Palvelukeskusliikelaitos

Talousarvion 2021 keskeiset painopisteet

Palvelukeskus Helsinki tuottaa ja kehittää tukipalveluja Helsingin kaupungin toimialoille ja liikelaitoksille. Tärkein tavoite on hyvä asiakaskokemus ja toimintavarmuus Palvelukeskus Helsingin tuottamissa palveluissa.

Keskeisiä painopisteitä on konkretisoitu vastaamaan paremmin näkymää vuodelle 2021: Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen, erityisenä haasteena etähoidon hoivahenkilöstö ja ruokapalveluhenkilöstö  Johtamisen muutos ja johtamisen kulmakivien jalkauttaminen osaksi toimintakulttuuria, välineinä mm. esihenkilökoulutukset ja -infot sekä Parasta yhdessä -vuositeema ja viestintä 

Uudistuvat palvelut ja palvelukehitys: asiakastarpeista lähtevät palvelut, digitaalisuuden lisääminen, kokeilut ja yhteiskehitys asiakkaiden ja muiden kumppaneiden kanssa. Kaupungin keittiöverkon uudelleen tarkastelu mukaan lukien myös uuden tuotantolaitoksen suunnittelun ja rakentamisen sekä toiminnan ohjauksen varmistaminen 

Vastuullisuus  on osana kaikkea toimintaa ja palveluja: sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun toteutuminen palvelutuotannossa ja palveluissa sekä ruokakulttuurin edistäminen ja tuottaminen osaksi kaupungin ruokastrategiaa.

Toiminnan kuvaus

Palvelukeskus Helsinki huolehtii palvelutoiminnan tukipalvelujen tuottamisesta kaupungille ja kaupunkikonsernin yhteisöille ja toimii palvelukeskusliikelaitoksen johtokunnan alaisuudessa. Liikelaitos käyttää toiminnassaan nimeä Palvelukeskus Helsinki.

Palvelukeskus Helsinki tukee palveluillaan Helsingin kaupunkia ja kaupunkilaisia ja toimii asiantuntijana ja kumppanina Helsingin kaupungin toimialojen, liikelaitosten ja kaupunkikonsernin yhteisöjen ruokailu-, siivous-, puhelin- ja hyvinvointi- sekä muiden palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. 

Toimimme kouluissa ja päiväkodeissa, seniorikeskuksissa, palvelutaloissa, sairaaloissa ja asumisyksiköissä. Olemme mukana yli 100 000 ruokahetkessä päivittäin. Kehitämme ja tuotamme ruokailu-, siivous-, puhelin-, hyvinvointi- ja aulapalveluja sekä tuemme kotona asumista monipuolisilla teknisillä ratkaisuilla ja palveluilla. Etähoito ja erityisesti monet digitaaliset oheispalvelut tarjoavat uusia mahdollisuuksia samoin kuin monet sähköisen asioinnin kanavat, jotka täydentävät kaupungin vaihdepalvelua. 

Tarjoamme parhaan palvelukokemuksen asiakkaille, sidosryhmille ja henkilöstölle ”Parasta yhdessä” -arvolupauksen mukaisesti. Olemme Helsingin kaupungin liikelaitos ja työllistämme noin 1 450 henkilöä. Kokemusta meillä on ruokapalvelujen hoitamisesta jo 100 vuoden ajalta ja puhelin- ja hyvinvointipalveluista yli 10 vuoden ajalta. 

Toimintaympäristön keskeiset muutokset

Lainsäädäntö

Valtakunnallisen sote-uudistuksen valmistelu on edennyt, mutta sen lopulliset vaikutukset sosiaali- ja terveystoimialalle tuotettaviin palveluihin tai palvelujen laajuus tarkentunee vuoden 2021 aikana. Palvelukeskus Helsinki seuraa tilannetta ja osallistuu tarvittaessa keskusteluun Palvelukeskuksen roolista mahdollisessa Uudenmaa sote-erillisratkaisussa. Hoitoalaan liittyvä mahdollisesti muuttuva lainsäädäntö voi näkyä Palvelukeskus Helsingin palvelujen kysynnässä.

Väestö- ja asiakasmäärän kehitys

Kilpailutuksista huolimatta Helsingin muuttovoitto ja uusien päiväkotien ja koulujen avaaminen ovat pitäneet asiakasmäärän kehityksen verrattain tasaisena kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Sosiaali- ja terveystoimialalle tuotettavissa palveluissa Palvelukeskus Helsingin palvelujen painopiste siirtyy entisestään kotihoitoon liittyviin palveluihin. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehittää suoraan asiakkaiden kotiin tuotettuja hyvinvointipalveluja kuten esimerkiksi erikoissairaanhoitoa tai ravitsemusneuvontaa.

Väestö- ja asiakasmäärän kehitys

Kilpailutuksista huolimatta Helsingin muuttovoitto ja uusien päiväkotien ja koulujen avaaminen ovat pitäneet asiakasmäärän kehityksen verrattain tasaisena kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Sosiaali- ja terveystoimialalle tuotettavissa palveluissa Palvelukeskus Helsingin palvelujen painopiste siirtyy entisestään kotihoitoon liittyviin palveluihin. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehittää suoraan asiakkaiden kotiin tuotettuja hyvinvointipalveluja kuten esimerkiksi erikoissairaanhoitoa tai ravitsemusneuvontaa.  

Muiden muutosten vaikutukset palvelutuotantoon

Asiakastoimialojen tarpeissa korostuvat digitaaliset palvelut, asiointitavat ja yhteinen palvelukehitys. Käytettävyyden ja asiakastarpeista nousevien oheispalvelujen rooli korostuu entisestään. Palveluja vertaillaan markkinoilta saataviin vastaaviin ja tämä kiihdyttää ja haastaa palvelukehitystä. Koronan aiheuttama lisäys kotiin etänä tuotettuihin palveluihin jäänee pysyväksi pandemian ohella tapahtuneen digiloikan vuoksi. Palvelukeskus Helsingin palveluja kehitetään huomioiden HNH (Hiilineutraali Helsinki) -tavoitteet ja ilmastovaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on merkittävä haaste. Työntekijäkokemukseen kiinnitetään erityistä huomiota ja palkkaus on erityinen haaste, kun työvoimasta kilpaillaan. Vuonna 2020 alkaneen koronapandemian vaikutukset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan pitkälle vuoden 2021 toimintaan, jolloin päivittäisen toiminnan varmistaminen on ensisijaista. Palvelutuotannon kustannukset voivat pandemian vuoksi kasvaa, mikäli tilanteen hallinta vaatii erityisiä palvelukonsepteja. Sosiaali- ja terveystoimialalla on tarve laajentaa etähoidon palveluja nopealla aikataululla. Oheispalvelujen kehittämisen tarve palvelukehityksessä on huomioitava samoin kuin digitaalisuus osana palveluja. Lisäksi poikkeustilanteiden hyvä hallinta, Helsingin väestömäärän muutos ja kotona asuminen yhä pidempään haastavat kehittämään palveluja entistä nopeammin.

Talous

Palvelukeskus Helsingin talousarvioehdotus vuodelle 2021 on tappiollinen. Talousarvioehdotus perustuu 1,8 prosentin hintojen korotuksiin. Vuoden 2021 alkuun mennessä pyritään arvioimaan kannattamattomien palvelujen osalta kulu- ja hintarakenne sekä palvelujen laajentamisen mahdollisuudet tavoitteena nollatulokseen pääseminen taloussuunnitelmakaudella 2022–2023.

Liikelaitos on jatkuvasti tehostanut merkittävästi toimintaansa. Toiminnan tehostaminen ja taloudellisen tuloksen säilyttäminen nollatuloksenakaan on jatkossa entistä haastavampaa yksinomaan kustannussäästöjä aikaansaamalla, ilman että etenkin kasvatus- ja koulutustoimialalle ja sosiaali- ja terveystoimialalle tuotettujen ruoka- ja muiden tukipalvelujen palvelutaso ja asiakastyytyväisyys laskevat. Liikelaitoksen on lisäksi kilpailukykynsä säilyttääkseen huolehdittava oman toiminnan kehittämisen edellyttämistä investoinneista ja palvelukehityksestä ja niiden omarahoituksesta.

Palvelukeskus Helsinki on useiden vuosien ajan korottanut hintojaan kustannusten kasvua vähemmän. Samanaikaisesti liikelaitos on kuitenkin onnistunut tekemään erilaisin tehostamistoimin ylijäämäisiä tuloksia. Kilpailutusten seurauksena liikevaihto on laskenut ja jäykän kulurakenteen vuoksi kustannusten sopeuttaminen on jatkossa entistäkin haastavampaa. Valtuuston päätöksellä Palvelukeskus Helsingin ateriapalveluista on kilpailutettu noin 17,8 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja tullaan kilpailuttamaan noin 23 prosenttia vuoteen 2023 mennessä.

Palvelukeskus Helsinki varmistaa kaupungin toimivuutta poikkeustilanteissa markkinoilla toimivia toimijoita laajemmin ja tämä valmiuskyvyn ylläpitäminen aiheuttaa kustannuksia. Palvelukeskus ei pysty sopeuttamaan henkilöstömäärää kaupungin päätösten mukaisesti esimerkiksi lomauttamalla työntekijöitään. Tämä saa poikkeustilanteissa (mm. korona) aikaan tuloksen heikkenemistä, kun palvelutuotannon henkilöstön on oltava paikalla, mutta asiakasmäärät voivat pienentyä. Apotin käyttöönotto sitoo hoivapalveluiden resursseja kasvattaen osaltaan henkilöstökustannuksia ja laskien tuottavuutta. 

Riskit ja epävarmuustekijät

Työvoiman saatavuuden haasteet erityisesti hoivahenkilöstön osalta jatkuvat, koska alan yleinen työvoiman saatavuustilanne on heikko. Ruokapalveluissa ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on myös haasteellista.  

Palvelukeskus Helsingin tuotantolaitos on elinkaarensa lopussa ja vaatii jatkuvia korjauksia. Uuden tuotantolaitoksen suunnittelu on saatava päätökseen ja rakentamispäätös on tehtävä pikimmiten, jotta riskit vähenevät. 

Korona-pandemian vaikutukset voivat ulottua pitkälle vuoteen 2021 ja voivat hidastuttaa palvelukehitystä sekä lisätä kuluja.

Kaupunkistrategian toteuttaminen

Maailman toimivin kaupunki

Palvelukeskus Helsinki tuottaa ja kehittää palveluja, jotta helsinkiläisten arki toimisi mahdollisimman hyvin. Kärkiprojektien konsepteja tarkennetaan ja jalkautetaan siten, että asiakaskokemus, työntekijäkokemus ja toimintakulttuurin muutos ja erityisesti johtamisen kulmakivet saavat aikaan innostusta, linjakkuutta ja entistä enemmän kokeiluja ja parempaa toimeenpanokykyä. Sosiaali- ja terveydenhoidon asiakkaille tarjotaan viimeisintä teknologiaa sisältävää etäpalvelukonseptia, sekä kehitetään siihen yhdessä toimialan kanssa uusia tukipalveluja, kuten ”Helsingin liikkuva sairaanhoitaja” ja “nostopalvelu”. Tavoitteena on tukea tehokkaasti helsinkiläisten sosiaali- ja terveydenhoidon asiakkaiden kotona asumista mahdollisimman pitkään. Asiakaskokemuksen mittaamisessa kyselyjä uudistetaan ja yksittäisiä palvelupolkuja kuvataan ja mitataan.

Kestävän kasvun turvaaminen

Palvelukeskus Helsingin palveluilla on lähtökohtaisesti yhteiskunnallisesti vastuullinen rooli. Palvelukeskus toimii vastuullisesti, sosiaalisen, ympäristön ja taloudellisen kestävyyden huomioiden ja on keskeisesti mukana toteuttamassa HNH2035-toimenpideohjelmaa. Erityisesti ruokailupalveluissa uuden tuotantolaitoksen sekä älykkään keittiöverkon rooli on avainasemassa vastuullisuuden toteutumisessa, kun asiakastarpeet ja valinnan vapaus korostuvat entisestään. Palvelukeskus Helsinki vastaa kaupungin ikärakenteen muuttumiseen liittyviin haasteisiin mm. etäpalvelukonseptillaan. Konseptin tärkeimpänä kohderyhmänä ovat kotihoidon asiakkaat, sekä vuonna 2021 uusina kaikki nostoapua tarvitsevat kaupunkilaiset ja seniorikeskuksen asiakkaat. Merkittävinä palveluina kasvavat myös etäkuntoutus ja etädiagnostiikkaan tarjottavat työvälineet. Aiemmin pilotoitujen ja vuonna 2020 kilpailutettujen ja käyttöönotettujen lääkeautomaattien ja sähkölukkojen asentaminen kotihoidon asiakkaiden koteihin mahdollistaa sosiaali- ja terveystoimialalle suuremman asiakasmäärän palvelemisen tehokkaammin olemassa olevalla henkilöstöllä.

Uudistuvat palvelut

Palvelukeskus Helsingin palveluilla on lähtökohtaisesti yhteiskunnallisesti vastuullinen rooli. Palvelukeskus toimii vastuullisesti, sosiaalisen, ympäristön ja taloudellisen kestävyyden huomioiden ja on keskeisesti mukana toteuttamassa HNH2035-toimenpideohjelmaa. Erityisesti ruokailupalveluissa uuden tuotantolaitoksen sekä älykkään keittiöverkon rooli on avainasemassa vastuullisuuden toteutumisessa, kun asiakastarpeet ja valinnan vapaus korostuvat entisestään. Palvelukeskus Helsinki vastaa kaupungin ikärakenteen muuttumiseen liittyviin haasteisiin mm. etäpalvelukonseptillaan. Konseptin tärkeimpänä kohderyhmänä ovat kotihoidon asiakkaat, sekä vuonna 2021 uusina kaikki nostoapua tarvitsevat kaupunkilaiset ja seniorikeskuksen asiakkaat. Merkittävinä palveluina kasvavat myös etäkuntoutus ja etädiagnostiikkaan tarjottavat työvälineet. Aiemmin pilotoitujen ja vuonna 2020 kilpailutettujen ja käyttöönotettujen lääkeautomaattien ja sähkölukkojen asentaminen kotihoidon asiakkaiden koteihin mahdollistaa sosiaali- ja terveystoimialalle suuremman asiakasmäärän palvelemisen tehokkaammin olemassa olevalla henkilöstöllä. 

Vastuullinen taloudenpito

Yksikkökustannusten kehitys

Yksikkökustannukset ovat nousseet vuonna 2020 koronapandemia tilanteessa, kun palveluja on poikkeustilanteessa toteutettu nopeilla aikatauluilla ja henkilöstö on jouduttu pitämään töissä huolimatta asiakasmäärän merkittävästä vähenemisestä. 

Tuottavuustoimenpiteet

Prosessi- ja hankehallintaa kehitetään sujuvoittamaan yhteistä työtä ja ymmärrystä eri toimijoiden rooleista. Henkilöstökokemusta rakennetaan systemaattisesti ja työhyvinvoinnista pidetään hyvää huolta, jotta henkilöstö on sitoutunutta ja merkittäviltä sijaistuskustannuksilta vältyttäisiin. Vuoden 2021 alkuun mennessä pyritään arvioimaan kannattamattomien palvelujen osalta kulu- ja hintarakenne sekä palvelujen laajentamisen mahdollisuudet. Sosiaali- ja terveystoimialan asiakkaille rakennettu etäpalvelukonsepti lisää sosiaali- ja terveydenhoidon kustannustehokkuutta korvaamalla fyysistä kotihoitoon liittyvää työtä digitaalisilla ratkaisuilla. 

Kaupunkiyhteiset strategiahankkeet

Digitalisaatio-ohjelma: Palvelukeskus Helsinki hyödyntää digitaalisuutta sekä työn tekemisessä että palveluissa ja kehittämisessä. Tällä on useita liitoskohtia digitalisaatio-ohjelmaan ja sen hankkeisiin. Digitaalisessa palvelukehityksessä on runsaasti toimintatapoja, jotka lisäävät ketteryyttä ja yhteiskehittämistä. Digitaalisen perustan ja kaupunkilaispalvelujen alueilla monikanavaisen asiakaspalvelun liitoskohdat vaihdepalveluun ja sähköiseen asiointiin ja saavutettavuuteen ovat tunnistettavissa. Robotiikan ja tekoälyn alueilla on käynnistymässä ecoRobo-hanke yhdessä kolmen alan oppilaitoksen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimialan Kustis Goes Digi -hankkeen yhteydessä testataan kuljetusrobottia ruoan kuljetuksissa, mutta sen mahdollisuudet hoitaa muitakin sisäisiä kuljetuksia selvitetään. Digitaalisia oheispalveluja ja mm. palvelun tilaamista ja viestintää sekä palautteen keräämistä digitaalisilla oheispalveluilla tullaan kehittämään kaikissa palveluissa. 

Tiedolla johtaminen: Luotettava tieto johtamisessa ja tilannekuvassa mm. talouden, palvelukehityksen, asiakaskokemuksen, hävikin hallinnan tai raaka-ainekäytön osalta on tärkeää ja eri tasoille tuotetun tiedon saaminen korostuu. Palvelukeskus Helsingin tiedolla johtamiseen liittyvä kärkiprojekti on keskittynyt ensisijaisesti hävikinhallintaan ja seurantaan, mutta projektia jatketaan laajentaen siihen muitakin tiedolla johtamisen tarpeita. 

Kiinteistöstrategia: Palvelukeskus Helsinki toimii yleensä aina asiakkaan tiloissa, päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja seniorikeskuksissa, jolloin kiinteistöjen keittiö- ja tilasuunnitteluhankkeissa mukanaolo on ensiarvoisen tärkeää.  

Henkilöstön saatavuus: Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistamiseen on haettu uusia välineitä mm. kärkiprojekteilla, joita jatketaan myös vuoden 2021 aikana. Henkilöstön saatavuuteen on kehitetty useita työkaluja, joilla kehitetään työntekijäkokemusta ja samalla parannetaan työnantajakuvaa. 

Henkilöstösuunnitelma

Palvelukeskus Helsingin menestymisen edellytys on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kilpailutukset vähentävät Palvelukeskus Helsingin henkilöstön määrää vuosina 2021–2022 noin 40 henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimialalla on tavoitteena kasvattaa entisestään etähoidon palvelua, joka voi kasvattaa hoivahenkilöstön määrää. 

Palvelukeskus Helsinki panostaa tulevina vuosina henkilöstön työhyvinvoinnin, työkyvyn sekä strategiseen osaamisen kehittämiseen. Strategisen osaamisen painopisteenä on johtamisosaaminen, digitaitojen kehittäminen ja asiakasosaaminen. 

Haasteellisessa työvoimatilanteessa panostetaan henkilöstökokemuksen vahvistamisen lisäksi työnantajakuvan kehittämiseen sekä oppilaitosyhteistyöhön.

Esihenkilöiden osaamista kehitetään edelleen Helsingin kaupungin johtamisen kulmakiviin pohjautuen painottaen erityisesti valmentavaa johtamista ja ratkaisukeskeisyyttä.

Talousarvion tavoitteet ja suoritteet

Sitovat toiminnan tavoitteet

Asiakaskokemustavoite 3,6 (asteikko 1-5)

Muut tavoitteet vuodelle 2021 ovat

Henkilöstökulut %/liikevaihto, ml. työvoiman ostot 58,44%

Palvelukeskus Helsingin kärkiprojektit: uusien kärkiprojektien nimeäminen (1-5) pohjautuen uuteen valtuustostrategiaan ja toimialojen tarpeisiin: kyllä/ei

Digitalisaatiosuunnitelman päivittäminen: kyllä/ei

Talousarvion vaikutusten arviointi

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Palvelujen suunnittelussa ja tuotannossa huomioidaan terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Ruokalistasuunnittelussa huomioidaan ravitsemussuositukset ja on otettu käyttöön “Parempi valinta” -ateria. Huomiota kiinnitetään henkilöstön työhyvinvointiin, työvälineisiin ja työolosuhteisiin ja ergonomiaan. Tämän tulisi lisätä työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Mm. etähoito-, turvapuhelin-, GPS- paikannus ja ovianturipalvelut mahdollistavat itsenäisen elämän ja turvallisen kotona asumisen pitempään. 

Ympäristövaikutukset

Paremmalla ympäristövaikutusten huomioimisella kuten hävikin hallinnalla ja matkojen yhdistelemisellä voidaan tehdä säästöjä raaka-ainekustannuksissa. Muovin käytöstä luopuminen kertakäyttöastioissa EU-alueella voi nostaa pakkausten ja kertakäyttöastioiden kustannuksia, vaikka kertakäyttöastioista luopumiseen ohjataankin monilla käytännöillä. Etänä kotiin tuotetut hoivapalvelut kuten esimerkiksi lääkeautomaatti ja etähoito, vähentävät merkittävästi fyysisen liikkumisen tarvetta.  

HNH-vaikutukset talouden ja toiminnan suunnittelussa

Useat HNH-toimenpiteet voivat lyhyellä aikavälillä nostaa kustannuksia, mutta pitemmällä ajalla ne tasaantuvat. Lähellä tuotettujen suomalaisten raaka-aineiden aikaisempaa runsaampi käyttö voi nostaa raaka-aineiden hintoja erityisesti   alkuvaiheessa. Ruokahävikin vähentämisessä ohjataan parempaan menekin seurantaan ja hävikin hallintaan. Suomalaisten ja lähellä tuotettujen raaka-aineiden osuuden ennakoidaan nousevan palveluissa.

Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet

Kaupunkistrategian teema	Sitova toiminnan tavoite	Sitovan toiminnan tavoitteen mittarit	Kytkeytyminen kaupunkiyhteisiin hankkeisiin ja yhteissuunnittelun teemoihin
Maailman toimivin kaupunki -uudistuvat palvelut -kestävän kasvun turvaaminen	Uudistuvat palvelut:  palvelukehitys ja asiakastarpeista lähtevät palvelut, digitaalisuuden lisääminen, kokeilut ja yhteiskehitys asiakkaiden ja muiden kumppaneiden kanssa	Asiakaskokemus 3,6 / 5,0 -> asiakaskokemuskyselyjen keskiarvo	Digitaalisuus Asukaslähtöisyys ja osallisuus Johtamisen muutos ja johtamisen kulmakivien jalkauttaminen osaksi toimintakulttuuria Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen Vastuullisuus osana kaikkea toimintaa ja palveluja

Tuottavuuden kehittymistä kuvaavat tunnusluvut

Määrä- ja taloustavoitteet

Suorite-, yksikkökustannus- ja taloustavoitteet

	2019	2020	Ennuste 2020	2021	2022	2023
Tehokkuus/taloudellisuus
Liikeylijäämä liikevaihdosta, %	2,2	2,2	−4,0	−0,8	0,1	0,1
Sijoitetun pääoman tuottoo	2,9	2,9	−5,2	−1,1	0,1	0,1
Henkilöstökulut (ml. Työvoiman ostot) liikevaihdosta	52,9	52,9	58,7	58,4	57,7	57,1
Liikevaihto/henkilö	72,5	72,5	68,0	66,9	68,0	69,0
Toiminnan laajuustiedot
Liikevaihdon muutos	−1,0	−1,0	−8,1	2,1	−0,1	0,1
Investoinnit liikevaihdosta	0,3	0,6	0,5	0,4	0,4	0,4
Resurssit
Henkilöstön määrää	1 363,0	1 363,0	1 368,0	1 420,0	1 397,0	1 378,0
Henkilöstö htv	1 207,0		1 177,7	1 222,5	1 202,7	1 186,0
Vuokratyövoima	199,7		126,0	126,0	126,0	126,0
Omavaraisuusaste	84,4	84,4	83,2	84,1	84,1	85,1

Tuottavuusmittari

	2019	2020	Ennuste 2020	2021	2022	2023
Tuottavuus
Tuottavuus (Jalostusarvo/henkilö)	100	98	92	97	99	99

Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma

1 000 €	Käyttö 2019	Ennuste 2020	Talousarvio 2021	Talous- suunnitelma 2022	Talous- suunnitelma 2023
Liikevaihto	101 336	93 077	95 057	94 992	95 119
Liiketoiminnan muut tuotot	856	482	780	780	780
Varsinaiset kulut	−98 942	−97 057	−96 427	−95 522	−95 569
Poistot	−190	−242	−208	−170	−250
Liikeylijäämä/alijäämä	3 060	−3 740	−798	80	80
Muut korkomenot	−1
Korvaus peruspääomalle	−80	−80	−80	−80	−80
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)	2 980	−3 820	−878	0	0

1 000 €	Käyttö 2019	Ennuste 2020	Talousarvio 2021	Talous- suunnitelma 2022	Talous- suunnitelma 2023
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä/alijäämä	3 060	−3 740	−798	80	80
Poistot	190	242	208	170	250
Korvaus peruspääomalle	−80	−80	−80	−80	−80
Muut rahoitusmenot	−1
Investointimenot	−259	−500	−400	−400	−400
Toiminnan ja investointien rahavirta	2 910	−4 078	−1 070	−229	−150
Muut maksuvalmiuden muutokset	−2 918	−723
Rahoituksen rahavirta	−2 918	−723
Vaikutus maksuvalmiuteen	−8	−4 801	−1 070	−229	−150