4 10 01 Kulttuuri ja vapaa-aika
| 1 000 € | Käyttö 2019 | Talous- arvio 2020 | Ennuste 2020 | Ehdotus 2021 | Talous- arvio 2021 | Talous- suunnitelma 2022 | Talous- suunnitelma 2023 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulot yhteensä | 33 528 | 34 622 | 25 108 | 35 623 | 35 623 | 33 917 | 37 285 |
| Menot yhteensä | 218 081 | 228 642 | 223 293 | 231 936 | 232 093 | 232 765 | 242 245 |
| Ylitysoikeus | |||||||
| Toimintakate | −184 553 | −194 020 | −198 184 | −196 313 | −196 470 | −198 848 | −204 960 |
| Poistot | 14 292 | 13 010 | 13 010 | 13 534 | 13 534 | 11 837 | 12 457 |
| Tilikauden tulos | −198 845 | −207 030 | −211 194 | −209 848 | −210 005 | −210 684 | −217 417 |
| Tilikauden ylijäämä (alijäämä) | −198 845 | −207 030 | −211 194 | −209 848 | −210 005 | −210 684 | −217 417 |
| Muutos, % | |||||||
| Tulot | 3,3 | −27,5 | 2,9 | 2,9 | −4,8 | 9,9 | |
| Menot | 4,8 | −2,3 | 1,4 | 1,5 | 0,3 | 4,1 |
Talousarvion 2021 keskeiset painopisteet ja tiivistelmä
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan viisi keskeisintä painopistettä vuonna 2021 ovat:
- Toiminnan volyymin palauttaminen koronaa edeltävälle tasolle
- Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien parantaminen
- Ikääntyneiden toimintamahdollisuuksien parantaminen
- Palvelustrategiatyö
- Helsinki Biennaali
Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan kenttä on kärsinyt koronaepidemian aiheuttamasta poikkeustilasta erittäin paljon. Toimialan toiminnoissa kävijämäärät ovat laskeneet, tuotantoja ja tilaisuuksia on peruttu ja tulot ovat vähentyneet. Monet kumppanit ovat toiminnallisissa ja taloudellisissa vaikeuksissa. Vuoden 2021 päätavoitteena on toiminnan volyymin palauttaminen koronaepidemiaa edeltävälle tasolle. Kulttuurilla, liikunnalla, nuorisotyöllä ja kirjastoilla on suuri merkitys siinä, miten ihmisten luottamus kaupunkielämään palautuu.
Lasten, nuorten ja ikääntyneiden palvelutarve ja eriarvoisuus kasvavat, joten palveluja suunnataan erityisesti näille ikäryhmille. Kaupungin toimialat ovat valinneet vuodelle 2021 kaksi yhteistä tavoitetta: lasten ja nuorten harrastaminen ja ikääntyneiden toimintakyvyn vahvistaminen. Molemmat tavoitteet edellyttävät toimenpiteitä ja yhteistyötä kaikilta kaupungin toimialoilta. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on vetovastuussa molemmista tavoitteista sekä koko hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöstä vuonna 2021. Monipuolisia harrastusmahdollisuuksia tarjoamalla ja turvaamalla edistetään lasten ja nuorten mielen hyvinvointia ja liikkumista sekä ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Toimenpiteiden tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus. Liikkumisohjelman toteuttamista jatketaan. Vuoden 2021 erityisenä painotuksena liikkumisohjelmassa on ikääntyneiden toimintakyvyn vahvistaminen. Liikkumisen ja liikkeelle lähtemisen myönteiset vaikutukset ovat fyysistä terveyttä huomattavasti laajemmat. Liikkuminen yhdessä muiden kanssa oman kodin ulkopuolella luo sosiaalisia suhteita, yhteisöllisyyttä ja vähentää yksinäisyyttä.
Koronaepidemian luoma poikkeuksellinen tilanne kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle ja sen kumppaneille korostaa entisestään tarvetta määritellä kaupungin oma palvelu- ja avustustoiminta selkeämmin. Työ on käynnistetty tammikuussa 2020 hyväksytyillä palveluverkkosuunnittelun periaatteilla. Vuoden 2020 sitovaksi tavoitteeksi asetettiin palvelustrategian laatiminen koko toimialalle ja erikseen jokaiselle sen palvelukokonaisuudelle. Koronaepidemiasta johtuen työhön ei ole voitu osallistaa henkilöstöä ja kumppaneita riittävästi vuoden 2020 aikana, vaan sitä jatketaan keväälle 2021. Palvelustrategiatyön tavoitteena on kehittää yhteistyötä muun toimijaverkoston (ekosysteemi) kesken. Yhteistyön kehittäminen tarkoittaa toimialan omien palvelujen kyvykkyyksien tunnistamista suhteessa muun kulttuurin ja vapaa-ajan toimijaverkoston kyvykkyyksiin ja vahvuuksiin. Työn tuloksena määritellään nykyistä selkeämmin, mitä palveluja kaupunki tuottaa itse, mitä se tavoittelee avustustoiminnallaan, missä palveluissa se tekee yhteistyötä ja mitkä palvelualueet se rajaa oman toimintansa ulkopuolelle. Kaupungin tekemät palvelustrategiset valinnat vaikuttavat suoraan yleishyödyllisten yhteisöjen ja yritysten toimintamahdollisuuksiin.
Merellisen strategian suurin projekti vuonna 2021 on Helsinki Biennaali, joka on Helsingin saaristossa järjestettävä kansainvälinen taidetapahtuma. Helsinki Biennaali on kaupungin tämän vuosikymmenen merkittävin investointi kuvataiteeseen ja se vahvistaa Helsingin imagoa kulttuuri- ja kuvataidekaupunkina myös kansainvälisesti. Saaristossa järjestettävä biennaali yhdistää taiteen, luonnon, kulttuurihistorian ja liikkumisen. Helsinki Biennaali oli tarkoitus järjestää kesällä 2020, mutta se siirrettiin koronaepidemian vuoksi. Helsinki Biennaali järjestetään Vallisaaressa kesällä 2021. Helsingin taidemuseo HAM vastaa Helsinki Biennaalin näyttelyn tuotannosta. Tapahtuman toteuttamiseen osallistuvat kaikki kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palvelukokonaisuudet.
Toiminnan kuvaus
Toimialalla on neljä palvelukokonaisuutta ja hallinto.
Kirjastopalvelukokonaisuus (kaupunginkirjasto) vastaa kirjastotoiminnasta sekä valtakunnallisesta kehittämistehtävästä, josta on lailla erikseen säädetty. Kirjastopalvelukokonaisuuden palvelut ovat aluekirjastopalvelut, keskustakirjasto Oodi, kirjastoverkon yhteiset palvelut ja valtakunnalliset kehittämispalvelut.
Kulttuuripalvelukokonaisuus vastaa kaupungin kulttuuripolitiikasta sekä kulttuuri-, orkesteri-, museo- ja taidemuseotoiminnoista. Kulttuuripalvelukokonaisuus vastaa sille kuuluvista valtakunnallisista ja alueellisista erityistehtävistä, joista laeilla erikseen säädetään. Kulttuuripalvelukokonaisuuden palvelut ovat kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri, kaupungin taidemuseo (HAM), kulttuurin edistäminen -palvelu ja kulttuurikeskukset palvelu.
Liikuntapalvelukokonaisuus vastaa liikunnasta ja liikuntapolitiikasta sekä liikunnan järjestämisestä ja liikuntapaikoista sekä leirintäalueesta. Liikuntapalvelukokonaisuuden palvelut ovat liikuntaan aktivointi -palvelut, liikuntapaikat palvelu ja ulkoilupaikat.
Nuorisopalvelukokonaisuus huolehtii nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta. Nuorisopalvelukokonaisuuden palvelut ovat itäinen nuorisotyö, läntinen nuorisotyö ja pohjoinen nuorisotyö.
Toimialalla on palvelukokonaisuuksien lisäksi hallintojohtajan johtama toimialan hallinto, joka huolehtii toimialan hallinto- ja tukipalveluista. Toimialan hallinnon palvelut ovat hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, kehittämispalvelut, talous- ja suunnittelupalvelut, tietohallintopalvelut, tilapalvelut ja viestintä- ja markkinointipalvelut.
Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain
| 4 10 01 (1 000 €) | Menot € | Osuus ta-kohdan menoista % | Muutos ed. vuoteen € | Muutos ed. vuoteen % | Keskeisin selittävä tekijä |
|---|---|---|---|---|---|
| Kulttuuri- ja vapaa-aika yhteensä | -196 470 | 100 % | 2 450 | 1,3 % | |
| Kultturipalvelu-kokonaisuus | -52 915 | 27 % | -491 | -0,9 % | avustusleikkaus |
| Liikuntapalvelu-kokonaisuus | -55 265 | 28 % | 1 220 | 2,3 % | kustannustason muutos ja tilojen kunnossapito |
| Nuorisopalvelu-kokonaisuus | -28 326 | 14 % | 369 | 1,3 % | kustannustason muutos, luotsit ja kesäseteli |
| Kirjastopalvelu-kokonaisuus | -36 830 | 19 % | 295 | 0,8 % | kustannustason muutos ja lasten aineisto |
| Toimialan hallinto | -23 134 | 12 % | 1057 | 4,8 % | indeksit ja uusi toimitila |
Toimintaympäristön keskeiset muutokset
Väestö- ja asiakasmäärän kehitys
Nuorten ja ikääntyneiden palvelutarve kasvaa väestön kasvaessa, joten palveluja suunnataan erityisesti lapsille, nuorille ja ikääntyneille. Kaupunkiyhteisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toimenpiteet kohdistuvat näihin ikäryhmiin ja ovat toimialan sitovien tavoitteiden hankkeita.
Muiden muutosten vaikutukset palvelutuotantoon
Koronaepidemia on tuottanut merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia haasteita kansalaistoiminnan kentälle vuoden 2020 aikana. Vuodelle 2021 ongelmia tuo veikkausvoittovarojen menetys, joka lisää kansallisesti järjestöjen taloudellisia vaikeuksia, mikäli valtio ei kompensoi veikkausvoittovarojen vähenemistä budjettivaroista. Arvioiden mukaan rahapelituotot jäävät nykyistä alhaisemmiksi myös tulevina vuosina. Kaupungin strategisten tavoitteiden, kuten liikkumisen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja palveluiden ekosysteemin toimivuuden kannalta veikkausvoittovaroista myönnettyjen avustusten lasku voi pitkällä aikajänteellä heikentää kumppaneiden toimintamahdollisuuksia ja kasvattaa paineita kunnallisen rahoituksen kasvattamiselle. Talousarviovuonna vahvistetaan ekosysteemin toimintaedellytyksiä mm. palautumissuunnitelman mukaisilla järjestöjen ja yhteisöjen koulutuksilla sekä selventämällä avustusten ja palvelujen hankinnan käytännöt osana palvelustrategiatyötä. Palvelustrategiat, nuorisotyön perussuunnitelma sekä taide- ja kulttuurivisio ohjaavat tulevaisuuden ratkaisuja toimialalla.
Koronaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin. Liikkumisohjelman ja Mukana-ohjelman toimenpiteitä suunnataan heikommassa asemassa oleville yksiköille ja ryhmille. Avustuksiin suunnattavilla valtionperintörahoilla lisätään ikääntyneille suunnattuja kulttuuripalveluja yhdessä kumppaneiden kanssa.
Ensimmäinen Helsinki Biennaali siirtyi vuodelta 2020 toteutettavaksi kesällä 2021. Hankkeen rahoitus koostuu kaupungin budjettirahoituksesta ja kulttuurin kentän ulkopuolisesta rahoituksesta. Taiteellisen sisällön ja tapahtumatuotannon lisäksi biennaali edellyttää investointeja.
Riskit ja epävarmuustekijät
Koronaepidemia on pienentänyt kävijämääriä, peruuttanut tuotantoja ja tilaisuuksia sekä vähentänyt tuloja. Epidemian tuottama epävarmuus ja epidemian hillitsemiseksi tehtävät rajoitustoimet synnyttävät merkittävän riskin toimialan tulonkertymälle. Toimiala torjuu riskiä vahvistamalla yhteisiä myynnin toimintojaan, selkeyttämällä hinnastoaan ja suuntaamalla digitalisaatioinvestointeja hankkeisiin, joiden voidaan ennakoida vähentävän menoja, kasvattavan palvelujen käyttöä tai lisäävän tuloja.
Kaupunkistrategian toteuttaminen
Maailman toimivin kaupunki
Toimialan palveluilla on erityinen merkitys kaupunkilaisille koronakriisin aikana ja siitä palautumisessa. Koronaepidemia on entisestään kärjistänyt hyvinvointieroja. Luottamuksen palauttaminen ihmisten kohtaamiseen vaatii toimialalta uudistuksia. Palvelustrategiatyössä tuotetaan ennen valtuustokauden päättymistä jokaiselle palvelukokonaisuudelle konkreettiset kuvaukset palvelujen tuottamisesta osana Helsingin vapaa-ajan toimijakenttää.
Asiakastyytyväisyys on keskeinen mittari toiminnan kehittämisessä. Toimialalla jatketaan pikapalautejärjestelmän käyttöä ja laajennetaan sen käyttöä laitteista muihin palautemahdollisuuksiin. Yhtenä toimialan keskeisenä mittarina seurataan NPS-indeksin kehittymistä.
Toimialalla edistetään tiedolla johtamista ja tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa sekä uuden strategiakauden valmistelussa. Toimiala hyödyntää kaupunkiyhteisiä ratkaisuja tiedolla johtamisen kehittämisessä, kuten yhteiset tietolähteet, visualisoidut seurantakoonnit ja tallennusalustat. Lisäksi kehitetään tuloskortteja ja niiden raportointia.
Kestävän kasvun turvaaminen
Toimiala osallistuu Mukana-ohjelman Enemmän yhdessä -hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on systeeminen muutos, jossa alueen yhteisö toimii aktiivisesti ja tuottaa monipuolisia palveluja ja tapahtumia alueen lapsille, nuorille ja perheille. Lisäksi osallistutaan lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittämiseen.
Tasavertaisia harrastusmahdollisuuksia edistetään kaupunkiyhteisellä harrastamisen mallilla ja koordinaatiorakenteella. Harrastuksia tarjotaan peruskouluikäisille eri puolilla kaupunkia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa koulupäivään nivoutuen. Vuonna 2021 kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla parannetaan 3–6 -luokkalaisten koulupäivän yhteydessä toteutettavia harrastusmahdollisuuksia yhdessä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Toimiala lisää myös 7–9 -luokkalaisille kohdennetun digitaalisen harrastuspassin tarjontaa.
Koronaepidemia on rajoittanut poikkeuksellisella tavalla erityisesti ikäihmisten arjen elinpiirejä ja rutiineja, sosiaalisia kontakteja sekä harrastuksiin osallistumista. Toimiala poistaa ikäihmisten liikkumisen esteitä selkeyttämällä kaupungin toimialojen sekä kolmannen ja yksityisen sektorin työnjakoa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala lisää yhteistyötä ikäihmisten liikkumiseen ja liikuntaan liittyvässä neuvonnassa, asiakasohjauksessa ja palvelutuotannossa. Vuoden 2021 aikana toteutetaan ikäihmisten liikkumista tukeva monikärkinen markkinointiviestintäkampanja ja lisätään vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Liikkumisen aktivointiin toteutetaan etäpalvelukokeiluja, joiden vaikutukset arvioidaan. Valtionperintörahoilla lisätään avustuksia ikääntyneille suunnattuun kulttuuritoimintaan. Koronaepidemian vuoksi toteutumatta jääneet asuinalueille suuntautuvat palvelutorikiertueet toteutetaan. Lisäksi nuorisopalvelut laajentavat Job´d-toimintamallia eli nuorten palkkaamista ikääntyneiden asiointi- ja kotiavuksi.
Toimiala vastaa asukkaille ja yhteisöille tarkoitetun tilavarauskokonaisuuden käyttöönotosta. Toimialalla laajennetaan Varaamo-palvelua, jossa kaupunkilaisten ja heidän yhteisöjensä on helppoa ja turvallista käyttää kaupungin tiloja. Varaamo-palvelussa olevia tiloja lisätään, nostetaan varattavien tilojen käyttöastetta ja kehitetään Varaamon toiminnallisuuksia yhdessä kaupunginkanslian kanssa. Samalla kehitetään tilahinnoittelua ja otetaan käyttöön digitaalisen maksamisen ratkaisuja sekä laaditaan tilasuunnittelun ja turvallisuuden periaatteet.
Helsingin kaupunki asetti keväällä 2019 itsenäisen työryhmän valmistelemaan kaupungille taide- ja kulttuurivision, joka ulottuu vuoteen 2030. Taide- ja kulttuurivisiotyö vahvistaa Helsingin asemaa omaleimaisena ja kansainvälisesti kiinnostavana kulttuurikaupunkina. Työryhmän ehdotus visioksi julkistettiin syksyllä 2020. Vuoden 2021 tavoitteena on sen soveltaminen ja valmistelu päätöksentekoon osana uuden strategiakauden valmistelua.
Uudistuvat palvelut
Helsinki Biennaali on Helsingin merellisen strategian suurin projekti. Ensimmäinen biennaali järjestetään kesällä 2021 Vallisaaressa tiiviissä yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala kehittää Helsinki Biennaalin lisäksi myös merellisiä palvelujaan selkeyttämällä erityisesti huollon työnjakoa kumppaneiden ja kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Merellisen strategian työnjako on merkittävä osa liikuntapalvelujen palvelustrategiatyötä.
Vuonna 2021 jatketaan vuonna 2019 käynnistyneen kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan digitalisaatio-ohjelman toteuttamista. Vuonna 2021 toimialan digitalisaatio-ohjelman painopistettä siirretään koronaepidemian vuoksi entistä vahvemmin tuottavuuden ja tulonmuodostuksen parantamiseen. Digitalisaatioinvestointeja suunnataan suurten asiakasmäärien palveluihin sekä mahdollisuuksiin lisätä itsepalveluja ja automaatiota.
Toimialan digitalisaatio-ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä kaupunkitasoisen digitalisaatio-ohjelman kanssa. Kaupunkitasoista yhteistyötä tarvitaan erityisesti kaupunkitasoisen tilanvarauskokonaisuuden edistämisessä sekä Helsinki-asiakkuuden ja mydata-toiminnallisuuden käyttöönotossa.
Toimialan strategiset painotukset näkyvät digikehittämisessä mm. lasten ja nuorten harrastamisen sekä ikääntyneiden etäpalvelujen parantamisena. Muita digitalisaatio-ohjelman keskeisiä toimenpiteitä ovat tapahtumien, harrastamisen, nuorten ja liikunnan uudistuneiden verkkosivustojen käyttöönotto. Näiden kehittäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä kaupunkitasoisen hel.fi-uudistushankkeen kanssa. Merkittävä osa talousarviovuonna käyttöönotettavista digitaalisista palveluista on tarkoitettu laajasti helsinkiläisen kulttuurin ja vapaa-ajan toimijakentän käyttöön, mikä tukee toimialan strategista tavoitetta toimia ekosysteemin alustana.
Toimialan digitalisaatio-ohjelmassa investoidaan henkilöstön osaamiseen ja innostamiseen uusien työtapojen käyttöönottoon. Erityisesti varaamisen, maksamisen ja ilmoittautumisen nykyistä laajempi digitalisointi tarkoittaa suuria muutoksia työtavoissa.
Vastuullinen taloudenpito
Yksikkökustannusten kehitys
Yksikkökustannusten voidaan sanoa pysyvän suhteellisen vakiintuneella tasolla. Jatkossa tuottavuuslaskentaa pyritään kehittämään siihen suuntaan, että myös digitaaliset suoritteet saataisiin huomioitua yksikkökustannuksissa ja tuottavuusindikaattorissa.
Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelujen kustannuksista verrattuna kuuteen suurimpaan suomalaiseen kaupunkiin ei ole tarjolla kattavaa ja riittävän luotettavaa vertailutietoa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala käynnisti vuonna 2020 säännölliset kokoontumiset muiden suurten kaupunkien saman sektorin johdon kanssa. Yksikkökustannusten vertailu on tunnistettu aiheeksi, jossa tarvitaan sekä kaupunkien että Kuntaliiton yhteistyötä. Kaupunkivertailun lisäksi toimiala kehittää nykyistä parempia tapoja osoittaa avustustoiminnan vaikuttavuutta.
Tuottavuustoimenpiteet
Toimialan tuottavuus pysyy hyvällä tasolla perusvuoteen verrattuna lukuun ottamatta vuoden 2020 ennustetta, jossa Korona-epidemian vaikutus näkyy selvästi heikompana tuottavuuslukuna. Poikkeusolojen mahdollinen jatkuminen asettaa haasteita talousarvion ja taloussuunnitelmavuosien tuottavuuslukujen saavuttamiselle.
Toimialan hinnoitteluratkaisuilla suunnataan tilojen ja palvelujen käyttöä sekä tuetaan strategisten tavoitteiden toteutumista. Toimialan hinnoittelussa varmistetaan saavutettavuus ja yhdenvertaisuus. Toimiala soveltaa yhteisiä periaatteita tuotteiden ja palveluiden hinnoittelussa sekä maksujen, vuokrien ja korvausten subventiokäytännöissä. Vuoden 2021 aikana toimialan hinnastoa selkeytetään. Samalla lisätään dynaamista hinnoittelua, mikä tarjoaa toiminnasta vastaaville päälliköille sekä markkinoinnille enemmän mahdollisuuksia. Digitalisaation avulla kehitetään tulonmuodostusta luomalla helppoja ja tehokkaita maksutapoja.
Henkilöstösuunnitelma
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla työskentelee vuonna 2021 arviolta 1 605 vakituista ja 217 määräaikaista eli yhteensä 1 822 henkilöä. Henkilöstömäärän ei ennusteta kasvavan lähivuosina.
Palvelukokonaisuudet ovat laatineet henkilöstösuunnitelmat vuodelle 2021 ja lähivuosille. Nuorisopalvelukokonaisuuden tavoitteina ovat mm. nuorisotyöntekijöiden työnkuvien kehittäminen ja nuorisotyön yhteistyöhankkeet kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimialan kanssa. Liikuntapalvelukokonaisuus vahvistaa henkilöstöresurssisuunnittelua, tehtävänkuvien yhdistämiseen liittyviä kokeiluja, digiosaamisen kehittämistä sekä esihenkilöosaamisen vahvistamista työn vaatimusten mukaiseksi. Kirjastopalvelukokonaisuudessa kehittämisteemoiksi valittiin henkilöstöresurssien suunnittelu, henkilöstön itseohjautuvuuden ja yhteistyön edelleen kehittäminen, kirjaston eri palveluiden välisen yhteistyön vahvistaminen sekä asiakasviestintä- ja asiakaspalveluosaamisen kehittäminen. Kulttuuripalvelukokonaisuuden tavoitteina ovat mm. henkilöstöresurssisuunnittelu, eri palveluiden suunnittelu, työkokonaisuuksien synergiatarkastelu, digiosaamisen kehittäminen ja tehtävänkuvien päivitystyö. Toimialan hallinnon vakituisen henkilöstön määrä säilyy ennallaan. Sisäistä tehtävien suuntaamista ja priorisointia asiakastarpeen perusteella tehdään osana eläköitymisiä. Osaamista kehitetään etenkin asiakaslähtöisen palvelumallin ja toimintatapojen kehittämiseen sekä digitalisaation vaatimien taitojen kehittämiseen.
Talousarvion vaikutusten arviointi
Lapsivaikutukset
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan talousarvioon sisältyy merkittäviä kehittämistoimia erityisesti lasten ja nuorten palvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen, kuten harrastustoimintaan. Vuoden 2021 aikana lisätään matalan kynnyksen harrastuspalvelujen saatavuutta lapsen koulupäivän yhteydessä sekä lapsen ja nuoren luonnollisissa viestintäkanavissa. Erityistä huomiota kiinnitetään heikommassa asemassa olevien yksilöiden sekä aliedustettujen ryhmien kykyyn osallistua harrastustoimintaan. Toimenpiteillä ennakoidaan kavennettavan hyvinvointieroja sekä saavutettavan merkittäviä vaikutuksia lasten ja nuorten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.
Sukupuolivaikutukset
Toimiala on sitoutunut kaupunkiyhteisten sekä toimialan omien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toimenpiteiden edistämiseen. Toimiala pilotoi turvallisemman tilan periaatteita toimipaikoissaan ja analysoi kävijätietoa myös sukupuolen näkökulmasta. Vuonna 2020 vahvistetut kaupungin yhteiset eettiset periaatteet on otettu käyttöön ja ne ovat olennainen osa uuden henkilön perehdyttämistä. Yhdenvertaisen palvelukehittämisen tueksi hyödynnetään kaupunkilaisprofiilien kaltaisia suunnittelutapoja, jotka tuovat esille yksilöiden monimuotoisia tarpeita ja toiveita sekä korostavat jokaisen kuntalaisen itsemäärittelyoikeutta. Avustusten sukupuolivaikutuksia seurataan säännöllisesti. Toimenpiteiden ennakoidaan vähentävän syrjintää, purkavan stereotypioita sukupuolten eroista, lisäävän henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamista sekä lisäävän palvelujen houkuttelevuutta kaikille.
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset
Toimialan sitovien tavoitteiden hankkeet keskittyvät koronaepidemian kasvattamien hyvinvointierojen korjaamiseen. Vuoden 2021 aikana parannetaan erityisesti lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden palveluja. Kehittämishankkeet toteutetaan laajasti toimialojen, kanslian sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimijakentän kanssa. Toimenpiteillä ennakoidaan olevan myönteisiä vaikutuksia kaupunkikulttuurin ja -arjen palautumiseen, kaupunkilaisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä kykyyn elää erityistilanteessakin merkityksellistä ja oman näköistä elämää.
Yritysvaikutukset
Vuoden 2021 palvelustrategiatyöllä selkeytetään kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ja sen kumppaneiden työnjakoa. Kaupungin selkeät palvelutoiminnan rajaukset luovat sekä yhteistyön mahdollisuuksia että ennakoitavuutta yritystoiminnalle. Toimijakentän kehittymis- ja palautumiskykyä jatketaan myöntämällä avustuksia kulttuurin ja vapaa-ajan toimintaan sekä lisäämällä koulutusta. Vuonna 2021 lisätään yhteistyötä kanslian elinkeino-osaston kanssa mm. yritysvaikutusten arviointia kehittämällä sekä hyödyntämällä kansliasta toimialalle osoitettua innovaatioagenttia erityisesti liikkumiseen liittyvässä innovaatio- ja yritysyhteistyössä. Pääosa toimialan digitaalisesta kehittämisestä tuottaa ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla sekä kaupalliset että yleishyödylliset yhteisöt voivat ilmoittaa omasta palvelutarjonnastaan kaupungin toiminnan rinnalla. Toimenpiteet vahvistavat yritystoiminnan mahdollisuuksia rajaamalla tietyt toiminta-alueet selkeästi kaupungin oman toiminnan ulkopuolelle sekä luomalla alustoja ja rajapintoja yhteiseen kehittämiseen.
Ympäristövaikutukset
Toimialan palvelut lisäävät ympäristötietoisuutta ja -osaamista. Esimerkiksi vuonna 2021 järjestettävän Helsinki Biennaali vahvistaa kuntalaisten ja Helsingin vieraiden ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta, Itämeren tilasta ja ilmastonmuutoksesta taiteen keinoin. Biennaalin toteuttaminen joka toinen vuosi luo edellytyksiä kestävälle matkailulle. Toimialan palvelukokonaisuudet toteuttavat omia ympäristöohjelmiaan tavoitteineen ja toimenpiteineen, ja toimiala osallistuu kaupunkitasoisten ohjelmien toteutukseen. Konkreettisia toimenpiteitä energian käytön vähentämiseksi jatketaan esimerkiksi maauimaloiden uimaveden lämpötilan osalta. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen lisäksi ilmastoystävällistä autoilua edistetään varautumalla tarvittavien sähköautojen latauspaikkojen lisäämiseen liikunnan hallinnoimilla pysäköintipaikoilla. Nuoriso- ja kirjastopalveluissa vahvistetaan kansalaisten toimintamahdollisuuksia kestävämmän tulevaisuuden eteen nuorisotyön, kansalaistoiminnan ja kulttuurin avulla. Toimenpiteillä ennakoidaan olevan myönteinen vaikutus erityisesti lasten ja nuorten asenteisiin ja edistävän kaupunkilaisten kestävää elämäntapaa.
HNH2035 huomioiminen
Toimiala toteuttaa Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjeohjelmaa laajentamalla Varaamoa, joka tehostaa kaupungin hallinnassa olevien tyhjien ja vajaakäyttöisten tilojen käyttöä. Käyttöönotettavat digitaaliset palvelut on tarkoitettu laajasti helsinkiläisen kulttuurin ja vapaa-ajan toimijakentän käyttöön ja toimivat jakamistalouden alustana. Kiertotalouden ja jakamistalouden lisäksi vaikutuksiltaan merkittävimmiksi arvioidut toimenpiteet liittyvät hankintoihin ilmastopäästöjen tunnistamiseen ja ilmastokriteerien kehittämiseen, joihin ei ole talous- ja toimintasuunnitelmassa kohdistettu erityisiä resursseja, mutta joihin yritetään löytää ratkaisua hallinnon palvelustrategian avulla. Liikuntapaikkojen energiatehokkuutta lisätään yhteistyössä Hiilineutraali Helsinki -ohjelman kanssa. Toimenpiteillä arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia resurssien tehokkaampaan ja kestävämpään käyttöön.
Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet
Sitovat toiminnan tavoitteet
| Kaupunki- strategian teema | Sitova toiminnan tavoite | Sitovan toiminnan tavoitteen mittarit | Kytkeytyminen kaupunkiyhteisiin hankkeisiin ja yhteissuunnittelun teemoihin |
|---|---|---|---|
| Maailman toimivin kaupunki | Palveluja parannetaan asiakaskokemuksen perusteella Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala käyttää yhteisiä välineitä asiakaskokemuksen arviointiin, parantamiseen ja johtamiseen. Palvelujen parantamisessa hyödynnetään jatkuvan parantamisen ajatusta, ajankohtaista tietoa ja osallisuutta. | Tuotetaan ennen valtuustokauden päättymistä konkreettiset kuvaukset palvelujen tuottamisen strategiasta sekä luodaan yhteiset avustamisen ja palvelutuotannon hankinnan käytännöt. Mittari: jokaisen palvelukokonaisuuden kuvaukset ovat valmiit ennen valtuustokauden loppua ja avustamisen ja hankinnan käytännöt on luotu Tietolähteenä toimialan seuranta. | Asukaskokemus ja asiakastyytyväisyys Palvelujen saavutettavuus Osallisuus Elävät kaupunginosat |
| Kestävän kasvun turvaaminen on kaupungin keskeisin tehtävä | Koko kaupunki on oppimisen, kulttuuristen kohtaamisten, tekemisen ja kansalaistoiminnan paikka Helsinki on alusta ja kumppani paremman kaupungin ja maailman rakentajille. Toimiala avaa tilojaan, tietoaan ja välineitään kaupunkilaisten, yhteisöjen ja yritysten käyttöön. | Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksia parannetaan ja lisätään kohdennettua viestintää harrastusmahdollisuuksista. Mittari: projektissa määritellyt toimenpiteet on tehty. Tietolähteenä toimialan seuranta. Toimenpiteiden vaikutus näkyy suotuisasti kaupunkiyhteisessä strategiamittarissa ”Lasten ja nuorten osuus, jolla harrastus”. | Palvelujen saavutettavuus Elävät kaupunginosat Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Harrastustoiminta Kaupungin tilojen käyttö Strategia nuorten syrjäytymishaasteen ratkaisemiseen |
| Uudistuvat palvelut | Helsingissä on helppoa ja houkuttelevaa lähteä liikkeelle Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala edistää toiminnallaan fyysisesti aktiivista ja kokemusrikasta elämäntapaa. Kaikki syyt lähteä liikkeelle ovat yhtä arvokkaita. Kuntalaisille aktiivinen ja houkutteleva Helsinki vetää puoleensa myös matkailijoita ja suurtapahtumia. Toimiala kehittää uusia keinoja markkinoida palveluja, helpottaa mielekkään tekemisen löytämistä ja tavoittaa nykyisten palvelujen ulkopuolella olevia. | Vahvistetaan ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä parantamalla mahdollisuuksia liikkumiseen ja liikkeelle lähtöön. Mittari: projektissa määritellyt toimenpiteet on tehty. Tietolähteenä toimialan seuranta. Toimenpiteiden vaikutus näkyy suotuisasti kaupunkiyhteisessä strategiamittarissa ”Liikkumisen ja paikallaanolon osuudet (%) valveillaoloajasta (yli 70-vuotiaat)”. | Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Liikkumisohjelma |
Koko kaupungin yhteinen hyvinvoinnin ja terveyden (HYTE) tavoite
| Kaupunki- strategian teema | Sitova toiminnan tavoite | Sitovan toiminnan tavoitteen mittarit | Kytkeytyminen kaupunkiyhteisiin hankkeisiin ja yhteissuunnittelun teemoihin |
|---|---|---|---|
| Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on vetovastuussa molemmista kaupunkiyhteisistä HYTE-tavoitteista (lasten ja nuorten harrastaminen ja ikäihmisten toimintakyky) sekä koko hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöstä vuonna 2021. | |||
| Kestävän kasvun turvaaminen on kaupungin keskeisin tehtävä | Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksia parannetaan ja lisätään tietoisuutta oman alueen vapaa-ajan toiminnoista | Tasavertaisia harrastusmahdollisuuksia edistetään kaupunkiyhteisellä harrastamisen mallilla ja koordinaatiorakenteella. Parannetaan 3–6-luokkalaisten koulupäivän yhteydessä toteutettavia harrastusmahdollisuuksia yhdessä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Toimialan toiminnoissa edistetään myös 7–9-luokkalaisille kohdennetun harrastuspassin tarjontaa ja sen käyttöä. Monipuolisia harrastusmahdollisuuksia tarjoamalla ja turvaamalla edistetään lasten ja nuorten mielen hyvinvointia ja liikkumista sekä ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Toimenpiteiden tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus. Mittari: Toimenpiteiden vaikutus näkyy suotuisasti kaupunkiyhteisessä strategiamittarissa ”Lasten ja nuorten osuus, jolla harrastus”. | Yhteissuunnittelun teemat: Palvelujen saavutettavuus, elävät kaupunginosat, harrastustoiminta Strategiahankkeet: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kaupungin tilojen käyttö, nuorten syrjäytymishaasteen ratkaisemiseen |
| Uudistuvat palvelut | Ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen | Parannetaan ikääntyneiden toimintamahdollisuuksia poistamalla liikkumisen ja liikkeelle lähtemisen esteitä. Tätä toteutetaan selkeyttämällä kaupungin toimialojen sekä kolmannen ja yksityisen sektorin työnjakoa ja lisäämällä yhteistyötä ikäihmisten liikkumiseen ja liikuntaan liittyvässä neuvonnassa, asiakasohjauksessa ja palvelutuotannossa. Mittari: Toimenpiteiden vaikutus näkyy suotuisasti kaupunkiyhteisessä strategiamittarissa ”Liikkumisen ja paikallaanolon osuudet (%) valveillaoloajasta (yli 70-vuotiaat)”. | Strategiahankkeet: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, liikkumisohjelma |
Suorite-, yksikkökustannus- ja taloustavoitteet
| 2019 | 2020 | Ennuste 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Suoritetavoitteet | ||||||
| Fyysiset käyntikerrat | 21 284 610 | 20 810 000 | 14 802 300 | 21 136 000 | 20 844 000 | 21 644 000 |
| Digitaaliset käyntikerrat | 17 337 427 | 15 700 000 | 18 400 000 | 15 744 000 | 15 744 500 | 15 745 000 |
| Kirjasto | ||||||
| Fyysiset käyntikerrat | 9 012 648 | 8 200 000 | 6 400 000 | 8 200 000 | 8 200 000 | 8 200 000 |
| Digitaaliset käyntikerrat -Antal digitala besök | 12 971 197 | 12 000 000 | 14 000 000 | 12 000 000 | 12 000 000 | 12 000 000 |
| Kultuuri | ||||||
| Fyysiset käyntikerrat | 1 642 899 | 1 730 000 | 796 300 | 1 730 000 | 1 430 000 | 1 730 000 |
| Digitaaliset käyntikerrat | 4 366 230 | 3 700 000 | 4 400 000 | 3 700 000 | 3 700 000 | 3 700 000 |
| Liikunta | ||||||
| Fyysiset käyntikerrat | 9 833 556 | 10 000 000 | 7 000 000 | 10 000 000 | 10 000 000 | 10 500 000 |
| Digitaaliset käyntikerrat | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Nuoriso | ||||||
| Fyysiset käyntikerrat | 795 507 | 880 000 | 606 000 | 1 206 000 | 1 214 000 | 1 214 000 |
| Digitaaliset käyntikerrat | 0 | 0 | 0 | 44 000 | 44 500 | 45 000 |
| Avustukset € / asukas | 52,00 | 54,44 | 54,44 | 52,70 | 52,34 | 51,97 |
| Kulttuuri | 26,60 | 27,20 | 27,20 | 25,60 | 25,36 | 25,12 |
| Liikunta | 12,35 | 12,70 | 12,70 | 12,58 | 12,46 | 12,35 |
| Nuoriso (7-28 v. nuori) | 13,05 | 14,54 | 14,54 | 14,52 | 14,52 | 14,50 |
| *Digitaalisen käyntikerran määritelmä ja laskentatapa tarkennetaan vuoden 2021 aikana seuraavaa talousarviokautta varten. |
| 2019 | 2020 | Ennuste 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön määrä | 1 817 | 1 822 | 1 822 | 1 822 | 1 822 | 1 852 |
| Henkilötyövuodet (oma henkilöstö) | 1 781 | 1 803 | 1 803 | 1 803 | 1 803 | |
| Henkilötyövuodet (ostopalvelut) | 20 | 14 | 14 | 14 | 14 | 14 |
Tuottavuusmittari
| 2019 | 2020 | Ennuste 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuottavuusindeksi | 100,0 | 99,0 | 63,1 | 98,3 | 93,5 | 99,1 |
Tilankäytön tehokkuuden mittari
| 2019 | 2020 | Ennuste 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilat | 304 914 | 327 525 | 326 614 | 334 974 | 334 999 | 348 229 |
| Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessa asiakasmäärään | 0,014 | 0,016 | 0,022 | 0,016 | 0,016 | 0,017 |
Yksikkökustannusten kehitys
| e / asukas (sis. järjestö ja laitosavustukset) | 2019 | 2020 | Ennuste 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Palvelukokonaisuus | ||||||
| Liikunta | 110,3 | 118,6 | 121,9 | 116,9 | 117,6 | 118,7 |
| 7,49% | 2,80% | −4,12% | −2,38% | 0,93% | ||
| Nuoriso | 46,3 | 47,8 | 46,5 | 48,2 | 48,7 | 49,3 |
| 3,22% | −2,71% | 3,68% | 1,47% | 1,35% | ||
| Kirjasto | 62,4 | 63,2 | 63,6 | 63,5 | 64,1 | 64,9 |
| 1,38% | 0,58% | −0,19% | 1,46% | 1,30% | ||
| Kulttuuri | 121,0 | 124,7 | 129,2 | 122,8 | 121,2 | 124,3 |
| 3,08% | 3,63% | −4,96% | −0,98% | 2,56% | ||
| Yhteensä | 340,0 | 354,3 | 361,3 | 351,4 | 351,6 | 357,3 |
| 4,22% | 1,95% | −2,72% | −0,69% | 1,62% |
| e / asukas (ilman avustuksia) | 2019 | 2020 | Ennuste 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Palvelukokonaisuus / palvelu | ||||||
| Liikunta | 76,5 | 81,8 | 85,1 | 83,6 | 84,6 | 86,0 |
| 6,87% | 4,06% | −1,73% | 1,89% | 1,66% | ||
| Nuoriso | 42,7 | 43,8 | 42,5 | 44,2 | 44,8 | 45,5 |
| 2,66% | −2,96% | 4,11% | 1,69% | 1,56% | ||
| Kirjasto | 62,4 | 63,2 | 63,6 | 63,5 | 64,1 | 64,9 |
| 1,38% | 0,58% | −0,19% | 1,46% | 1,30% | ||
| Kaupunginmuseo | 11,1 | 11,5 | 11,6 | 11,8 | 11,9 | 12,1 |
| 4,22% | 0,55% | 1,63% | 1,46% | 1,30% | ||
| Orkesteri | 19,3 | 19,5 | 19,4 | 19,1 | 19,3 | 19,5 |
| 0,69% | −0,37% | −1,65% | 1,48% | 1,29% | ||
| Taidemuseo | 10,5 | 13,3 | 13,1 | 13,0 | 10,9 | 13,2 |
| 25,98% | −1,31% | −1,00% | −15,37% | 20,91% | ||
| Kulttuurikeskukset ja kulttuurin edistäminen | 18,2 | 18,2 | 22,9 | 18,9 | 19,7 | 20,6 |
| −0,14% | 25,87% | −17,35% | 4,89% | 4,98% | ||
| Yhteensä | 240,7 | 251,3 | 258,2 | 254,1 | 255,3 | 261,9 |
| 4,39% | 2,75% | −1,58% | 1,04% | 2,59% |