhteistyössä. Johtamisessa käytetään digitaalisuutta aiempaa enemmän ja palveluissa vahvistetaan tietojohtamista.
Apotti-järjestelmän käyttöönotto siirtyi lokakuusta 2020 huhtikuulle 2021 koronapandemian takia. Käyttöönoton siirtyminen aiheuttaa osin kustannusten siirtymistä vuodelta 2020 vuoteen 2021, mutta se aiheuttaa myös uusia kustannuksia mm. hankkeen uudelleen suunnittelusta syntyvien kustannusten muodossa.
Apotin käyttöönoton jälkeen monet tällä hetkellä käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät jäävät määräajaksi ns. katselukäyttöön. Järjestelmissä olevaa tietoa tarvitaan vielä, mutta uutta tietoa tai muutoksia tietoihin ei tallenneta. Osa tietojen siirrosta Apottiin ja kansalliseen arkistoon ajoittuu Apotin käyttöönoton jälkeiseen aikaan. Järjestelmien katselukäytöstä aiheutuu kustannuksia, jotka ovat alhaisempia kuin normaali käytössä, mutta kustannukset ovat tilapäisesti osin päällekkäisiä Apotin kustannusten kanssa.
Digitalisaatiota ja tiedolla johtamista edistetään vahvasti. Tietojohtamisen tietoalusta ja tietoallasratkaisu mahdollistavat johtamisen tarvitsemien tietojen keräämisen, yhdistelyn ja muokkaamisen johtamisen tarpeisiin. Samalla mahdollistetaan asiakkaiden palveluissa tarvittavien tietojen saatavuus ja hyödynnettävyys, kun siirrytään vanhoista järjestelmistä uuden yhtenäisen Apotti-järjestelmän käyttöön.
Helsinki kehittää tietoon perustuvia ennakoivia palveluja, joilla asiakas voi saada palvelun ilman, että hänen tarvitsee erikseen hakea sitä. Tähän kytkeytyy oleellisesti kansalaisen oikeus hallita omia tietojaan ja tietoja itsestään. My data -periaatteen kehittämien ja tietoon perustuvien ennakoivien palvelujen tarjoaminen sosiaali- ja terveystoimialalla toimii myös ennalta ehkäisevästi, kun ongelmat eivät pääse kasautumaan. Sosiaali- ja terveystoimialan tiedolla johtaminen ja tietoallasratkaisu kytketään osaksi kaupungin datastrategian kehittämistä.
Apotissa kotihoidon mobiilisovellus mahdollistaa reaaliaikaisen näkyvyyden asiakastietoihin ja asiakastietojen dokumentoinnin asiakkaan luona. Tämä parantaa potilasturvallisuutta ja varmistaa asiakkaan osallistumista sekä tiedonsaantia. Lisäksi se säästää ammattilaisten aikaa jälkikäteen kirjauksilta. Kotihoidon kaikki mobiilipuhelimet uusitaan Apotti-järjestelmän käyttöön sopiviksi.
Osana Apottia otetaan käyttöön kansalaisille tarkoitettu sähköinen asiakkaan asiointiportaali Maisa. Maisa mahdollistaa turvallisen kaksisuuntaisen viestinnän kansalaisen ja ammattihenkilöstön välillä ja monien uudenlaisten digitaalisten palvelujen toteuttamisen.
Omaolon ja Terveyshyötyarvion kehittämistä jatketaan. Omaolo tuo merkittävää hyötyä kansalaisille mahdollistamalla Käypä hoito -suosituksiin perustuvan laadukkaan oirearvion tekemisen ja toimenpidesuositusten antamisen itsepalveluna. Samalla se säästää niukkoja ammattilaisresursseja niitä kriittisemmin tarvitsevien kansalaisten käytettäväksi. Omaolo-palvelua hyödynnetään uutena muun muassa suun terveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa. Terveyshyötyarvion kehittäminen mahdollistaa kansalaisen terveys- ja riskitietoihin perustuvan ennakoivan puuttumisen, ohjeet ja oikea-aikaisen tuen ja palvelun.
Erilaiset pikaviestintäratkaisut ja robottiratkaisujen käyttö asiakaspalveluissa lisääntyy ja korvaa osin puhelimitse tapahtuvia yhteydenottoja. Asiakas hyötyy ajasta ja paikasta riippumattomista palveluista samalla kuin palvelujen järjestäjä tai tuottaja säästää kustannuksissa. Myös puhelimitse annettavia palveluja tarvitaan tulevaisuudessa, ja takaisinsoittoon perustuva palvelumalli otetaan käyttöön toiminnoissa, joihin se soveltuu.
Palvelusetelikäytössä olevan Effector-tietojärjestelmän käytön laajentamista myös ostopalvelujen hallintaan selvitetään.
Ammattilaisten työskentelyn, työvuorojen suunnittelun ja toiminnan tilojen tehokkaamman käytön ohjaamiseen kehitetään toiminnanohjausjärjestelmää, jonka määrittely aloitetaan vuonna 2021.
Tietojen parempi ja luotettava hyödyntäminen vaatii myös luotettavat arkistointiratkaisut. Kaupunki kehittää yhteistä sähköisen tallentamisen ja arkistoinnin ratkaisua. Sosiaali- ja terveystoimiala on yhdessä muiden kuntien ja HUS-yhtymän kanssa kehittämässä sähköisiä asiakirjojen arkistoinnin ratkaisuja potilasasiakirjojen ja kuvantamisen tietojen luotettavan pysyvän tallentamisen ja tietojen hyödyntämien varmistamiseksi.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen digitaalisia palveluja kehitetään. Perheentuki.fi -sisältöä ja sovellusta kehitetään tukemaan itsehoitoa. Hyvinvointitarkastus ja elintapavalmennuksia otetaan käyttöön ja Apotti-integraatiota edistetään. Liikkumisen ja kulttuurin etäpalveluja kehitetään ikääntyneille kaupunkiyhteisesti. Vahvistetaan ikääntyneiden digitaalisia valmiuksia. Tuetaan uusien digitaalisten innovaatioiden kehittämistä ja käynnistämistä. Tuetaan digiopetusta erityisesti ikääntyneille sekä informoidaan tehostetusti olemassa olevasta opetustarjonnasta.
Perhe- ja sosiaalipalveluissa luodaan rakenteet asiakastarvelähtöiselle järjestöyhteistyölle ja vahvistetaan yhteistyötä järjestöjen kanssa.
Osaamisen kehittämisen painopisteenä on Apotin käyttöönoton tuki. Apotti muuttaa työtä ja työn tekemisen tapaa, mikä asettaa muutospaineita myös johtamiselle. Johtamisen kehittämisen keskiössä on uudistumisen edistäminen sekä kehittyminen tiedolla johtamisessa. Apotin käyttöönoton myötä panostaminen hyvään asiakaskokemukseen sekä monikanavaisen asioinnin ja yhteisen työn edistäminen korostuvat entisestään.
Johtamisessa kiinnitetään huomiota tasalaatuisuuden varmistamiseen ja ripeään puuttumiseen ongelmatilanteissa. Esihenkilötyötä tehdään valmentavalla otteella ja esihenkilö varmistaa mm. onnistumiskeskustelujen avulla, että jokainen tiimi ja työntekijä tietävät työnsä tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseen ja strategian mukaisiin työsuorituksiin kannustetaan käyttämällä monipuolisesti erilaisia palkitsemisen muotoja. Henkilöstökokemusta mitataan säännöllisesti ja työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat tehdään syksyllä 2020 toteutettavien Kunta10 ja Uudistumisen pulssi -henkilöstökyselyjen tulosten perusteella.
Vastuullinen taloudenpito
Yksikkökustannusten kehitys
Toimialan vuoden 2021 yksikkökustannukset on laskettu vuoden 2020 ennusteluvusta huomioiden sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahojen kasvu ja tuottavuustavoite.
Talousarvion lastensuojelun yksikkökustannuksen ennustetaan nousevan hieman vuoden 2020 ennustetusta yksikkökustannuksesta. Yksikkökustannukseen vaikuttaa esimerkiksi koronapandemia, jonka vuoksi muun muassa lastensuojeluilmoitukset ja sijoitukset ovat vähentyneet.
Vammaistyön yksikkökustannuksen on arvioitu hieman kasvavan vuoden 2020 toisesta virallisesta ennusteesta. Koronapandemiatilanne vaikuttaa suuresti vammaistyön palvelujen, kuten kuljetuspalvelujen ja työ- ja päivätoiminnan käyttöön, joilla voi olla vaikutuksia yksikkökustannukseen.
Terveysasematoiminnan suoritteen arvioidaan olevan samalla tasolla kuin vuoden 2020 ennusteesta laskettu yksikkökustannus. Koronapandemiasta johtuen lääkärien ja hoitajien terveysasemakäynnit ovat vähentyneet yhteensä 60 000 käynnillä vuoden 2019 vastaavasta tasosta. Koronapandemian vuoksi digitaalisen terveysaseman päivystysavun suoritteet ovat kasvaneet lähes 60 000.
Päihde- ja psykiatriapalveluissa yksikkökustannuksen nousuun vaikuttaa ostopalvelujen kasvaneet kustannukset.
Suun terveydenhoidon kiireetöntä hoitoa supistettiin merkittävästi kevään ja kesän aikana koronapandemian vuoksi, joka pienentää suun terveydenhuollon yksikkökustannusta.
Kotihoidon yksikkökustannuksen arvioidaan toteutuvan vuoden 2020 ennusteen tasoisena.
Kaupunkistrategian mukaan Helsinki tavoittelee yksikkökustannuksissa muiden suurten kaupunkien keskiarvoa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannuksia seurataan Kuntaliiton Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset julkaisussa sekä Kuusikko-työryhmän julkaisuissa vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista, lastensuojelun palveluista ja kustannuksista, vammaisten palveluista ja kustannuksista sekä päihde- ja mielenterveyspalveluista. Talousarvion yksikkökustannuksia ei voi suoraan verrata kaupunkivertailujen yksikkökustannuksiin. Kaupunkien yksikkökustannusvertailut nostavat esiin eroavaisuuksia, jotka vaativat tarkempia analyysejä. Tiedot ovat raporteissa mahdollisimman vertailukelpoiset, mutta kustannuseroihin voivat vaikuttaa esimerkiksi erot tietopohjassa ja palvelurakenteessa.
Yksikkökustannukset ovat terveyspalveluissa muita kuusikko-kaupunkeja korkeammat ikäryhmissä 0−6 -vuotiaat, 7−14 -vuotiaat, 75−84 -vuotiaat ja 85 vuotta täyttäneet. Kustannukset ovat muiden Kuusikko-kaupunkien keskiarvoa korkeammat myös lastensuojelussa, vammaispalveluissa ja päihdehuollon asumispalveluissa. Terveyspalveluissa muita Kuusikko-kaupunkeja korkeammissa yksikkökustannuksissa on vuonna 2019 lähennytty vuoteen 2018 verrattuna muissa ikäryhmissä paitsi 85 vuotta täyttäneissä. Espoota ja Vantaata on lähennytty kaikkien ikäryhmien yksikkökustannuksissa. Lastensuojelussa asiakaskohteiset kustannukset ovat muissa Kuusikko-kaupungeissa nousseet vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2018, mutta Helsingin kustannukset ovat nousseet muita nopeammin. Vammaispalveluiden kustannukset ovat muissa Kuusikko-kaupungeissa laskeneet, Helsingin ero muihin on hieman kasvanut.
Yksikkökustannuseroja selittävät muun muassa palveluiden myöntämisperusteiden erot kaupunkien välillä. Esimerkiksi 75 vuotta täyttäneistä on Helsingissä säännöllisen kotihoidon piirissä selkeästi suurempi osa kuin Espoossa ja Vantaalla ja yleisesti palveluiden piirissä on hieman enemmän asiakkaita kuin naapurikaupungeissa. 75 vuotta täyttäneissä avopalvelujen, vanhainkotihoidon ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat vastaavan ikäistä asukasta kohden Helsingissä naapurikaupunkeja selkeästi korkeammat. Naapurikaupunkeja alemmat kustannukset ovat ko. ikäryhmässä terveyskeskuksen lyhytaikaishoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa.
Lastensuojelussa sijoitettujen lasten määrä on kasvanut Helsingissä ja lapset ovat raskashoitoisempia, joka on johtanut laitoshoitovuorokausien kasvuun raskaimmissa palveluissa. Laitoshoidossa on tehty Uudenmaan yhteinen kilpailutus, jonka myötä vuorokausihinnat ovat jonkin verran nousseet.
Kehitysvammahuollon palvelujen laskennalliset käyttöpäiväkohtaiset nettokustannukset vuonna 2019 olivat Helsingissä naapurikaupunkeja korkeammat laitoshoidossa, perhehoidossa, tehostetussa palveluasumisessa sekä työ- ja päivätoiminnassa. Kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen korkeammat asiakaskohtaiset hinnat johtuvat osaksi Helsingin asiakkaiden suuremmista käyttöpäivien määristä.
Vaikutusten arviointi
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset
Osa helsinkiläisistä on erittäin haavoittuvassa asemassa ja heille kasautuu niin terveyteen kuin elämänlaatuunkin liittyviä ongelmia sekä niiden riskitekijöitä. Haavoittuvassa asemassa olevien korkea määrä kasvattaa tarvetta erityisesti monimuotoisten peruspalvelujen tarjonnalle, paljon palveluja tarvitsevien asiakasryhmien löytämiselle ja tunnistamiselle, palvelujen paremmalle kohdentamiselle niitä eniten tarvitseville sekä monialaisten palveluketjujen koordinoinnille.
Palvelujen saatavuutta parannetaan kehittämällä toimintamalleja, jotka esimerkiksi nopeuttavat palveluun pääsyä eri kanavien kautta, sekä auttavat etsimään ja tunnistamaan riskissä olevia asiakkaita. Palvelujen integraatio varmistaa kokonaisvaltaisen ja hyvän hoidon ja palvelun asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti.
Sosiaali- ja terveystoimialalla kehitetään ennaltaehkäiseviä ja ennakoivia palveluja, tukien samalla helsinkiläisten omaa vastuunottoa hyvinvoinnista ja terveydestä. Digitaalisten ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen antaa siihen uusia mahdollisuuksia. Digitaalisia palveluja hyödynnetään ja räätälöidään osana asiakkaan palveluprosesseja. Samalla vapautetaan ammattilaisten resurssia niitä tarvitseville asiakkaille. Digitaalisten palveluiden kehittämisessä tulee kuitenkin huomioida, että kaikilla ei ole mahdollisuutta niiden hyödyntämiseen.
Etsivät ja matalan kynnyksen palvelut kohdistuvat usein ihmisiin, joilla on erittäin suuri avun tarve, mutta ei kykyä hakeutua palveluihin. Ne lisäävät etenkin kaikista vaikeimmin tavoitettavien henkilöiden hyvinvointia ja osallisuutta. Aikuissosiaalityön etsivää lähityötä kehitetään ja organisoidaan uudelleen muun muassa johtamisen ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen näkökulmista sekä tuotetaan sosiaalisen raportoinnin avulla tietoa haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien tilanteista.
Koronapandemian osalta on tunnistettu, että haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät kärsivät epidemian vaikutuksista eniten. Koronapandemialla on merkittäviä vaikutuksia väestön terveyteen ja hyvinvointiin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen. Päihteettömyyden ja mielenterveyden edistäminen ja hoito sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja hoito ovat tärkeitä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Rokottamatta jääneille pienille lapsille ja koululaisille järjestetään mahdollisuuksia saada rokotusohjelman mukaiset rokotukset.
Koronapandemia on lisännyt kotitalouksien taloudellista epävarmuutta ja heikentänyt tulevaisuuden ennakointia. Vuonna 2021 valmistaudutaan pitkään perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien hakeutumiseen täydentävän toimeentulotuen piiriin. Mikäli koronapandemia ja akuutin tuen tarve jatkuu uusilla tartunta-aalloilla, on myös vuonna 2021 varauduttava akuutin tuen järjestämiseen (ruokahuolto, majoitus, sosiaalityön tuki, kansalaismaskit).
Lapsivaikutukset
Talousarviossa on useita toimenpiteitä, joilla on merkittävää positiivista vaikutusta lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen sekä vanhemmuuden vahvistamiseen. Keskeisimpiä niistä ovat lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketjun, lähisuhdeväkivalta lapsiperheessä ja lapsen kokemana palveluketjun sekä päihteet ja riippuvuudet lapsiperheessä palveluketjun valmisteleminen ja toimeenpaneminen, SIB-hanke sekä perhekeskus-toimintamallin integraatio Tulevaisuuden sote-keskukseen. Toimenpiteet edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ehkäisemällä syrjäytymistä ja siirtämällä palveluiden painopistettä lastensuojelusta ja erikoissairaanhoidosta varhaisempaan tukeen ja hoitoon.
Palveluketjujen kehittämisen tausta-aineistoina on käytetty seuranta- ja arviointitietoa lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden, lähisuhdeväkivallan ja päihteiden käytön yleisyydestä, palvelutarpeiden kasvusta sekä palvelujärjestelmän tämänhetkisistä puutteista ja palveluaukoista. Kehittämistyöhön on osallistunut kokemusasiantuntijoina nuoria sekä vanhempia ja heidän tuottamaansa tietoa on hyödynnetty ratkaisuissa. Asiantuntijatietoa ovat tuottaneet sosiaali- ja terveystoimialan lisäksi erikoissairaanhoidon, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palvelujen edustajat. Palveluketjujen kehittäminen ja vahvistaminen ennaltaehkäisevistä palveluista erityistason tukeen ja hoitoon saakka parantaa palvelujen saatavuutta ja lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä.
Sukupuolivaikutukset
Sote-palveluissa asiakkaan tarve ratkaisee hänelle koottavan palvelukokonaisuuden. Tarpeeseen vaikuttavat monet hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijät sukupuolinäkökulmaa laajemmin. Siksi myös talousarvioehdotuksen painopisteet ovat kohdentuneet sukupuolinäkökulman sijasta vahvemmin terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen. Kuitenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olevilla kuntalaisilla tiedetään oleva sukupuolittuneita riskitekijöitä, joihin pyritään tarttumaan ja ennakoimaan. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tunnistetaan olevan sukupuolittunutta tarjontaa, mikä voi vaikuttaa asiakaskokemukseen.
Toimialalla toteutetaan ”Ihmisoikeuksien Helsinki” – palvelujen kaupunkitasoista yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jonka sosiaali- ja terveystoimen painopisteinä ovat henkilökunnan normitietoisen seksuaaliterveysosaamisen lisääminen ja tulkkipalvelujen kehittäminen. Henkilöstöä koulutetaan myös huomioimaan sukupuolen ja perheiden moninaisuutta. Miesten osallisuutta lasten neuvolakäynteihin ja perhevalmennuksiin tuetaan ja henkilökuntaa koulutetaan. Naisten osalta vahvistetaan lähisuhdeväkivaltaa ennaltaehkäisevää ja tunnistavaa työotetta ja tarjotaan tukea lähisuhdeväkivaltaa kokeneille.
Toimiala tunnistaa käytäntöjä, jotka tuottavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Sosiaalisen raportoinnin avulla on tehty eriarvoisuutta lisääviä ilmiöitä näkyviksi. Tietoa hyödynnetään palveluissa niin, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat osa toimialan arkipäivää.
Ympäristövaikutukset
Vuonna 2021 edistetään ympäristöjärjestelmän rakentamista toimialalle. Ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta on valittu kehitettäviksi osa-alueiksi jätteen määrän vähentäminen ja lajittelu, energiatehokkuus ja uusiutuva energia, vastuulliset hankinnat sekä viestintä ja vaikuttaminen. Tarkemmat tavoitteet asetetaan uuteen ympäristöohjelmaan kaupungin ympäristöpolitiikan, kierto- ja jakamistalouden tiekartan sekä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman pohjalta. Myös energiansäästön toimintasuunnitelma sisältyy ympäristöohjelmaan. Toimialan asiantuntijat osallistuvat Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpiteiden toteuttamiseen vastuualueillaan, esimerkiksi kierrätykseen, tuotteiden kunnostukseen, ruokapalveluihin ja hankintoihin liittyen. Ympäristöasioista viestitään säännöllisesti. Ympäristökoulutusta ja tukimateriaaleja tarjotaan ekotukihenkilöille, esimiehille ja koko henkilöstölle. Ekotukihenkilöiden verkostoa vahvistetaan edelleen.
Henkilöstösuunnitelma
Sosiaali- ja terveystoimialan vakanssien määrä on vuoden 2020 lopussa noin 12 700. Vuosina 2021–2023 eläkeiän saavuttaa noin 1 540 henkilöä. Tuottavuuden lisääminen edellyttää henkilöstöresurssien käytön tehostamista eli muun muassa henkilöstörakenteen, henkilöstön liikkuvuuden, tehtävien ja työnjaon jatkuvaa arviointia sekä uudistamista.
Vuosien 2021–2022 rekrytointitarve on eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden vuoksi vuosittain noin 2 000 henkilöä. Vuonna 2021 sijaistarve on Apotin käyttöönoton vuoksi aiempaa suurempi. Työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden turvaamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstökokemuksen ja työnantajakuvan parantamiseen sekä kilpailukykyiseen palkkaukseen. Henkilöstökokemuksen mittaaminen vakiinnutetaan toimialalla vuoden 2021 aikana ja työnantajaviestintään luodaan linjaukset. Työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden edistämisen painopisteitä ovat erityisesti lääkärit, sosiaalityöntekijät, lähihoitajat, kaupungin sairaaloiden sairaanhoitajat ja ruotsinkielinen henkilöstö.
Maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien työllistymistä edistetään kehittämällä mahdollisuuksia tutkinnon laillistamisen edellyttämän työkokemuksen saamiseksi sosiaali- ja terveystoimessa.
Toimialalla varmistetaan, että kuntalaisille pystytään antamaan palveluja myös ruotsiksi sekä tarvittaessa englanniksi varmistamalla rekrytointivaiheessa riittävä kielitaito ja kouluttamalla henkilöstöä.
Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet
Sitovat toiminnan tavoitteet
| Kaupunki- strategian teema | Sitova toiminnan tavoite | Sitovan toiminnan tavoitteen mittarit | Kytkeytyminen kaupunkiyhteisiin hankkeisiin ja yhteissuunnittelun teemoihin |
|---|---|---|---|
| Kestävän kasvun turvaaminen | Edistämme helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä | Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä HUS:n kanssa yhdessä konseptoituun lapsen ja nuoren mielenterveysongelmien ilmiöpohjaiseen palveluketjuun suunniteltu portaittainen toimeenpanosuunnitelma etenee suunnitellusti | Kärkihanke: Strategia nuorten syrjäytymishaasteen ratkaisemiseen |
| Lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä -palveluketjun toimeenpano etenee suunnitellusti. | Teema: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen | ||
| Psykiatrisessa avohoidossa olevien potilaiden sairaalapäivien määrä on tasolla 2,20 hoitopäivää/avohoitopotilas. Tavoite saavutetaan avohoidon laadullisella kehittämisellä ja sen eri muotoja vahvistamalla. | Teema: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen | ||
| Kotihoidossa on kattavasti käytössä liikkumissopimus (vähintään 70 %:lle säännöllisen kotihoidon asiakkaista on tehty liikkumissopimus). | Kärkihanke: Liikkumisohjelma | ||
| Kestävän kasvun turvaaminen | Parannamme asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä | Asiakaskokemus paranee terveysasemilla ja psykiatria- ja päihdepalvelussa vuoteen 2020 verrattuna | Teema: Asiakaskokemus ja asiakastyytyväisyys |
| Uudistuvat palvelut | Palvelumme ovat lähellä kaupunkilaisia ja helposti saatavissa | Vuonna 2020 alkanut henkilökohtaisen avun projekti jatkuu ja saatetaan palvelusuunnitelmien päivitys loppuun niin, että kaikkien niiden asiakkaiden joiden henkilökohtaisen avun määrä on 20h/vrk tai enemmän palvelusuunnitelmat on päivitetty 2020-2021 aikana. | Teema: Palvelujen saavutettavuus |
| Terveysaseman hoitotakuun toteutuminen (ensikontaktissa toteutunut hoito, kiireellisen hoidon toteutuminen samana tai seuraavana arkipäivänä, kiireettömän hoidon toteutuminen 10 vuorokauden aikana) | Teema: Palvelujen saavutettavuus | ||
| Suun terveydenhuollossa välitön yhteydensaanti toteutuu (mittari 1: kiireettömän hoidon takaisinsoittolinja on käytössä koko virka-ajan, mittari 2: kiireettömän hoidon takaisinsoittoon vastataan samana päivänä) | Teema: Palvelujen saavutettavuus | ||
| 20 % kotihoidon asiakkaista on kuvallisen etähoidon asiakkaita. | Teema: Palvelujen saavutettavuus | ||
| Vastuullinen taloudenpito | Toimintamme on taloudellisesti kestävää ja tuottavaa | Ympärivuorokautisessa hoidossa laitoshoidon osuus vähenee edelliseen vuoteen verrattuna (laitoshoidossa olevien osuus kaikista ympärivuorokautisen hoidon asiakkaista) | Teema: Taloudellisesti kestävä kehitys |
| Sähköinen asiointi kasvaa vuoteen 2020 verrattuna | Teema: Taloudellisesti kestävä kehitys |
Muut toiminnan tavoitteet
Tavoite
Lapsiperheiden sosiaalineuvonnassa uuteen asiakkaaseen ollaan yhteydessä kiireellisissä tilanteissa samana päivänä ja kiireettömissä tilanteissa viimeistään 3. arkipäivänä asiakkaan yhteydenoton jälkeen.
Tehtävien täyttöaste nousee sosiaalityössä, kotihoidossa, terveysasemilla ja sairaalassa (lääkärit ja sairaanhoitajat) vuoteen 2020 verrattuna.
Kaupunkiyhteiset HYTE-tavoitteet
| Kaupunki- strategian teema | Sitova toiminnan tavoite | Sitovan toiminnan tavoitteen mittarit | Kytkeytyminen kaupunkiyhteisiin hankkeisiin ja yhteissuunnittelun teemoihin |
|---|---|---|---|
| Kestävän kasvun turvaaminen | Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksia parannetaan ja lisätään tietoisuutta oman alueen vapaa-ajan toiminnoista | Sosiaali- ja terveystoimialalla tuetaan vähävaraisten perheiden tai syrjäytymisriskissä olevien lasten ja nuoren harrastustoimintaa ja vapaa-ajan toimintaa toimeentulotuen ja lastensuojelun taloudellisella avustamisella. | Kärkihanke: Strategia nuorten syrjäytymishaasteen ratkaisemiseen |
| Perheiden palveluissa perheiden tilanteiden kartoituksen osana huomioidaan myös lasten harrastukset sekä ohjataan ja kannustetaan vanhempia tukemaan harrastustoiminnassa. | Kärkihanke: Strategia nuorten syrjäytymishaasteen ratkaisemiseen, Liikkumisohjelma | ||
| Toimiala osallistuu harrastamisen edistämisen kaupunkiyhteisen toimintamallin ja koordinaatiorakenteen kehittämiseen. | Teema: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen | ||
| Uudistuvat palvelut | Ikäihmisten liikkumisen edistäminen | Laajennetaan liikkumissopimuksen käyttöä kaikkiin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden palveluihin (seniorikeskukset, sairaalat, kotihoito, kuntouttava arviointiyksikkö ja asiakasohjaukset sekä gerontologisen sosiaalityön yksiköt) tavoitteena 70 %:n käyttöönottoaste. | Kärkihanke: Liikkumisohjelma |
| Lisätään etäpalveluiden käyttöä yhteistyössä muiden toimialojen kanssa tuottamalla tuettuja etäryhmiä kotihoidon ja palvelukeskusten asiakkaille, käynnistämällä Geriatrian poliklinikan etäkuntoutuspilotti ja lisäämällä henkilökunnan osaamista asiakkaiden etäpalveluun ohjauksessa ja motivoinnissa. | Teema: Palvelujen saatavuus | ||
| Vahvistetaan monitoimijaisessa yhteistyössä Stadin Seniori-infon verkkosivuston ja Seniori-infon neuvontapalvelun edellytyksiä antaa liikkumiseen kannustavaa tietoa ja ohjausta. | Kärkihanke: Liikkumisohjelma |
Suorite-, yksikkökustannus- ja taloustavoitteet
| 2019 | 2020 | Ennuste 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lastensuojelu, avohuolto, lapset (ei kum.) | 3 175 | 3 000 | 3 400 | 3 300 | 3 300 | 3 300 |
| Lastensuojelu, laitoshoito, hoitovrk | 210 594 | 215 000 | 212 013 | 217 000 | 217 000 | 217 000 |
| Omaishoidontuki, asiakkaat, vammaistyö | 1 859 | 1 900 | 1 850 | 1 900 | 1 900 | 1 900 |
| Henkilökohtainen apu, asiakkaat | 2 893 | 2 800 | 2 850 | 2 850 | 2 850 | 2 850 |
| SHL:n mukaista erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä (<18 vuotiaat) | 1 486 | 1 600 | 1 800 | 1 800 | 1 800 | 1 800 |
| SHL palvelutarpeen arviointien määrä perhe- ja sosiaalipalveluissa (lapset lkm) | 9 656 | 9 300 | 9 800 | 9 800 | 9 800 | 9 800 |
| SHL palvelutarpeen arviointien määrä perhe- ja sosiaalipalveluissa (aikuiset lkm) | 6 674 | 6 800 | 5 500 | 6 000 | 6 000 | 6 000 |
| Terveysasemien lääkärin vastaanotto, käynti | 438 069 | 430 000 | 390 000 | 430 000 | 430 000 | 430 000 |
| Terveysasemien lääkärin vastaanotto, muu asiointi | 305 043 | 270 000 | 300 000 | 270 000 | 270 000 | 270 000 |
| Terveysaseman hoitajan vastaanotto, käynti | 418 830 | 400 000 | 380 000 | 400 000 | 400 000 | 400 000 |
| Terveysaseman hoitajan vastaanotto, muu asiointi*** | 530 000 | 530 000 | 530 000 | |||
| Hammashuolto, käynti | 522 211 | 480 000 | 376 350 | 402 000 | 530 000 | 530 000 |
| Hammashuolto, muu asiointi | 20 000 | 21 500 | 26 600 | 26 600 | 26 600 | |
| Psykiatrian avohoitokäynti | 179 199 | 175 000 | 139 000 | 175 000 | 175 000 | 175 000 |
| Psykiatrian avohoito, muu asiointi | 74 370 | 70 000 | 127 000 | 70 000 | 70 000 | 70 000 |
| Psykiatrian vuodeosastohoitopäivät | 73 295 | 70 000 | 70 000 | 64 000 | 64 000 | 64 000 |
| Polikliininen päihdehuolto, as. käynnit vuoden aikana | 57 676 | 52 000 | 47 000 | 52 000 | 52 000 | 52 000 |
| Päihdehuollon laitoshoito (oma ja osto), hoitovuorokaudet yht. | 24 924 | 24 000 | 23 000 | 21 000 | 21 000 | 21 000 |
| Mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut (oma ja osto), vrk | 759 992 | 710 000 | 764 000 | 760 000 | 760 000 | 760 000 |
| Asunnottomien asumispalvelut (oma ja osto), vrk | 528 339 | 550 000 | 528 000 | 530 000 | 530 000 | 530 000 |
| Somaattinen sairaanhoito, päättyneet hoitojaksot | 13 165 | 13 300 | 12 450 | 13 400 | 13 500 | 13 600 |
| Iäkkäiden pitkäaikainen ympärivuorokautinen hoito (palveluasuminen ja laitosasuminen) | 1 421 501 | 1 500 000 | 1 428 000 | 1 450 000 | 1 480 000 | 1 500 000 |
| Kotiin vietävät palvelut (ent. kotihoito), käynti* | 3 323 668 | 3 100 000 | 3 470 000 | 3 250 000 | 3 250 000 | 3 260 000 |
| Kotiin vietävät palvelut (ent. kotihoito) hoitoasiointi** | 316 429 | 410 000 | 370 000 | 435 000 | 465 000 | 438 000 |
| * Sisältää kotihoidon oman toiminnan, kuntouttavan arviointiyksikön ja kotihoidon lääkäripalvelujen käyntisuoritteet sekä osto- ja palvelusetelituotannon. | ||||||
| ** Sisältää kotihoidon oman tuotannon, kuntouttavan arviointiyksikön ja kotihoidon lääkäripalvelujen puhelut ja sähköisen asioinnin sekä kuvallisen etähoidon suoritteet. | ||||||
| *** Terveysaseman hoitajan vastaanotto, muu asiointi muutettu, lisätty päivystysapu |
Tuottavuusmittari
| 2019 | 2020 | Ennuste 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuottavuusindeksi | 100 | 96,7 | 97,5 | 97,7 | 99,5 | 100,0 |
Tilankäytön tehokkuus
| 2019 | 2020 | Ennuste 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilojen kokonaispinta-ala htm2 | 480 529 | 483 770 | 486 303 | 470 411 | 464 915 | 462 005 |
| Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessa asiakasmäärään | 0,98 | 0,96 | 0,97 | 0,92 | 0,90 | 0,88 |
| Hallintokunnan oma mittari | ||||||
| tilat m2/vakanssi | 34,6 | 34,8 | 35,0 | 33,9 | 33,3 | 33,1 |
| Vuonna 2020 tilaneliöt lisääntyvät noin 600 neliömetriä vuodesta 2019 mutta vuonna 2021 tilaneliöt vähenevät 10 000 neliömetriä verrattuna vuoteen 2019. |
Yksikkökustannusten kehitys
| 2019 | 2020 | Ennuste 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lastensuojelun kokonaiskustannukset/asiakas (sis. lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset asiakkaat) | 12 637 | 12 997 | 11 970 | 12 002 | 12 155 | 12 342 |
| Vammaistyön kokonaiskustannukset/asiakas | 13 707 | 13 390 | 13 768 | 13 805 | 13 981 | 14 196 |
| Terveysasemien kokonaiskustannukset/suorite | 69 | 68 | 81 | 81 | 82 | 83 |
| Psykiatria- ja päihdepalvelujen kokonaiskustannukset/asiakas | 3 669 | 3 536 | 3 774 | 3 784 | 3 832 | 3 891 |
| Suun terveydenhuollon kokonaiskustannukset/asiakas | 346 | 376 | 354 | 355 | 360 | 365 |
| Kotihoidon kokonaiskustannukset/suorite (oma toiminta ja etäkäynti) | 37 | 36 | 39 | 39 | 40 | 41 |
Vuoden 2021 yksikkökustannukset on laskettu vuoden 2020 ennusteluvusta huomioiden vuoden 2021 talousarvioehdotuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvu 1,28 % ja tuottavuustavoite 1,0 %. Vuosien 2022–2023 yksikkökustannuksissa on huomioitu tämänhetkiset ennusteet kyseisten vuosien kustannustason noususta tuottavuustavoite 1 % huomioiden.
Henkilöstön käyttö
| 2019 | 2020 | Ennuste 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| TOIMIALAN HALLINTO | ||||||
| Henkilöstömäärä | 766 | 787 | 787 | 785 | 785 | 785 |
| Henkilötyövuodet | 668 | 690 | 690 | 690 | 690 | 690 |
| PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT | ||||||
| Henkilöstömäärä | 3 666 | 3 790 | 3 790 | 3 800 | 3 800 | 3 800 |
| Henkilötyövuodet | 3 058 | 3 123 | 3 123 | 3 123 | 3 123 | 3 123 |
| TERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT | ||||||
| Henkilöstömäärä | 3 521 | 3 752 | 3 752 | 3 750 | 3 750 | 3 750 |
| Henkilötyövuodet | 2 845 | 2 954 | 2 954 | 2 954 | 2 954 | 2 954 |
| SAIRAALA-, KUNTOUTUS- JA HOIVAPALVELUT | ||||||
| Henkilöstömäärä | 6 282 | 6 461 | 6 461 | 6 460 | 6 460 | 6 460 |
| Henkilötyövuodet | 5 312 | 5 315 | 5 315 | 5 315 | 5 315 | 5 315 |
| Henkilöstömäärä yht. | 14 235 | 14 790 | 14 790 | 14 795 | 14 795 | 14 795 |
| Henkilötyövuodet yht. | 11 883 | 12 082 | 12 082 | 12 082 | 12 082 | 12 082 |