1 40 01 Kaupunginkanslia

(Alla olevan taulukon summat on ilmoitettu tuhansina euroina.)

	Käyttö 2019	Talous- arvio 2020	Ennuste 2020	Ehdotus 2021	Talous- arvio 2021	Talous- suunnitelma 2022	Talous- suunnitelma 2023
Tulot yhteensä	15 081	15 510	58 614	15 450	15 450	15 450	15 450
Menot yhteensä	116 601	129 446	168 987	130 250	130 250	130 250	130 250
Ylitysoikeus		8 050
Toimintakate	−101 520	−113 936	−110 373	−114 800	−114 800	−114 800	−114 800
Poistot	10 276	9 614	9 598	7 931	7 931	6 484	8 506
Tilikauden tulos	−111 796	−123 550	−119 971	−122 731	−122 731	−121 284	−123 306
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)	−111 796	−123 550	−119 971	−122 731	−122 731	−121 284	−123 306
Muutos, %
Tulot		2,8	277,9	−0,4	−0,4
Menot		11,0	30,5	0,6	0,6

Talousarvion 2021 keskeiset painopisteet

Vuonna 2021 käynnistyvän työllisyyden kuntakokeilun avulla tarjotaan työvoima- ja yrityspalveluita erittäin suurelle ja moninaiselle kohderyhmälle ja tuetaan työmarkkinoiden toipumista koronapandemiasta. Helsingin elinkeinoelämän kasvun edellytyksiä tuetaan edistämällä yrittäjyyttä, panostamalla innovaatiovetoista kasvua rakentaviin palveluihin sekä selvittämällä mahdollisuuksia edistää elinkeinotoimintaa maankäytön keinoin.

Kaupungin digitaalista perustaa uudistetaan. ICT-infra- ja tukipalvelutoiminnosta tehdään kaupunkiyhteinen kokonaisuus, jonka puitteissa tarjotaan keskitetysti kaupunkiyhteiset tietoliikennepalvelut, palvelin-, konesali- ja kapasiteettipalvelut, laitteiden elinkaaripalvelut, perustietotekniikan tukipalvelut sekä järjestelmien sovellushallintapalvelut.

Varmistetaan kaupunkistrategian asuntotuotantotavoitteen mukaisesti 7 000 asunnon rakentamisen aloittaminen. Käynnistetään kaupunkiuudistus sekä torjutaan alueellista eriytymiskehitystä asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotojen määrittelyn kautta.

Toiminnan kuvaus

Kaupunginkanslia on kaupunginhallituksen alainen virasto, joka toimii kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanovirastona sekä vastaa kaupungin kehittämisestä. Kanslia huolehtii kaupungin keskushallinnosta. Kaupunginkansliassa on elinkeino-osasto, hallinto-osasto, henkilöstöosasto, strategiaosasto, talous- ja suunnitteluosasto ja viestintäosasto.

Elinkeino-osasto tukee kaupungin elinkeinoelämän kehitystä ja kaupunkilaisten työllistymistä. Osasto vastaa kaupungin työllisyydenhoidosta, koordinoi maahanmuuttoasioita sekä houkuttelee kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä. Elinkeino-osasto tukee yritysten perustamista sekä kehittää kaupungin kasvuyritysekosysteemiä, korkeakouluyhteistyötä ja osaamiskeskittymiä. Osasto edistää kaupungin yritysmyönteisyyttä ja yrityksille suotuisan toimintaympäristön kehittymistä.

Hallinto-osasto huolehtii kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja pormestarikunnan toimintaedellytyksistä, päätösvalmistelusta, täytäntöönpanosta, päätöksenteon käytännön järjestelyistä ja sihteeritehtävistä. Osasto ohjaa ja kehittää kaupungin hallintomenettelyä, johtaa kaupungin asiakirjahallintaa ja kehittää asianhallintaa. Hallinto-osasto ohjaa ja kehittää kaupungin tietosuoja-asioita. Osasto koordinoi kaupungin turvallisuus- ja varautumisasioita sekä huolehtii kaupungin oikeudellisesta edunvalvonnasta ja asiantuntijapalveluista samoin kuin kaupungintalokortteleiden virastopalveluista.

Henkilöstöosasto huolehtii kaupungin henkilöstöpolitiikasta, kaupunkiyhteisten osaamisen johtamisen, henkilöstösuunnittelun ja henkilöstön saatavuuden edistämisen toimintatavoista, työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta sekä työnantajatoiminnasta ja HR-prosessien ohjaamisesta. Osasto huolehtii henkilöstön kehittämispalveluista ja muutostuesta.

Strategiaosaston palveluita ovat strategiset ja toimintaympäristöön liittyvät tutkimukset ja analyysit, strateginen suunnittelu ja seuranta, strategian toimeenpanon tuki ja palvelujen kehittämisen menetelmät ja tuki sekä kaupunkiyhteiset digitaaliset sekä dataan ja analytiikkaan liittyvät ratkaisut ja palvelut.

Talous- ja suunnitteluosasto johtaa ja koordinoi kaupungin aluerakentamisprojekteja sekä turvaa helsinkiläisille paremmat asuinolot asunto-ohjelmoinnin, asuntojen hallinta- ja rahoitusmuoto-ohjauksen sekä asuinalueiden ja rakentamisen kehittämishankkeiden avulla. Osasto vastaa kaupungin yhteishankintojen ja keskushallinnon erillishankintojen valmistelusta ja kilpailuttamisesta sekä kaupungin hankintatoimen kehittämisestä ja ohjauksesta. Talous- ja suunnitteluosasto ohjaa ja seuraa kaupungin tytäryhteisöjen osakkuusyhteisöjen toimintaa ja taloutta sekä kaupunkikonsernin kokonaisedun toteutumista konserniohjeen mukaisesti. Osasto huolehtii kaupungin investointien edellyttämän rahoituksen järjestämisestä sekä laatii kaupungin talousarvion, raamin, talousarvion toteutumisennusteet ja näihin liittyvät ohjeet, valmistelee kaupungin tilinpäätöksen yhdessä taloushallintopalveluliikelaitoksen kanssa sekä vastaa taloushallinnon ja taloussuunnittelun järjestelmien ja prosessien kehittämisestä.

Viestintäosasto tukee kaupunkistrategiaa ja brändiä aktiivisella, selkeällä, luotettavalla ja kiinnostavalla ulkoisella ja sisäisellä viestinnällä, markkinoinnilla ja osallisuuden käytännöillä. Tavoitteena on, että kaupunkilaiset yhteisöt, yritykset ja työntekijät tietävät hyvissä ajoin kaupungin suunnitelmista, päätöksistä, toiminnasta, palveluista sekä osallistuvat kaupungin kehittämiseen. Kansainvälinen tunnettuus ja brändi sekä brändilinjausten edistäminen ovat viestintäosaston vastuulla. Viestintäosasto vastaa kaupunkitasoisesti viestintäkanavien kuten hel.fi:n ja Helmi-intran sisällöntuotannon koordinoinnista ja kanavien kehittämisestä. Viestintäosaston vastuulla on myös kaupungin tapahtumallisuuden kehittäminen sekä kumppanuustapahtumien hallinta.  Tehtäväalueita ovat lisäksi sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittäminen, yleisneuvonta ja maahanmuuttoneuvonta sekä sovittelutoiminta.

Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain

Työllisyyden kuntakokeilu käynnistyy vuoden 2021 alussa. Kokeilussa työllisyydenhoidon vastuuta siirretään valtiolta kaupungille. Kokeilun ajan Helsinki vastaa kaikkien työmarkkinatuen saajien, vieraskielisten ja alle 30-vuotiaiden työllisyyspalveluiden järjestämisestä. Kaupungilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kohderyhmien työllistymistä edistävien palveluiden järjestämiseen. Kokeilun tavoitteena on edistää kaupungin vastuulle tulevan kohderyhmän työllistymistä sekä alentaa kaupungin maksettavaksi tulevaa työmarkkinatuen kuntaosuutta.

Elokuussa 2020 tehdyn arvion mukaan kaupungin vastuulle tulee noin 50 000 asiakasta nykyisestä työ- ja elinkeinotoimistosta (TE-toimisto). Lisäksi noin 200 TE-toimiston työntekijää siirtyy kaupungin työnjohdon alaisuuteen. Koronatilanne lisännee asiakkaiden määrää. Kaupunki panostaa kokeilun aikana erityisesti asiakastyöhön niin, että asiakkaiden tarvitsemat työllistymistä edistävät palvelut sovitetaan yhteen nykyistä tehokkaammin. Lisäksi kaupunki pääsee vaikuttamaan kokeilussa ELY-keskuksen toteuttamiin työllistymistä edistäviin ostopalveluhankintoihin, kuten kotoutumiskoulutusten hankintaan.

Työllisyyspalveluissa vuonna 2020 säästyneet rahat hyväksytään siirrettäväksi vuodelle 2021. Turvataan Ohjaamo-toimintamallin mahdollisuudet vastata kasvavasta nuorisotyöttömyydestä johtuviin asiakasmääriin.

Koronaepidemian mahdollinen jatkuminen vaikuttaa olennaisesti henkilöstösuunnitteluun, henkilöstön sijoittumisen tarpeisiin ja työantajapoliittisiin ratkaisuihin sekä henkilöstön työkyvyn ylläpitoon ja tukemiseen. Vastaukseksi kehitetään henkilöstöjohtamisen ja -suunnittelun työkaluja kaupungin esihenkilöiden ja johdon käyttöön. Varaudutaan mahdollisesti lisääntyviin sairaus- ja muihin poissaoloihin. Kaupungin palautumisohjelmassa suunnitellaan ja kehitetään toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan henkilöstön mahdollisimman nopea palautuminen poikkeusjärjestelyistä uuteen normaaliin.

Digitalisaatio-ohjelman toteuttamista ja koordinaatiota jatketaan. Perustetaan digitaalinen perusta -toiminto, joka tarjoaa jatkossa keskitetysti kaupunkiyhteiset tietoliikennepalvelut, palvelin-, konesali- ja kapasiteettipalvelut, laitteiden elinkaaripalvelut, perustietotekniikan tukipalvelut sekä järjestelmien sovellushallintapalvelut.

Tiedonhallintalain siirtymäsäännökset asettavat uusia merkittäviä vaatimuksia kaupungin tiedonhallinnalle ja sen kehittämiselle. Laissa edellytetyt toimenpiteet toteutetaan kaupunkitasoisesti. Tietosuojaa koskevassa lainsäädännössä on odotettavissa uudistuksia. Kaupungin tavoite olla digitalisaatiota parhaiten maailmassa hyödyntävä kaupunki edellyttää hallinnollisen ja oikeudellisen asiantuntemuksen kytkemistä kaupungin kaikkiin digitalisaatiohankkeisiin.

Valmistellaan seuraavan strategiakauden taloustavoitteet ja tuottavuusohjelman toimenpiteet. Kaupunkistrategian asuntotuotantotavoitetta edistetään 7 000 aloitetun asunnon mukaisesti. Investointimäärärahat pyritään kohdentamaan vaikuttavammin ja oikea-aikaisemmin. Suurten joukkoliikenneinvestointien ja asuntotuotannon synergioiden oikea-aikaisuus varmistetaan tulevissa hankkeissa. Asuinalueiden eriytymiskehityksen vähentämiseksi painotetaan kaupunkiuudisalueiden kehittämistä ja turvataan riittävät asuntotuotannon ja kaupunkikehittämisen edellytykset. Huolehditaan uuden AM-ohjelman tavoitteiden täytäntöönpanosta sekä seudullisen MAL-suunnittelun etenemisestä.

Tytäryhteisökohtaiset omistajastrategiat nostetaan konserniohjauksen keskiöön ja päivitetään uuden kaupunkistrategian vahvistamisen jälkeen. Talousseurantaprosessia uudistetaan ja tehostetaan. Talouden näkymien heikkenemisen vuoksi varaudutaan kaupungin lainatarpeen merkittävään kasvuun TA- ja TS-vuosien aikana, mm. erilaisin rahoituksen puitejärjestelyin erityisluottolaitosten kanssa. Uudistetun hankintastrategian toimeenpano aloitetaan.

Valmistaudutaan vuonna 2021 alkavan valtuustokauden strategiatyöhön ja muutoshankkeiden toteuttamiseen.  Huomioidaan EU:n uuden rahoituskauden ja koronaelpymisrahaston käynnistyminen strategian, edunvalvonnan ja hankkeiden painopisteissä. Valtuustokauden vaihdoksen yhteydessä tarkastellaan, suunnitellaan ja toteutetaan luottamushenkilöille tarjottavia palveluita, mukaan lukien varustaminen työvälineillä, neuvonta ja ohjaus ja koulutuksen järjestäminen sekä johtavien luottamushenkilöiden perehdyttäminen. Luottamushenkilöille kohdistuvaa viestintää ja palveluita yhtenäistetään ja systematisoidaan kaupunkitasolla.

Turvallisuus- ja valmiustoiminnassa painotetaan kaupunkitasoista ohjaamista ja koordinointia. Vuonna 2021 määriteltävässä ja toteutettavassa kaupunkiturvallisuuden ilmiötilannekuvassa seurataan kaupungin turvallisuusilmiöitä ja niiden kehittymistä. Kaupunkiturvallisuuden ilmiöt tulevat pääosin muualta. Tavoitteena on tiivistää päivittäistä kansainvälistä yhteistyötä turvallisuusasioiden ratkomisessa ja epäsuotuisien ilmiöiden ennalta ehkäisemisessä.

HR-palvelujärjestelmäuudistuksessa toteutetaan palkkajärjestelmän käyttöönottoprojekti ja valmistellaan laajemman kokonaisjärjestelmän käyttöönottoa. Johtamisen ja työkulttuurin uudistaminen jatkuu kaupunkitasolla. Tavoitetta tukevat uudistettavat esihenkilövalmennukset esihenkilöviestintä sekä työhyvinvointijohtamisen malli. Työkulttuurin uudistamisessa jatketaan eettisten periaatteiden hyväksymisen myötä alkanutta työtä. Uudistettava henkilöstökyselykokonaisuus vahvistaa strategian suuntaista uudistumista.

Tehdään uuden kaupunkistrategian pohjaksi tietopohjan koostamiseen ja painopistealueiden tunnistamiseen tähtäävää virkavalmistelua. Strategista ohjausmallia (teemat, tavoitteet ja mittarit) kehitetään strategian toimeenpanon tueksi. Strategian toteuttamisen työvälineitä (ohjelmat, hankkeet, kokeilut) suunnitellaan yhdessä kaupungin eri organisaatioiden kanssa. Kaupunkitiedon ja -tutkimuksen osalta selkeytetään asiantuntijatiimien roolia ja yhteistyötä toimialojen ja keskushallinnon kanssa. Ajantasaiseen dataan ja tutkimukseen perustuvan tiedon jalostamiseen panostetaan.

Osallistuvan budjetoinnin toisella kierroksella kiinnitetään erityishuomiota yhdenvertaisuuden toteutumiseen sekä alustan käytettävyyden parantamiseen. Kansainvälistä viestintää edistetään ja kaupunkiyhteistä tekemistä vahvistetaan. Monikielinen viestintä korostuu, koska Helsinki kansainvälistyy.

Kanslian kokonaisuuteen, alla olevassa taulukossa keskitetyn tietotekniikan määrärahoihin sisältyy 5,5 miljoonaa euroa yhteispalveluyksikön käynnistämisen tukemiseen.

(Alla olevan taulukon summat on ilmoitettu tuhansina euroina.)

1 40 01	Menot €	Osuus ta-kohdan menoista %	Muutos ed. vuoteen €	Muutos ed. vuoteen %	Keskeisin selittävä tekijä
Kaupunginkanslia yhteensä	- 130 250		456	0,4 %
Keskitetty työllisyydenhoito	- 31 900	25 %	- 1 109	- 3,4 %	Toiminnan siirto kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle ja yrityspalveluihin
Keskitetty ICT	- 31 400	24 %	6 436	20,5 %	Yhteispalvelu- yksikön (1 40 02) toiminnan tukeminen
Kanslian muut toiminnot	- 66 950	51 %	- 4 871	- 6,8 %	Strategiatavoit- teiden mukaisesti yksikkökustan- nusten pieneneminen

Toimintaympäristön keskeiset muutokset

Koronatilanne on kasvattanut työttömyysastetta Helsingissä merkittävästi. Heinäkuussa 2020 helsinkiläisten työttömien työnhakijoiden määrä oli noin 57 500, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Riskinä on erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työttömyyden pitkittyminen. Koronatilanne on myös lisännyt nuorisotyöttömyyttä ja vaikeuttanut vastavalmistuneiden opiskelijoiden siirtymistä työmarkkinoille.

Koronatilanteen seurauksena maahanmuutto on pysähtynyt lähes kokonaan, minkä vuoksi kansainvälisten osaajien rekrytointi yritysten työvoimatarpeisiin on vaikeutunut. Kasvuyrittäjyyttä tukeva yritysekosysteemi joutuu sopeutumaan poikkeustilanteeseen.

Koronatilanne on vaikuttanut erityisen negatiivisesti Helsingin matkailu- ja tapahtumatoimialohin. Epävarma globaali taloustilanne heijastuu Suomen vientiteollisuuteen, millä voi olla laajoja vaikutuksia Helsingin elinkeinoelämään.

Henkilöstön saatavuutta haastavat mm. väestön ikääntyminen, koulutusohjelmien aloituspaikkojen riittämättömyys ja kohtaanto-ongelma työvoimapula-aloihin nähden. Digitalisaation mukanaan tuoma toimintatapojen ja työn tekemisen muutos sekä uudet osaamistarpeet näkyvät myös henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvissa odotuksissa.

Tiedonhallintalain vaatimukset tulevat vaiheittain voimaan vuosina 2020−2023. Vaatimuksiin kuuluu tiedonhallinnan järjestäminen, tietoturvallisuus, tietoaineistojen muodostaminen ja sähköinen luovutustapa sekä asianhallinta ja palvelujen tiedonhallinta. Digipalvelulaki ja sen taustalla oleva saavutettavuusdirektiivi edellyttävät muutoksia verkkopalveluissa.

Koronatilanteen terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Korona on heikentänyt kaupungin taloudellista tilannetta ja luonut epävarmuutta talouden näkymiin.  Kaupungin tulopohjan ennakoidaan heikkenevän, mikä vaikuttaa kaupungin kykyyn rahoittaa investointeja toiminnan tulovirralla. Tämä synnyttää paineen rahoittaa investointeja lainanottoa kasvattamalla. Muuttuneessa taloudellisessa tilanteessa erityisen tärkeäksi muodostuvat talouden pitkän aikavälin kehityksen mallinnus ja taloustavoitteiden valmistelu. Kuntien talousraportointia koskevat vaatimukset uudistuvat suurelta osin vuonna 2021, minkä seurauksena kaupungin tulee automatisoida ja uudistaa raportointiaan valtiolle.

Kaupungin kunnianhimoisen asuntotuotantotavoitteen toteuttamisen haasteena on aiemmin ollut rakentamisen kapasiteetti, mutta koronatilanteessa haasteeksi muodostuvat pikemminkin kysyntä ja investointien epävarmuus.

Riskit ja epävarmuustekijät

Koronapandemian taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat laajat kaupunginkanslian vastuulla oleviin tehtäviin kaupungin talouden ohjaamisessa, työllistymisen tukemisessa ja elinkeinoelämän kehittämisen tukemisessa.

Työttömyysjaksojen kestot näyttävät pidentyvän ja aiheuttavan pitkäaikaistyöttömyyttä. Erityisesti nuorten työttömien osalta voivat vaikutukset olla pidempikestoisia työmarkkinoille kiinnittymisessä tulevina vuosina. Riskinä on työttömyydestä aiheutuvien mahdollisten sosiaalisten vaikutusten lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu.

Kaupungin asuntotuotantoavoitteen saavuttamiseen vuonna 2021 liittyy epävarmuutta, kun yritysten toimintaedellytykset useilla toimialoilla ja asuntuotannon näkymät heikentyvät ennusteiden mukaan edelleen.

Kaupunginkanslian henkilöstö on siirtynyt laajamittaisesti etätyöhön. Virtuaalinen työnteko voi pitkittyessään aiheuttaa haasteita johtamiselle, työyhteisön yhteistyölle ja työhyvinvoinnille.

Kaupunkistrategian toteuttaminen

Kestävän kasvun turvaaminen

Työllisyyden kuntakokeilussa edistetään kaupungin järjestämisvastuulla olevan kohderyhmän palveluiden yhteen sovittamista parempien työllistymisvaikutusten aikaansaamiseksi. Erityisesti pidempään työttömänä olleet ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat hyötyvät laaja-alaisista palveluista. Yrittäjyys huomioidaan yhtenä vaihtoehtona työllistymiselle ja edistetään kansainvälisten osaajien sijoittumista yritysten työvoimatarpeisiin.

Uusia työpaikkoja syntyy etenkin uusiin yrityksiin. Yritystoiminnan kestävää kasvua tuetaan järjestämällä yrittäjyyttä ja yritysten kansainvälistymistä tukevia palveluita sekä markkinoimalla Helsinkiä yritysten ja investointien sijoittumiskohteena.

Helsinkiä kehitetään vahvana startup-kaupunkina ja innovaatioiden, kehittämistyön, kokeilujen alustana ja kasvuyrittäjyyden tukijana. Kaupunki tukee toimialaekosysteemien kehittymistä ja tekee yhteistyötä keskeisten ekosysteemitoimijoiden, kuten Slush ja Helsinki Think Company, kanssa. Kaupunki jatkaa Maria01-kasvuyrityskampuksen kehittämistä sekä kehittää yhteistyökumppaneiden kanssa korkeakoulukampuksille ja muihin osaamiskeskittymiin innovatiivista uutta yritystoimintaa tukevia rakenteita. Kokeilualustatoiminta osaltaan tukee yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä kohti Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman tavoitteita. Kasvuyrittäjyyttä tuetaan kehittämällä kaupungin houkuttelevuutta osaavan kansainvälisen työvoiman näkökulmasta.

Osana kaupungin koronatilanteesta palautumista tukevaa ohjelmaa tarkastellaan mahdollisuuksia tukea eniten koronakriisistä kärsineitä toimialoja, kuten matkailu- ja tapahtumatoimintaa yritysluotsitoiminnalla. Yritysten sijoittumis- ja kasvuedellytyksiä tuetaan selvittämällä elinkeinotoiminnan maankäytölle asettamia vaatimuksia (ELMAT-työ).

Johtamistyötä parannetaan ja toimintakulttuuria kehitetään selkeyttämällä ja nopeuttamalla päätöksentekoa ja palveluprosesseja. Tietosuojalainsäädännön edellyttämiä toimenpiteitä sisällytetään kaupungin keskeisiin digitalisaatio-ohjelman kehityshankkeisiin. Jatketaan kaupungin ohjeistamista tietosuojalainsäädännön vaatimuksista ja luodaan ohjeistukseen toimiva kanava. Tiedonhallintalain ohjelmakokonaisuus etenee kaupunkitasoisesti toteutettuna ja siirtymäsäännösten aikataulun mukaisesti.

Kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kaupunkitasoista koordinaatiota jatketaan.

Kanslia koordinoi merellisen strategian toteuttamista.

Segregaatiokehityksen ja eriytymisen ehkäisemisessä panostetaan kaupunkiuudistusalueiden kehittämiseen sekä riittävien asuntotuotannon ja kaupunkikehittämisen edellytysten turvaamiseen. Asuntotuotannosta 50 % tavoitellaan täydennysrakentamisalueelle. Asuntojen alueellisella hallinta- ja rahoitusmuoto-ohjauksella vahvistetaan segregaation torjuntaa. Helsinki Energy Challenge sekä YK:n SDG-tavoitteisiin liittyvä arviointi toteutetaan.

Omistajastrategiat päivitetään. Omistajapolitiikassa seurataan edelleen toimintaympäristön muutoksia ja tarkastellaan siitä johtuvia muutostarpeita kaupunkikonsernin rakenteeseen.

Monikielisen viestinnän kehittämisellä edistetään kaupungin strategisia tavoitteita, jotka koskevat maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä työmarkkinoilla ja laajemmin yhteiskunnassa.

Uudistuvat palvelut

Työllisyyden kuntakokeilussa digitalisoidaan palveluja ja otetaan entistä laajempaan käyttöön virtuaalisia välineitä asiakkaille. Kuntakokeilussa kehitetään tiedolla johtamista työttömyyden ja työvoimatarpeiden jatkuvasti päivittyvän tilannekuvan avulla. Työnantajien työvoimatarpeisiin voidaan vastata aiempaa ketterämmin räätälöimällä työnhakijoille osaamispolkuja laajasta koulutustarjonnasta. Yhdistetään aikaisempaa paremmin kaupunginkanslian, sosiaali- ja terveystoimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palveluita.

Koronatilanteen aikana on tuotettu yrittäjyyttä tukevia virtuaalisia neuvonta- ja tapahtumapalveluita. Vuonna 2021 jatketaan digitaalisten palveluiden tarjoamista ja kehittämistä yrityksille ja yritystoiminnasta kiinnostuneille henkilöille. Lisäksi käynnistetään uusia yrittäjyyttä tukevia palveluita, kuten NewCo Accelerator, joka tukee alkuvaiheen kasvuyrityksiä.

Strategialähtöistä uudistumista tuetaan ja onnistumisen johtamisen menetelmiä viedään käytäntöön valmennuksellisin, viestinnällisin ja koulutuksellisin toimenpitein laadukkaan esihenkilötyön varmistamiseksi. Selkiytetään HR-palveluiden rooli parhaan mahdollisen lisäarvon tuottamiseksi ydintoimintaan. Otetaan käyttöön toimialojen henkilöstöjohtamisen tueksi HR-partner-malli. HR-palvelujärjestelmän myötä hallinnollisten töiden määrä vähenee ja voimavarat voidaan keskittää johtamiseen ja esihenkilötyöhön sekä paremman palvelun tuottamiseen.

Kaupungin henkilöstön saatavuus on keskeinen epävarmuustekijä. Vahvistetaan ennakoivaa henkilöstösuunnittelua, työantajakuvaa ja hakijakokemusta, yhteistyötä oppilaitosten kanssa sekä kansainvälisen työvoiman saatavuutta.

Kaupunki kehittää asukkaiden suoria vaikuttamistapoja etenkin lisäämällä koulutusta ja viestintää digitaalisista osallistumismahdollisuuksista. Yhdenvertaisessa osallisuudessa kiinnitetään huomiota eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksiin. Digitaalisten kaupunkilaispalvelujen ja palvelualustojen uudistaminen jatkuu digitalisaatio-ohjelman mukaisesti mm. uusimalla avustusasiointi. Jalkautuva neuvontapalvelu kohdentuu kaupungin palveluverkoston mukaisesti koko kaupungin alueelle pyrkien neuvomaan laajasti kaupungin palveluista. Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat voivat ehdottaa ja äänestää, mihin kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa.

Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään entistä paremmin viestintäkanavissa, keskeisimpinä panostuksina hel.fi:n ja Helmi-intran uudistukset. Helmi-intra viedään Office 365 -ympäristöön, joka mahdollistaa entistä useammalle työntekijälle pääsyn intranettiin. Kehitetään monikanavaista ja monikielistä viestintää sekä niiden prosesseja ja työkaluja. Kansainvälistä viestintää ja markkinointia kehitetään edelleen kaupungin vetovoiman ja hyvinvoinnin rakentamiseksi. Markkinointi- ja brändistrategisten linjausten päivitys ja brändiarkkitehtuurin linjausten mukainen toimeenpano etenevät kaupunkiyhteisessä yhteistyössä. Brändin tunnettuuden ja mielikuvan seurantaa edistetään.

Data- ja analytiikkakokonaisuuden osalta kehitetään kaupunkiyhteistä tietoallasratkaisua, analytiikkaratkaisuja sekä rajapintojen (API) hallintaa. Lisäksi kehitetään alustaa automaation ja robotisaation hyödyntämiseen (RPA). Data- ja analytiikkakyvykkyyksiä kehitetään.

Vastuullinen taloudenpito

Seuraavan strategiakauden taloustavoitteiden valmistelu käynnistyy ja samalla varaudutaan tuottavuusohjelman toimeenpanoon ja seurantaan. Toimeenpannaan keskeiset ohjelmat ja strategiat: AM-ohjelma, hankintastrategia, omistajastrategiat.

Muuttuneessa taloustilanteessa tarvitaan entistä enemmän talousosaamista. Kasvatetaan talousjohtamisen osaamista kaupunkiorganisaatiossa kaikilla johtamisen tasoilla ja lisätään vastuullisen taloudenpidon ymmärrystä henkilöstölle.

Ulkoisia tukimekanismeja (EU-elvytysrahasto, kansalliset tukitoimet) hyödynnetään koronakriisin talousvaikutusten minimoimiseksi.

Kasvavaan kiinnostukseen kaupungin taloutta kohtaan vastataan talousviestinnällä, joka avaa kaupungin taloudenpidon perustelut sidosryhmille helposti ymmärrettävässä muodossa.

Henkilöstösuunnitelma

Kaupunginkanslian tulevaisuuteen ja henkilöstön resursointiin vaikuttavat niin toimintaympäristön muutokset kuin koronatilanteen aiheuttamat mahdolliset talousvaikutukset. Toimintaympäristön muutokset liittyvät muun muassa digitaalisen perustan uudistamiseen, työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirtymiseen kaupungeille sekä uuteen tiedonhallintalakiin ja sen aiheuttamiin toimenpiteisiin.

Kaupunginkansliassa varaudutaan niin toimintaympäristön muutoksiin kuin mahdollisiin koronatilanteen aiheuttamiin talousvaikutuksiin lähtökohtaisesti nykyisillä henkilöstövoimavaroilla uudistamalla toimintaprosesseja ja -tapoja, ottamalla käyttöön digitalisaation mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä keskittymällä kaupungin kannalta keskeisiin toimintoihin ja strategian toteuttamiseen. Niin jokaisen eläköitymisen yhteydessä kuin vakanssin tullessa muista syistä avoimeksi, harkitaan tapauskohtaisesti uuden resurssin tarve ja mahdollinen osaamisprofiili. 

Kaupunginkanslian henkilöstöjohtamisen painopisteinä ovat onnistumisen johtaminen, johtamisen ja työkulttuurin kehittäminen sekä osaamisen johtaminen ja -kehittäminen. Osaava henkilöstö on edellytys palveluiden ja toimintatapojen uudistumiselle sekä maailman toimivimman kaupungin rakentamiselle. Edellä mainituilla painopisteillä voidaan keskittyä osaavan henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja henkilöstön onnistumisen johtamiseen. Esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehittäminen entistä asiakaslähtöisemmiksi vaatii nykyiseltä henkilöstöltä uudenlaista kyvykkyyttä, jotta digitaalisuuden mahdollisuudet saadaan täysimittaisesti hyödynnettyä.

Myös muut toimintaympäristön muutokset lisäävät tarvetta uudenlaiselle osaamiselle. Helsingin kaupungilla on tavoitteena tehdä asiat jatkuvasti hieman paremmin, jotta Helsingin asukkaiden ja vierailijoiden elämä olisi sujuvampaa. Jotta kaupunginkanslia onnistuu tässä, tulee varmistaa henkilöstön jatkuva ajan tasalla oleva osaaminen suhteessa toimintaympäristön muutoksiin.

Talousarvion tavoitteet ja suoritteet

Osaamisen vahvistaminen työpaikoilla palkkatuetun työn, työkokeilun ja palkkatuetun oppisopimuksen avulla:

• 2019: 2 269
• 2020: 1 900
• 2021: 2 300
• 2022: 2 300
• 2023: 2 300

Tavoite on, että vuonna 2021 2 300 uutta asiakasta on aloittanut työpaikalla tapahtuvassa osaamista vahvistavassa toimenpiteessä. Osaamisen vahvistaminen työpaikoilla toteutuu seuraavien toimenpiteiden kautta: 1) Työttömälle myönnettävä Helsinki-lisä, 2) Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen kaupungin toimialalla, 3) Työkokeilun järjestäminen ja 4) Palkkatukityön järjestäminen.

Kaupunkistrategian mukaan Helsingin päämäärä on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus. Lisäksi Helsinki vahvistaa ikääntyneiden toimintakykyä ja osallistumista ja nostaa liikkumisen lisäämisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisensä pilottihankkeeksi. Kaupunginkanslia osallistuu aktiivisesti Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmän valitsemiin kaupunkiyhteisiin tavoitteisiin. Nämä ovat osa kaupunginvaltuuston 19.6.2019 hyväksymää hyvinvointisuunnitelmaa.

Koronasta aiheutuneet kevään rajoitustoimet ovat vaikuttaneet niin lasten ja nuorten kuin ikäihmisten elinpiireihin, arjen rutiineihin, sosiaalisiin kontakteihin ja mahdollisuuksiin harrastaa. Poikkeusaika on lisännyt syrjäytymisen riskejä sekä eriarvoisuuden ilmentymistä. Helsingin palautumissuunnitelmassa on huomioitu pandemian aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Tavoitteena ikäihmisten osalta on vahvistaa ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä parantamalla mahdollisuuksia liikkumiseen ja liikkeelle lähtöön. Kaupunginkanslia edistää tavoitetta viestimällä kaupunkiyhteisistä toimenpiteistä ja Stadin ikäohjelmasta hel.fi -sivuilla sekä Helsinki-info -lehdessä. Lisäksi etädigitukitoimintaa jatketaan, ja toimintamallia kokeillaan osana sähköisen asioinnin tukea.

Lasten ja nuorten osalta tavoitteena on harrastamisen mahdollisuuksien parantaminen ja tietoisuuden lisääminen oman alueen vapaa-ajan toiminnoista. Kaupunginkanslia edistää tavoitetta kartoittamalla jo olemassa olevien tietojen ja mahdollisen lisäselvityksen pohjalta tarkemmin erityisesti peruskouluikäisten harrastusteemaa. Mahdollinen lisäselvitys syventää tietämystä aihealueesta niiltä osin, johon valmiit aineistot (esim. kouluterveyskysely) eivät tarjoa vastauksia.

Talousarvion vaikutusten arviointi

Sukupuolivaikutukset

Sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotointi Helsingin kaupungilla -tutkimuskatsauksen sekä arvioinnin ja pilotoinnin tulokset ja suositukset huomioitava toiminnan kehittämisessä sekä toimialojen talousarvio- esitysten ja käyttösuunnitelmien laadinnassa sukupuolitietoista budjetointia edistettäessä (Khs 13.1.2020 § 13). Kaupunginkanslian tulosbudjettia valmisteltaessa arvioidaan keskeisimpien toimenpiteiden sukupuolivaikutukset.

Yritysvaikutukset

Käynnistyvässä työllisyyden kuntakokeilussa kaupungin työllisyydenhoidon asiakasmäärät lisääntyvät ja kaupunki saa pääsyn asiakkaiden tietoihin. Tämä mahdollistaa työllisyyspalveluiden tehokkaamman järjestämisen. Kaupungin ja yhteistyökumppaneiden palveluista pystytään luomaan räätälöidympiä kokonaisuuksia, mikä lisää työllisyydenhoidon vaikuttavuutta. Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämiseen liittyvää toimintaa arvioidaan suhteessa kaupungin koronatilanteesta palautumista tukevaan ohjelmaan. Kehittämistoimintaa suunnataan sekä toimialoille, jotka ovat kärsineet heikentyneestä taloustilanteesta, että aloille, joilla arvellaan olevan vahvaa kasvupotentiaalia.

Ympäristövaikutukset

HNH2035 huomioidaan asettamalla toiminnan ja talouden suunnittelussa toimialakohtaisia tavoitteita päästövähennysten näkökulmasta. Vuoden 2020 aikana uudistettava Helsingin kaupungin hankintastrategia tukee HNH 2035 -toimenpideohjelman toteuttamista. Hankintastrategian yksi pääsisältöteemoista on kestävän kehityksen edistäminen, jonka osaksi valittavat tavoitteet ja toimenpiteet osaltaan edistävät HNH 2035 –toimenpideohjelmassa kuvattuja, hankintoihin liittyviä toimenpiteitä. Hankintastrategian tavoitteiden ja toimenpiteiden sisältö tarkentuu vuoden 2020 syksyllä tehtävässä hankintastrategiatyössä. Avataan viestinnällisesti Hiilineutraali Helsinki –kokonaisuutta ja seurataan siihen liittyviä toimenpiteitä.

Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet

Kaupunkistrategian teema	Sitova toiminnan tavoite	Sitovan toiminnallisen tavoitteen mittarit	Kytkeytyminen kaupunkiyhteisiin hankkeisiin ja yhteissuunnittelun teemoihin
Maailman toimivin kaupunki   Uudistuvat palvelut	Uuden HR-palvelujärjestelmäuudistuksen edistäminen	- Palkkajärjestelmän käyttöönottoprojektin toteuttaminen hankesuunnitelman mukaan siten, että uuden järjestelmän hyväksymistestaukset on toteutettu vuoden 2021 loppuun mennessä.   - HR-kokonaisjärjestelmän hankinnan kilpailutus on toteutettu ja järjestelmän valinta tehty vuoden 2021 loppuun mennessä	Asiakaslähtöisyys ja osallisuus
Maailman toimivin kaupunki     Uudistuvat palvelut	Digitaalinen perusta nettobudjetoidun yksikön käynnistäminen ja palvelujen vakiinnuttaminen	- Kaupungin tietoliikenneverkko on kokonaisuudessaan keskitetyn hallinnan ja valvonnan piirissä (Käyttöönottoprojekti käynnissä) - Loppukäyttäjien lähi- ja etätukipalvelut tarjotaan keskitetysti ja tukipyynnöt käsitellään yhden keskitetyn palvelunhallintajärjestelmän avulla - Lähitukipalvelut on järjestetty alueellisten tiimien avulla toteutettaviksi - Kaupungin käyttöön hankitaan keskitetty kyberturvapalvelu - Keskitetyn yksikön tuottamien sisäisten palvelujen asiakastyytyväisyyttä mitataan	Digitaalisuus   Asiakaslähtöisyys ja osallisuus
Kestävän kasvun turvaaminen   Vastuullinen taloudenpito	Vakaan talouden ja kestävän kasvun turvaaminen         Aloitettujen asuntojen määrä ja sijoittuminen Työhön, koulutukseen ja yrittäjyyteen panostaminen työllisyyskokeilun avulla	- Tuottavuusohjelman käynnistäminen ja investointien mitoittaminen rahoituksellisesti kestävälle tasolle taloussuunnitelmakaudella 2021 – 2023.  Lainakanta vuoden 2021 lopussa enintään 1871 euroa/ asukas  (1551 euroa/asukas vuoden 2019 lopussa)   -Varmistetaan aluerakentamisprojekteissa mahdollisuudet 7 000 asunnon aloittamiseksi. seuranta kuukausittain / kvartaaleittain - Asuntotuotannosta 50 % tavoitellaan täydennysrakentamisalueelle (ml. Kaupunkiuudistus-alueet). seuranta kuukausittain / kvartaaleittain   - Työllistymistä edistävissä palveluissa olevien osuus kasvaa. Mittarina on aktivointiaste ja vertailutasona on joulukuun 2020 tilanne.	Taloudellisesti kestävä kehitys       Yritystoiminta ja elinkeinoelämä Taloudellisesti kestävä kehitys       Taloudellisesti kestävä kehitys

Koko kaupungin yhteinen hyvinvoinnin ja terveyden (HYTE) tavoite

Kaupunkiyhteiset hankkeet	Toimenpiteet (1-3 keskeisintä)
Hyvinvoinnin ja terveyden koordinointi ja johtamisrakenne	Tuotetaan arviointi tämän valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman onnistumisesta Käynnistetään seuraavan valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman valmistelu, siten että se on uudella valtuustolla hyväksyttävänä loppuvuodesta 2021 Edistetään aktiivisesti HYTEn talousarviotavoitteita /ikäihmisten liikkuminen ja lasten harrastaminen
Kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun edellytykset	Selvitetään kävelykeskustan tarpeet keskustan toiminnallisuuden, viihtyisyyden ja sisällön näkökulmasta ottaen huomioon erityisesti kaupan ja palvelujen tarpeet. Varmistetaan keskustan saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla eri suunnista, hyvät pysäköintimahdollisuudet sekä huoltoliikenteen sujuvuus katuverkolla keskustan vetovoiman kehittämiseksi
Merellinen strategia	Merellinen julkisen taiteen biennaali toteutuu kesällä 2021. Vesiliikenteen kilpailutus tehdään vuoden 2021 aikana ja innovatiivisia, ekologisemman vesiliikenteen kokeiluja tehdään. Vasikkasaaren toimijahaku jatkuu saaren palveluiden kehittämiseksi.