5 Talousarvioehdotus 2021

5.1 Talousarvioehdotuksen 2021 taustaa ja tunnuslukuja

Helsingillä on edessään merkittäviä haasteita lähivuosina talouden ja toiminnan sopeuttamisessa yhtäältä koronaepidemian aiheuttamaan talouden notkahtamiseen ja toisaalta suunnitteilla olevan sote-uudistuksen jälkeiseen toimintaympäristöön. Helsinki on hoitanut talouttaan vastuullisesti, minkä ansiosta pandemian alkaessa kaupungin talous on vahva eikä taloudelliseen äkkijarrutukseen ollut koronavirusepidemian alkaessa tarvetta.

Koronaepidemian vaikutus kaupungin talouteen on kuitenkin niin merkittävä, että kaupunki joutuu rahoittamaan investointejaan taloussuunnitelmakaudella viime vuosia olennaisesti suuremmalta osin lainarahoituksella. Korona aiheuttaa talouteen poikkeuksellista epävarmuutta ja näkymä erityisesti pidemmän aikavälin talouskehitykseen on epäselvä.

Samaan aikaan kun toisaalta on tarve osana vuoden 2021 talousarviota tehdä kohdennettuja panostuksia talouden mahdollisimman pikaisen elpymisen tukemiseksi, tarvitaan tuottavuutta ja taloudellisuutta parantavien toimenpiteiden käynnistämistä talouden vakauttamiseksi keskipitkällä aikavälillä kasvavan kaupungin suunniteltujen investointien toteuttamiseen ja palvelujen ylläpitämiseen jatkossakin.

Kaupunkistrategia on ollut lähtökohtana valtuustokauden talousarvioille ja -suunnitelmille ja myös talousarvioehdotukselle 2021. Toimialat, keskushallinto, liikelaitokset ja tytäryhteisöt toteuttavat kaupunkistrategian linjauksia toiminnassaan. Taloussuunnitelma 2021–2023 muodostaa lähtökohdan vuonna 2021 alkavan valtuustokauden kaupunkistrategian valmistelulle.

Kaupunginhallitus päätti 17.8.2020 vuoden 2021 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet.

Vuoden 2021 talousarvioehdotus perustuu toimialojen lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin. Talousarvioehdotuksessa on otettu huomioon kaupunkistrategian tavoitteet, toiminnalliset muutokset, vuoden 2020 talouden ja toiminnan ennusteet sekä kaupungin lähivuosien tulopohjan näkymä.

Koronaepidemian aiheuttamien toimintamenojen kasvun sekä verotulojen kasvun hidastumisen myötä kaupungin vuosikate ja tulos heikkenevät vuoden 2021 talousarviossa aiempiin vuosiin verrattuna. Taloussuunnitelmakaudella 2021–2023 investointeja joudutaan rahoittamaan merkittäviltä osin lainarahoituksella.

Kaupungin lainakanta kasvaa 180 miljoonalla eurolla vuonna 2021 ja keskimäärin 340 miljoonalla eurolla vuosina 2022–2023. Talousarvion 2021 lähtökohtana on, että lainakanta korkeintaan kaksinkertaistuu vuodesta 2019 vuoteen 2024 mennessä. Tavoitteena tulee jatkossa olla kaupungin talouden tasapainottaminen velkaantumisen katkaisemiseksi ja lainakannan asteittainen vähentäminen.

Aiempien vuosien vastuullisen taloudenpidon ansiosta kaupunkistrategian 2017–2021 tavoite, jonka mukaan lainakanta asukasta kohden ei strategiakaudella kasva, on talousarvioehdotuksen mukaan toteutumassa. Taloussuunnitelmakaudella lainakanta kasvaa siten, että vuoden 2023 lopussa lainakanta on noin 1,9 miljardia euroa eli noin 2 800 euroa/asukas.

Kaupungin tuloslaskelman mukaiset ulkoiset kokonaistoimintamenot vuonna 2021 kasvavat 3,66 prosenttia verrattuna vuoden 2020 talousarvioon.

Kaupunkistrategian mukaisesti toimintamenot kasvavat erityisesti peruspalveluissa, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia. Noin kaksi kolmasosaa kaupungin toimintamenoista on sidottu ikäryhmäkohtaisiin väestömääriin. Toimintamenojen kasvua on kohdennettu vastaavasti, ottaen huomioon ikäryhmäkohtaiset väestöennusteet. Väestöennusteen mukaan kasvu on voimakkainta ikääntyvien väestöryhmissä.

Lisäksi on huomioitu toiminnot, joihin kohdistuu koronaepidemian seurauksena erityisiä kustannuspaineita vuonna 2021. Koronasta aiheutuvia kustannuksia seurataan lautakunnissa talouden ja toiminnan seurannan yhteydessä. Lautakunnat esittävät tarvittaessa ylitysoikeuksia kaupunginhallitukselle ja kaupunginhallitus valtuustolle.

Kaupunkistrategian mukaan kaupungin toimintamenojen kasvun määrittävät väestönkasvu ja kustannustason muutos sekä 0,5 prosentin tuottavuuden parantaminen.

Väestönkasvu- ja väestömääräennuste, kunkin vuoden ensimmäisen päivän mukaisesti, on tuoreimpien ennusteiden mukaan:

2020	2021	2022	2023
653 835	658 696	664 812	671 172
0,89 %	0,74 %	0,93 %	0,96 %

Valtiovarainministeriön ennusteen 5.10.2020 mukaan toimintamenojen kustannustasoa kuvaavan peruspalvelujen hintaindeksin muutos on seuraava:

Enligt finansministeriets prognos 5.10.2020 är ökningen av förändringen i prisindexet för basservice, som beskriver kostnadsnivån för omkostnaderna, följande:

2020	2021	2022	2023
0,90 %	2,40 %	1,80 %	2,10 %

Investointitasoa on jouduttu tarkistamaan heikentyneen taloudellisen tilanteen vuoksi verrattuna taloussuunnitelmaan vuosille 2020–2022. Tästä huolimatta talousarvion investointitaso on korkeampi kuin edellisvuosien toteutuneet investoinnit. Taloussuunnitelmavuosien 2021–2023 kokonaisinvestointitaso on keskimäärin noin 908 miljoonaa euroa sisältäen liikelaitosten investoinnit.

Hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen koottaisiin kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille 1.1.2023 alkaen. Uudistus sisältäisi Uudenmaan erillisratkaisun, jossa Uudellemaalle perustettaisiin neljä hyvinvointialuetta ja Helsinki vastaisi kaupunkina sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä. Ensisijainen järjestämisvastuu olisi Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingillä. Uudenmaan alueella HUS-yhtymä vastaisi laissa säädetyistä tehtävistä koskien muun muassa vaativaa ja yliopistosairaalatehtävän edellyttämää erikoissairaanhoitoa. Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsinki ja HUS laatisivat järjestämissopimuksen niiden sote-palvelujen järjestämisestä, joita ei erikseen lainsäädännöllä osoiteta HUS:lle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen valmistautuminen jatkuu sosiaali- ja terveystoimialalla lakiehdotusten edetessä tiiviinä vuonna 2021.

Jatkossa sote-tehtävien rahoitus siirtyisi kunnilta valtiolle, joka ohjaa rahoituksen hyvinvointialueille. Uudellamaalla sote-tehtävien rahoitus noudattaisi valtakunnallista mallia. HUS-yhtymän rahoitus määräytyisi perussopimuksen perusteella ja rahoitus tulisi alueen hyvinvointialueilta ja Helsingiltä valtion rahoituksesta.

Helsingissä tulisi eriyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen talous muun kaupungin taloudesta talousarviossa ja tilinpäätöksessä.

Tämän hetkisen aikataulun mukaan uudistus tulisi voimaan 1.1.2023. Uudistus ei vaikuta vielä suoraan Helsingin kaupungin vuoden 2021 talousarvioon. Uudistuksen mukanaan tuomia merkittäviä muutoksia kuntien rahoitusmalliin ei ole huomioitu taloussuunnitelmassa 2021–2023.

Taulukko 1 – Helsingin kaupungin talouden tunnuslukuja (sisältäen liikelaitokset ja itsenäisinä taseyksiköinä toimivat rahastot)

(Alla olevan taulukon summat on ilmoitettu miljoonina euroina.)

	Käyttö 2019	Ennuste 2020	TA 2021	TS 2022	TS 2023
Vuosikate	741	640	523	566	535
Poistot	364	382	394	395	409
Tilikauden tulos	377	261	129	171	126
Toiminnan ja investointien rahavirta	-33	-329	-319	-327	-379
Lainakanta	1 014	1 023	1 203	1 540	1 882
Vuosikate % poistoista	204	168	133	143	131
Investointien tulorahoitus-%	98	58	62	63	58

Kaupunkitasoiset talouden vakauttamisen toimenpiteet

Helsingillä on edessään merkittäviä haasteita lähivuosina talouden ja toiminnan sopeuttamisessa koronakriisin aiheuttamaan talouden notkahtamiseen, sen aiheuttamiin sosiaalisiin seurauksiin sekä suunnitteilla olevan sote-uudistuksen jälkeiseen toimintaympäristöön. Helsinki on hoitanut talouttaan vastuullisesti, minkä ansiosta pandemian alkaessa kaupungin talous on vahva eikä taloudelliseen äkkijarrutukseen ollut koronavirusepidemian alkaessa tarvetta.

Epidemia kerryttää kaupungin palveluvelkaa ja heikentää kaupungin verotulopohjaa todennäköisesti useiksi vuosiksi. Vaikutus kaupungin talouteen on niin merkittävä, että kaupunki joutuu rahoittamaan investointejaan taloussuunnitelmakaudella viime vuosia olennaisesti suuremmalta osin lainarahoituksella. Korona aiheuttaa talouteen poikkeuksellista epävarmuutta ja näkymä erityisesti pidemmän aikavälin talouskehitykseen on epäselvä.

Suunnitteilla olevan sote-uudistuksen myötä sote-palvelujen rahoitus tulee laskelmien mukaan olemaan nykyistä rahoitusta selvästi alhaisempi. Tämä tarkoittaa, että palvelujen kustannustason muutosta tulevan rahoituksen tasolle on pakko edistää. Helsingillä on entuudestaan kirittävää strategiatavoitteessaan lähentyä yksikkökustannuksissa muiden suurten kaupunkien keskiarvoa. Helsingin palvelutaso, palvelujen myöntämisen kriteerit ja toimipisteverkko ovat monelta osin muita suuria kaupunkeja parempia, mikä on ollut omiaan kasvattamaan myös kustannustasoa. Suunnitteilla olevan sote-uudistuksen tavoitteeksi on asetettu valtakunnallinen yhdenvertaisuus sote-palvelujen saatavuudessa. Nykyisen uudistuksen tavoitteiden valossa ja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei näytä todennäköiseltä, että tämä tarkoittaisi Helsingin nykyisen palvelutason ulottamista koko maahan vaan päinvastoin.

Koronakriisin aiheuttamien seurauksien lisäksi toimintamenoihin kohdistuu tulevina vuosina paineita myös ikääntyneiden lukumäärän kasvusta ja kansallisista lakiuudistuksista, joita valtion korvaukset eivät aiempien uudistusten kokemusten valossa tule kattamaan täysimääräisesti.

Tässä tilanteessa vastuullinen taloudenpito tarkoittaa talouden tasapainottamista niin, että velkaantuminen saadaan pysäytettyä seuraavaan valtuustokauteen. Ainoastaan näin voidaan turvata kaupungin kasvun edellyttämä liikkumavara myös pitkällä aikavälillä. Kasvavassa kaupungissa investointitarve on tulevaisuudessakin korkea. Talouden vakauttaminen edellyttää välttämättä kaupungin palvelutuotannon uudistumista ja tehostumista toimintamenojen kasvun hillitsemiseksi sekä uuden kasvun edellytysten vahvistamista. Tällä strategiakaudella tavoitteeksi asetettu toimintamenojen tuottavuustavoite 0,5 prosenttia ei ole toteutumassa ja tämä on osaltaan kasvattamassa tarvetta talouden tasapainottamiseen äkillisesti muuttuneessa tilanteessa.

Samaan aikaan kun toisaalta on tarve osana vuoden 2021 talousarviota tehdä kohdennettuja panostuksia talouden mahdollisimman pikaisen elpymisen tukemiseksi, tarvitaan tuottavuutta ja taloudellisuutta parantavien toimenpiteiden käynnistämistä talouden vakauttamiseksi keskipitkällä aikavälillä kasvavan kaupungin suunniteltujen investointien toteuttamiseen ja palvelujen ylläpitämiseksi.

Jotta velkaantuminen saadaan pysäytettyä seuraavaan valtuustokauteen ja mahdollistetaan velkojen takaisinmaksu jatkossa, tulee kaupungin käynnistää keskipitkän aikavälin toimenpiteitä kaupungin talouden vakauttamiseksi.

Koronan vaikutusten minimoimiseksi kaupungin tulee entistä tarkemmin kohdentaa resurssejaan kaikkein vaikuttavimpiin toimiin, joilla pitkällä aikavälillä vähennetään taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

Kaupunkiyhteisillä toimenpiteillä toteutetaan käyttötalouteen vaikuttavia linjauksia ja rakenteellisia uudistuksia. Tuottavuuden parantaminen edellyttää toiminnan tehostumista ja palvelujen kehittämistä kustannustehokkaammiksi kaikilla toiminnan alueilla sekä kaupungin sisäisten palvelutuottajien (liikelaitokset) aktiivista osallistumista kehittämistyöhön. Nykyistä palveluverkkoa ja henkilöstötarpeita on tarkasteltava kriittisesti.

Talousarvion 2021 tuottavuuslinjaukset kohdistuvat koko toimintaan: digitalisaatioon, henkilöstöön, palveluverkkoon ja toimitiloihin sekä toiminnan kehittämiseen. Tuottavuutta parannetaan linjauksien kautta keskipitkällä aikavälillä, joten toimenpiteet ja niiden tuottamat taloudelliset vaikutukset kohdistuvat useammalle vuodelle. Toimenpiteet muodostavat tuottavuuden parantamisen kaupunkitasoisen keinovalikoiman, jota hyödynnetään soveltuvin osin eri konteksteissa. Tarkempia toimenpiteitä valmistellaan vuoden 2021 aikana ja niitä tuodaan tarpeen mukaan päätöksentekoon.

Digitalisaatioon kohdistuvat linjaukset ja toimenpiteet

Kaupungin strategian mukaisesti Helsinki haluaa olla maailman parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. Digitalisaation mahdollistama tuottavuuden kasvu koostuu suorista rahallisista hyödyistä, tehokkuuden parantumisesta ja laadullisista hyödyistä. Merkittävä osa säästöistä koituu kuntalaisten hyödyksi. Digitalisaation kehittämishankkeet kohdistetaan tuottavuutta ja tehokkuutta parantaviin hankkeisiin aina kun se on mahdollista.

Kaupunkitasolla tuottavuutta parannetaan tuomalla yhteisiä alustoja nopeampaan ja tehokkaampaan digitaaliseen palvelukehitykseen. Uusimalla ja yhtenäistämällä julkaisu- ja asiointialustoja sekä yhtenäistämällä sovelluskehityksen käytäntöjä tavoitellaan suorien vuosikustannussäästöjen lisäksi tuottavuusparannusta rutiiniomaisen työn vähenemisen kautta. Uudet digitaaliset palvelut ja alustat auttavat toimialoja, keskushallintoa ja liikelaitoksia automatisoimaan rutiininomaisia tehtäviä. Vuosina 2021−2022 tehtävällä työllä tavoitellaan erilaisten palvelupyyntöjen käsittelyn automatisoinnin kautta samanaikaisesti sekä laadunparannusta että merkittävää kustannustehokkuus- ja tuottavuusparannusta mm. kaupungin yhteisen robotiikka-alustan (RPA) ja chatbot-teknologioiden avulla. Johdon tilannekuva (johdon työpöytä ja ennustemallit) mahdollistaa ennakoinnin ja resurssien ja toimenpiteiden kohdentamisen sinne missä tarve on suurin.

Toimiva ja turvallinen digitaalinen perusta on kriittinen toimintojen jatkuvuuden ja työnteon turvaamiseksi myös poikkeusoloissa. Jatkossa uudet palvelut toteutetaan kustannustehokkaammin. Digitaalisen perustan investointi mahdollistaa kaupungin tietoliikenneverkkojen, palvelin-ja kapasiteettipalveluiden sekä ICT tuki- ja elinkaaripalveluiden yhteisten toimintamallien kautta paitsi turvalliset myös laadukkaat kustannustehokkaat tietotekniikan peruspalvelut koko kaupungille. Digitaaliseen perusinfrastruktuuriin esim. tietoliikenneverkkojen tuomat säästöt yltävät vuosien ja jopa vuosikymmenten päähän, kun hallittu ja turvallinen tietoliikenneverkkokapasiteetti kasvaa ja riittää pitkälle tulevaisuuteen. Niiden edellytyksenä on investoinnit infrastruktuuriin, järjestelmiin ja koulutukseen.

Digitaalinen perusta -investointi mahdollistaa 2022 alkaen sekä suoria säästöjä että merkittävän potentiaalin työn tuottavuuden kehittämiselle. Säästöjä saadaan esimerkiksi tietoliikennehankintojen sekä ulkoisten palvelujen harmonisoinnin ja kilpailuttamisen kautta saatavalla tehostumisella. Tuki- ja elinkaaripalveluissa automatisoidaan palveluita, ennakoidaan ongelmien syntyä, lisätään itsepalveluita ja nopeutetaan näin tuen saamista sekä tehokkuutta. Työtapojen ja työkalujen harmonisointi parantaa laatua ja vähentää virheitä.

Henkilöstöön liittyvät linjaukset ja toimenpiteet

Henkilöstöön kohdistuvat linjaukset ja toimenpiteet liittyvät henkilöstömäärän hallintaan ja HR-työn digitalisaatioon, etätöihin, erilaisiin vapaisiin, työhyvinvointiin ja palkitsemiseen.

Kaupunki edistää vapautuvien tehtävien täyttämättä jättämistä ja vakanssien lakkauttamista tehtävissä, joissa työn tekemisen tapojen muutos ja työn kehittäminen sen mahdollistaa. Kaupunki panostaa ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun erityisesti aloilla, joilla henkilöstömäärän kehitykseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi uudistamalla työnjakoja ja hyödyntämällä digitalisaatiota. Tarkoituksena on kannustaa työn tekemisen tehostamiseen ja aktiiviseen kehittämiseen. Osana ennakoivan henkilöstösuunnittelun toimenpidekokonaisuutta selvitetään mahdollisuutta luoda kannusteita, joita voisi hyödyntää esimerkiksi suoriteperusteisiin henkilökohtaisiin lisiin. HR-työn digitalisaation avulla HR-työn tehokkuus kasvaa vuodesta 2022 alkaen vaiheittain.

Kaupunki lisää etätöiden tekemistä tehtävissä, joissa ne on koettu mahdollisiksi. Lisäksi mahdollistetaan laajasti etänä osallistuminen kokouksiin. Kaikilla toimialoilla tehdään kartoitus tehtävistä, joissa etätyö on säännöllisesti mahdollista. Etätöiden lisäämisellä tavoitellaan tilatarpeen vähentämistä ja etätyöselvitykseen liitetään selvitys tilatarpeiden vähentämismahdollisuuksista.

Kaupunki kohdistaa vaikuttavia toimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi, joilla voidaan parantaa työn laatua, ylläpitää työkykyä ja vähentää sairastavuutta. Erityisesti keskitytään toimenpiteisiin, jotka vähentävät sairauspoissalopäiviä.

Kaupunki kannustaa henkilöstöä vaihtamaan lomarahansa vapaaksi myös vuonna 2021. Lisäksi kaupunki suhtautuu myönteisesti lyhennettyyn työaikaan sekä palkattomiin virka- ja työvapaisiin aloilla, joilla ei ole työvoimapulaa. Vapaiden myöntäminen tuottavuustoimenpiteenä edellyttää, ettei siitä synny sijaistarvetta. Kaupunki selvittää mahdollisuuksia edistää työaikapankin käyttöönottoa, jotta ylitöiden ja muiden korvausten antaminen vapaana olisi mahdollista aloilla, joilla se ei aiheuta sijaistarvetta.

Helsinki jatkaa palkitsemisen menetelmien kehittämistä. Tulospalkkaus säilytetään ensi vuoden osalta. Tulospalkkiojärjestelmää kehitetään vuonna 2021 yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa niin, että mahdollinen tulospalkkio maksetaan kaupunkitasoisesti. Kertaluonteisten palkkioiden taso säilytetään 1 % palkkasummasta vuonna 2021.

Kaupunki on kehittänyt aktiivisesti henkilöstön palkitsemista. Palkitsemisen painopistettä on siirretty kohti kertaluonteista palkitsemista, joka toteutuu lähempänä työyhteisöjen ja yksilöiden tavoitteissa onnistumista verrattuna tulospalkkiojärjestelmään. Kaupunkiyhteisessä tulospalkkiojärjestelmässä on tunnistettu monia haasteita. Tulospalkkion määrään ei vaikuta henkilön työpanos asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa, vaan palkkio määräytyy ennalta määriteltyjen periaatteiden mukaisesti tasasuuruisena ja palkkojen suhteessa. Tavoitteiden toteutuessa ei ole välttämättä mahdollisuutta maksaa palkkiota lainkaan tai täysimääräisesti, jos rahoitusehto ei toteudu. Kertaluonteisten palkkioiden painopisteenä on toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta parantavat konkreettiset ideat ja toiminnan muutokset.

Kaupunki jatkaa vuonna 2021 pidemmän aikavälin palkkakehityssuunnitelman toteuttamista turvatakseen osaavan työvoiman saatavuuden myös jatkossa.

Toimitiloihin ja palveluverkkoon kohdistuvat linjaukset ja toimenpiteet

Kaupunginhallitus hyväksyi 22.6.2020 Helsingin kaupungin toimitilastrategian. Toimitilastrategian toimenpiteet tukevat keskipitkällä aikavälillä tuottavuuden parantamista ja toimenpiteiden toteuttamista tulee tästä näkökulmasta priorisoida. Kaupunki luopuu tiloista, joita se ei tarvitse omassa käytössään tai, joiden omistamiselle ei ole muita strategisesti merkittäviä perusteita. Erityisesti panostetaan ulosvuokratuista tappiollisista kohteista luopumiseen. Linjauksella vähennetään korjausvelan määrää ja vapautetaan resursseja palvelutuotannon tilojen turvallisuuden ja terveellisyyden varmistamiseen. Etätöiden ja monipaikkaisen työn lisääntymisen myötä tarkastellaan mahdollisuutta luopua osasta kaupungin käytössä olevista toimistotiloista. Tämä mahdollistetaan luomalla tehtäviin, joissa etätyö on mahdollista, tavoitteet etätyöpäivistä viikkotasolla työntekijäkohtaisesti. Vuoden 2021 aikana laaditaan tarkastelu ulkoa vuokrattujen tilojen tarpeesta ja luopumismahdollisuudesta.

Vuoden 2021 aikana määritellään kaupunkitasoiset periaatteet toimialojen palveluverkkosuunnitteluun. Periaatteet sisältävät esimerkiksi kävijämääräisiä minimitasoja palvelujen järjestämiselle. Lisäksi vuoden 2021 aikana määritellään merkittävimpien palvelujen optimaaliset yksikkökoot ja tavoitteelliset saavutettavuudet toimialojen ja kanslian yhteistyönä. Periaatteilla tuetaan toimialojen palvelutarpeeseen ja optimaaliseen sijaintiin perustuvaa palveluverkkosuunnittelua. Lisäksi osana 2021 strategiatyötä kartoitetaan nykytila ja muodostetaan tahtotila kaupungin palveluiden digitalisoinnin vaikutuksista ja mahdollisuuksista palveluverkkoon. Kaupunkitasoisten periaatteiden määrittelyn jälkeen aloitetaan toimialakohtaisten palveluverkkosuunnitelmien laatiminen. Toimialakohtaisissa palveluverkkosuunnitelmissa edellytetään toimialarajat ylittäviä tarkasteluja synergiahyötyjen saavuttamiseksi.

Laaditaan vuoden 2021 aikana mittarit tilakannan tehokkaalle käytölle, jotta voidaan seurata tehokkuuden kehittymistä ja asettaa tilojen kautta tehostamistavoitteita esimerkiksi tilatyypeittäin. Määritellään vuoden 2021 aikana tilakäytön tehostamisen mittareille vuosittain päivittyvät ja talousarvioon kirjattavat tavoitearvot, joita hyödynnetään tulevien tilahankkeiden lähtökohdiksi.

Tilahankkeiden lähtökohtana on toimitilastrategian mukaisesti tilojen pitkäikäisyys. Uudisrakennukset (päiväkodit, koulut) toteutetaan muun muassa muuntojoustavina, jotta voidaan reagoida muuttuviin asiakasmääriin eri alueilla.

Toiminnan kehittämisen linjaukset ja toimenpiteet

Kaupunkitasolla laaditaan alkuvuodesta 2021 linjaukset koskien edustamista, koulutuksia ja virkamatkoja, joissa huomioidaan koronan myötä muuttunut toimintaympäristö (etätyöt) ja kaupungin strategisesti tärkeät osaamisalueet. Strategisesti tärkeät osaamisalueet kartoitetaan kaupunkitasolla ja työyksiköissä yksilökohtaisissa koulutussuunnitelmissa huomioidaan kaupunkitasoiset painotukset.

Koronan myötä itse- ja etäpalvelujen kehittäminen on saanut vahvan sysäyksen. Akuutissa kriisissä on keskitytty itse- ja etäpalvelujen tarjoamiseen ensisijaisesti välttämättömissä palveluissa. Osana strategiatyötä vuoden 2021 aikana laaditaan selvitys kaupungin palveluista, joissa on mahdollista lisätä itsepalvelua sekä etäpalveluja. Samassa yhteydessä tarkastellaan palvelujen aukiolotuntien kävijämääriä ja tutkitaan mahdollisuudet lyhentää aukioloa tai muuttaa hiljaisempia aikoja itsepalveluksi.

Kaupunkistrategian mukaan Helsinki tavoittelee yksikkökustannuksissa muiden suurten kaupunkien keskiarvoa. Helsingin palvelutarjonnassa, palvelujen laadussa, kustannustasossa ja asiakasmaksuissa on eroja verrattuna naapurikaupunkeihin ja muihin suuriin kaupunkeihin.

Osana toiminnan kehittämistä tarkastellaan organisaatiorakenteiden kehittämistarpeita, jatketaan toimialojen ydinprosessien virtaviivaistamista sekä lisätään aktiivisesti kaupunkilaisten tarpeita tehokkaasti palvelevaa integraatiota toimialojen sisällä ja välillä. Toimialoilla laaditaan palvelustrategisia linjauksia, joissa määritellään oman toiminnan ja ostopalveluiden suhdetta. Lisäksi selvitetään aktiivisesti osallisuuden ja vapaaehtoistoiminnan hyödyntämistä palvelutoiminnassa.

Helsingin palautuminen koronakriisistä

Koronakriisi vaikuttaa merkittävästi Helsingin talouteen, toimintaan ja kehitykseen. Vuoden 2021 aikana kaupungin tulee pystyä vastaamaan toimintaympäristön epävarmuuteen ja kriisistä palautumiseen sekä ehkäisemään koronaepidemian pitkän aikavälin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Kriisin keskellä kaupungin on myös luotava edellytyksiä uudelle kasvulle esimerkiksi vahvistamalla digitalisaatioon liittyvää kyvykkyyttä ja toteuttamalla vaikuttavaa elinkeinopolitiikkaa.

Koronakriisin myötä kaupungin palvelujen käyttö ja tarve muuttuu samalla kun kaupungin talous kiristyy. Toimialoja ja keskushallintoa on tarpeen tukea kaupungin palvelujen palautumisessa mahdollisimman normaaliksi muuttuneessa tilanteessa ja käytettävissä olevin resurssein. Tunnistettuja keskittymisalueita ovat sosiaalinen hyvinvointi ja osallisuus, palvelujen saatavuus ja digitaalisuuden hyödyntäminen, työn ja opiskelun jatkuvuus, sekä kaupungin houkuttelevuus.

Konkreettisia toimia palautumisen tukemiseksi ovat mm. palvelujen saatavuuden kehittäminen digitaalisuuden keinoin ja vauhdittamalla digitalisaatio-ohjelman mukaisesti esimerkiksi etäpalveluja, analytiikkaa, pikaviestintää ja robotisaatiota sekä chatboteja.

Myös vuonna 2021 käynnistyvä työllisyyden kuntakokeilu on tärkeässä roolissa kaupungin palautumisessa, kun työvoima- ja yrityspalveluja kohdennetaan suurelle ja moninaiselle kohderyhmälle sekä tuetaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman parantumista. Nuorten aikuisten työhön ja opiskeluun tähtäävien palvelumallien konkretisointia on myös syytä vauhdittaa. Yrittäjyys nähdään vahvemmin yhtenä työllistymisen vaihtoehtona.

Koronakriisi on lisännyt alueiden, lasten, nuorten ja ikääntyneiden eriarvoistumista sekä kasvattanut palvelutarvetta. Kasvaneeseen palvelutarpeeseen tulee vastata entistä tiukemmassa taloustilanteessa muun muassa digitalisoimalla ja palvelutasoa mukauttamalla. Lisäksi alueellista eriytymiskehitystä torjutaan esimerkiksi vauhdittamalla tiedolla johtamista kaupunkiuudistusalueiden kehittämisessä ja asuntotuotannon edellytysten turvaamisessa.

Kaupungin resurssien suuntaamisessa on tavoitteena hidastaa kriisistä johtuvaa eriarvoisuuskehityksen kiihtymistä erityisesti heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisuhan alla oleville perheille, nuorille ja ikääntyneille. Tavoite on nuorten ja perheiden saavutettavuuden ja tavoitettavuuden parantaminen sekä uudet tavat mahdollistaa kaupunkilaisten harrastaminen ja liikkuminen.

Eriarvoistumisen torjumiseksi on myös tärkeää, että päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa varmistetaan, että lapset ja nuoret osallistuvat kasvatukseen ja koulutukseen ja oppimisvajeita ei synny. Lasten ja nuorten poissaoloja seurataan systemaattisesti sekä kohdennetaan tukitoimia erityisesti niille perheille, joiden lapsilla on pitkiä poissaoloja. Oppimisvajeiden paikkaamiseksi lisätään ja tehostetaan tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, suomi toisena kielenä opetusta ja oppilaanohjausta, kartoitetaan kesken tai suorittamatta jääneet opinnot sekä päivitetään opintosuunnitelmat.

Yritysten ja yrittäjyyden palautumisen ja uudistumisen tueksi kehitetään mm. datalla ja tiedolla johtamista ja täten vauhditetaan kaupungin toimia, jotka kohdistuvat eniten kasvupotentiaalia omaavien elinkeinosektoreiden yrittäjyyden vauhdittamiseen sekä työmarkkinakysynnän palauttamiseen (esim. suurimmat työllistäjät, kasvavat elinkeinosektorit).

Elinkeinoelämän kasvun edellytyksiä edistetään panostamalla innovaatiovetoisiin kasvua rakentaviin palveluihin ja edistämällä elinkeinotoimintaa muun muassa maankäytön keinoin esim. varmistamalla riittävä tonttitarjonta. Alat kuten ICT- ja ohjelmistoala sekä muun muassa terveydenhuoltoon liittyvät palvelut ja teknologia ovat kasvaneet koronakriisistä huolimatta. Helsingillä on luontaisia kilpailuetutekijöitä teknologiayritysvetoisen kasvun keskuksena. Palauttavissa toimissa tavoitteena on varmistaa, että Helsingin kehitys vahvana startup-kaupunkina jatkuu. Kaupunki edistää innovaatioita, kasvuyrittäjyyttä sekä tarjoaa resurssejaan uuden toiminnan alustaksi. Uutta liiketoimintaa ja yrittäjyyttä suunnataan vahvemmin kestäviin ratkaisuihin. Lisäksi edistetään kansainvälisten osaajien ja työvoiman löytymistä yritysten tarpeisiin.

Koronakriisistä on erityisesti kärsinyt esimerkiksi matkailu- ja tapahtumatoiminta, jonka toimijoita tuetaan muun muassa yritysluotsitoiminnalla, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan myöntämillä tuilla sekä tarjoamalla osaamista ja digitaalisia palveluja toimijakentän käyttöön. Uusia yrittäjyyttä tukevia palveluja käynnistetään sekä vauhditetaan Helsingin markkinointia maailman toimivampana ja turvallisena yritysten ja investointien sijoittumiskohteena.

Yritysten toimintaedellytysten palautumista ja kaupunkitilan houkuttelevuutta parannetaan myös kaupungin lupa-asioinnin ja sääntelyn sujuvoittamisella. Kaupunkitilan ja palvelujen uudenlaista hyödyntämistä yritysten ja yhteisöjen toiminnassa edistetään. Kaupunkitilojen varaamista helpotetaan.

Koronakriisin suorien ja välillisten taloudellisten vaikutusten jatkuva seuranta ja palvelutason, henkilöstön ja tilan käytön kohdistaminen vastaamaan muuttuvaa tilannetta on tärkeää. Henkilöstön osaamisen ja johtamisen aktiivinen ja jatkuva kehittäminen on keskeistä muuttuvassa tilanteessa.

Talouden tasapainottamisessa hyödynnetään aktiivisesti yhteistyötä kansainvälisten ja kansallisten verkostojen ja muiden kaupunkien kanssa. Ulkopuolista rahoitusta, kuten EU:n elvytysrahastoa, hyödynnetään aktiivisesti ja näihin liittyviä toimia koordinoidaan yli kaupungin organisaatiorajojen ja yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa.

Nopeasti muuttuvassa tilanteessa henkilöstön osaamisen ja resurssipoolien hyödyntämistä kehitetään edelleen kriisin tuomien muutosten edellyttämällä tavalla. Keskiössä on joustava resursointi ja osaamisen hyödyntäminen. Henkilöstön uudistumisesta ja jaksamisesta huolehditaan nopeilla ja kohdennetuilla toimilla sekä tuetaan nopeaa palautumista poikkeustilanteesta uuteen normaaliin.

Johtamisessa panostetaan ajantasaiseen tilannekuvaan, dataan ja tiedolla johtamiseen. Ajantasainen ja jaettu tilannekuva sekä päätöksenteko sekä nopeampi toimintakulttuuri korostuvat koronakriisistä palautumisessa.

5.2  Verotulot

5.2.1  Kunnallisvero

Vuoden 2021 talousarvio perustuu kunnallisveroprosenttiin 18,0 prosenttia ja tuotoksi vuonna 2021 arvioidaan 2 750 miljoonaa euroa.

Tämä on 0,5 prosenttia vuoden 2020 ennustetta enemmän. Verohallinnon verokorttiuudistus sekä tulorekisterin ilmoitusongelmat siirsivät verotilityksiä vuodelle 2020, mistä syystä vuoden 2020 kunnallisverotulon muutos muodostuu palkkasumman ja muun ansioverotulopohjan kehitykseen nähden korkeaksi.

Vuonna 2020 Helsingin verotulojen kehitys on ollut koronaepidemian talousvaikutusten seurauksena kaikki veromuodot huomioiden talousarviossa odotettua heikompaa. Kunnallisverotulojen kehitys on ollut kuluvana vuonna pelättyä parempi, ja tämä myös on näkynyt myönteisesti viime kuukausien verotilityksissä. Talouden sulkutoimia on lievennetty suurelta osin, mutta koronavirusepidemian aiheuttama epävarmuus tuleviin verotuloihin on kuitenkin yhä ilmeinen.  Vaikutukset näkyvät viiveellä kunnallisveron ja yhteisöveron heikompana tuottona. Osa tästä heikennyksestä tulisi työllisyyden, ja sitä kautta palkkasumman, aiemmin oletettua heikomman kehityksen ja yritysten oletettua heikomman kannattavuuden myötä.

Työllisyys supistuu vuonna 2020 runsaasti, myös palkkasumma kääntyy valtakunnallisessa ennusteessa (VM:n Taloudellinen katsaus 5.10.2020) kahden prosentin laskuun. Ansioiden nousun ja työllisyyden kasvun myötä palkkasumman ennakoidaan kääntyvän vuosina 2021 ja 2022 runsaan 2,5 prosentin vuosittaiseen nousuun. Palkkasumman kehitykseen vaikuttaa työllisyyden kehityksen lisäksi nimellisansioiden kehitys. Sopimuskorotusten ja nimellisansioiden nousuvauhti olisi ensi vuonna siten 2,5 prosenttia. Eräät tänä vuonna solmitut työehtosopimukset ulottuvat alkuvuoteen 2023 saakka.

Kunnallisveron tuoton arviot perustuvat valtion ja Kuntaliiton arvioihin kuntien yhteenlasketusta kunnallisveron tuoton kasvusta sekä kaupungin vuonna 2020 saamiin verotilityksiin. Tuottoarvion pohjana ovat valtiovarainministeriön lokakuussa 2020 esittämät suhdannenäkymät vuodelle 2021 sekä valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2021 talousarvioksi.

5.2.2  Yhteisövero

Yhteisöveron tuotoksi Helsingissä vuonna 2020 arvioidaan lokakuussa tehdyn ennusteen mukaan 510 miljoonaa euroa eli 90 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän.

Yhteisöveron tuotoksi vuonna 2021 arvioidaan 598 miljoonaa euroa. Tämä on 17,3 prosenttia vuoden 2020 ennustetta enemmän. Arvio on tehty Helsingin kuntakohtaisen jako-osuuden 26,3 prosenttis tason pohjalta.

Yhteisöverokertymissä koronaviruksen vaikutus alkoi huhtikuun tilityksistä alkaen. Yritykset ovat alkukeväästä 2020 eli noin puolen vuoden ajan voineet hakea alennusta ennakkoveroihin Verohallinnolta ilman erillistä selvitystä niiden tulokehityksestä. Tästä johtuen kuluvan vuoden ennakoita kertyy tavanomaista vähemmän suhteessa maksettavaan yhteisöveroon. Ensi vuonna verovuoden 2020 yhteisöveroja kertyy vastaavasti normaalia enemmän.

Kuntien yhteisöverotilitysten arvioidaan kasvavan verovuosina 2020–2024 sekä osittain johtuen korotetuista yhteisöveron jako-osuuksista vuosille 2020 ja 2021 että veropohjan kasvunäkymiin perustuen. Kuntien yhteisöveron jako-osuuteen tehdään valtion toimesta koronaepidemiasta aiheutuvan yhteisöveropohjan heikkenemisen seurauksena 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus. Lisäksi kunnille kompensoidaan valtion päättämät varhaiskasvatusmaksujen alentamiset korottamalla yhteisöveron jako-osuutta pysyvästi 2 prosenttiyksiköllä verovuodesta 2021 eteenpäin.

Yhteisöveron tuoton arviot perustuvat valtion ja Kuntaliiton arvioihin kuntien yhteenlasketusta yhteisöveron tuoton kasvusta sekä kaupungin vuonna 2020 saamiin verotilityksiin. Tuottoarvion pohjana ovat valtiovarainministeriön lokakuussa 2020 esittämät suhdannenäkymät vuodelle 2021 sekä valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2021 talousarvioksi.

5.2.3  Kiinteistövero

Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2021 on arvioitu 282 miljoonaa euroa (vuoden 2020 tilitysarvio on 274 miljoonaa euroa). Vuonna 2021 kiinteistöveroprosentit ehdotetaan Helsingissä pidettäväksi vuoden 2020 tasolla.

Kiinteistöverotuoton 2,9 prosentin nousu vuodelle 2021 johtuu pääosin kiinteistökannan kasvusta ja sitä kautta veropohjan ennakoidusta noususta. Lisäksi vuonna 2020 koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi toteutetun verotuksen maksujärjestelyjen ehtojen huojennuksen seurauksena kiinteistöverotulojen kertymää siirtyy koko maan tasolla vuodelta 2020 arviolta 9 miljoonaa euroa vuosille 2021 ja 2022. Tällä tilitysten siirtymällä on myös Helsingin kiinteistöverotulojen jaksottumiseen pieni vaikutus.

5.3 Valtionosuudet

Vuonna 2020 valtionosuuksia arvioidaan elokuussa tehdyn ennusteen mukaan kertyvän Helsingille valtion koronaepidemian taloudellisista vaikutuksista kunnille maksettavat kompensaatioerät huomioiden 417 miljoonaa euroa.

Vuonna 2021 valtionosuuskertymän arvioidaan lokakuussa käytettävissä olevan tiedon perusteella laskevan vuoden 2020 tasolta 312 miljoonaan euroon.

Vuonna 2020 kuntien uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan valtion toimesta täysimääräinen rahoitus. Oppivelvollisuusikä korotetaan 18 vuoteen, mikä laajentaa oikeutta saada maksutonta opetusta. Hankkeeseen kohdennetaan koko maan tasolla lisärahoitusta 22 miljoonaa euroa vuonna 2021. Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja perusopetuksessa ja toisella asteella vahvistetaan. Vanhuspalvelujen hoitohenkilöstön vähimmäismitoituksen nostamiseen kohdennetaan 53 miljoonaa euroa vuonna 2021, ja lisäksi siihen liittyen lähihoitajien koulutuksen lisäämiseen osoitetaan 20 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia uudistetaan, minkä arvioidaan vähentävän maksutuloja 17 miljoonalla eurolla vuonna 2021. Kuntien valtionosuuksiin tehdään vastaava lisäys. Varhaiskasvatuksen kehittämiseen kohdennetaan 15 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, mikä vähentää kuntien maksutuloja vuositasolla 70 miljoonalla eurolla. Muutos tulee voimaan 1.8.2021, joten maksutulojen alenema on vuonna 2021 vain 30 milj. euroa. Maksutulojen menetys kompensoidaan korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pysyvästi kahdella prosenttiyksiköllä.

Lisäksi vuonna 2021 kuntien valtionosuuksiin kohdennetaan määräaikainen 300 miljoonan euron korotus.

Helsingin valtionosuuksiin sisältyvä verotulopohjan erojen tasaus on vuoden 2021 osalta ennakkotietojen mukaan -380 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 vastaava luku oli -376 miljoonaa euroa. Tasauksen kasvu on ollut viime vuosina vauhdikasta (2017 taso -289 miljoonaa euroa) ja se on seurausta Helsingin verotulopohjan hyvästä kasvusta. Helsingin maan keskimääräistä paremmasta verotulokehityksestä laskennallisesti hieman yli 37 prosenttia (Helsingin tasausvähennysprosentti valtionosuusjärjestelmässä) siirtyy verotulotasausta saavien kuntien valtionosuuksia lisääväksi tekijäksi.

Taulukko 2 – Verotulot

(Alla olevan taulukon summat on ilmoitettu miljoonina euroina.)

	TP 2019	TA 2020	Ennuste 2020	TA 2021	TA 2021/2020 %	TA/Ennuste %	TS 2022	TS 2023
Kunnallisvero	2 632,9	2 740,0	2 736,0	2 750,0	0,4	5,3	2 860,0	2 940,0
Yhteistövero	586,9	600,0	510,0	598,0	−0,3	17,3	520,0	500,0
Kiinteistövero	273,9	283,0	274,0	282,0	−0,4	2,9	290,0	295,0
Verotulot	3 493,7	3 623,0	3 520,0	3 630,0	0,2	3,1	3 670,0	3 735,0
Valtionosuudet	232,8	246,0	417,0	312,0	26,8	−25,2	342,0	350,0
Verotulot ja valtionosuudet yhteensä	3 726,5	3 869,0	3 937,0	3 942,0	1,9	0,1	4 012,0	4 085,0

5.4 Investoinnit

Kaupungin investointimenot ovat yhteensä 881,5 miljoonaa euroa, josta kaupungin (ilman liikelaitoksia) investointiosan menot ovat 641,8 miljoonaa euroa. Liikelaitosten investoinnit ovat 239,3 miljoonaa euroa ja osallisuusrahaston investoinnit 0,5 miljoonaa euroa.

Kaupungin investointimenot kasvavat vuoden 2019 toteumaan verrattuna 101,1 miljoonaa euroa (13 %).

Taloussuunnitelmakaudella vuonna 2022 kaupungin investointimenot ovat noin 921 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 arviolta 921 miljoonaa euroa.

Investointiohjelmassa painotukset ovat kaupunkistrategian mukaisia. Rakennetun omaisuuden kunnosta huolehditaan ja rakennusten korjausvelkaa hillitään. Kaupungin kasvun edellytykset varmistetaan panostamalla asuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämiin investointeihin ja palveluverkon kehittämiseen. Joukkoliikenneinvestointien osalta jatketaan Raide-Jokerin toteuttamista ja varaudutaan Kruunusillat-hankkeen rakentamisen alkamiseen.

Korjausrakentamisen lähtökohtana on toimitilojen, erityisesti koulurakennusten ja päiväkotien turvallisuuden terveellisyyden ja käyttökelpoisuuden varmistaminen. Suunnitelmakaudella korjausvelan hillintään käytetään korvaava uudisrakentaminen mukaan lukien noin kolmasosa investointiosan menoista. Kasvavan palvelutilatarpeen tyydyttämiseksi tutkitaan toimitiloihin liittyvien suorien investointihankkeiden lisäksi myös muita hallintamuotoja, kuten elinkaari- ja vuokrahankkeita sekä erilaisia muuntojoustavia määräaikaisia ratkaisuja. Korjausvelan pienentämiseksi jatketaan tilojen arvottamista ja luopumista niistä tiloista, joita kaupunki ei tarvitse omassa toiminnassaan.

Kaupunkistrategian mukaisesti merkittävän osan investoinneista muodostavat edellytysten luominen valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusluonnoksen 2020 – 2031 (MAL-sopimus) sekä valmisteilla olevan uuden asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelma) mukaisten asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiselle. Seuraavien vuosien keskeisimmät kaavoitus- ja aluerakentamiskohteet ovat Kalasatama, Länsisatama, Kruunuvuorenranta, Pasila ja Kuninkaantammi. Lisäksi kaavoitus etenee Malmin alueella sekä Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin, Tuusulanbulevardin ja täydennysrakentamisena suurpiirien alueilla. Suunnitelmakaudella keskeisten projektialueiden ja täydennysrakentamisen edellyttämän esirakentamisen sekä katujen ja puistojen rakentamisen osuus investointiosan menoista on noin kolmasosa.

Liikelaitosten investoinnit muodostuvat käytännössä HKL-liikelaitoksen investoinneista, jotka ovat 234,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 suurin yksittäinen investointihanke on Raide-Jokerin infran rakentaminen 77,8 miljoonaa euroa. Muita suuria investointikohteita ovat Raide-Jokerin varikko 25,1 miljoonaa euroa, Kruunusillat-hanke 17,5 miljoonaa euroa, uusien metrojunien hankinta 14,4 miljoonaa euroa ja vanhojen metrojunien peruskorjaukset 10,7 miljoonaa euroa.

Talousarvion liitteissä on esitetty kaupungin ja HKL-liikelaitoksen investointiohjelmat vuosiksi 2021–2030. Suunnitelmakauden jälkeisten vuosien 2024–2030 osalta investointiohjelmat ovat alustavia.

Taulukko 3 – Investoinnit

(Alla olevan taulukon summat on ilmoitettu miljoonina euroina.)

	TP 2019	TA 2020	Ennuste 2020	TA 2021	TA 2021/2020 %-muutos	TA/Ennuste %-muutos	TS 2022	TS 2023
Investointiosa	639,9	820,9	912,0	641,8	−21,8	−29,6	654,6	679,3
Työterveysliikelaitos	0,0	0,1	0,1	0,2	50,0	50,0	0,1	0,1
Liikenneliikelaitos	138,2	216,8	218,5	234,3	8,1	7,3	258,0	236,1
Palvelukeskusliikelaitos	0,3	0,6	0,5	0,4	−27,3	−20,0	0,4	0,4
Taloushallintopalveluliikelaitos	0,2	0,6	0,3	0,4	−37,9	28,6	0,2	0,2
Rakentamispalveluliikelaitos	1,7	3,6	4,6	4,0	9,7	−12,6	4,0	4,0
Liikelaitokset yhteensä	140,4	221,7	224,0	239,3	7,9	6,8	262,7	240,8
Rahastot		3,5	2,1	0,5	−87,1	−78,2	3,5	1,0
Kaikki yhteensä	780,4	1 046,1	1 138,0	881,5	−15,7	−22,5	920,8	921,1