Pormestarin katsaus

Helsinki laatii vuoden 2021 talousarviota poikkeuksellisen epävarmuuden keskellä. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan 4,5 prosenttia vuonna 2020. Ensi vuonna bkt:n ennustetaan kasvavan 2,6 prosenttia. Koronaepidemian pitkittyessä talouden elpymiseen liittyy merkittäviä uhkakuvia

Helsingissä on ollut lokakuuhun mennessä yli 40 prosenttia koko maan koronatartunnoista ja puolet koronakuolemista. Koronavirusepidemia on aiheuttamassa Helsingin kaupungin talouteen tuoreimman arvion mukaan 67 miljoonan euron loven vuonna 2020. Ensi vuonna epidemian talousvaikutuksen arvioidaan olevan yli 260 miljoonaa euroa. Arvioissa on huomioitu valtion kompensaatiot kunnille ja kuntayhtymille.

Työttömyyden kehitys ratkaisee talouskriisin syvyyden ja keston. Helsingin työttömyysaste oli 14 prosenttia lokakuussa 2020. Erityisesti nuorten työllisyystilanne on heikentynyt.  Helsingissä alle 25-vuotiaiden työttömien määrä yli tuplaantui elokuussa viime vuoden elokuun tilanteeseen verrattuna.

Helsingin kaupungin talous on erityisen riippuvainen verotuloista. Helsingin palkkasumma on heikentynyt huhtikuun ja elokuun välillä maan keskiarvoa enemmän sekä Vantaata lukuun ottamatta muita suurimpia kaupunkeja nopeammin. Vaikka kunnallisverokertymän ennustetaan kasvavan myös tänä vuonna, on kasvu aiempia vuosia hitaampaa. Yhteisöveron ennakoidaan jäävän useaksi vuodeksi aiempaa alemmalle tasolle. Kaupungin verotuloihin liittyy tulevina vuosina huomattavaa epävarmuutta

Helsingin talous oli kriisin alkaessa aiempien vuosien vastuullisen taloudenpidon ansiosta vahva. Taloudelliseen äkkijarrutukseen ei ole tarvetta. Helsingin kaupungin lainakanta pienentyi vuosina 2015-2019 yhteensä 570 miljoonalla eurolla, vaikka samaan aikaan väkiluku kasvoi 25 000 uudella helsinkiläisellä.

Kaupungin vuosikate ja tulos heikkenevät ensi vuonna, mutta tilanne on silti muuta kuntakenttää myönteisempi. Helsingin on mahdollista laatia vaikeassa taloudellisessa tilanteessa elvyttävä budjetti. Talousarvioehdotuksessa investointien kokonaismäärä on 881 miljoonaa euroa, mikä on edellisvuosien toteutuneita investointitasoja enemmän.

Talousarvioehdotuksen lähtökohtana on, että kaupungin lainakanta korkeintaan kaksinkertaistuu vuoden 2024 loppuun mennessä. Velkaantuminen olisi tälläkin vauhdilla nopeampaa kuin kuntasektorilla keskimäärin ja Helsinki velkaantuisi suhteellisesti nopeammin kuin Suomen valtio.

Suunnitteilla olevan sote-uudistuksen myötä sote-palvelujen rahoitus tulisi olemaan nykyistä rahoitusta selvästi alhaisempi. Uudistuksen tavoitteeksi on asetettu valtakunnallinen yhdenvertaisuus palvelujen saatavuudessa. On todennäköistä, ettei tämä tarkoittaisi Helsingin palvelutason ulottamista koko maahan, vaan päinvastoin.

Kasvava Helsinki tarvitsee vahvaa taloutta ja tulopohjaa, jotta voimme rahoittaa kasvun vaatimat investoinnit ja vastata esimerkiksi ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin. Koronakriisin akuutin hoitamisen keskellä Helsingin on luotava edellytyksiä uudelle kasvulle, vahvistettava kaupungin digitaalista kyvykkyyttä ja parannettava oman toimintansa tuottavuutta. Vuoden 2021 talousarvio luo pohjan sille, missä kunnossa luovutamme kaupungin talouden tulevalle valtuustolle. Koronan jälkeen tulee uusia kriisejä. Vastuullisuutta tarvitaan edelleen.