2.1 Käyttötalousosan toteutuminen

Svenska

Tulot (Taulukon summat ilmoitettu tuhansina euroina)	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Keskushallinto	22 559	22 559	27 546	4 987	0
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala	57 456	57 456	69 285	11 830	0
Kaupunkiympäristön toimiala	1 023 261	1 023 261	1 099 143	75 882	0
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala	29 385	29 385	33 528	4 143	0
Sosiaali- ja terveystoimiala	178 039	178 039	186 246	8 206	-800
Tulot yhteensä	1 310 700	1 310 700	1 415 748	105 048	-800

Menot (Taulukon summat ilmoitettu tuhansina euroina)	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Keskushallinto	-284 609	-284 609	-240 854	43 754	-20 060
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala	-1 193 425	-1 193 425	-1 201 875	-8 450	-9 500
Kaupunkiympäristön toimiala	-778 000	-778 000	-770 865	7 135	-8 449
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala	-250 992	-250 992	-255 100	-4 108	0
Sosiaali- ja terveystoimiala	-2 109 125	-2 109 125	-2 164 047	-54 923	-55 900
Menot yhteensä	-4 616 150	-4 616 150	-4 632 741	-16 591	-93 909

Toimintakate	-3 305 450	-3 305 450	-3 216 993	88 457	-94 709
Poistot	-317 821	-317 821	-315 569	2 252	0
Tilikauden tulos	-3 623 271	-3 623 271	-3 532 562	90 709	-94 709

Toimintatulot (sisältäen valmistus omaan käyttöön) olivat 1 415,7 miljoonaa euroa sisältäen maanmyynnin sekä rakennusten ja osakkeiden myynnin myyntivoitot. Nousua edellisen vuoden vastaavasta luvusta 1 355,8 miljoonaa euroa oli 4,4 prosenttia, mikä johtuu pääasiassa kaupunkiympäristön toimialan edellistä vuotta suuremmista tuloista. Maan sekä rakennusten ja osakkeiden myyntivoitto oli noin 40 miljoonaa euroa edellistä vuotta suurempi. Maanvuokratulot toteutuivat noin 11 miljoonaa euroa edellistä vuotta suurempana. Edellä mainitut tulot toteutuivat myös talousarvioon nähden suurempina. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulot ylittivät talousarvion noin 12 miljoonalla eurolla johtuen kaupungin saamista käyttötarkoitussidonnaisista valtionavustuksista sekä muusta ulkopuolisesta hankerahoituksesta, joita ei ole pystytty huomioimaan talousarviossa.

Toimintamenot olivat 4 632,7 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 4,9 prosenttia. Merkittäviä menokasvun kohteita olivat mm. sosiaali- ja terveystoimialaan sisältyvä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) maksuosuus, jossa vertailukelpoinen (organisaatiomuutokset huomioitu) kasvu oli 5,9 prosenttia, kaupunkiympäristön toimialan kaupunkirakenne talousarviokohdan menojen kasvu 8,8 prosenttia, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan menojen (ilman laitosavustuksia) kasvu 6,6 prosenttia sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan menojen kasvu 5, prosenttia. Kaupunginkanslian menojen kasvu edellisestä vuodesta jäi hieman keskimääräisen menokasvun alle eli 4,8 prosenttiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden talousarviokohdan vertailukelpoinen (organisaatiomuutokset huomioitu) kasvu oli 3,5 prosenttia.

Toimintamenot ylittivät talousarvion 16,6 miljoonalla eurolla. Talousarvioon nähden toimintamenot alittivat eniten keskushallinnon toimialalla, jonka menot alittavat talousarvion mukaiset määrärahat 43,8 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveystoimialan menot ylittivät talousarvion 54,9 miljoonalla eurolla, josta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin talousarviokohdan menot ylittyivät 45,9 miljoonaa euroa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdan menot noin 5,3 miljoonalla eurolla.

Kaupungin ulkoiset kokonaismenot ylittivät talousarvion 34,8 miljoonaa euroa ja kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,8 prosenttia. Kaupunkistrategian käyttötalouden toimintamenoja mitoittava taloustavoitteen mukaiset menot kasvoivat vuonna 2019 noin 5 prosenttia eli noin kaksinkertaisesti strategiatavoitteeseen nähden (tässä vertailussa on huomioitava, että taloustavoitteen mukaiset eri talousarviokohtien menot oli asetettu talousarvion valmisteluvaiheen kustannustason muutoksen ja väestönkasvuvauhdin ennusteiden perusteella).

Toimintatulojen ja -menojen toteutumista ja poikkeamia talousarvioon verrattuna on kuvattu jäljempänä tässä luvussa toimialoittain, virastoittain ja liikelaitoksittain.

1 Keskushallinto

(Allaolevan taulukon summat on ilmoitettu tuhansina euroina)

	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Tulot	22 559	22 559	27 546	4 987	0
Menot	-284 609	-284 609	-240 854	43 754	-20 060
Toimintakate	-262 050	-262 050	-213 308	48 742	-20 060
Poistot	7 135	-7 135	10 294	-3 159	0
Tilikauden tulos	-269 185	-269 185	-223 602	45 583	-20 060

Toimialan menot alittavat talousarvion mukaiset määrärahat 43,8 miljoonalla eurolla. Keskeinen muutos talousarvioon nähden on se, että keskitetysti varattua koko kaupungin eläkevastuuvarausta on purettu 24 miljoonaa euroa uusien keväällä päivitettyjen laskelmien mukaiseksi. Lähes kaikki talousarviokohdat toteutuvat talousarviota pienempinä, lukuun ottamatta työmarkkinatuen kuntaosuutta.

1 10 01 VAALIEN JÄRJESTÄMINEN, KESKUSVAALILAUTAKUNNAN KÄYTETTÄVÄKSI

(Allaolevan taulukon summat on ilmoitettu tuhansina euroina)

	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama
Tulot	2 120	2 120	2 154	34
Menot	-6 432	-6 432	-3 801	2 630
Toimintakate	-4 312	-4 312	-1 647	2 665
Tilikauden tulos	-4 312	-4 312	-1 647	2 665

Vuonna 2019 toimitettiin huhtikuussa eduskuntavaalit ja toukokuussa europarlamenttivaalit. Talousarviota vuodelle 2019 laadittaessa lähtökohtana oli se, että maan hallituksen silloisten ehdotusten mukaiset maakuntavaalit toimitetaan samaan aikaan kuin europarlamenttivaalit. Maakuntavaalien peruunnuttua määrärahoissa syntyi huomattavia säästöjä. Eduskuntavaalien ja europarlamenttivaalien järjestämisessä säästöjä talousarvioon nähden syntyi erityisesti palveluiden ostoissa.

1 20 01 TARKASTUSLAUTAKUNTA JA -VIRASTO

(Allaolevan taulukon summat on ilmoitettu tuhansina euroina)

	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama
Tulot	3	3	5	2
Menot	-1 994	-1 994	-1 802	192
Toimintakate	-1 991	-1 991	-1 797	194
Tilikauden tulos	-1 991	-1 991	-1 797	194

Määrä- ja taloustavoitteet

Tarkastuslautakunta ja -virasto

Suoritetavoitteet	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Henkilötyöpäivät	3 400	3 231	-169

Tehokkuus/taloudellisuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Arviointi- ja tarkastustyöhön käytettyjen työpäivien osuus henkilötyöpäivistä, prosenttia	75	82	7

Arviointikertomus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Arviointi- ja tarkastustyöhön käytettyjen työpäivien osuus henkilötyöpäivistä, prosenttia	75	82	7
valmistuu 30.4. mennessä	30.4.	9.4.
Tilintarkastuskertomus annetaan 30.4. mennessä	30.4.	26.4.

Toiminnan laajuustiedot	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Tilintarkastuspäivät per tilivuosi, ulkoisen tilintarkastajan toteutuneet tarkastuspäivät	390	385	-5

Resurssit	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Henkilöstön määrä (31.12.)	18	16	-2
Tarkastusta ja arviointia tekevän henkilöstön määrä	16	15	-1

Tuottavuus (2016=100)	2019	2018	2017	2016
Tarkastus- ja arviointitoiminnan tuottavuuden kehittyminen	112,4	113,4	100,7	100

Tilankäytön tehokkuuden mittari	2019	2018	2017	2016
Tilojen kokonaispinta-ala (htm2)	602	602	602	602

Tarkastustoimen vuoden 2019 toimintamenot toteutuivat arvioitua pienempinä. Tarkastusviraston suurin menoerä ovat henkilöstömenot. Vuoden aikana avoimena eri pituisia aikoja olivat kolmen kaupunkitarkastajan sekä johdon sihteerin vakanssit. Asukasta kohden tarkastustoimen menot olivat 2,76 euroa. JHT-tilintarkastuspalvelujen osuus tarkastustoimen toimintamenoista oli noin kahdeksan prosenttia ja tarkastuslautakunnan osuus oli noin viisi prosenttia. Helsingin kaupungin tarkastusvirasto avusti KPMG Oy Ab:ta kaupungin lakisääteisessä tilintarkastuksessa noin 870 työpäivällä.

Tarkastuslautakunta valvoi lakisääteisen sidonnaisuusilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattoi ilmoitukset kaupunginvaltuustolle tiedoksi kesä- ja joulukuussa.

Tarkastusviraston tuottavuutta mitataan tuloskorttiin pohjautuvalla tuottavuusindeksillä. Tuotosindeksissä työpanosten käyttöön liittyvien tekijöiden painoarvo on 50 prosenttia, työn laatutekijöiden painoarvo on 40 prosenttia ja henkilöstötekijöiden painoarvo 10 prosenttia. Panosindeksi on muodostettu julkisten menojen hintaindeksillä (kuntatalouden yleishallinto) deflatoiduista toimintamenoista.

Sitova toiminnan tavoite toteutui seuraavasti:

Tarkastuslautakunnan arviointitoiminta kohdistuu kaupunkistrategian toteutumisen arviointiin. Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelmaan sisältyvistä vuosittain vaihtuvista aiheista (pois lukien tavoitearvioinnit, vaikuttavuuden seuranta ja talouden arviointi) vähintään 65 prosenttia liittyy kaupunkistrategiassa asetettujen linjausten tai tavoitteiden arviointiin.

Tavoite toteutui. 80 prosenttia vaihtuvista aiheista sisälsi strategiakytkennän.

1 30 KAUPUNGINHALLITUS

(Allaolevan taulukon summat on ilmoitettu tuhansina euroina)

	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Tulot	0	0	235	235	0
Menot	-12 140	-12 140	-9 980	2 160	-14 294
Toimintakate	-12 140	-12 140	-9 745	2 395	-14 294
Tilikauden tulos	-12 140	-12 140	-9 745	2 395	-14 294

1 30 01 KAUPUNGINHALLITUKSEN KÄYTTÖVARAT

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Tulot	0	0	235	235	0
Menot	-9 974	-9 974	-7 917	2 057	-14 294
Toimintakate	-9 974	-9 974	-7 682	2 292	-14 294
Tilikauden tulos	-9 974	-9 974	-7 682	2 292	-14 294

Kaupunginhallituksen käyttövaroja on käytetty yleisiin tarkoituksiin, kaupungin viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseen sekä monimuotoiseen tapahtumatuotantoon 7,917 miljoonaa euroa.

Suurimmat yleisiin käyttövaroihin sisältyvät toteutuneet kustannukset olivat nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen ja alueiden välisen eriytymisen torjumisen hankkeisiin (Khn päätöksen 12.3.2018 mukaiset) käytetyt 2,2 miljoonaa euroa, maahanmuuttajien kotouttamisen tukeen kohdennetut menot 1,2 miljoonaa euroa sekä nuorten kausityöllisyys 0,8 miljoonaa euroa, Helsinki-mitalien hankintamenot 0,6 miljoonaa euroa, kauppatorin kehittämiseen kohdennetut 0,4 miljoonaa euroa, EU-puheenjohtajakauden tapahtumatuotantoon kohdennetut 0,4 miljoonaa euroa ja kaupunkifestivaali Pointin järjestämiseen kohdennetut 0,3 miljoonaa euroa.

1 30 02 KAUPUNGINHALLITUKSEN AVUSTUKSET

(Allaolevan taulukon summat on ilmoitettu tuhansina euroina)

	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama
Menot	-2 166	-2 166	-2 063	103
Toimintakate	-2 166	-2 166	-2 063	103
Tilikauden tulos	-2 166	-2 166	-2 063	103

Kaupunginhallitus myöntää avustuksia sellaisille järjestöille, joiden toiminta ei kuulu minkään lautakunnan toimialaan.

1 40 01 KAUPUNGNKANSLIA

(Allaolevan taulukon summat on ilmoitettu tuhansina euroina)

	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Tulot	16 086	16 086	15 081	-1 005	0
Menot	-129 119	-129 119	-116 601	12 518	-4 734
Toimintakate	-113 033	-113 033	-101 520	11 513	-4 734
Poistot	7 135	-7 135	10 276	-3 141	0
Tilikauden tulos	-120 168	-120 168	-111 796	8 372	-4 734

Kaupunginkanslian talousarviokohdalla oli käytettävissä 129,1 miljoonaa euroa sekä ylitysoikeutta 4,7 miljoonaa euroa. Ylitysoikeutta myönnettiin Helsinki Abroad Ltd Oy:lle maksuosuuksiin 34 000 euroa ja keskitettyihin tietotekniikkahankkeisiin 4,7 miljoonaa euroa. Yhteensä kaupunginkanslialla oli määrärahaa käytettävissä ylitysoikeuksineen 133,9 miljoonaa euroa. Suurimmat menoerät olivat henkilöstömenot 69,6 miljoonaa euroa (59,7 prosenttia menoista) ja palvelujen ostot 33,0 miljoonaa euroa (28,3 prosenttia menoista). Suurimmat säästöt syntyivät avustuksissa 1,1 miljoonaa euroa ja palvelujen ostoissa 14,7 miljoonaa euroa. Avustusten säästö johtui suurimmalta osalta työllisyysavustusten määrärahojen säästöstä. Palvelujen ostojen säästöt koostuivat mm keskitettyjen tietotekniikkahankkeiden siirtymisestä seuraavalle vuodelle sekä työllisyyden asiantuntijapalveluiden toteutumisessa.

Alla on esitetty koko kaupunkia palvelevan tietotekniikan (ent. keskitetty tietotekniikka) ja työllisyyspalvelun (ent. työllisyyspolitiikka) vuoden 2019 toteutuma.

2019	Kaupunginkanslia(muut määrärahat)	Tietotekniikka	Työllisyysasiat	Yhteensä
Tulot	3 725 617	1 938 238	9 416 992	15 080 847
Menot	63 229 541	22 173 769	31 197 685	116 600 995

Elinkeinotoiminta

Elinkeino-osaston tavoitteena on synnyttää uusia yksityisen sektorin työpaikkoja Helsinkiin. Vuonna 2019 NewCo Helsingin yritysneuvonnassa kävi 3 415 asiakasta. Vuonna 2019 yritysneuvonnan asiakkaat perustivat ennätykselliset 1 194 yritystä. Luvussa ei näy niin kutsutut kevytyrittäjät. Lisäksi elinkeino-osaston yritysluotsit edistivät yritysten toimintaedellytyksiä Helsingissä auttamalla yrityksiä kaupungin lupa-, toimitila- ja sijaintipaikka-asioissa sekä tuissa, hankinnoissa ja rekrytoinneissa.

Vuonna 2019 elinkeino-osasto toteutti yrityksille suunnattua kehittämis- ja kokeilualustatoimintaa älykkäisiin liikkumisratkaisuihin, kestäviin ja älykkäisiin kaupunkiratkaisuihin, tulevaisuuden oppimisympäristöihin sekä terveys- ja hyvinvointiratkaisuihin. Lisäksi elinkeino-osasto laati yrityksille suunnattua kehittämis- ja kokeilualustatoimintaa varten kaupunkitasoisen toimintamallin ja valmisteli terveysalan sekä puhtaiden ja kestävien kaupunkiratkaisujen yrityshautomotoimintojen käynnistämistä. Elinkeino-osasto jatkoi Maria 01 -kasvuyrityskampuksen kehittämistä ja yhteistyössä yrityskonsortion kanssa laajemman kampuksen kehittämistä entisen Marian sairaalan alueelle. Elinkeino- osasto on kehittänyt yhteistyössä korkeakoulujen ja muiden kumppaneiden kanssa keskeisiä kampusalueita ja innovaatioympäristöjä (Meilahden health-kampus, Viikin bio-kampus, XR-keskus, Think Company toiminta).

Vuonna 2019 valmistuivat uudet kaupungin kansainvälisen toiminnan painopisteet. Vuonna 2019 elinkeino-osasto valmisteli ja käynnisti toimenpidesuunnitelman digitaalisten luovien alojen ja elokuva-alan kehittämiseksi Helsingissä sekä kansainvälisten elokuvatuotantojen houkuttelemiseksi Helsinkiin.

Työllisyys

Kaupungin työllisyyspalveluiden toiminta jatkui vuonna 2019 keskitetysti kaupunginkanslian elinkeino-osastolla. Työllisyydenhoidon painopisteenä olivat erityisesti pitkään työttömänä olleet, maahanmuuttajat ja nuoret. Alle 30-vuotiaille palvelua tarjottiin Helsingin Ohjaamon, urapalveluiden ja nuorten monialaisen yhteispalvelun (TYP) kautta. Nuorten urapalveluiden ohjausta sai 1 572 asiakasta. Vuoden aikana päättyneistä asiakkuuksista 62 prosenttia päätyi työhön tai koulutukseen. Asiointikertoja neuvontapalveluissa oli 16 775. Työ- ja elinkeinotoimiston ja Kansaneläkelaitoksen kanssa yhteistyössä järjestettyä työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (Helsingin TYP) tarjottiin 5 813 henkilölle, joista 29 prosenttia eteni työhön tai koulutukseen ja 10 prosenttia jatkoi sote-palveluihin, eläkkeelle tai pitkäkestoiseen kuntoutukseen.

Työttömille järjestettiin palkkatuen avulla palkkatukityötä ja oppisopimusta kaupungin työpaikoilla. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämistä tuettiin Helsinki-lisällä ja työmahdollisuuksia luotiin kaupungin hankintojen työllistämisehdoissa. Työllisyyspalvelut tarjosivat 2 990 työelämän toimenpidejaksoa (Helsinki-lisä, työkokeilu, oppisopimus ja palkkatuki), kun vuonna 2018 jaksoja oli 3 550. Myös elinkeino-osaston yrityskoordinaattorit edistivät yritysten tarjoamien työmahdollisuuksien ja työtä etsivien asiakkaiden kohtaamista ja työllistymistä. Vuonna 2019 yrityskoordinaattorien järjestämiin rekrytointi- ja koulutustapahtumiin osallistui 4 281 työnhakijaa.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala järjesti työttömille kurssitusta ja koulutusta sekä kielikoulutusta. Työrasti Helsinki -verkkosivun kautta 2 176 asiakasta tutustui digitaalisesti työ- ja koulutusmahdollisuuksiin. Lisäksi käynnistettiin aikuisten opinto-ohjauksen palvelu sekä hankittiin työttömille asiakkaille ostopalveluna tulosperusteista valmennusta. Kaupunki käynnisti myös tulosperusteisen kumppanuuspilottihankinnan työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuslistan asiakkaille yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Invalidiliiton kanssa.

Syksyllä 2019 aloitettiin valmistautuminen alueelliseen työllisyyskokeiluun, jossa Helsinki saisi vastuun Kansaneläkelaitoksen etuudella olevista, nuorista ja maahanmuuttajataustaisista työttömistä tai työllistymistä edistävässä palvelussa olevista helsinkiläisistä työnhakija-asiakkaista noin kolme vuotta kestävän kokeilun ajan. Kokeilun arvioidaan alkavan touko-kesäkuussa 2020.

Määrärahoista jäi hyödyntämättä noin 2,64 miljoonaa euroa. Tähän vaikutti erityisesti se, että yritykset hakivat Helsinki-lisää arvioitua vähemmän. Lisäksi oppisopimuskoulutuksen aloitusmäärä väheni hieman edellisvuodesta ja tulosperusteiseen valmennus-ostopalveluun ohjattiin odotettua vähemmän asiakkaita. Myöskään toimialojen kanssa toteutettaviin hankkeisiin varatut määrärahat eivät kuluneet täysimääräisesti.

Strategiat

Kaupunkistrategian mittareista valmisteltiin vuonna 2018 kehitettäväksi jääneiden mittareiden kokonaisuus. Kaupunginhallitus hyväksyi kaikki mittarit 18.3.2019 ja niitä on raportoitu talouden ja toiminnan seurantaraporttien yhteydessä.

Kaupunginvaltuustolle valmisteltiin kaupunkistrategian 2017–2021 puolivälin arviointi. Puolivälin tarkastelu tehtiin valtuustoseminaarissa 13.–14.6. Hyvinkäällä. Kaupunkistrategian etenemisen tarkastelua varten valmisteltiin laaja aineisto, johon sisältyi kaupunkistrategian toteutuksen yhteenveto, strategian toteutuksen keskeisimmät toimenpiteet vuonna 2019 toimialoilla ja kansliassa, kaupunkistrategian puoliväliarvioinnin keskeiset havainnot, toimialajohdon ja kanslian johdon esitykset, strategiamittarit, kansainvälisten kaupunkivertailujen yhteenveto sekä toimintaympäristön tilannekatsaus Helsingin tila ja kehitys 2019.

Valtuustokauden puolivälin tarkastelusta valmisteltiin syyskauden lopuksi yhteenveto kaupunginhallitukselle, joka merkitsi kokonaisuuden tiedoksi 20.1.2020.

Kesäkuun valtuustoseminaariin valmisteltiin myös laaja aineisto johtamisjärjestelmän arviointikokonaisuudesta. Aineistona oli KPMG:n toteuttaman arvioinnin raportti, Hankenin toteuttaman etnografisen arviointitutkimuksen väliraportti, henkilöstökokemuksen arviointiraportti, osallisuus- ja vuorovaikutusmallin arviointi ja johtoryhmien työpajojen arviointi. Johtamisjärjestelmän ja toimialamallin arvioinneista muodostui selkeä kuva, ettei laaja-alaista uudelleenarvioinnin tarvetta tehdyn muutoksen kokonaisuudelle ollut.

Kaupunginhallitus käsitteli 24.6.2019 johtamisjärjestelmän valtuustokauden puolivälin tarkastelun toimenpiteitä. Kaupunginhallituksen kehotuksen mukaisesti kanslia valmisteli apulaispormestareiden toimivallan muutokset, jotka päätettiin kaupunginvaltuustossa hallintosääntömuutoksina 9.10.2019. Tukkutorin tarkoituksenmukaisesta sijoittumisesta kaupungin organisaatioon jatkettiin selvitystyötä syyskauden 2019 aikana.

Aluerakentaminen

Aluerakentamisprojekteina ohjattiin ja koordinoitiin 11 projektialueen suunnittelua ja toteuttamista sekä esikaupunkien ja keskustan kehittämistä. Vuoden aikana Helsinkiin valmistui 6 736 uutta asuntoa, aloitettiin 6 928 asunnon rakentaminen ja rakennusluvan sai 7 909 uutta asuntoa.

Kalasatamassa valmistui 1 071 asuntoa. K-ryhmän päätoimitalo K-kampus valmistui kesällä ja Lindström Investin toimitalo vuoden 2019 lopussa. Kaupunkiympäristötoimialan talon rakentaminen jatkui. Redin ensimmäinen asuintorni valmistui marraskuussa. Asuntorakentaminen eteni kiivaana Sompasaaressa ja Verkkosaaren eteläosassa. Kalasataman peruskoulun toisen vaiheen rakentaminen alkoi.

Jätkäsaaressa asuntorakentaminen jatkui vilkkaana Jätkäsaarenkallion, Atlantinkaaren ja Saukonlaiturin alueilla. Jätkäsaaren peruskoulu ja liikuntapuiston ensimmäinen vaihe valmistuivat. Hernesaaren toteutuksen valmistelu jatkui rakennusten purkutöillä.

Asuntorakentaminen ja katurakentaminen jatkuivat kiivaana myös Kuninkaantammessa. Myllypurossa rakennettiin asuntojen lisäksi Metropolia -ammattikorkeakoulun kampusta, jonka ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön heti alkuvuonna 2019 ja toinen vaihe vuodenvaihteessa 2020.

Kruunuvuorenrannassa Koirasaarten alueen täyttötyöt aloitettiin ja vuoden lopussa vauhdilla edennyt urakka oli jo lähes valmis. Haakoninlahti 1 asemakaava-alueen katurakentamisurakka valmistui ja alueen talorakentaminen alkoi. Katuja suunniteltiin Haakoninlahti 2 ja Kruunuvuoren asemakaava-alueilla, joissa katurakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2020.

Pasilassa Keski-Pasilan keskuksen rakennustyöt jatkuivat ja lokakuussa kauppakeskus Mall of Tripla ja Pasilan asema avattiin. Samalla otettiin käyttöön Veturitien eteläosa sekä Teollisuuskadun uusi tunneli. Ensimmäinen Triplan asuntoyhtiö sai uudet asukkaansa. Pasilan tornialueen asemakaavatyö käynnistyi Helsinki High Rise -kilpailun voittaneen ehdotuksen perusteella. Postipuiston rakentaminen aloitettiin. Itä- ja Länsi-Pasilan kehittymisen tueksi hyväksyttiin kehittämisperiaatteet. Konepajan toimitilarakentaminen jatkuu ja samaan yhteyteen toteutetaan päiväkoti. Kesällä 2020 avautuu Aleksis Kiven kadun varteen uusi hotelli. Konepajan pohjoisosan viimeiset asuntotontit ovat rakentumassa.

Malmin lentokentän alueen kaavoitus ja rakentamisen edellytysinvestointien suunnittelu jatkuivat kiivaana. Alueen väliaikaiskäytön yleissuunnitelma valmistui. Alueella järjestettiin kesällä 2019 Ed Sheeranin suurkonsertit, joissa vieraili 108 000 kuulijaa.

Täydennysrakentamisalueilla aloitettiin vuoden aikana 2 733 uuden asunnon rakentaminen. Vilkkainta täydennysrakentaminen oli Mellunkylässä. Mellunmäen keskuksen asemakaavamuutos ja Kontulan ostarin ideakilpailun valmistelu käynnistyivät. Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin asemakaavarunko valmistui, ja Vihdintien pikaraitiotien ja läntisen kantakaupungin raitiotien yleissuunnitelman suunnitteluperiaatteet valmistuivat.

Seuraaviksi kaupunkiuudistusalueiksi valikoituivat alueellisten kehittämistarpeiden arvioinnin tuloksena Malminkartano-Kannelmäki, Mellunkylä ja Malmi. Malminkartanossa ja Kannelmäessä laadittiin kaupunkiuudistuksen toimenpidetarpeiden selvittämiseksi osakeskusten visio- ja kehittämisselvitykset. Kannelmäen ja Lassilan toimitila-alueen suunnitteluperiaatteet valmistuivat.

Keskustan merkittävimpiä kokonaisuuksia olivat kävelykeskustan laajentamiseen sekä Eteläsataman kehittämiseen tähtäävät selvitykset. Hakaniemen kauppahallin peruskorjaus jatkui, alueen toimitilakiinteistöjä peruskorjattiin ja alueen laajempaan kehittämiseen valmistauduttiin. Ydinkeskustan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta edistävän kävelykeskustan merkittävämmän laajentamisen sekä keskustan läpiajoliikennettä ja satamien raskasta liikennettä katutilassa vähentävän maanalaisen kokoojakadun edellytysten selvittäminen eteni kaupunkiympäristölautakunnan päätökseen yleissuunnitteluun ja vaikutusten arviointiin valittavista vaihtoehdoista.

Talous- ja konserniohjaus

Talousarvio 2020 valmisteltiin kaupunkistrategian taloustavoitteen mukaisesti. Taloudesta ja toiminnasta raportoitiin kaupungin johdolle ja tilinpäätös valmisteltiin yhteistyössä Helsingin kaupungin taloushallintopalvelun Talpan kanssa. Talouden ohjausta tehostettiin kaupunkitasoisen taloudenohjausryhmän (TOR) kautta. Hallitusohjelman mukaisen sote-uudistuksen vaikutuksista kaupungin talouteen toteutettiin selvitystyötä sekä tehtiin edunvalvontaa muun muassa yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa.

Toimialojen ja keskushallinnon hankinnat olivat vuonna 2019 yhteensä noin 3,5 miljardia euroa. Kaupungin ulkopuolisten toimittajien osuus hankinnoista oli 53 prosenttia. Kaupungin yhteishankinnoista ja keskushallinnon erillishankinnoista vastaava kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston hankinnat ja kilpailuttaminen -tiimi toteutti toimintavuoden aikana 66 kaupunkitasoista hankintaa. Toimialojen ja keskushallinnon edustajista muodostettu hankintojen ohjausryhmä toimi hankintojen ohjauksen ja koordinaation työvälineenä.

Vuoden 2019 aikana toteutettiin tytäryhteisöraportointiin liittyvä järjestelmäuudistus, päivitettiin kaupungin hyvä hallinto- ja johtamistapaohje, jatkettiin kaupungin tytäryhteisöille laadittavien omistajastrategioiden valmistelua sekä osallistuttiin erilaisiin selvityksiin, muun muassa liikenneliikelaitoksen yhtiöittämisen osalta. Lisäksi valmisteltiin konserniohjauksen käytössä olevan omistajatietojärjestelmän päivittämistä ja siihen perustuvia tiimin ydinprosessien kehittämistoimenpiteitä.

Kaupungin pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 86,5 miljoonaa euroa, ja uutta lainanottoa lykättiin edelleen vahvana säilyneen maksuvalmiuden turvin. Kaupungin lainakanta (sisältäen liikenneliikelaitoksen ulkoiset lainat) oli vuoden lopulla 1 013,6 miljoonaa euroa. Uusia antolainoja ja takauksia myönnettiin 220,2 miljoonan euron edestä, pääosin kaupunkikonsernin sisäisesti.

Tietotekniikka ja digitalisaatio

Keskitetyn tietotekniikan 25,2 miljoonan euron määrärahasta jäi käyttämättä 3,0 miljoonaa euroa. Myönnettyä 4,7 miljoonan euron ylitysoikeutta ei käytetty. Suurimmat käyttömenojen kustannukset kohdentuivat keskeisten kaupunkiyhteisten järjestelmien ja alustojen kuten asian- ja dokumentinhallintajärjestelmän, taloushallinnon järjestelmien, sähköisen asioinnin ja verkkopalvelujen (hel.fi ja Helmi) ylläpitoon sekä tietoteknisen perusinfrastruktuurin, kuten tietoliikenneverkon, työasema-, palvelin- ja kapasiteettipalvelujen sekä viestintäjärjestelmien hallintaan ja ylläpitoon. Menosäästöjä syntyi muun muassa eräiden järjestelmähankkeiden uudistamisen siirtymisestä (taloushallinnon järjestelmät ja raportointi) sekä digitalisaatio-ohjelman kärkihankkeiden aloituksen siirtymisestä johtuen viiveistä toiminnan organisoinnissa ja tarvittavien rekrytointien toteuttamisessa.

Hallinto

Kaupunginvaltuustossa kokeiltiin keväällä uusimuotoista kyselytuntia, joka kokeilun jälkeen vakiinnutettiin. Hallintomenettelyn ja päätösvalmistelun kehittämistä jatkettiin ottamalla käyttöön opas kirjoittamiseen valmistelijoille, jolla yhtenäistetään päätösten sisältöjä ja kirjoitusasua. Hallinto-osasto toteutti laajan kaupunkitasoisen hallintoasioiden käsittelyyn liittyvän koulutuskokonaisuuden hallintomenettelyn perusteista sekä asianhallinnasta, tietosuojasta ja tietoturvasta. Hallintoasioiden elinkaarioppaan kehittelytyö jatkui, ja oppaan kokoaminen tapahtuu vuonna 2020.

Hallinnon tehostamista ja läpinäkyvyyttä toteutettiin edelleen kehittämällä sähköistä asianhallintajärjestelmää, Ahjoa. Sovitun tiekartan toimenpiteiden lisäksi toteutettiin laaja käytettävyystutkimus ja -kysely, jonka tulosten perusteella laadittiin erillinen käytettävyyden parannusohjelma, jonka ensimmäiset toimenpiteet saatiin nopeasti käyttöön. Asioiden ja esityslistojen ketterään katseluun tarkoitetun Ahjon johdon työpöydän ensimmäinen versio otettiin käyttöön.

Kaupunki valmistautui lain julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (tiedonhallintalaki 906/2019) voimaantuloon asettamalla kaupunkitasoisen valmistelutyöryhmän. Kansliapäällikkö päätti tiedonhallinnan kaupunkitasoisista ohjausvastuista ja asetti tiedonhallintaryhmän koordinoimaan tiedonhallintaan liittyvien tehtävien kokonaisohjausta Helsingin kaupungilla.

Kaupungin tietoaineiston sisältävä tiedonohjaussuunnitelma valmistui monivuotisen työn tuloksena, ja se sisältyy kaupungin tiedonohjausjärjestelmään. Asianhallinnan kehittämistä jatkettiin kartoittamalla hallintoasioita ja laatimalla asianhallinnan menettelyohjetta. Kaupunkiyhteisen digitaalisen säilytysjärjestelmän hankinnan osalta tehtiin esiselvitys.

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen edellyttämiä toimia jatkettiin kaupungin tietosuojavastaavan johdolla. Kaupungille laadittiin tietosuojan vaikutustenarvioinnin työkalut, jotka sisällytettiin myös Helsingin kaupungin kehittämistoiminnan menetelmiin ja jotka julkaistiin kaupungin ulkoisilla internetsivuilla kaupungin yhteistyökumppaneiden hyödynnettäviksi. Tietosuojakäsikirjasta valmistui uusi versio, ja myös se julkaistiin kaupungin ulkoisilla internetsivuilla. Laadittiin Helsingin kaupunkikonsernille päivitetty varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan toimintamalli ja käynnistettiin toimintamallin sertifiointihanke.

Vuoden 2019 aikana vakiinnutettiin kriisijohtamismalli sekä sen käyttöön liittyvät toimitila- ja muut tekniset järjestelyt. EU-puheenjohtajuuskauden sekä Venäjän presidentin vierailun edellyttämistä kaupungin toimintaan liittyvistä turvallisuusjärjestelyistä huolehdittiin. Helsingin paikallisen turvallisuussuunnittelun periaatteet ja siihen liittyvä yhteistoimintarakenne laadittiin.

Kaupunginkanslian työympäristön kehittämishankkeessa siirryttiin toteuttamisvaiheeseen. Vuoden aikana otettiin käyttöön tiloja, jotka mahdollistavat uudenlaisia yhteistyön muotoja.

Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus tuotti kaupunginjohdolle arviointitietoa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuudesta tekemällä tarkastuksia keskushallinnossa, toimialoilla ja tytäryhteisöissä. Vuoden aikana valmistui 26 tarkastusraporttia ja 2 muistiota. Raporteissa ja muistioissa arvioitiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta toimialoilla ja tytäryhteisöissä. Tarkastukset koskivat muun muassa controller-toiminnon järjestämistä ja johdon raportointia, tietohallintojen järjestämistä toimialoilla, kaupungin tietoliikenneverkon hallintaa, Ahjo-järjestelmäkokonaisuuden käyttöoikeuksien hallintaa, hankintatoimen järjestämistä, yhteisöraportointia, takuuajan korjausten järjestämistä ja valvontaa, tilojen hallintaa, vuokraustoimintaa, käteisen rahan käsittelyä, virkamatkoja ja luottokortteja sekä kaupungin kassavarojen sijoituksia. Vuoden 2019 aikana sisäisellä tarkastuksella ei ollut tarkastettavana poliisitutkintaan johtaneita väärinkäytösepäilyjen selvityksiä. Valmistuneista tarkastuksista saaduista asiakaspalautteista lasketun asiakaskokemusta kuvaavan lisäarvoindeksin arvoksi saatiin 4,3 asteikolla 1–5.

Aikaisempina vuosina annettujen toimenpidesuositusten tilannetta seurattiin. Seurannassa todettiin, että sisäisen tarkastuksen vuonna 2018 antamista toimenpidesuosituksista vuoden 2019 syyskuuhun mennessä oli toteutettu 60 prosenttia.

Lisäksi valmisteltiin valtuuston päätettäväksi Helsingin kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä kaupunginhallituksen päätettäväksi Helsingin kaupungin eettiset periaatteet sekä Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Helsingin kaupunkikonsernissa -ohje.

Kaupungin henkilöstöasioiden ohjaaminen

Vuoden 2019 kesäkuun alussa määriteltiin strategiakauden loppuun saakka tärkeimmät HR:n strategiset painopistealueet: vastuullinen työnantaja, vaikuttava palkitseminen, onnistumisen johtaminen, henkilöstön saatavuuden varmistaminen, oppiminen ja strategian suuntainen uudistuminen sekä johtamisen ja työkulttuurin kehittäminen. Kaupungin kansliassa sijaitseva henkilöstöosasto organisoitui uudelleen kyseisten strategisten HR-painopistealueiden ympärille.

Kaupungin riskikartoituksessa merkittäviksi henkilöstöriskeiksi tunnistettiin henkilöstön saatavuus, osaaminen sekä avaintehtävien varmistaminen poikkeustilanteissa. Päätettiin lisätä resursseja henkilöstön saatavuuden edistämiseen, parantaa työnantajamarkkinointia sekä tehostaa harjoittelijayhteistyötä ja valtakunnallista vaikuttamista koulutuksen aloituspaikkoihin. Palvelutoiminnan avaintehtävät kartoitettiin ja päätettiin toimenpidesuunnitelman vuosittaisesta seurannasta.

Vuoden aikana kaupunki uudisti kerta- ja ideapalkitsemisen toimintatavat, jotka kannustavat uudella tavalla ideointiin ja erinomaisiin suorituksiin. Kaupungin HR-palvelujärjestelmien uudistamistyö eteni, kun käyttöön saatiin uusi rekrytointijärjestelmä (Helbit). Rekrytoinnin toimintatavat ja prosessit uudistettiin, mitä uusi järjestelmä osaltaan tuki. Kesällä 2019 tehtiin kaupungin sisäinen selvitys keskeisimmistä henkilöstön saatavuuden ongelmista yhteistyössä toimialojen ja liikelaitosten kanssa. Henkilöstön saatavuuden edistämiseksi perustettiin henkilöstön saatavuus -yksikkö, jonka yhtenä tehtävänä on koordinoida kaupunkitasoisia toimenpiteitä työvoiman saatavuuden edistämiseksi.

Onnistumiskeskusteluille (aikaisemmat tulos- ja kehityskeskustelut) rakennettiin uusi järjestelmä (Onni), joka otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa. Onni–järjestelmä on oleellinen esimiesten henkilöstöjohtamisen työväline, jonne kirjataan yksilöiden ja tiimien tavoitteita, odotuksia ja osaamisvaatimuksia. Myös työssä ja tavoitteissa onnistumista seurataan järjestelmässä, mikä edelleen varmistaa tavoitteiden asennan ja seurannan systemaattisuuden.

Kaupungin henkilöstön tasa-arvosuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 24.6.2019. Suunnitelma sisältää tavoitteet ja toimenpiteet henkilöstön tasa-arvon edistämiselle vuosina 2019–2021. Lisäksi yhdenvertaisuussuunnitelman vuosittaiset toimenpiteet hyväksyttiin. Toimenpiteillä edistetään kaupungin strategian suuntaisesti henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä, mitä tehdään yhteistyössä kaupungin eri tahojen kanssa.

Joka toinen vuosi toteutettava työterveyskysely toteutettiin loka-marraskuussa. Kyselyyn vastasi yli 18 000 kaupungin työntekijää. Tulosten mukaan kaupungin työntekijät ovat sitoutuneita ja kokevat työnsä mielekkääksi ja työilmapiirin luottamukselliseksi. Vuonna 2018 toteutetun Kunta10-kyselyn tulosten perusteella tukea tarvitseville työyksiköille on laadittu omat kehittämissuunnitelmat ja kehittämistyössä on edetty järjestelmällisesti. Vastaavaa tukea tullaan tarjoamaan työterveyskyselyn perusteella tukea tarvitseville työyksiköille.

Uudistetut eettiset periaatteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 28.10.2019. Eettiset periaatteet sovelletaan työyhteisöjen toimintatapoihin keskustellen huhtikuuhun 2020 mennessä.

Kaupunki haluaa panostaa erityisesti hyvään johtamiseen ja työn sujuvuuteen. Johtamisen laadun mittariksi määriteltiin toimiala-ja liikelaitoskohtaiset valmentavan johtamisen indeksit vuoden 2018 Kunta10-kyselyn tulosten perusteella sekä asetettiin tavoitteet johtamiselle vuodelle 2020. Johtamisen ja esimiestyön kehittämisessä keskeisiä toimenpiteitä olivat johdolle ja keskijohdolle kohdennetun uuden EMBA-valmennusryhmän aloittaminen sekä lähiesimiehille kohdennettujen valmennusohjelmien toteuttaminen. Kaupunkiyhteisillä esimiesvalmennuksilla tuettiin hyvää esimiestyötä ja johtamista, niiden kehittymistä sekä menetelmien hallintaa. Digitalisaatio-osaamisen kehittämiseen järjestettiin tilaisuuksia johtamis- ja esimiestehtävissä toimiville ja uusien työkalujen käyttöönottoa tukevia koulutuksia pidettiin koko henkilöstölle.

Virtuaalinen ryhmäkeskusteluiden ohjaaja Helvi otettiin käyttöön vuoden 2019 aikana.

Lakiin ja kaupunkistrategiaan pohjautuvan Työhyvinvointiohjelman (2018–2021) kausi on puolivälissä. Työhyvinvointia on edistetty kuuden eri teemakokonaisuuden osalta. Työhyvinvointiohjelma ohjaa ja haastaa jokaista ottamaan myös itse vastuuta hyvinvoinnistaan; yhtenä konkreettisena toimenpiteenä on Liikkuva työpaikka -hankkeen käynnistäminen.

Alkukeväästä 2019 julkaistiin Sopuisasti stadissa -toimintaohjelma epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ennaltaehkäisyyn ja häiriötilanteissa toimimiseen.

Työtapaturmavakuutuksen maksut nousevat ennusteiden mukaan vuodelle 2020 noin neljällä miljoonalla eurolla edellisiin vuosiin verrattuna. Nousua selittää vuoden 2019 lisääntyneet kustannukset. Itse työtapaturmien määrissä ei näytä tapahtuneen suurta muutosta. Maksujen nousua olisi voinut ehkäistä tehokkaammalla työkykyjohtamisella.

Viestintä, markkinointi ja osallisuus

Viestinnän ja markkinoinnin johtamista ja hyvien käytäntöjen jakamista kehitettiin vuonna 2019 niin kaupunginkansliassa kuin kaupunkitasollakin. Kaupunkistrategian etenemistä tuettiin aktiivisella, luotettavalla ja kiinnostavalla viestinnällä. Kriisi- ja häiriöviestinnän kyvykkyyksiä kehitettiin kaupunkitasoisesti. Uusien alueiden ja täydennysrakentamisen saralla erityisesti Pasilan alueen suurten rakennushankkeiden valmistuminen kiinnosti sekä kuntalaisia että mediaa.

Helsingin kansainvälisen tunnettuuden ja vetovoiman lisäämistä tuettiin sekä viestinnän että markkinoinnin keinoin. Esimerkiksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden yhteydessä nostettiin vahvasti esiin kestävän kehityksen teemoja. Kaupungin elinkeino-, innovaatio- ja kilpailukykypolitiikkaa tuettiin usein eri keinoin, muun muassa merkittävällä markkinoinnin ja viestinnän panostuksella Slush-tapahtumaan. Yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kuten Helsinki Marketing Oy:n kanssa tiivistettiin yhteistyötä sekä ryhdyttiin rakentamaan kansainvälisen viestinnän ja markkinoinnin yhteisiä linjauksia.

Viestintäosastolla edistettiin myös digitalisaatio-ohjelman kärkihankkeisiin kuuluvan kanavastrategian ja domainpolitiikan laadintaa. Hel.fi-verkkosivuilla otettiin käyttöön uusi asiakaspalautetyökalu, jonka avulla parannetaan sisällön löydettävyyttä.

Kaupungintalon uusi aulakonsepti ja kohtaamisia mahdollistava tapahtumatori lanseerattiin käyttöön. Tapahtumatorin laajin erilaisia kohderyhmiä palveleva tapahtumakokonaisuus vuonna 2019 oli Helsinki Design Weekin yhteydessä toteutettu ”ilmastoviikko”.

Kaupunkistrategian mukainen tapahtumien tiekartta valmistui ja tiekartan toteutus alkoi. Uutena kumppanuustapahtumana suunniteltiin ja toteutettiin utelias kaupunkifestivaali Pointti yhdessä Ylen kanssa.

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Kanslian digikartan toteuttaminen ja digitalisaation parempi hyödyntäminen kanslian digikyvykkyyden ja osaamistason vahvistamiseksi.

Tavoite toteutui, mittari toteutui.

Toteutetaan data-analytiikan menetelmillä kaupunkistrategiaan tai kaupunkikokonaisuuteen liittyviä kokeiluja 3 kappaletta vuoden 2019 aikana. Kokeiluissa yhdistetään uusilla menetelmillä kaupungin sisäisiä tai ulkoisia tietovarantoja, joita ei ole aiemmin yhdistetty.

Mittari toteutui. Suunniteltuja ja dokumentoituja kokeiluja toteutettiin neljä kappaletta.

Alustana toimiminen innovaatiotoiminnalle ja uudelle liiketoiminnalle.

Tavoite toteutui, kaikki mittarit toteutuivat.

Luodaan 1. versio kaupunkitasoiseksi toimintamalliksi siitä miten kaupunki toimii innovaatioiden, kehittämisen ja kokeilujen alustana yrityksille.

Mittari toteutui. Toimintamalli käsitelty kaupungin johtoryhmissä ja kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa ja siihen tehty tarvittavat muutokset.

Yritysten mitattu halukkuus suositella Helsinkiä sijaintipaikkana kasvaa vuoden 2016 lähtötasoon verrattuna.

Mittari toteutui. Yritysten halukkuus suositella Helsinkiä sijaintipaikkana oli noussut 13:sta 16:sta.

Aluerakentamisprojekteissa aloitetaan 5 uutta rakentamiseen liittyvää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohanketta.

Mittari toteutui, 5 hanketta käynnistynyt.

Vakaan talouden ja kestävän kasvun turvaaminen.

Tavoite ei toteutunut, koska yksi kuudesta mittarista ei toteutunut.

Rahoitetaan investoinnit tulorahoituksella siten, ettei lainakanta/asukas kasva 1 871 euroa/asukas.

Mittari toteutui. Kaupungin pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 86,5 miljoonaa euroa, ja uutta lainanottoa lykättiin edelleen vahvana säilyneen maksuvalmiuden turvin. Kaupungin lainakanta (sisältäen liikenneliikelaitoksen ulkoiset lainat) oli vuoden lopulla 1 013,6 miljoonaa euroa. Lainakanta/asukas on vuoden 2019 lopussa 1 551 euroa/asukas.

Aloitettujen asuntojen lukumäärä 7 000 asuntoa.

Mittari ei toteutunut, aloitettuja asuntoja vuonna 2019 oli 6 928 asuntoa.

Helsinkiläisten yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvu suhteessa asukasluvun kasvuun. Strategian tavoitteena on, että yksityisen sektorin työpaikkamäärä kasvaa väkilukua nopeammin, joten suhdeluvun pitää olla suurempi kuin 1,0, jotta tavoite toteutuisi.

Mittari toteutui, toteuma on suurempi kuin 1.

Helsingin työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien määrä laskevat vuoden 2017 lähtötasoon verrattuna.

Mittari toteutui. Helsingin työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien määrä laskeneet vuoden 2017 lähtötasoon verrattuna.

Varmistetaan hallintamuotojakauman tasapainottaminen maankäyttösopimuksilla ja tontinluovutuksessa, niin että oppilaaksiottoalueiden hallintamuotojakauma muuttuu kohti AM-ohjelman mukaista tavoitetta.

Mittari toteutui. Tarkastelut tehty uudella menettelyllä. Maankäyttösopimusneuvotteluihin ja tontinluovutukseen on toimitettu ja analysoitu hallintamuotojakaumatavoite sekä jatkettu hallintamuotokartan päivitystä. Työtä tulee vielä standardoida vuoden 2020 aikana.

Parannetaan projektialueiden investointimäärärahojen vaikuttavuutta, käyttämättä jääneiden investointimäärärahojen osuus vähenee neljänneksen vuoteen 2018 verrattuna.

Mittari toteutui, projektialueiden investointimäärärahaa jäi käyttämättä 2 652, joka riittää tavoitteeseen.

1 50 KESKITETYSTI MAKSETTAVAT MENOT

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Tulot	4 350	4 350	10 071	5 721	0
Menot	-134 924	-134 924	-108 670	26 254	-1 032
Toimintakate	-130 574	-130 574	-98 599	31 975	-1 032
Poistot	0	0	18	-18	0
Tilikauden tulos	-130 574	-130 574	-98 617	31 957	-1 032

1 50 01 TOIMIELINTEN TOIMINTAKUSTANNUKSET, PORMESTARIN JA KAUPUNGINKANSLIAN KÄYTETTÄVÄKSI

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Tulot	0	0	0	0	0
Menot	-7 780	-7 780	-7 284	496	-40
Toimintakate	-7 780	-7 780	-7 284	496	-40
Tilikauden tulos	-7 780	-7 780	-7 284	496	-40

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden vuoksi Helsingissä järjestettiin poikkeuksellisen paljon kansainvälisiä kokouksia ja konferensseja, mikä näkyi vastaanottojen määrässä. Vieraanvaraisuutta tarjottiin myös EU-puheenjohtajuuskauteen suoraan liittyville kokouksille kaupungin omissa edustustiloissa ja keskustakirjasto Oodissa. Vastaanottoja oli yhteensä 102. Korean tasavallan presidentti vieraili kaupungintalolla toukokuussa. Lokakuussa pormestari kutsui perinteiseen tapaan kansanedustajat vieraakseen. Kiireisestä vuodesta huolimatta budjetoitu määräraha ei ylittynyt.

Valtuusto kokoontui suunnitellut 21 kertaa ja kokousten pituudet olivat ennakkoituja. Valtuusto järjesti tilivuonna kaksi seminaaria, jotka kuitenkin olivat aiempaa tiiviimmin järjestettyjä, toinen yksipäiväisenä ja toinen vuorokauden mittaisena. Näin ollen kulut olivat edellisvuotta pienemmät ja alittivat budjetoidun määrän.

Kaupunginhallitus kokoontui suunnitellusti. Kaupunginhallituksen asettamien toimielinten toiminnassa oli enemmän vaihtelua, jonka ennakoiminen on vaikeampaa. Budjetoituun verrattuna saavutettiin noin 20 prosentin säästö.

Kaupungin kansainvälisen edunvalvonnan merkityksen korostuminen ja tiiviimpi osallistuminen niin verkostoihin kuin kahdenväliseen toimintaan kasvatti edelleen pormestarikunnan matkustamista. Edellisvuoteen verrattuna määrärahaa käytettiin 25 prosenttia enemmän.

Historiatoimikunta edisti Helsingin historia-portaali -hanketta. Se on Helsingin kaupungin historiaa ja sen lähteitä keskitetysti eri käyttäjäryhmille esittelevä verkkosivusto. Tammikuussa 2019 julkaistiin virtuaalikokonaisuus, johon kuului VR-lasien avulla koettava kierros Santahaminan vuoden 1918 tapahtumien paikoille sekä karttapohjainen sisällissodan muistopaikat esittelevä verkkonäyttely. Toimikunta järjesti Ajankohtaista Helsingin historiasta -yleisötilaisuuden Oodissa 11.4.2019. Vuosien 1864–1915 historian kirjoittaminen käynnistyi.

1 50 02 KESKITETYSTI MAKSETTAVAT HENKILÖSTÖMENOT, KAUPUNGINKANSLIAN KÄYTETTÄVÄKSI

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama
Tulot	0	0	330	330
Menot	-20 969	-20 969	9 790	30 759
Toimintakate	-20 969	-20 969	10 120	31 089
Tilikauden tulos	-20 969	-20 969	10 120	31 089

Jaksotetut henkilöstömenot

Jaksotettujen henkilöstömenojen kokonaismenoksi muodostui 16,6 miljoonaa euroa. Lomapalkkavelan määrä kasvoi tilinpäätökseen 2018 verrattuna 17,4 miljoonaa euroa. Lomapalkkavelan muutos toteutui talousarviossa arvioitua suurempana (varaus talousarviossa 10,0 miljoonaa euroa). Osasyy talousarviota suurempaan toteumatasoon oli kilpailukykysopimukseen sisältyneen 30 prosentin lomarahaleikkauksen poistuminen ja se, että lomarahaleikkausta ei huomioida enää vuoden 2019 tilinpäätöksessä vuosien 2016-2018 tilinpäätösten tapaan. Lomapalkkavelan jaksotusta purettiin vuonna 2019 sosiaali- ja terveystoimialalta HUSiin siirtyneen henkilökunnan osalta ja sen vaikutus oli 4,9 miljoonaan euroa. Lomapalkkavelan määrää vähensi myös ammatillisen koulutuksen opettajien siirtyminen vuosityöaikajärjestelmään vuonna 2019.

Vakuutusmaksujen tasaus vähensi menoja tässä kohdassa 1,3 miljoonaa euroa.

Työsuhdematkalippu

Työsuhdematkalippu-kohdan kokonaismenoksi muodostui 5,2 miljoonaa euroa. Määrärahalla tuettiin henkilöstön työsuhdematkalippuetua tai vaihtoehtoisesti annettiin rahallista tukea polkupyörän hankintaan. Määräraha ylittyi 2,2 miljoonaa euroa.

Eläkkeet

Määrärahaa on varattu kaupungin oman eläkejärjestelmän mukaisiin menoihin sekä niihin eläkemenoihin, joita ei voida kohdistaa millekään hallintokunnalle. Kohdan menoja vähentäväksi summaksi muodostui 31,7 miljoonaa euroa (kyseinen summa pienensi menotasoa joka kyseiselle talousarviokohdalle olisi muuten toteutunut). Varaus talousarviossa kyseisiin kustannuksiin oli 7,2 miljoonaa euroa (menoja lisäävästi).

Menoja vähensi lakisääteisen eläkevastuuvarauksen purkaminen, jonka vaikutus oli 8,8 miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2019 kirjanpidollinen eläkevastuu pieneni laskentaperusteiden tarkistuksen vuoksi ja sen vaikutus oli 23,9 miljoonaa euroa. Menoja vähentää myös kaupungin KuEL-eläkkeiden tasaus ja sen vaikutus oli 10,9 miljoonaa euroa.

1 50 03 MAKSUOSUUDET, KORVAUKSET JA JÄSENMAKSUT, KAUPUNGINKANSLIAN KÄYTETTÄVÄKSI

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama
Menot	-37 030	-37 030	-36 678	352
Toimintakate	-37 030	-37 030	-36 678	352
Tilikauden tulos	-37 030	-37 030	-36 678	352

Kunnallisverotus

Menoihin kirjattiin valtion veloittamat verohallintolain 11 § mukaiset verotuksen toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset 16,8 miljoonaa euroa. Näissä kustannuksissa nousua oli edelliseen vuoteen nähden yli 2 miljoonaa euroa.

Osuudet ja korvaukset

Kaupungin elinkeinopolitiikan sekä tapahtumatuotannon toteuttamiseen liittyviä avustuksia kaupunkikonserniin kuuluville yhteistöille ja säätiöille maksettiin Helsingin Markkinointi Oy:lle 4,9 miljoonaa euroa sekä Tapahtumasäätiölle 3,4 miljoonaa euroa. Uudenmaanliiton maksuosuus oli 3,1 miljoonaa euroa, Helsingin Väylä Oy:n rahoituskustannusten maksuosuus oli 2,4 miljoonaa euroa, Helsinki Business Hub Ltd Oy:n maksuosuus 1,3 miljoonaa euroa sekä Forum Viriumin maksuosuus 1,2 miljoonaa euroa.

Jäsenmaksut

Suurimmat yksittäiset jäsenmaksut maksettiin Suomen kuntaliitolle 2,0 miljoonaa euroa, KT Kuntatyönantajat -järjestölle 0,8 miljoonaa euroa ja Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:lle 0,4 miljoonaa euroa.

1 50 04 KESKITETTY HANKETOIMINTA, KAUPUNGINKANSLIAN KÄYTETTÄVÄKSI

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama
Tulot	4 350	4 350	9 741	5 391
Menot	-7 145	-7 145	-11 506	-4 361
Toimintakate	-2 795	-2 795	-1 765	1 030
Poistot	0	0	18	-18
Tilikauden tulos	-2 795	-2 795	-1 783	1 012

Keskitetyn hanketoiminnan määrärahalla rahoitettiin vuonna 2019 yhteensä 62 kaupungin eri toimialojen EU-hanketta (muun muassa 6Aika-hankkeet) sekä muita ulkopuolisella osarahoituksella toteutettuja hankkeita. Euroopan unionin rahoittamia hankkeita oli vuoden 2019 aikana 52 ja muulla ulkopuolisella rahoituksella rahoitettiin 10 hanketta. Vuonna 2019 hankkeisiin käytettiin 11,5 miljoonaa euroa, joista EU-hankkeiden osuus oli 9,8 miljoonaa euroa. Tuloihin on kirjattu EU:lta ja muilta rahoittajilta saatuja tukia yhteensä 9,7 miljoonaa euroa. Tuloista EU-hankkeiden osuus oli 8,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 osalta toimintakate toteutui talousarviota parempana.

1 50 05 TYÖMARKKINATUEN KUNTAOSUUS, KAUPUNGINKANSLIAN KÄYTETTÄVÄKSI

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Menot	-62 000	-62 000	-62 992	-992	-992
Toimintakate	-62 000	-62 000	-62 992	-992	-992
Tilikauden tulos	-62 000	-62 000	-62 992	-992	-992

Työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden määrä nousi vuonna 2019 noin 63 miljoonaan euroon, mikä oli noin 500 000 euroa (0,8 prosenttia) edellisvuotta enemmän. Tuen saajien määrä aleni hieman edellisvuodesta, mutta sillä ei ollut maksuosuutta alentavaa vaikutusta. Syynä tähän on se, että samaan aikaan kuukausittain tukea saavien määrän kasvu ei pysähtynyt ja henkilöitä siirtyi korkeamman maksuosuuden (70 prosenttia) piiriin. Työttömyysturvan aktiivimalliin tuli keväällä 2019 muutos, jonka seurauksena aktiivisuusehdon saattoi täyttää aiempaa useammin siten, että sillä ei ollut vaikutusta maksuosuuteen. Näin ollen myös aktiivimallin kustannuksia laskeva vaikutus jäi oletettua pienemmäksi. Osaltaan työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden kehitykseen vaikutti haastavimmassa työmarkkina-asemassa olevan perustoimeentulotukea saavan asiakasryhmän sekä vuosina 2015–2016 turvapaikanhakijoiksi Suomeen saapuneiden asiakasryhmän siirtyminen työmarkkinatuelle vuonna 2017. Tämän arvioidaan lisänneen työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden kustannuksia syksystä 2019 alkaen.

PALVELUKESKUSLIIKELAITOS

Määrä- ja taloustavoitteet

Tuloskehitys (1 000 euroa)	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Liikevaihto	96 976	101 336	4 360
Liikeylijäämä/alijäämä	5 031	3 060	-1 971
Tilikauden ylijäämä/alijäämä	4 951	2 980	-1 971
Varsinaisen toiminnan rahavirta	5 474	3 169	-2 305
Investointien rahavirta	-800	-259	541
Muut maksuvalmiuden muutokset	-320	248	568
Vaikutus maksuvalmiuteen	4 354	3 158	-1 196
Peruspääoman tuotto (8 %)	80	80	0

Suoritetavoitteet

Tehokkuus/taloudellisuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa	70,0	72,3	2,3

Toiminnan laajuustiedot	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Liikevaihdon muutos, prosenttia	-10,5	-8,3	2,2
Investoinnit liikevaihdosta, prosenttia	0,8	0,3	-0,5

Tuottavuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Jalostusarvo/henkilö	93	104	11

Resurssit	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Henkilöstön määrä (31.12.)	1 386	1 402	16,0

Kannattavuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Liikeylijäämä liikevaihdosta, prosenttia	5,1	3,0	-2,1
Sijoitetun pääoman tuotto, prosenttia	7,0	4,2	-2,8

Rahoitusrakenne	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Omavaraisuusaste, prosenttia	82,6	84,0	-1,4

Sitovat toiminnalliset tavoitteet	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Asiakastyytyväisyys vähintään, (asteikolla 1–5)	3,5	3,8	0,3

Palvelukeskusliikelaitos kaupungin toiminnassa ja taloudessa

Palvelukeskusliikelaitos huolehtii palvelutoiminnan tukipalvelujen tuottamisesta kaupungille. Liikelaitoksen pääasiallinen toiminta muodostuu ateria- ja puhtaanapidon palvelujen, vahtimestaripalvelujen sekä puhelin- ja hyvinvointipalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä Helsingin kaupungin toimialoille ja liikelaitoksille. Liikelaitos käyttää toiminnassaan nimeä Palvelukeskus Helsinki.

Palvelukeskus Helsingin tehtäviin kuuluu myös kaupungin valmius-, päivittäistavarahuolto- ja pelastuspalvelusuunnitelmissa määriteltyjä poikkeusolojen ruokahuoltotehtäviä.

Jo vuonna 2018 aloitettua vuositeemaa, päivä päivältä parempaa palvelua, jatkettiin vuonna 2019 palvelukävelyjen muodossa. Palvelukävelyillä pyritään sekä oman henkilöstön että asiakkaiden kanssa tarkastelemaan palvelupolkuja ja kehittämään niitä asiakkaan näkökulmasta. Palvelukävelyllä asiakaspolku kävellään konkreettisesti läpi yhdessä asiakkaan kanssa, ja samalla keskustellaan asioista, joihin asiakas on palvelussa tyytyväinen tai joihin toivotaan parannusta. Osallistujien havainnot, huomiot ja kiitokset kirjataan ylös sähköiselle lomakkeelle.

Palvelukeskus Helsingin ruokapalvelutuotantoa on päätetty kilpailuttaa kaupunginvaltuuston 8.10.2014 (§ 322) päätöksen mukaisesti vuosina 2015–2022 hallitusti ja vaiheittain sosiaali- ja terveystoimialalla sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.

Palvelukeskus Helsinki on varautunut kilpailutuksiin tehostamalla ja kehittämällä omaa toimintaansa, jotta liikevaihdossa voidaan varmistaa toiminnan kannattavuus, palvelujen laadukas tarjonta sekä monipuolisuus asiakkaita tyydyttävällä tavalla. Tavoite vaikeutuu kilpailutuskierros kierrokselta, koska kilpailutusten jälkeen liikelaitoksen kiinteiden kustannusten sopeuttaminen on koko ajan haastavampaa.

Palvelukeskus Helsingin liikevaihto oli 101 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 1 345 vakinaista ja 57 määräaikaista, yhteensä 1 402 henkilöä. Peruspääoman suuruus on 1 miljoona euroa, josta maksettiin suunnitelman mukaisesti peruspääoman tuottoa kaupungille 80 000 euroa (8 prosenttia).

Liikevaihto laski 9 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta logistiikkakeskuksen ja monipalvelujen kilpailutettujen kohteiden siirron vuoksi. Kaupungin sisäisille asiakkaille myytävien palvelujen yksikköhintoja tarkistettiin vastaamaan palvelun toteuttamiseen käytettävien raaka-aineiden ja henkilöstön sekä vuokratyövoiman käytön kustannuksia.

Vuoden aikana toteutettiin Palvelukeskus Helsingin vastuullisuuspolitiikkaa ja -ohjelmaa, jotka pohjautuvat kaupungin linjauksiin; Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaan, kaupungin yhdenvertaisuusohjelmaan, eettisiin periaatteisiin ja muihin kaupunkitasoisiin linjauksiin. HNH 2035 -toimenpideohjelmassa on useita toimenpiteitä, joissa Palvelukeskus Helsinki on vastuutahona. Vuonna 2019 kaupunginvaltuusto on tehnyt myös päätöksen, jolla tähdätään lihan ja maidon käytön puolittamiseen kaupungin ruokapalveluissa. Ilmasto- ja ympäristötavoitteilla on merkittäviä vaikutuksia ruokapalvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja palvelukehitykseen.

Palvelukeskus Helsinki on ollut mukana kaupungin digitalisaatiotyöpajoissa ja liikelaitosten digijohtoryhmässä ja nostanut digitaalisuuden vahvistamisen, tekoälyn hyödyntämisen ja infran vahvistamisen painopisteiksi. Näitä hyödynnetään myös tulevaisuudessa muun muassa uuden mahdollisen tuotantolaitoksen tuotantoratkaisuissa. Vuoden 2019 aikana Palvelukeskus laati oman digitalisaatio-ohjelmansa.

Johtokunta korostaa, että henkilöstön saatavuus ja ammattitaito on Palvelukeskus Helsingin yksi merkittävimmistä riskeistä. Syyksi henkilöstön heikkoon saatavuuteen on tunnistettu toimialan vaatimaton palkkaus sekä yleinen palvelutyön arvostus. Henkilöstön saatavuutta on pyritty parantamaan Valovoimaa rekrytointiin- ja Elinvoimaa osaamiseen -kärkiprojektien toimenpiteillä.

Valovoimaa rekrytointiin -kärkiprojektissa työvoiman saatavuuden varmistamisen keinoiksi oli painopisteeksi otettu työnantajakuvan kehittäminen. Työnantajakuvaa kehitettiin käytännönläheisesti neljästä osa-alueesta tarkasteltuna.

Osa-alueet olivat:

henkilöstökokemus
näkyvyys
rekrytointiprosessi ja -viestintä
yhteistyö.

Tavoitteiden toteutuminen

Laatutavoitteiden toteutuminen

Laatua kehitetään muun muassa sisäisten auditointien avulla. Vuodesta 2017 alkaen on auditoitu kaikki monipalvelujen toimipaikat mukaan lukien päiväkotisiivous. Hoitoalan toimipaikat auditoidaan joka toinen vuosi ja koulut ja päiväkodit joka kolmas vuosi. Kaikissa toimipaikoissa käytetään soveltuvin osin samaa auditointilomaketta. Vuosittain auditoidaan noin 150 toimipaikkaa.

Ympäristötavoitteiden toteutuminen

Palvelukeskuksen tärkeimmät ympäristötoimenpiteet 2019 olivat muun muassa kasvisruuan lisääminen, ruokahävikin vähentäminen, kuljetusten tehostaminen ja hankintojen ympäristökriteereiden tiukentaminen muun muassa Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hankkeen myötä (Canemure). Monet tavoitteet ovat osana Hiilineutraali Helsinki 2035-toimenpideohjelmaa, ja toimenpiteiden toteutumista voi seurata ilmastovahti-sivustolla https://ilmastovahti.hel.fi/.

Vuonna 2019 lisättiin ympäristöasioista viestimistä ja tiedottamista tavoitteena koko henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen. Vuonna 2020 jatkuu vastuullisuusohjelman teemojen toteuttaminen ja niistä viestiminen.

Toimintatavoitteiden toteutuminen

Palvelukeskus Helsinki ei saavuttanut vuonna 2019 talousarvion mukaista tulostavoitetta. Tilikauden ylijäämätavoite oli 4,95 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 2,98 miljoonaa euroa. Tavoite alittui noin 2 miljoonalla eurolla johtuen Palvelukeskus Helsingin KuEl-maksun subventoinnin päättymisestä vuonna 2019.

Sitova toiminnan tavoite

Kehitymme yhdessä, osallistamme ja muutamme toimintakulttuuria
Palvelemme päivä päivältä paremmin
Huolehdimme palvelujen laadusta ja uudistamme niitä
Toimimme vastuullisesti, kestävästi ja tuottavasti
Olemme haluttu työpaikka ja huolehdimme henkilöstöstä.

Tavoite toteutui. Sitovan toiminnan tavoitteen mittari – asiakastyytyväisyys vähintään 3,5 (asteikolla 1-5) – ylitti asetetun tavoitteen. Asiakastyytyväisyys oli 3,82.

Muut toiminnan tavoitteet

Ensimmäisenä toiminnan tavoitteena oli saavuttaa vähintään 5,1 prosentin liikeylijäämä liikevaihdosta. Palvelukeskus Helsingin toteutunut liikeylijäämä liikevaihdosta oli 3,0 prosenttia.
Toisena toiminnan tavoitteena oli sijoitetun pääoman tuotto vähintään 7,0 prosenttia. Palvelukeskus Helsingin sijoitetun pääoman tuotto oli 4,2 prosenttia.
Kolmantena toiminnan tavoitteena oli henkilöstökulujen osuus (mukaan lukien työvoiman ostot) enintään 49,6 prosenttia liikevaihdosta. Palvelukeskus Helsingin henkilöstökulujen osuus v. 2019 oli 53,9 prosenttia. Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttivat KuEl-maksun nostaminen ja vuokratyövoiman lisääntynyt käyttö.

Lyhyt katsaus yksiköittäin

Monipalvelut

Monipalvelut-yksikkö tarjoaa ruokapalveluja sekä ruoka- ja siivouspalvelujen yhdistelmäpalveluja muun muassa Helsingin kaupungin kouluissa, päiväkodeissa, leikkipuistoissa ja hoitoalan toimipaikoissa, kuten sairaaloissa, seniorikeskuksissa, palvelutaloissa ja muissa Helsingin kaupungin ylläpitämissä asumisyksiköissä sekä kotiaterioiden kautta kuntalaisten kotona.

Vuoden 2019 aikana Palvelukeskus Helsingiltä siirtyi liikevaihtoa ja kohteita kilpailutusten myötä muille toimijoille siten että vuoden 2019 alussa ulkoistettiin 11 päiväkotia ja 11 koulua sekä 1.8.2019 alkaen uudelleenkilpailutuksen myötä kymmenen koulua.

Toimintakauden aikana ruokapalvelua tarjottiin noin 460 kohteessa ja siivouspalvelua 180 kohteessa. Lisäksi toimitettiin aterioita noin 165 kohteeseen, joita olivat muun muassa leikkipuistot, ryhmäperhepäiväkodit ja pienet asumisyksiköt. Päivittäin tarjottiin asiakkaille noin 100 000 ateriaa, joista erityisruokavalioiden osuus kasvoi entisestään.

Vastuullisen ruoan kehitystyötä jatkettiin yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Palvelukeskus Helsinki palkittiin neljännen kerran päiväkotien ruokapalvelujen luomun Suomen mestaruudella vuonna 2019.

Digitalisaation hyödyntämistä jatkettiin muun muassa älyvaaka-sovelluksen pilotoinnilla. Älyvaaka-projektilla on tarkoitus löytää ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseen.

Muita mainittavia kehityshankkeita ovat olleet Helsinki Education Weekin aikana koululaisille järjestetty kouluruokatyöpaja, jossa oppilaat saivat itse valmistaa pienimuotoisesti kouluruokansa, hävikkiruoan myynti Lunchie-sovelluksella ja Urban Food -pilotit Etu-Töölössä, Viva Espanja -ruokateema kaikilla toimilinjoilla, Koulusafkaa Helsingissä -Instagram-tilin avaaminen ja osallistuminen Pointti-kansalaisfestivaalin yhteydessä järjestettyyn pop up -leikkipuistotapahtumaan yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa.

Vuoden 2020 aikana monipalvelutyksikkö yhdessä kaupunginkanslian kanssa kilpailuttaa seuraavat ostosopimuksensa: pakkausmateriaalit, astiat ja lautaset, maitotaloustuotteet, liha ja lihajalosteet sekä työvaatteet.

Pakkalan tuotanto valmistaa Helsingin kaupungin toimialoille noin 50 000 annosta / 10 000 kg ruokaa päivässä. Lisäksi tehtäviin kuuluu poikkeusolojen ruokahuoltotehtäviä, jotka liittyvät kaupungin valmiussuunnitteluun, kansanhuoltoon ja pelastuspalveluun. Kotiateria-asiakkaiden määrä on noin 1 200.

Osana toimintavarmuuden ylläpidon haasteita nousee esiin myös työvoiman saatavuusongelmat, jotka näkyivät vuoden 2019 suurena henkilöstövuokrakustannuksina.

Puhelin- ja hyvinvointipalvelut

Yksikkö tuottaa sosiaali- ja terveystoimialalle kaupunginvaltuuston edellyttämiä digitaalisia palveluja esimerkiksi kotihoidon etähoitoa, kotihoidon turvapuhelinpalvelua ja erityisryhmien kuljetuspalveluja. Turvapuhelinpalveluasiakkaita on noin 4 000 ja etähoitoasiakkaita noin 900. Palvelujen tarve on kasvanut tasaisesti, välitettyjä matkoja on noin 70 000 kuukaudessa ja virtuaalisia etäkäyntejä on noin 40 000 kuukaudessa.

Kotona asumisen tukipalveluilla on nähtävissä kasvua tulevaisuudessa ja uusia teknologioita pilotoidaan ja otetaan käyttöön. Näistä esimerkkeinä ovat muistisairaiden GPS-kello, lääkeautomaatti, biometriikka-anturit, etädiagnostiikka ja erilaiset kodin anturit.

Yksikön ylläpitämä kontaktienhallintajärjestelmä on käytössä suuressa osassa toimialojen ja liikelaitosten asiakaspalveluja. Yksikkö tuottaa lisäksi itse 24 tuntia vuorokaudessa kaupungin keskitettyä asiakaspalvelua. Kanavia ovat esimerkiksi perinteinen puhelinvaihde ja uusina chat ja chatbot.

Yksikkö tarjoaa tietojärjestelmiin pohjautuvia palveluita kaupunkikonsernille, esimerkiksi pikapalautejärjestelmän ja uutena vuonna 2020 saavutettavuuden mittauksen ja sovellusrobotiikkapalvelun (RPA). Myös useita Helsingin kaupungin digitalisaatio-ohjelman tavoitteita on mahdollista toteuttaa palveluina puhelin- ja hyvinvointipalveluissa, esimerkiksi digitaalisen perustan uudistaminen ja monikanavainen asiakaspalvelu.

Tukipalvelut

Tukipalvelujen tehtävänä on tukea liiketoimintayksikköjä niiden omassa tehtävässään. Lisäksi toiminto tuottaa hallinnollisia tukipalveluja. Vuonna 2019 jatkettiin edelleen tukitoimintojen prosessien ja työnkulkujen sähköistämistä erityisesti viemällä päätöksentekoprosesseja Luukku-järjestelmään.

Hankinnat ja logistiikka toimivat tiiviissä yhteistyössä kaupunginkanslian hankintayksikön kanssa muun muassa määrittelemällä hankintatarpeita ja -kriteerejä. Erityisenä painopisteenä on ollut vastuullisuuskriteerien tarkentaminen ja kotimaisten raaka-aineiden käytön lisääminen.

Vuoden 2019 aikana jatkettiin esimiesten ja ohjaajien ryhmä- ja yksilövalmennuksia. Valmennuksen tavoitteena oli henkilöstöjohtamisen taitojen kehittäminen, toimintakulttuurin yhtenäistäminen ja strategian jalkauttaminen.

Elinvoimaa osaamiseen -kärkiprojektissa on vuoden 2019 aikana toteutettu OsaamisLuotsi-työskentely, jossa kartoitettiin avainhenkilöiden näkemyksiä tulevaisuuden muutostrendeistä ja tarvittavista osaamisista. Projektissa määriteltiin liikelaitoksen toimintaympäristön muutokset, tulevaisuuden vahvuudet ja kriittiset menestystekijät sekä yhteiset ydinosaamiset.

Kehityspalvelut

Kehityspalvelut-yksikkö vastaa Palvelukeskus Helsingin asiakkuuksien kehittämisestä, laatu- ja vastuullisuustyöstä, ympäristöasioista, viestinnästä, brändin ohjauksesta ja markkinoinnista. Yksikkö vastaa myös strategian ohjauksesta ja toimintajärjestelmän kehittämisestä sekä Palvelukeskustasoisesta kehittämishankkeiden hallinnasta. Yksikkö tukee liiketoimintoja ja toimii tiiviissä yhteistyössä sekä sisäisten että ulkoisten asiakkaiden kanssa. Yksikön johtoryhmään kuuluvat yksikönjohtajan lisäksi toimintojen päälliköt.

Vastuullisuustyön ohjaamiseen liittyvät ympäristövastuun, taloudellisen vastuun ja sosiaalisen vastuun tavoitteet, jotka on koottu Palvelukeskus Helsingin vastuullisuusohjelmaan. Vastuullisuus- ja laatutiimi ohjaa tavoitteiden asettamista ja tavoitteiden saavuttamista yhdessä tulosyksiköiden ja kaupunkitasoisten ryhmien, muun muassa HNH2035, kanssa.

Asiakkuudenhoito on organisoitu asiakasvastuittain ja keskittynyt asiakkuustyöhön ja osallistamiseen muun muassa asiakkuudenhoito-ohjelman ja asiakkuussuunnitelmien laatimisella sekä asiakaskokemuksen seuraamisella. Palautejärjestelmää on kehitetty kaupunkiyhteisen järjestelmän puitteissa. Koulu- ja oppilaitosruokailussa pilotoitu pikapalautekanava on vakiintunut siten, että puhelin- ja hyvinvointipalvelut tarjoavat pikapalautejärjestelmää palveluna kaupungin asiakaskokemuksen seuraamiseen. Tilaaja- ja käyttäjäasiakkaisiin pidetään jatkuvaa yhteyttä uutiskirjeellä sekä palveluiden ohjausryhmissä ja yhteisissä toimialakohtaisissa työpajoissa.

Viestintää on tehostettu erityisesti asiakasviestinnällä ja sisäisellä viestinnällä. Sidosryhmille suunnattua viestintää toteutetaan sähköisellä uutiskirjeellä. Viestinnän painopisteenä on jatkossa vahvistaa entisestään toimintaa tukevaa viestintää sekä työnantajakuvan rakentamista, jolla pyritään varmistamaan ammattitaitoisen työvoiman saantia. Työnantaja- ja brändikuvaa tarkennetaan vuoden 2020 aikana osaksi kaupungin brändihierarkiatyötä.

Kehityspalvelut-yksikkö on mukana Palvelukeskus Helsingin yhteisten kärkiprojektien koordinoinnissa. Yhteinen palvelupolku -palvelumuotoiluprojektissa pyritään määrittelemään tärkeimmät palvelupolut, joihin suunnitellaan palvelutilanteita parantavaa sisältöä muun muassa digitaalisilla ratkaisuilla. Asiakaskokemuksen mittaamista kehitetään ja siihen liitetään mahdollisesti Helsinki-tasoinen mittari.

Rakentamispalveluliikelaitos

Määrä- ja taloustavoitteet

Tuloslaskelma (1 000 euroa)	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Tuotot	213 901	253 701	39 800
Varsinaiset kulut	-206 418	-242 915	-36 497
Poistot	-3 728	-3 086	642
Liikeylijäämä/alijäämä	3 754	7 700	3 946
Korkotuotot/ -kulut	0	10	10
Korvaus peruspääomalle	1 944	1 944	0
Tilikauden ylijäämä/alijäämä	1 810	5 746	3 936

Suoritetavoitteet

Tehokkuus/taloudellisuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa	158,6	187,4	28,8
Käyttökate/henkilö, 1 000 euroa	5,5	8,0	2,5

Toiminnan laajuustiedot	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Liikevaihdon muutos, prosenttia	0,0	7,4	7,4
Investoinnit liikevaihdosta, prosenttia	1,4	0,8	-0,6
Rakennettu katuala, ha ( Asiakkaiden tilauksista, hankkeiden vaikeusasteista ja tuottavuuskehityksestä johtuen määrät voivat vaihdella vuosittain +/- 10 %.)	18,5	12,7	-5,8
Rakennettu katuvihreä, ha ( Asiakkaiden tilauksista, hankkeiden vaikeusasteista ja tuottavuuskehityksestä johtuen määrät voivat vaihdella vuosittain +/- 10 %.)	5,4	2,5	-2,9
Rakennettu puistoala ( Asiakkaiden tilauksista, hankkeiden vaikeusasteista ja tuottavuuskehityksestä johtuen määrät voivat vaihdella vuosittain +/- 10 %.)	11,7	12,0	0,3
Vesi- ja viemäriputket, jm ( Asiakkaiden tilauksista, hankkeiden vaikeusasteista ja tuottavuuskehityksestä johtuen määrät voivat vaihdella vuosittain +/- 10 %.)	14 600	13 100	-1 500
Uudis- ja korjausrakentamiskohteet, kpl ( Asiakkaiden tilauksista, hankkeiden vaikeusasteista ja tuottavuuskehityksestä johtuen määrät voivat vaihdella vuosittain +/- 10 %.)	3 425	4 336	911
Hoidettavat katualueet, ha ( Vuosivaihtelusta ja uusien alueiden rakentamisesta johtuen hoidettavat alueet kasvavat vuosittain 1-5 %.)	1 149	1 157	8
Hoidettava katuvihreä, ha ( Vuosivaihtelusta ja uusien alueiden rakentamisesta johtuen hoidettavat alueet kasvavat vuosittain 1-5 %.)	296	293	-3
Hoidettavat puistoalueet, ha ( Vuosivaihtelusta ja uusien alueiden rakentamisesta johtuen hoidettavat alueet kasvavat vuosittain 1-5 %.)	918	914	-4
Luonnonhoitotyöt metsissä, ha ( Vuosivaihtelusta ja uusien alueiden rakentamisesta johtuen hoidettavat alueet kasvavat vuosittain 1-5 %.)	273	279	6

Resurssit	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Henkilöstön määrä (31.12.)	1 349	1 354	5

Kannattavuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Käyttökate, prosenttia	3,5	4,3	0,8
Liikeylijäämä liikevaihdosta, prosenttia	1,8	3,0	1,2

Tuottavuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Tuottavuus (2016=100)	105	111	6

Tilankäytön tehokkuuden mittari	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Tilojen kokonaispinta-ala, htm2	76 400	75 904	-496
Indeksi (2016= 81 006 htm2 kokonaispinta-ala)	94,3	93,7	-0,6

Keskushallintoon kuuluva rakentamispalveluliikelaitos (Stara) aloitti toimintansa 1.6.2017. Vuosi 2019 oli Staralle toinen kokonainen toimintavuosi liikelaitoksena.

Vuoden aikana muun muassa osallistuttiin kaupunginkanslian johdolla tehtyyn selvitykseen kaupungin palvelustrategisista linjauksista. Kaupunkiympäristön toimialan ja Staran välinen yhteistyö jatkui ja syveni. Aikaisempaa pidempiaikaiset palvelusopimukset ympäristönhoitoon ja ylläpitoon olivat voimassa. Staran liikevaihto kasvoi, koska rakentamisen volyymi oli edellisvuotta korkeampi. Myös ylläpidon liikevaihto toteutui edellisvuotta suurempana. Palvelukeskusliikelaitoksen logistiikkakeskuksen koko toiminta siirrettiin 1.12.2018 alkaen osaksi Staran logistiikkaosaston toimintaa. Logistiikkakeskus toimi ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden osana Staraa ja tämä toi mukanaan uutta liikevaihtoa ja asiakkuuksia. Stara logistiikka vastaanotti myös kaupunkiympäristön toimialalta kalustoa, joka siirrettiin Staran hallintaan.

Staran toiminnassa toteutettiin Helsingin kaupungin strategiaa ja tavoiteltiin Staran visiota ja vuoteen 2021 ulottuvaa tahtotilaa menestystekijöiden ja strategisten kehittämishankkeiden avulla. Staran strategisia kehittämishankkeita ja toimenpiteitä jatkettiin vuonna 2019 kilpailukykyisyyden parantamiseksi. Tavoitteena on vahva asiakaslähtöisyys ja tuottavuuden parantaminen, jota tavoitellaan mm. kehittämällä johtamista, prosesseja, hankintoja, resurssien hallintaa ja osaamista. Kaikki strategiset kehittämishankkeet ovat käynnissä tai alkamassa. RALA-sertifikaatti on edelleen voimassa. Siihen liittyen tehtiin arviointeja ja toteutettiin sisäisiä auditointeja. Toimintatapojen kehittäminen jatkuu prosessityön kautta.

Staran liikevaihto vuodelta 2019 oli 250,2 miljoonaa euroa, jonka lisäksi liiketoiminnan muita tuottoja kertyi 3,5 miljoonaa euroa. Liikeylijäämää kertyi 7,7 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämäksi muodostui 5,7 miljoonaa euroa. Koko vuoden tuotot kasvoivat 17,6 miljoonaa euroa (7,4 prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna ja tilikauden ylijäämä oli 0,4 miljoona euroa edellisvuotta suurempi. Peruspääoman suuruus oli 24,3 miljoonaa euroa, josta maksettiin suunnitelman mukaisesti tuottoa kaupungille 1,944 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 1 189 vakinaista ja 165 määräaikaista eli yhteensä 1 354 henkilöä.

Muiden resurssien osalta Staran toimitilastrategia 2018–2020 on päivitetty 2019 ja sen pohjalta on tehty toimitilasuunnitelma vuodelle 2020. Suunnitelmassa korostetaan edelleen erityisesti tilatehokkuuden kasvavaa merkitystä. Roihupellon itäisen päätukikohdan korvaavan Vuosaaren uuden tukikohdan rakentamisen ensimmäinen vaihe valmistui 2018 ja toinen vaihe syksyllä 2019. Rakentaminen toteutettiin Staran omana tuotantona.

Stara pyrki strategiatyössä määritettyyn tahtotilaan viiden menestystekijän ja niitä toteuttavien kehittämishankkeiden avulla. Edellä mainitut viisi strategista menestystekijää ovat: asiakaslähtöisyys ja myyntihenkisyys, vahva talous ja kilpailukykyiset palvelukokonaisuudet, tehokkaat ja hyvin toimivat prosessit, kannustava johtaminen ja motivoitunut henkilöstö sekä toiminnan innovatiivinen kehittäminen.

Strategisten kehittämishankkeiden suunniteltu toteutusaikataulu kuvattiin toimeenpanon tiekartassa. Kehittämishankkeet toteutetaan Staran projektimallin mukaisesti. Strategisten hankkeiden tavoitteet, mittarit ja tavoitearvot ovat määritelty strategia-aineistossa. Tavoitteiden toteutumista seurataan tuloskokouksissa. Strategisia kehittämishankkeita jatketaan edelleen kilpailukyvyn parantamiseksi. Vuonna 2019 kehittämisen painopisteet olivat asiakkuustyössä sekä vahvassa taloudessa ja kilpailukyvyn analysointi hankekokonaisuudessa. Toiminnan innovatiiviseen kehittämiseen liittyvä digitalisaation puiteohjelma valmistui ja se on yhdenmukainen Helsingin kaupungin ja kaupunkiympäristön toimialan ohjelman kanssa.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Toimintavuosi sujui taloudellisesti hyvin. Talousarvioon sekä tulosbudjettiin verrattuna tuotot ylittyivät yli 16 prosenttia. Stara panosti edelleen asiakastyöhön ja muutamien tavanomaista suurempien hankkeiden toteuttaminen jatkui. Alkuvuoden suuret lumisateet aiheuttivat myös lisätöitä Staralle. Vuosaaren tukikohdan toisen vaiheen toteuttaminen jatkui. Edellisenä vuonna käynnistyneiden Hakaniemen kauppahallin ja Kaasukellon peruskorjausten työmaat jatkuivat. Uudis- ja korjausrakentamiskohteiden lukumäärä jatkaa kasvuaan edellisestä vuodesta. Palvelukeskuksesta Staraan siirtynyt logistiikkakeskus toimi ensimmäisen kokonaisen vuoden osana Staraa ja toi mukanaan uutta liikevaihtoa. Tuotot olivat tilikauden ajalta 39,8 miljoonaa euroa ja varsinaiset kulut 36,5 miljoonaa euroa talousarviota suuremmat. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 5,7 miljoonaa euroa ja talousarviontavoite ylitettiin 3,9 miljoonalla eurolla.

Edelliseen vuoteen verrattuna tuotot kasvoivat 17,6 miljoonaa euroa (7,4 prosenttia). Liikeylijäämä oli 0,4 miljoonaa euroa ja samoin tilikauden ylijäämä 0,4 miljoonaa euroa edellisvuotta suurempi. Käyttökateprosentti oli 4,3 ja liikeylijäämä liikevaihdosta 3,0 prosenttia. Kannattavuus oli edellisvuoden tasolla.

Lisääntyneen liikevaihdon myötä kasvoivat myös kulut. Palvelujen ostot kasvoivat eniten rakennustekniikassa. Suhteellisesti eniten nousua oli materiaalien ostoissa, aineissa ja tarvikkeissa, johtuen logistiikkakeskuksen siirtymisestä Staralle. Rakentamisessa työnjohdon saatavuusongelma vaikeutti vielä toimintaa ja aiheutti osaltaan ulkopuolisen palveluiden käyttöä.

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Staran käytössä olevien toimitilojen energiatehokkuus paranee. Energiansäästötavoite on 4 prosenttia vuoden 2015 energiankulutuksesta. Tavoitteeseen sisältyvät sähkön ja säänormitetun kaukolämmön kulutus.

Tavoite ei toteutunut. Staran seurannassa olevien kohteiden energiankulutus aleni keskimäärin 2 prosenttia vuonna 2019.

Asiakastyytyväisyys kehittyy myönteisesti, tavoitellaan tasoa hyvä (NSI 20–40). Asiakaskyselyyn perustuva nettosuositteluindeksin (NSI) arvo on ≥ 30, (vaihteluväli -100 – 100).

Tavoite toteutui. Nettosuositteluindeksin arvo oli 43,7.

Tapaturmataajuus pienenee. Tapaturmataajuus laskee kolmen edellisen vuoden keskiarvosta 5 prosenttia.

Tavoite toteutui. Vuoden 2019 tapaturmataajuus oli 22,4, mikä tarkoittaa n. 25,0 prosentin laskua edellisen kolmen vuoden tapaturmataajuuden keskiarvoon (29,8) nähden.

Positiivinen tuottavuuskehitys. Kiinteät kustannukset toteutuvat edellistä vuotta pienempinä.

Tavoite ei toteutunut. Vuoden 2019 kiinteät kustannukset olivat 18,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2018 16,2 miljoonaa euroa. Liikevaihtoon suhteutettuna kiinteiden kustannusten osuus oli 7,3 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2019 ja 6,9 prosenttia vuonna 2018.

Muut toiminnan tavoitteet

Staralla oli talousarviossa tavoite, jonka mukaan vuoden 2019 aikana kehitetään toiminnan tuottavuutta kuvaavia mittareita, esimerkiksi keskeisiä toimintoja kuvaavia yksikkökustannuksia. Asia oli esillä ja mittari kehitettiin kilpailukyvyn analysointi-hankeryhmässä. Vuoden 2020 talousarviossa on esitetty uusi tuottavuusmittari, joka perustuu osastojen yksikkökustannuksiin.
Staralla oli tavoite, jonka mukaan hankintapäätöksistä 90 prosenttia sisältää ympäristökriteerejä. Tavoite ei täysin toteutunut, koska lukumäärällisesti 78,1 prosenttia hankinnoista sisälsi ympäristökriteerejä. Kuitenkin euromääräisesti hankintojen arvosta laskettuna 91,5 prosentissa oli ympäristökriteerejä.
Toinen talousarviossa ympäristöä koskeva tavoite oli, että Staran dieselkäyttöisistä hyötyajoneuvoista 70 prosenttia on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa diesel biopolttoainetta. Tavoitteen toteutuma oli noin 13 prosenttia. Ohje uusiutuvan polttoaineen käytöstä on laadittu ja tiedotettu Starassa.

Tuottavuuden kehitys

Staran tuottavuuden mittarina käytettiin talousarviossa tuottavuusmatriisia, joka koostuu asiakastyytyväisyysmittauksen tuloksesta lasketusta indeksistä, sairauspoissaoloprosentista lasketusta indeksistä sekä Staran menot/asukas indeksistä. Vuoden 2019 indeksi on 111, kun vuosi 2016 =100. Tuottavuus kehittyi positiivisesti vertailuvuoteen nähden johtuen asiakastyytyväisyyskyselyn hyvästä tuloksesta sekä sairauspoissaolojen laskusta. Aikaisemmin tuottavuuden mittarina käytettiin pitkään jalostusarvo/henkilö mittausta, joka sekin kehittyi positiivisesti vuoteen 2016 verrattuna. Staran vuoden 2019 talousarvioon kirjattuna tavoitteena oli, että vuoden 2019 aikana kehitetään toiminnan tuottavuutta kuvaavia mittareita. Vuoden 2020 talousarviossa on esitetty uusi tuottavuusmittari, joka perustuu osastojen valittujen palveluiden yksikkökustannusten kehitykseen.

TALOUSHALLINTOPALVELULIIKELAITOS

Määrä- ja taloustavoitteet

Tuloskehitys (1 000 euroa)	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Liikevaihto	28 869	29 767	898
Liikeylijäämä/alijäämä	71	768	697
Tilikauden tulos	15	712	697
Peruspääoman tuotto (8 prosenttia)	56	56	0
Varsinaisen toiminnan rahavirta	205	859	654
Investointien rahavirta	-400	-221	179
Vaikutus maksuvalmiuteen	-195	638	833

Suoritetavoitteet	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Myyntilaskut ja myyntireskontralaskut, 1000 kpl	1 174	1 241	67
Maksumuistutukset ja perintätoimeksiannot, 1000 kpl	224	185	-39
Ostolaskut, 1000 kpl	795	847	52
Palkka- ja palkkiolipukkeet, 1000 kpl	774	819	45

Tehokkuus/taloudellisuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Automaattisesti täsmäytyvät tiliotteet, prosenttia	70,5	75,6	5,1
E-laskujen osuus lähtevistä laskuista, prosenttia	34,0	36,3	2,3
Automaattisesti täsmäytyneet ostolaskut, prosenttia	22,0	22,8	0,8
CM-järjestelmässä täsmäytyneet ostolaskut, prosenttia	19,0	18,5	-0,5
Sähköisesti ilmoitetut poissaolot, prosenttia	77,0	77,0	0,0
Sähköiset palkkalipukkeet, prosenttia	80,0	80,0	0,0

Resurssit	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Henkilötyövuodet	365	376	11

Tuottavuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Tuottavuus (2016=100)	103,9	102,2	-1,7
Liikevaihto/henkilötyövuosi, 1 000 euroa	79	79	0

Tilankäytön tehokkuuden mittari	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Tilojen kokonaispinta-ala, m2	6 959	6 959	0
Tilat, m2/henkilötyövuosi	19	18	-1

Sitovat toiminnalliset tavoitteet	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Tilikauden tulos vähintään 15 000 euroa	15 000	711 711	696 711
Asiakastyytyväisyys vähintään (asteikolla 1–5)	3,85	3,61	-0,24
Tuottavuus (2016=100)	103,9	102,2	-1,7
Liikevaihto/henkilötyövuosi, 1 000 euroa	79	79	0

Tilankäytön tehokkuuden mittari	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Tilojen kokonaispinta-ala, m2	6 959	6 959	0
Tilat, m2/henkilötyövuosi	19	18	-1

Sitovat toiminnalliset tavoitteet	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Tilikauden tulos vähintään 15 000 euroa	15 000	711 711	696 711
Asiakastyytyväisyys vähintään (asteikolla 1–5)	3,85	3,61	-0,24

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Sitovana toiminnan tavoitteena asiakastyytyväisyys (asteikolla 1–5) vähintään 3,85.

Asiakastyytyväisyyskyselyn sitovaa tavoitetta ei saavutettu. Asiakastyytyväisyystavoite toteutui tasolla 3,61. Taloushallintopalveluliikelaitoksen asiakastyytyväisyystutkimus uudistettiin vuodelle 2019. Asiakaskyselyn uudistamisen tavoitteena oli saada tarkempaa ja paremmin hyödynnettävissä olevaa tietoa johtamisen tueksi ja asiakaspalvelun kehittämiseksi. Tässä onnistuttiin, sillä vastaajien määrä oli suurin koko kyselyn historiassa. Kyselyn muutos ja vastaajien suuri määrä selittävät osaltaan myös kokonaistyytyväisyyslukeman laskua.

Sitovana toiminnan tavoitteena tilikauden tulos 15 000 euroa.

Tavoite toteutui. Tilikauden tulos oli 711 711 euroa.

Suoritetavoitteet

Maksumuistutusten ja perintätoimeksiantojen osalta toteumamäärä ei toteutunut talousarvion mukaisesti. Osaltaan toteumalukuun vaikutti marras- joulukuun postilakko, jonka takia esimerkiksi vuodelle 2019 kuuluvia maksumuistutus- ja perintätoimia siirtyi vuodelle 2020.
Perintätoimistopalvelu kilpailutettiin vuoden 2019 aikana ja yhteistyö kilpailutuksen voittaneen toimittajan kanssa aloitettiin. Lisäksi vuoden aikana käyttöönotettiin uusi myyntilaskujen välityspalvelu ja maksuliikenneohjelma.
Ostolaskujen kappalemääräinen toteuma ylitti suunnitellun. Toistuvaislaskujen automaattista käsittelyastetta saatiin vuoden aikana nostettua 4,4 prosenttiyksikköä. Lisäksi tarkennettiin suunnitelmaa automaation ja prosessianalytiikan hyödyntämisestä tilauksesta maksuun -prosessissa.
Palkkalipukkeiden ennakoitua suurempi määrä johtui osin kaupungin määräaikaisen henkilöstöosuuden kasvusta. Lipukkeiden määrää nosti myös takautuvien palkkakorvausten maksaminen erityisesti suurilla toimialoilla. Tämä aiheutui virheellisestä virka- ja työehtosopimuksen tulkinnasta. Kyseisiä korvauksia maksettiin kertaluonteisesti.

Tehokkuus/taloudellisuus

E-laskujen osuus lähtevistä laskuista toteutui talousarviota paremmin. Sähköisen laskutuksen eduista viestittiin vuoden aikana kuntalaisille aktiivisesti ja uusi suoramaksuominaisuus otettiin käyttöön elokuussa 2019. Tämän lisäksi kaupungin asiakkaina toimivat yritykset ovat myös enenevissä määrin ottaneet käyttöön e-laskutuksen.
Vuoden aikana taloushallintopalveluliikelaitos tarjosi aktiivisesti asiakkailleen mahdollisuutta entistä paremmin hyödyntää tilaukseen automaattisesti täsmääviä ostolaskuja sekä CM-järjestelmässä täsmäytyviä ostolaskuja. Tavoitteet toteutuivat talousarviota paremmin.
Helsingin kaupunki on rahoitusjohtajan päätöksen mukaisesti ohjannut yhteistyökumppaneitaan toimittamaan ostolaskut sähköisesti. Sähköinen verkkolaskutus on kustannustehokas ja kestävän kehityksen mukainen sekä laskun lähettäjälle että vastaanottajalle.
Taloushallintopalveluliikelaitokselle sähköisten ostolaskujen etuja ovat etenkin manuaalisen työn osuuden pienentyminen, inhimillisten virheiden vähentyminen laskun tallennus- ja käsittelyvaiheissa, laskukierron nopeutuminen sekä arkistointimahdollisuuden helpottuminen.

Tuottavuustavoite

Taloushallintopalveluliikelaitoksen tuottavuuslaskennassa huomioidaan kokonaisuudessaan liikelaitoksen tuotanto ja tuloslaskelmassa esitetyt kustannukset.

Taloushallintopalveluliikelaitoksen vuoden 2019 talousarviossa asetettiin kokonaistuottavuuden kasvutavoitteeksi neljä prosenttia. Tavoitteen toteutumista tuettiin tuottamalla johdon tueksi tunnuslukuja, joiden avulla seurattiin prosesseihin tehtyjen toimenpiteiden ja työskentelytapojen muutosten vaikutuksia työn tavoitetasoihin ja tuottavuuteen.

Kokonaistuottavuus kasvoi noin kaksi prosenttia. Näin ollen tuottavuuden kasvutavoitetta ei aivan saavutettu.

Taloushallintopalveluliikelaitoksessa valmistauduttiin vuoden aikana uusien talous- ja palkkahallinnon järjestelmien käyttöönottoon. Järjestelmien käyttöönoton siirtyminen vaikutti osaltaan siihen, että kokonaistuottavuus ei toteutunut talousarvion mukaisesti.

TYÖTERVEYSLIIKELAITOS

Määrä- ja taloustavoitteet

Tuloskehitys (1 000 euroa)	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Liikevaihto	16 750	17 831	1 081
Liikeylijäämä/alijäämä (-)	140	394	254
Tilikauden ylijäämä/alijäämä (-)	100	354	254
Poistot	-17	-11	6
Peruspääoman tuotto, (8 prosenttia)	40	40	0
Varsinaisen toiminnan rahavirta	117	365	248
Investointien rahavirta	-31	-15	16
Vaikutus maksuvalmiuteen	86	350	264

Suoritetavoitteet	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Nettosuositteluindeksi (NPS)	70	69	-1
T3 yleislääkäri	5	7	2
T3 työterveyslääkäri	10	16	6
T3 työterveyshoitaja	3	8	5
Asiakasmäärä	39 500	39 500	0
Kirjanpidon myynti/asiakasmäärä	433	466	33

Tehokkuus/taloudellisuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa	116	124	8

Resurssit	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Henkilöstön määrä (31.12.)	144	144	0

Tuottavuus (2016=100)	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Tuottavuusindeksi	100	74	-26

Tilikauden ylijäämä ylitti talousarvion noin 250 000 eurolla johtuen ennakoitua suuremmasta myynnistä sekä toimialoille että tytäryhtiöille. Kulujen kasvua selittää suunniteltua suurempi panostus digitalisaation kehittämiseen sekä suurempi vuokralääkärin tarve.

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Työterveys Helsingin nettosuositteluindeksi (NPS-arvo) on vähintään 70.

Nettosuositteluindeksi taso jäi arvoon 69. Asiakaskokemuksen kannalta kriittiseksi muodostui palveluiden saatavuus ja prosessien sujuvuus.

Muut toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Palveluiden saatavuutta mitattiin kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuudella. Seurannassa käytettiin niin sanottua T3-lukua. Tällä mittarilla arvioituna vastaanottoaikojen saatavuustavoitteita ei saavutettu. Työterveyspalveluiden kokonaissaatavuus kuitenkin parani digitaalisten palveluiden käyttöönoton ja tehostamisen myötä.
Tuottavuutta tarkasteltiin matriisimallin avulla, joka muodostui talous-, asiakkuus-, henkilöstö- ja palveluiden saatavuus osioista. Kokonaistuottavuus laski vertailuvuodesta 2016 yhteensä 26 prosenttia. Tuottavuuden laskun taustalla on vuokrahenkilöstökulujen kasvu sekä henkilöstövaihtuvuus.

2 Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Tulot	57 456	57 456	69 285	11 830	0
Menot	-1 193 425	-1 193 425	-1 201 875	-8 450	-9 500
Toimintakate	-1 135 970	-1 135 970	-1 132 590	3 379	-9 500
Poistot	30 176	-3 0176	18 580	11 596	0
Tilikauden tulos	-1 166 146	-1 166 146	-1 151 170	14 975	-9 500

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala huolehtii kaupungin varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta, suomenkielisestä ammatillisesta koulutuksesta sekä vapaasta sivistystyöstä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala toimii kasvatus- ja koulutuslautakunnan alaisuudessa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala jakaantuu neljään palvelukokonaisuuteen: varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuus, perusopetuksen palvelukokonaisuus, lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön palvelukokonaisuus sekä ruotsinkielisten palvelujen palvelukokonaisuus.

Tehokkuus ja taloudellisuus

Keskimääräiset nettomenot, euroa/lapsi ( kyseessä keskimääräinen hinta) (1 000 euroa)	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Suomenkielinen varhaiskasvatus	9 671	10 275	604
Ruotsinkielinen varhaiskasvatus	11 454	12 317	863

Keskimääräiset nettomenot, euroa/oppilas/opiskelija ( kyseessä keskimääräinen hinta) (1 000 euroa)	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Suomenkielinen esi- ja perusopetus	9 440	9 443	3
Suomenkielinen lukio- ja aikuislukiokoulutus	8 125	7 961	-164
Ruotsinkielinen esi- ja perusopetus	10 291	10 268	-23
Ruotsinkielinen lukio- ja aikuislukiokoulutus	8 906	8 927	21
Ammatillinen koulutus	14 243	11 709	-2 534

Vapaa sivistystyö nettomenot euroa/opetustunti ( kyseessä keskimääräinen hinta) (1 000 euroa)	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Suomenkielinen vapaa sivistystyö	124	116	-8
Ruotsinkielinen vapaa sivistystyö	143	124	-19

Tuottavuuden toteutuminen (2016 = 100), Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kokonaistuottavuus	TA 2019	2019	2018	2017
Suoriteindeksi	107,6	106,3	105,1	102,4
Kustannusindeksi	112,3	112,7	107,1	102,5
Tuottavuusindeksi	95,9	94,3	98,2	100,0

Tilankäytön tehokkuuden toteutuminen (htm²/asiakas)	TA 2019	2019	2018	2017
Varhaiskasvatus	9,1	9,9	9,1	9,4
Yleissivistävä koulutus	11,7	11,9	11,9	12,2
Lukio	9,5	9,2	9,5	9,5
Ammatillinen koulutus	16,6	13,9	16,6	16,3

Suoritetavoitteet

Suomenkielinen varhaiskasvatus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Hoidossa olevat alle kouluikäiset lapset 31.12.	38 008	36 963	-1 045
Omissa päiväkodeissa, 31.12.	24 800	24 169	-631
Ostopalvelupäiväkodeissa, 31.12.	350	653	303
Perhepäivähoidossa, 31.12.	800	668	-132
Lasten kotihoidon tuki, lapset 31.12.	7 140	6 843	-297
Yksityisenhoidontuki, lapset 31.12.	3 850	3 762	-88
Kerhoissa, lapset 31.12.	1 000	743	-257
Esiopetus, perusopetuksessa	68	125	57

Iltapäivätoiminta	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Perusopetuslain mukainen iltapäivätoiminnan oppilaat	7 490	7 626	136
Kaupungin järjestämässä iltapäivätoiminnassa olevat oppilaat	1 400	1 015	-385
Perusopetuslain mukaisessa kaupungin järjestämässä kehitysvammaisten lasten iltapäivätoiminnassa olevat oppilaat	290	372	82
Muiden järjestämässä avustettavassa iltapäivätoiminnassa olevat oppilaat	5 800	6 239	439

Suomenkielinen perusopetus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Suomenkielinen perusopetus	40 387	40 021	-366

Suomenkielinen lukiokoulutus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Suomenkielinen lukiokoulutus	7 380	7 455	75
Lukiokoulutus	7 326	7 405	79
Valmistava opetus	54	50	-4

Ammatillinen koulutus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Ammatillinen koulutus	9 119	10 247	1 128
Ammatillinen koulutus opiskelijavuosina	8 947	9 960	1 013

Muu ammatillisen koulutuksen järjestämä koulutus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Työpajatoiminta, opiskelijamäärä henkilötyövuosina	132	133	1
Perusopetuksen lisäopetus oppilasmäärä	40	154	114

Suomenkielinen vapaa sivistystyö	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Opetustunnit	101 500	106 879	5 379
Kurssilaiset, kurssipaikan saaneet	78 000	84 859	6 859
Kokeileva, Integroiva, strateginen opetus	15 000	19 474	4 474

Ruotsinkieliset palvelut

Ruotsinkielinen varhaiskasvatus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Hoidossa olevat alle kouluikäiset lapset 31.12.	2 338	2 352	14
Omissa päiväkodeissa, 31.12.	1 940	1 983	43
Ostopalvelupäiväkodeissa, 31.12.	210	200	-10
Perhepäivähoidossa, 31.12.	95	67	-28
Esiopetus, perusopetuksessa	93	102	9
Ruotsinkielinen perusopetus	3 682	3 673	-9
Ruotsinkielinen lukiokoulutus	1 221	1 267	46

Ruotsinkielinen vapaa sivistystyö	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Opetustunnit	22 500	23 318	818
Kurssilaiset, kurssipaikan saaneet	17 000	17 106	106
Opintonsa loppuunsuorittaneiden maahanmuuttajien määrä	15	15	0
Kaupungin varhaiskasvatuksen palvelut yhteensä	40 346	39 315	-1 031
Koululaisten iltapäivätoiminta leikkipuistoissa	3 200	3 281	81
Peruspalvelulain mukainen iltapäivätoiminta	7 490	7 626	136
Kaupungin tuottaman perusopetuksen oppilaat yhteensä	44 069	43 694	-375
Kaupungin tuottaman lukiokoulutuksen opiskelijat yhteensä	8 601	8 722	121
Ammatillinen koulutus	9 119	10 247	1 128

Kotikuntakorvausten perusteena olevat oppilasmäärät	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Helsingin kaupungin järjestämässä esi- ja perusopetuksessa olevat muiden kuntien oppilaat	504	494	-10
Muiden koulutuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksessa olevat helsinkiläiset oppilaat	8 829	9 043	214

Vaikuttavuustavoitteet

Suomen- ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus (Varhaiskasvatuksen osallistumisaste kaikki palvelut yhteensä (suomen- ja ruotsinkieliset varhaiskasvatuspalvelut ja yksityisen hoidon tuki))	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
- 0–2-vuotiaat	33 %	34 %	1 %
- 3–5-vuotiaat	90 %	92 %	2 %
- 5-vuotiaat	94 %	94 %	0 %
- 6-vuotiaat	97 %	94 %	-3 %

Osallistumisaste kaupungin suomenkieliset varhaiskasvatuspalvelut (kaupungin päiväkodit, ostosopimuspäiväkodit ja perhepäivähoito)	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
- 0–2-vuotiaat	28 %	29 %	1 %
- 3–5-vuotiaat	78 %	79 %	1 %
- 5-vuotiaat	83 %	82 %	-1 %
- 6-vuotiaat	88 %	85 %	-3 %

Osallistumisaste kaupungin ruotsinkieliset varhaiskasvatuspalvelut (kaupungin päiväkodit, ostosopimuspäiväkodit ja perhepäivähoito)	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
- 0–2-vuotiaat	38 %	41 %	3 %
- 3–5-vuotiaat	90 %	91 %	1 %
- 5-vuotiaat	92 %	92 %	0 %
- 6-vuotiaat	100 %	108 %	8 %

Osallistumisaste tuettu palvelutuotanto yksityisenhoidontuki	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
- 0–2-vuotiaat	5 %	5 %	0 %
- 3–5-vuotiaat	12 %	12 %	0 %
- 5-vuotiaat	11 %	11 %	0 %
- 6-vuotiaat	7 %	8 %	1 %

Osallistumisaste tuettu palvelutuotanto kodinhoidontuki	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
- 0–2-vuotiaat	33 %	33 %	0 %
- 3–5-vuotiaat	3 %	3 %	0 %
- 5-vuotiaat	2 %	2 %	0 %
- 6-vuotiaat	2 %	1 %	-1 %

Suomenkielinen perusopetus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Peruskoulun päättötodistuksen saaneet	98 %	99,6 %	2 %
Perusopetuksen oman oppilaaksiottoalueen koulun valinneet 1. luokan oppilaat	86 %	89,6 %	4 %
Perusopetuksen oman oppilaaksiottoalueen koulun valinneet 7. luokan oppilaat	75 %	86,2 %	11 %

Ruotsinkielinen perusopetus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Peruskoulun päättötodistuksen saaneet	99 %	100 %	1 %
Perusopetuksen oman oppilaaksiottoalueen koulun valinneet 1. luokan oppilaat	89 %	96,5 %	8 %
Perusopetuksen oman oppilaaksiottoalueen koulun valinneet 7. luokan oppilaat	89 %	95,1 %	6 %

Suomenkielinen lukiokoulutus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Ylioppilaskirjoitusten tulokset (ero valtak. keskiarvoon)	0,0	0,0	0,0
Läpäisyaste	85,4 %	84,0 %	-1,4 %
Keskeyttäminen negatiivinen	1,3 %	1,2 %	-0,1 %

Ruotsinkielinen lukiokoulutus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Ylioppilaskirjoitusten tulokset (ero valtak. keskiarvoon)	0,0	0,3	0,3
Läpäisyaste	93,0 %	95,0 %	2,0 %
Keskeyttäminen negatiivinen	1,2 %	0,4 %	-0,8 %

Ammatillinen koulutus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Keskeyttämiset, negatiivinen	10,3 %	8,4 %	-1,9 %
Järjestämisluvan käyttöaste	100,0 %	99,8 %	-0,2 %

Käyttötalous

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tulot ylittivät talousarvion noin 12 miljoonalla eurolla vuonna 2019.

Lisätulot kertyivät kaupungin saamista käyttötarkoitussidonnaisista valtionavustuksista sekä muusta ulkopuolisesta hankerahoituksesta, joita ei ole pystytty huomioimaan talousarviossa sekä varhaiskasvatuksen kasvaneista asiakasmaksuista.

Toimialan käyttötalouden menot ylittivät talousarvion noin 8,5 miljoonalla eurolla johtuen kaupungin saamista käyttötarkoitussidonnaisista valtionavustuksista ja muusta ulkopuolisesta rahoituksesta, jotka eivät sisältyneet talousarvioon. Toimiala on esittänyt ylitysoikeutta toimintamenojen ylityksen mukaisesti.

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Toimialalla on kaikkiaan kaksi sitovaa toiminnan tavoitetta vuoden 2019 talousarviossa. Sitovia toiminnan tavoitteita mitataan yhdellätoista mittarilla. Toimialan kaikki sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat talousarvion mukaisesti.

Mahdollistamme jokaiselle oppijalle yksilöllisesti sopivia tapoja oppia ja opiskella.

Tavoite toteutui. Kaikki mittarit toteutuivat.

Varhaiskasvatus ja esiopetus: Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen luodaan digitaalisen portfolion toimintamalli. Digitaalisen portfoliomallin pedagoginen perusta määritellään ja sen toiminnallisuutta pilotoidaan vuoden 2019 aikana.

Mittari toteutui. Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen luotiin digitaalisen portfolion toimintamalli. Toimintamallin perusta määriteltiin ja sen toiminnallisuutta pilotoitiin vuonna 2019. Digitaalisen portfoliomalliin määriteltiin pedagogisen perustan mukaisesti portfoliolta vaadittavat omanaisuudet, joita ovat 1) toiminnan pedagoginen dokumentointi 2) toiminnan näkyväksi tekeminen 3) vasun tavoitteiden toteutumisen seuraaminen 4) toiminnan suunnittelu ja arviointi. Toimintamalli on kuvattu osana OPPI-hanketta. Pilotointiin osallistuivat innovatiiviset päiväkodit (10 suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen).

Perusopetus: Portfolio-oppimista toteutetaan kaikissa peruskouluissa. Oppijan oppimisprosessi nähdään kokonaisuutena ja digitaalinen portfolio seuraa oppijan mukana koko hänen oppimispolkunsa ajan. 80 prosentilla oppijoista on käytössään digitaalinen portfolio.

Mittari toteutui. Portfolio oppimista toteutetaan kaikissa peruskouluissa. Suomenkielisessä perusopetuksessa kaikkien oppijoiden lukumäärä oli 40 537, joista digitaalinen portfolio oli arviointiprosessin tukena 35 945 oppijalla vuoden 2019 loppuun mennessä. Digitaalinen portfolio on käytössä 88,7 prosentilla oppijoista. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa 94,3 prosentilla oppijoista oli digitaalinen portfolio käytössä (oppilaita 3319, joista sähköinen portfolio 3131:llä käytössä).

Lukiokoulutus: Lukioiden opiskelijoista 90 prosenttia laatii itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opiskelija päivittää suunnitelmiaan oppilaitoksen henkilöstön (opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, aineenopettaja, tarvittaessa opiskeluhuolto) tuella.

Mittari toteutui. Suomenkielisissä lukioissa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma oli 90,8 prosentilla ja urasuunnitelma 99,4 prosentilla 1. vuoden opiskelijoista 31.5.2019 mennessä. Ylioppilastutkintosuunnitelma oli 100 prosentilla ja jatko-opintosuunnitelma 98,5 prosentilla 2. vuoden opiskelijoista kolmannen vuoden syyslukukauden loppuun mennessä 31.12.2019.

Ruotsinkielissä lukioissa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja urasuunnitelma oli 97 prosentilla 1. vuoden opiskelijoista 31.5.2019 mennessä. Ylioppilastutkintosuunnitelma ja jatko-opintosuunnitelma oli 97 prosentilla 2. vuoden opiskelijoista kolmannen vuoden syyslukukauden loppuun mennessä 31.12.2019.

Ammatillinen koulutus: Negatiivinen keskeyttäminen vähenee yhden prosenttiyksikön vuoteen 2018 verrattuna. Tavoitetaso 9,2 prosenttia.

Mittari toteutui. Vuonna 2019 negatiivinen keskeyttäminen oli 8,4 prosenttia. Kokonaisopiskelijamäärä oli 8 929 ja negatiivisesti keskeyttäneiden määrä oli yhteensä 748 opiskelijaa.

Vapaa sivistystyö: Oppimisessa ja opetuksessa hyödynnetään sähköisiä oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat monipuoliset pedagogiset opetusmenetelmät. Kursseista 7 prosenttia käyttää järjestelmää.

Mittari toteutui. Työväenopistossa 9,95 prosentilla kursseista on hyödynnetty sähköisiä oppimisympäristöjä. Arbiksessa 10,7 prosentilla kursseista on hyödynnetty sähköisiä oppimisympäristöjä.

Käytämme koko kaupunkia oppimisen ja työteon ympäristönä.

Tavoite toteutui. Kaikki mittarit toteutuivat.

Varhaiskasvatus, esiopetus ja alkuopetus: Suomenkielisen esi- ja alkuopetuksen lapset työskentelevät yhdessä vähintään 2 krt/kk samoissa tiloissa ja toimintamuodoissa käyttäen koulun, päiväkodin ja leikkipuiston tiloja tai muita kaupungin tiloja.

Ruotsinkielinen esi- ja perusopetus suunnittelee, toteuttaa ja arvioi yhdessä vähintään 3 ilmiöpohjaista oppimiskokonaisuutta vuonna 2019. Ilmiöpohjaiset oppimiskokonaisuudet ovat laajuudeltaan vähintään 2 viikkoa kestäviä.

Mittari toteutui. Suomenkielinen esi- ja alkuopetus: Kouluille toteutettiin sähköinen kysely, johon rehtorit vastasivat 13.12.2019 mennessä. Kaikissa kouluissa oli esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä tehty kuvaus toimintasuunnitelmiin. Lisäksi kaikissa kouluissa esi- ja alkuopetuksen lapset työskentelevät vähintään 2 kertaa kuukaudessa yhdessä. Ruotsinkielinen esi- ja perusopetus: Ilmiöpohjaiset oppimiskokonaisuudet dokumentoitiin toimintasuunnitelmiin. Esi- ja perusopetuksen yhteisiä, vähintään 2 viikkoa kestäviä ilmiöpohjaisia oppimiskokonaisuuksia toteutettiin esi- ja perusopetuksen yhteistyöryhmässä tavoitteen mukaisesti kolme kertaa tai enemmän.

Perusopetus (luokat 3–9): Kaupunkia käytetään monipuolisesti ja joustavasti oppimisen tilana järjestämällä opetuksesta 6 prosenttia koulun ulkopuolella.

Mittari toteutui. Perusopetuksessa koulun tilojen ulkopuolella järjestettiin opetusta keskimäärin 11,6 päivää.

Lukiokoulutus: Kaupunkia käytetään monipuolisesti ja joustavasti oppimisen tilana järjestämällä opetuksesta 6 prosenttia koulun ulkopuolella.

Mittari toteutui. Suomenkielisissä lukioissa oppilaitoksen ulkopuolella oli 31.12.2019 mennessä järjestetty opetusta lukion ulkopuolella 298,2 päivää, tavoitteen ollessa 136,8 (12 x 11,4 päivää). Ruotsinkieliset lukiot järjestivät opetusta lukion tilojen ulkopuolella 63 päivää, tavoitteen ollessa 34,2 päivää (3 x 11,4 päivää).

Ammatillinen koulutus: Työpaikalla tapahtuva oppiminen kasvaa 18 000 päivällä verrattuna vuoteen 2018.

Mittari toteutui. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuma 1.1.–31.12.2019 välisenä aikana oli yhteensä 369 109 päivää, tavoitteen ollessa 362 384 päivää.

Vapaa sivistystyö: 15 prosenttia työväenopiston ja 7 prosenttia Arbiksen opetuksesta järjestetään oppilaitoksen omien tilojen ulkopuolella kustannusneutraalisti.

Mittari toteutui. Suomenkielisen työväenopiston opetuksesta omien tilojen ulkopuolella 9.12.2019 mennessä järjestetty 16 717 tuntia ja yhteensä opetusta on ollut 106 193 tuntia. 15,7 prosenttia opetuksesta on järjestetty omien tilojen ulkopuolella. Arbiksessa opetuksesta omien tilojen ulkopuolella on järjestetty 1 718 tuntia ja yhteensä opetusta on ollut 23 207 tuntia. 7,4 prosenttia opetuksesta on Arbiksessa järjestetty omien tilojen ulkopuolella.

Tuottavuus

Toimialan tuottavuutta mitattiin vuonna 2019 toimialatasolla. Tuottavuus lasketaan tuottavuusindeksillä tuotospanoslaskentana. Toimialan tuotos on palveltu asiakasmäärä sekä tuotetut opetustunnit vapaassa sivistystyössä. Toimialan panos on toimintaan käytetyt määrärahat. Tuottavuutta on pyritty parantamaan tilankäyttöä tehostamalla sekä digitalisaatiota edistämällä. Toimialan tuottavuus oli 94,3 mikä alitti talousarvion 1,6:lla yksiköllä. Tuottavuuden aleneminen johtui etupäässä talousarviota pienemmästä asiakasmäärästä sekä varhaiskasvatuksen kasvaneista kuluista. Toimialan kuluja kasvattivat myös ulkoisen rahoituksen hankkeiden kulut noin 10 miljoonalla eurolla.

Määrä- ja taloustavoitteet

Varhaiskasvatuksen asiakasmäärä oli 39 315 lasta eli 1 030 lasta vähemmän kuin talousarviossa. Perusopetuslain mukaisessa iltapäivätoiminnassa oli yhteensä 10 900 oppilasta, eli 220 oppilasta enemmän kuin talousarviossa. Perusopetuksen oppilasmäärä oli 43 700, mikä alitti talousarvion 380 oppilaalla. Lukiokoulutuksessa oli opiskelijoita 8 700, mikä on 120 opiskelijaa enemmän kuin talousarviossa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimäärä oli 10 247 opiskelijavuotta, mikä ylittää talousarvion noin 1 100 opiskelijavuodella. Vapaan sivistystyön opetustuntien lukumäärä ylitti talousarvion 6 000 tunnilla, kokonaistuntimäärän ollessa 130 000 tuntia.

3 Kaupunkiympäristön toimiala

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Tulot	1 023 261	1 023 261	1 099 143	75 882	0
Menot	-778 000	-778 000	-770 865	7 135	-8 449
Toimintakate	245 261	245 261	328 278	83 017	-8 449
Poistot	251 048	-251 048	260 734	-9 685	0
Tilikauden tulos	-5 787	-5 787	67 544	73 331	-8 449

Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista. Toimiala toimii kaupunkiympäristölautakunnan alaisuudessa.

Kaupunkiympäristön toimialalla koostuu neljästä kokonaisuudesta, jotka ovat maankäyttö ja kaupunkirakenne, rakennukset ja yleiset alueet, palvelut ja luvat sekä hallinto- ja tukipalvelut. Kaupunkiympäristön toimialaan kuuluvat lisäksi erilliset kokonaisuudet Helsingin pelastuslaitos ja HKL.

Toimialalla on kuusi talousarviokohtaa: kaupunkirakenne (3 10 01), rakennukset (3 10 02), asuntotuotanto (3 10 03), HSL- ja HSY- kuntayhtymien maksuosuudet (3 10 04), Pelastuslaitos (3 10 05) ja tuki HKL-liikelaitokselle (3 10 06).

Toimialalla oli käytettävissä vuonna 2019 menoihin 778,0 miljoonaa euroa ja lisäksi edellisenä vuonna käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnettyä ylitysoikeutta 0,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 kaupunkiympäristön toimialalla käyttötalouden tulot toteutuivat 75,9 miljoonaa euroa arvioitua suurempina ja menot alittuivat 7,1 miljoonalla eurolla.

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Asuntotuotannon edellytysten turvaaminen ja edistäminen

Edellytyksenä oli, että kaikki mittarit saavutetaan, tavoite ei toteutunut.

Kaavoitetaan vähintään 700 000 k-m2 pääosin raideliikenteen palvelualueelle, josta täydennysrakentamista vähintään 40 prosenttia.

Mittari toteutui. Vuonna 2019 asemakaavoitettiin 878 369 kerrosneliömetriä asuntotuotantoa pääosin raideliikenteen palvelualueelle. Tästä täydennysrakentamista on 40 prosenttia (281 424 k-m2). Lisäksi 7 597 kerrosneliömetriä poikkeamispäätöksistä.

Rakennusoikeutta luovutetaan vähintään 400 000 k-m2.

Mittari ei toteutunut. Luovutetun asuinrakennusoikeuden määrä vuonna 2019 oli noin 294 000 k-m2. Luovutetusta asuinrakennusoikeudesta noin 101 000 k-m2 (noin 34 prosenttia) luovutettiin myymällä ja noin 193 500 k-m2 vuokraamalla (64 prosenttia). Eniten rakennusoikeutta luovutettiin Jätkäsaaren, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan projektialueilta, yhteensä noin 212 000 k-m2.

Asuntotuotanto vähintään 1500 asuntoa.

Mittari toteutui. Asuntotuotanto käynnisti 1 505 uudisasunnon rakentamisen, joista 794 on ARA-vuokra-asuntoa, 283 asumisoikeusasuntoa ja 428 Hitas-asuntoa.

Asuntotuotanto-ohjelman ja katuinvestointiohjelman yhteensovittaminen; ATO-mittarin tavoitetaso 360.

Mittari ei toteutunut. Mittarin osalta aiemmin tunnistettu riski asuntotuotanto rekisterin puutteellisista tiedoista on konkretisoitunut, eikä toteumaa pystytä vahvistamaan tunnusluvun avulla.

Ekologisesti kestävän kehityksen turvaaminen

Edellytyksenä oli, että kaikki mittarit saavutetaan, tavoite ei toteutunut.

Kehitetään ja otetaan käyttöön Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman toteutumisen ja vaikutusten arvioinnin työkalu.

Mittari toteutui. Seurantatyökalu Ilmastovahti valmistui ja tuotantoversio julkaistiin lokakuussa 2019. Avointa vaikutusarviointia kehitettiin syksyllä 2019 ja siitä on julkaistu skenaariotyökalu.

Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa verrattuna viiden edellisen vuoden keskiarvoon.

Mittari ei toteutunut. Vuonna 2019 osuus oli 77,48 prosenttia eli sama kun viiden edellisen vuoden keskiarvo oli.

Energiansäästötavoite on neljä prosenttia vuoden 2015 ominaisenergiankulutuksesta ulkovalaistuksen (kWh/asukas) ja toimitilojen (kWh/m2) osalta.

Mittari toteutui molempien osatavoitteiden osalta. Ulkovalaistuksen osalta energiansäästö oli noin 12 prosenttia ulkovalaistuksen vuoden 2015 energiankulutuksesta ja toimitilojen osalta noin 10 prosenttia vuoden 2015 energiankulutuksesta.

Helsingin katu- ja puistorakentamisessa muodostuvista maa-aineksista vähintään 80 prosenttia hyötykäytetään.

Mittari toteutui. Maa-aineksista hyötykäytettiin sisäisesti 92 prosenttia (1 564 225 m3), loput toimitettiin ulkopuolisille vastaanottajille (136 894 m3).

Asiakaskokemuksen parantaminen

Edellytyksenä oli, että kaikki mittarit saavutetaan, tavoite ei toteutunut.

Koko toimialan asiakastyytyväisyys paranee edellisvuodesta.

Mittari toteutui. Mittarien keskimääräinen asiakastyytyväisyys parani. Kaikkiin mittareihin ei ole edellisvuoden toteumaa.

Digitaalinen asiakkuus: Yhteinen tavoite Kuvan kanssa tukemaan kaupungin oma.helsinki -palvelun profiilipilotointia ja sen käyttöä Helsinki- sovelluksessa. Mittari: Kymp tutkii oma.helsinki -ratkaisun mahdollisuudet ja kokeilee sitä ainakin yhdessä palvelussa.

Mittari ei toteutunut. Helsinki-profiili alkoi konkretisoitua kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan puolella vasta loppuvuodesta 2019, joten kokeiluja ei voitu suorittaa. Sen sijaan kaupunkiympäristön toimiala hyödyntää vuonna 2019 käyttöönotetussa, uudessa maanvuokrajärjestelmässä Tunnistamo-palvelua, mihin Helsinki-profiilin tunnistusratkaisu perustuu.

Tilojen ja alueiden monipuolinen ja tehokas käyttö

Tyhjien tilojen osuus enintään 4 prosenttia.

Mittari toteutui. Tyhjien tilojen vaajakäyttöaste vuonna 2019 oli 3,27 prosenttia.

3 10 01 KAUPUNKIRAKENNE

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Tulot	461 416	461 416	537 318	75 902	0
Menot	-192 050	-192 050	-196 770	-4 720	-5 149
Toimintakate	269 366	269 366	340 548	71 181	-5 149
Poistot	88 739	-88 739	110 292	-21 553	0
Tilikauden tulos	180 627	180 627	230 255	49 628	-5 149

Määrä- ja taloustavoitteet

Suoritetavoitteet	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Vapautuvien vuokra-asuntojen markkinointiaika, keskiarvo enintään arkipäivää	5	4,3	-1
Maanmittaustoimintaan liittyvien keskeisten palvelujen toimitusaika enintään, keskiarvo arkipäivää	19	18	-1
Ulkoiset maanvuokrat, milj. euroa, vähintään	218	231	13
Kaupungin tuella rakennettujen hissien määrä, kpl	60	28	-32
Geoteknisestä suunnittelusta johtuvia, yli 0,5 milj. euron vahinkoja ei toteudu pohja- ja kalliorakentamisessa, vahinkojen määrä, kpl	0	0	0
Rekisteröityjä kiinteistöjä ja rasitteita	650	836	186
Uudisrakennusmittauksia	650	794	144
Pysäköinnin valvontatapahtumat	1 200 000	903 721	-296 279
Rakennusvalvonnan lupahakemusten keskimääräinen käsittelyaika, päivää	63	47	-16
Ympäristönsuojelussa tehdään suunnitelmalliseen valvontaan kuuluvia tarkastuksia vähintään	450	388	-62
Elintarviketurvallisuudessa tehdään suunnitelmalliseen valvontaan kuuluvia tarkastuksia vähintään	2 700	2 676	-24
Ympäristöterveydessä tehdään suunnitelmalliseen valvontaan kuuluvia tarkastuksia vähintään	500	808	308

Tehokkuus/taloudellisuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Ulkovalaistuksen energian kulutus, KWh/asukas	71,2	67,8	-3,4

Toiminnan laajuustiedot	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Kaavoituksen mahdollistamat uudet asunnot (kpl) ( sisältää poikkeamispäätökset )	7 000	9 000	2 000

Kaavoitettu kokonaiskerrosala	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
(k-m2 5 vuoden keskiarvo)	1 400 000	1 600 000	200 000
Suunnitellut baana- ja pyöräilyn pääväyläkilometrit (km) ( kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymä katusuunnitelma)	15	23,5	9
Suunniteltujen/rakennettujen pyöräpysäköintipaikkojen lkm ( kyseisen vuoden lisäys)	900	758	-142
Katutyöluvat	6 500	10 340	3 840
Pysäköintivirhemaksut ja -huomautukset, kpl	200 000	152 652	-47 348
Ylläpidettävä katuala, ha	2 131	2 126	-5
Ylläpidettävät sillat, m²	323 000	324 360	1 360
Yleiset käymälät, kpl	49	44	-5
Uudelleen päällystetty katuala, ha	46	43	-3
Rakennetut puistot, ha	924	927	3
Pellot ja niityt, ha	1 045	1 056	11
Metsäiset alueet, ha	4 655	4 638	-17
Katuvihreä, ha	496	509	13
Rakennusvalvonnan lupapäätökset, kpl	3 600	3 283	-317
Myönnetyissä rakennusluvissa kerrosalaa yhteensä, m2	760 000	779 122	19 122
Myönnetyissä luvissa asuntoja, kpl	7 000	7 919	919
Valmistuneet asunnot, kpl	5 200	6 736	1 536

Tuottavuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Maankäyttö ja kaupunkirakenteen menot euroa / kaavoitettu kokonaiskerrosala	28	39,7	12
Asuntotontin aloitusaika kaavan lainvoimaisuudesta ( Kaupungin luovuttamat asuntotontit, omakotitalotontit pois lukien. Aloitusaika kuukausina ja tarkastellaan ko. vuoden mediaania. Mittarina kolmen vuoden liukuva keskiarvo.)	1,8	55,8	54,0
Kadut ja viheralueet, katujen ylläpito euroa/m2	2,47	2,75	0,28
Pysäköintivirheiden määrä /tarkastetut ajoneuvot (%)	21	5,9	-15
Elintarvikevalvonta, terveydensuojelu + tupakka, vesi; tarkastusten lukumäärä/tarkastajien htv	100	87	-13

Resurssit	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Henkilöstön määrä ( suuruusluokka-arvio hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön määrän vähentämisen vaikutuksesta)	1 146	1 169	23
Toimialan tilojen kokonaispinta-ala htm² ( Koko kaupunkiympäristö)	37 705	37 705	0

Tuottavuus (2017 = 100)	TA 2019	2019	2018	2017
Tuottavuus	101,0	101	100,5	100,0

Kaupunkirakenteella (3 10 01) oli talousarviossa käytettävissä 192,1 miljoonaa euroa ja lisäksi edellisenä vuonna käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella hissiavustuksiin myönnettyä ylitysoikeutta 0,3 miljoonaa euroa. Menojen toteuma oli 196,8 miljoonaa euroa ylittäen talousarvion 4,7 miljoonalla eurolla. Liikennealueiden talvikunnossapitotöiden lisäkustannukset vuonna 2019 olivat 5,3 miljoonaa euroa.

Kaupunkirakenteen tuloarvio oli talousarviossa 461,4 miljoonaa euroa. Tulojen toteuma oli 537,3 miljoona euroa, joka ylittää talousarvion 75,9 miljoonalla eurolla. Maan- ja rakennusten sekä osakkeiden myynneistä saatiin myyntivoittoja yhteensä noin 157 miljoonaa euroa. Pääosa maanmyyntituloista tuli Jätkäsaaren-Hietalahden ja Kalasataman projektialueiden asuntotonttien myynnistä. Rakennusten osalta merkittävin myyntitulo saatiin Lasipalatsin kiinteistön kaupasta.

Maanvuokratulot olivat yhteensä noin 262 miljoonaa euroa. Ulkoisia maanvuokria koskeva tavoite oli 218 miljoonaa euroa. Toteuma oli noin 231 miljoonaa euroa, joten asetettu tavoite saavutettiin.

Toimintavuoden aikana toteutui 19 maankäyttösopimusta, jotka mahdollistivat noin 227 000 k-m2:n uuden asunto- ja noin 4 000 k-m2:n yritystonttien rakennusoikeuden toteuttamisen. Kaupunki sai niistä noin 32 miljoonan euron maksutulon, ja ne toivat ilmaisluovutuksena noin 6 300 m2 yleisiä alueita, joiden hankinta muutoin olisi maksanut noin 0,3 miljoonaa euroa.

Vuosi 2019 oli kaupunkiympäristön toimialan toinen kokonainen toimintavuosi. Toimintaa kehitettiin edelleen tehokkaampaan, tuottavampaan ja asiakaslähtöisempään suuntaan.

Toimialalla on valmistauduttu toimintakulttuurin ja työympäristön muutokseen käynnistämällä monipaikkaisen työympäristön kehitystyö, jonka ensimmäinen vaihe on tähdännyt toimialan muuttoon yhteiseen toimitilaan Kalasatamassa vuonna 2020.

Vihdintien- ja Tuusulanväylän bulevardien suunnittelua jatkettiin Helsingin yleiskaavan toteuttamisohjelman mukaisesti. Vihdintien-Huopalahdentien bulevardien kaavarunko hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa. Alueen asemakaavoitus käynnistettiin laatimalla selvityksiä Niemenmäen länsipuolen, Munkkivuoren ostoskeskuksen ja Haagan liikenneympyrän alueilta. Turunväylän liittymäalueelle laadittiin suunnitelmaluonnos aluevarauksista yhteistyössä Uudenmaan Ely-keskuksen kanssa. Tuusulan bulevardin kehittämiseksi hyödynnettiin kansainvälisiä asiantuntijoita, ja Tuusulanväylän muutoksista käynnistettiin laajempi liikennejärjestelmäselvitys. Käpylään on suunnitteilla joukkoliikenteen terminaali.

Vuonna 2019 valmisteltiin maanalaisen yleiskaavan luonnosta, kaavaluonnos esitellään päätöksentekoon vuoden 2020 alussa.

Helsingin raitioliikenteen kehittämisohjelman mukaisesti kehitettiin kantakaupungin raitiotietä. Vuonna 2019 toteutettiin raitioliikenteen sujuvoittamisselvitykset Keskusta-Hakaniemi -osuudelle ja Bulevardille. Länsi-Helsingin raitioteiden, sisältäen Vihdintien bulevardin pikaraitiotien, liikenteen yleissuunnittelua jatkettiin ja suunnitelmia vuorovaikutettiin. Yleissuunnitelma viedään päätöksentekoon vuoden 2020 aikana. Raide-Jokerin rakentaminen aloitettiin ja Viikin-Malmin pikaraitiotien yleissuunnitelman laatiminen käynnistettiin.

Pyöräliikenteen edistämiseksi kantakaupungin tavoite- ja baanaverkkoa kehitettiin edelleen laatimalla yleissuunnitelmaa Itäbaanasta. Vuonna 2019 valmistuivat Mäkelänkadun ja Itäbaanan (Kulosaaren Puistotien osuus) katusuunnitelmat sekä rakennettiin pyöräpysäköintiä Kaartinkaupunkiin. Kaupunkipyöräjärjestelmää on laajennettu ja tehostettu, sekä talvikunnossapito on vakiinnutettu pyöräteille.

Keskusta-alueella käynnistettiin Kauppatorin asemakaavan valmistelu ja Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteiden laatiminen. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Marian kasvuyrityskampuksen kaavaehdotuksen sekä Hakaniemenrannan että Helsinki Gardenin alueen tarkistetut asemakaavat. Puistojen peruskorjauksen suunnittelun merkittävimmät kohteet kantakaupungissa olivat Kaisaniemenpuisto ja -ranta, Johanneksenpuisto ja Sibeliuksen puisto. Johanneksenpuiston suunnitelma hyväksyttiin loppuvuodesta kaupunkiympäristölautakunnassa. Töölöntorin kehittämiseksi järjestettiin suunnittelukilpailu. Keskusta-alueelle asennettiin myös viisi uutta City-WC:tä ja järjestettiin kilpailutus, jolla mahdollistetaan noin 20 uuden sähköauton latausaseman rakentaminen kantakaupunkiin.

Toimialan ympäristöohjelma hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa. Ohjelma pohjautuu kaupungin strategiaan ja ympäristönsuojelun sektorikohtaisiin ohjelmiin ja siinä korostuvat strategisesti merkittävät kokonaisuudet kuten hiilineutraalisuus, kiertotalous ja luonnon monimuotoisuus.

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman toteuttamista edistettiin edelleen ja otettiin käyttöön Ilmastovahti, HNH 2035 -ohjelman toteutumisen ja vaikutusten arvioinnin työkalu.

Helsinki-LED -valaisinten uusimisprojektin ensimmäinen vaihe käynnistettiin ja projektin tässä vaiheessa on uusittu liikuntareittien valaisimet ledeiksi. Väliraportti sekä toisen vaiheen toimenpide-ehdotukset saatetaan poliittiseen päätöksentekoon helmikuussa 2020.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaivumaiden, kiviaineksen ja purkumateriaalien hyötykäytön periaatteet maarakentamisessa ja periaatteiden toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet sekä lumen käsittelyn periaatteet ja toimenpideohjelman.

Merellisen strategian toimeenpano eteni suunnitellusti. Vasikkasaaressa suoritettiin luonnonhoidon toimenpiteet ja uusittiin rakenteet. Lisäksi järjestettiin Vasikkasaaren toteuttajakumppanihaku. Vallisaaren ja Kuninkaansaaren kunnallistekniikka eteni toteutukseen.

Toimialalla valmistauduttiin Helsinki Biennaali 2020 -tapahtumaan. Lyypekinlaiturin laiturisuunnitelmat ja suunnitelmat Biennaalin vesibussiliikenteelle etenivät aikataulussa. Lisäksi suunniteltiin Lyypekin laiturille rakennettavan Paviljongin läheisyyteen muun muassa valaistus ja yleisökäymälä.

Merellisen Helsingin saavutettavuuden parantamiseksi suunniteltiin uusia vesiliikennereittejä ja uutta toimintamallia koko vesiliikenteen järjestämiseksi. Vesijoukkoliikenteen kehittämisperiaatteet -selvitys valmistui. Jatkotyönä selvitettiin Kruunuvuorenrannan ja keskustan välisen lauttayhteyden toteuttamisvaihtoehtoja sekä Hakaniemi-Ruoholahti-heilurireittiä.

Vuoden 2019 aikana vietiin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston käsittelyyn yhteensä kuusi luonnonsuojelualueen perustamisesitystä sekä hoito- ja käyttösuunnitelmaa (Korkeasaarenluoto, Maununnevan laajennus, Madeluoto, Pormestarinluodot, Kajuuttaluodot, Morsianluoto, Haltialan metsä).

Vanhankaupunginlahden Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman toteutus on edennyt ja Vanhankaupunginlahdelle laadittiin viestintä- ja osallistumissuunnitelma. Östersundomin lintuvedet Natura 2000 -alueella on meneillään hoitosuunnitelman teko Bruksvikenillä yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Vuonna 2019 kartoitettiin Bruksvikenin luontoa ja Natura-alueen itäosien linnustoa.

Tulevista täydennysrakentamishankkeista kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksyttiin Laajasalon Koirasaarentien ja Ilomäentien tarkistettu asemakaava pikaraitiotiealueelle, Kruunusillat-varikon korttelien kaavaehdotus, Malmin lentoaseman alueen Nallerinteen tarkistettu asemakaava, Pasilan Eteläisen Postipuiston kaavaehdotus, Kallvikintien ja Jollaksen täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteet sekä Itä- ja Länsi-Pasilan kehittämisperiaatteet.

Itäkeskuksen ja lähialueen kehittämiseksi järjestettiin kansainvälinen ideakilpailu.

Toimitila-alueiden tulevaisuuden vahvistamiseksi järjestettiin osana Teollisuuskadun akselia Junatien ympäristön kehittämisestä kansainvälinen ideakilpailu. Pukinmäen asemanseudun ja Porkkalankadun toimitilakaavat ja Lassila-Kannelmäen toimitila-alueen suunnitteluperiaatteet hyväksyttiin lautakunnassa. Syksyllä 2019 laadittiin kauppakeskus Kaaren ympäristön kehittämissuunnitelma ja käynnistettiin ensimmäisten tonttikohtaisten asemakaavan muutosten valmistelutyö.

Elinkeinoelämän edellytysten edistämiseksi käynnistettiin Citylogistiikan toimenpideohjelman päivitystyö sekä matkailubussiliikenteen kehittämisselvitys. Yhteistyössä Helsingin Sataman kanssa toteutettiin Länsisataman liikenteen yleissuunnitelma.

Katutöiden haittojen vähentämiseksi käynnistettiin katujen rakennuttamisprosessin sujuvoittamisprojekti. Projekti muodostuu 5 osaprojektista. Aalto-yliopiston Toimivat katuhankkeet -tutkimushankkeen ensimmäinen vaihe valmistui vuodenvaihteessa ja loppuraportti julkaistaan 02/2020. Raportissa esitettyjä kehittämistoimenpiteitä pilotoidaan vuonna 2020. Infrahankkeiden ohjelmoinnin kehittämisen Lean-työ valmistui, työn tuloksia esiteltiin pormestarin vetämässä ohjausryhmässä. Lean-työn toimenpiteitä viedään käytäntöön tulevina vuosina. Viestintä on valmistellut katutyömaiden viestinnän käsikirjan. Viranomaisohjauksen vahvistamisen osalta on tarkastelu mahdollisuuksia vaikuttaa lainsäädäntöön.

Asiakaskokemuksen parantamiseksi on muun muassa sujuvoitettu ulkoilmatapahtumien prosessia ja pilotoitu asiakastyön ajokortti -koulutusta uudella sähköisellä alustalla. Sähköisiä palveluita kehitettiin edelleen, esimerkiksi Lupapiste.fi -palveluun sisällytettiin yleistenalueiden lupien haku ja asukaspysäköintitunnuksen voi uusia verkkokaupassa.

Kaupunkiympäristön toimiala vastaa kaupunkitasoisen esteettömyystyön koordinoinnista, kehittämisestä ja seurannasta. Työtä ohjaa esteettömyystyöryhmä, jossa on edustettuna kaikki toimialat. Kaupunkiympäristön toimialan merkittäviä esteettömyyshankkeita vuonna 2019 olivat Tripla, Hämeentie, Olympiastadion, Raide-Jokeri, Laakson sairaala sekä lukuisat päiväkoti- ja kouluhankkeet. Asemien seudun esteettömyysohjeiston (Sujuva.info) kehittäminen oli Väyläviraston johdolla toteutettu yhteistyöhanke. Keskustakirjasto Oodi sai Helsingin kaupungin vammaisneuvoston esteettömyystunnustuksen.

3 10 02 RAKENNUKSET

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Tulot	523 620	523 620	524 196	576	0
Menot	-284 966	-284 966	-288 067	-3 102	-3 300
Toimintakate	238 655	238 655	236 129	-2 526	-3 300
Poistot	160 000	-160 000	147 831	12 169	0
Tilikauden tulos	78 655	78 655	88 298	9 643	-3 300

Määrä- ja taloustavoitteet

Suoritetavoitteet	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Tyhjien tilojen osuus tilakannasta enintään % ( Tyhjien tilojen laskennassa käytetään ulkopuolisen, riippumattoman kiinteistötalousinstituutin (KTI) mukaista laskentatapaa)	4	3,3	-1
Uudisrakennukset ja peruskorj., m2	60 000	134 000	74 000
Arkkitehtuuripalvelun projekteille tehdyt tunnit	30 000	35 118	5 118

Tehokkuus/taloudellisuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Kaupungin palvelurakennusten sääkorjattu lämpöenergian kulutus, kWh/brm²/v	140	139	-1

Toiminnan laajuustiedot	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Tiloja vuokrauksessa, m²	2 970 000	2 951 063	-18 937
Tiloja ylläpidossa, m²	1 880 000	1 890 000	10 000
Tilojen pinta-ala suhteessa asiakasmäärään	0,96	0,96	0,00

Resurssit	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Henkilöstön määrä	393	393	0

Tuottavuus (2017 = 100)	TA 2019	2019	2018
Tilankäytön tekokkuus=toimialojen käytössä olevat tilat per asukas (m²/asukas)	3,28	3,28	3,28
Yritysvuokraus, tukkutori, asuntovuokraus, vajaakäyttö (%)	4,20	3,80	4,20

Rakennusten (3 10 02) sitova toimintakate oli 238,7 miljoonaa euroa. Toteutunut toimintakate oli 236,1 miljoonaa euroa alittaen toimintakatetavoitteen 2,5 miljoonalla eurolla.

Tulot ylittivät talousarvion noin 0,6 miljoonalla eurolla. Tiloista luopumiset, kuten Lasipalatsin myynti ja Pirkkolan jäähallin purku, vähensivät vuokratuottoja vuoteen 2018 verrattuna. Vuokratuloja puolestaan kasvattivat valmistuneet rakennushankkeet ja muun muassa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tarvitsemista lisätiloista perityt vuokrat.

Menot ylittivät talousarvion noin 3,1 miljoonalla eurolla. Energiakustannukset ylittivät vuodelle 2019 budjetoidut määrärahat noin 3,5 miljoonalla eurolla. Tämä johtui energiakustannusten noususta, mikä puolestaan aiheutui sekä tilakannan ennakoimattomasta kasvusta että kaukolämmön merkittävästä hinnan noususta vuoden 2018 lopulla talousarvion laatimisen jälkeen.

Talousarviokohdan vuokra- ja vastikekulut ovat nousseet johtuen sekä indeksikorotuksista että kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle valmistuneiden lisä- ja väistötilojen vaikutuksesta noin 2,5 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän. Lisä- ja väistötiloilla on ratkaistu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kasvanutta tilatarvetta erityisesti varhaiskasvatuksen tilojen suhteen että väistötilatarvetta, joka aiheutunut perusparannus- ja korvausinvestoinneista.

Talousarviovuonna palveluiden ostoissa säästyi noin 1,9 miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa kiinteistönhoidon kustannusten alentumisesta kilpailutuksen ansiosta. Lisäksi säästöjä syntyi henkilöstömenoissa, noin 1 miljoonan euron verran.

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman toteutus on käynnistynyt projektisuunnitelman laatimisella. Uusi rakennusten energiankulutus- ja olosuhdeseurantajärjestelmä on käyttöönottovaiheessa ja rakentamisen elinkaariohjausmallin valmistelu jatkuu suunnitelmien mukaisesti osana Energiaviisaat kaupungit -hanketta. Hankkeelle sopivan pilottikohteen etsiminen on käynnissä (rakentamisen Joutsenmerkki-kokeilu).

Kaupunginhallitus on hyväksynyt kiinteistöpoliittisen ohjelman, sisäilmaohjelman sekä näiden toteutusohjelman ohjeellisesti noudatettavaksi. Kiinteistöstrategian valmistelu ja siihen liittyvän sisäisen vuokramallin uudistuksen valmistelu on käynnistetty toteutusohjelman mukaisesti. Kiinteistöstrategia viedään kaupunginhallituksen päätettäväksi vuonna 2020.

Palvelutilaverkkoselvityksiä käynnistettiin muun muassa Käpylä-Koskela, Malmin keskusta ja lentokenttä, Haagan, Laajasalon sekä Vuosaaren alueilla. Suutarila-Siltamäen alueen palvelutilaverkon suunnittelu on käynnistymässä tehdyn esiselvityksen pohjalta. Puistolassa toteutettiin osallistava palvelutilaverkon tarkastelu, jonka tulokset on jo otettu huomioon talonrakennuksen investointiohjelman 2020–2029 valmistelussa. Valmistuneen leikkipuistojen palvelutilaverkkoselvityksen pohjalta käynnistetään toimenpiteet leikkipuistoissa.

Kaupungin omien tilojen käyttöä on tehostettu mahdollisuuksien mukaan. Palvelutilaverkkotarkasteluissa on yhdistetty hankkeita tilatehokkuuden parantamiseksi ja ohjattu hankesuunnittelua muuntojoustaviin ratkaisuihin sekä tilojen yhteiskäyttöön. Hankkeiden hankeprosessia ja tiedonkulkua on kehitetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialan väistö- ja lisätilahankkeiden toteutuksen yhteydessä.

Vuoden 2019 aikana havaittiin, että varhaiskasvatuksen tilojen rakennuslupaprosessissa oli merkittäviä puutteita. Akuutti tilanne ratkaistiin toiminnan ohjaamisella ja Task Force -ryhmän seurannalla. Erityistä huomiota kiinnitettiin käyttötarkoitusten muutoslupien hakemiseen, toteutukseen sekä määräaikaisten ja tilapäisten lupien jatkolupiin liittyviin toimiala- ja palvelukokonaisuustasoisiin prosesseihin ja ohjeistuksiin. Lähes kaikkien luvattomien tilojen rakennuslupahakemukset on saatu jätettyä ja lupien mukaisia töitä on käynnistetty.

Koulujen ja päiväkotien peruskorjausten ja uudisrakennusten suunnittelussa on otettu huomioon omavalvontaisen iltakäytön vaatimukset. Suunnittelutyö toteutetaan yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa sekä liikuntatilojen osalta myös kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa. Uudis- ja peruskorjaushankkeiden hankesuunnittelussa mahdollistetaan omavalvontaista tilojen käyttöä. Kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialojen tilojen avaaminen omavalvontakäyttöön on edennyt niin nopeasti kuin palveluntuottajat ovat pystyneet lukitusmuutoksia toteuttamaan.

Toimitilavuokrauksen osalta väliaikaista ja lyhytaikaista vuokraamista on toteutettu kohteissa, joiden käyttötarkoitus on muuttumassa tai joita ollaan purkamassa. Infraomaisuuden hallinnan linjaus on valmistunut ja sen pohjalta on aloitettu toimenpideohjelman laadinta.

3 10 03 ASUNTOTUOTANTO

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama
Tulot	23 460	23 460	19 966	-3 494
Menot	-19 758	-19 758	-12 645	7 113
Toimintakate	3 702	3 702	7 321	3 619
Poistot	45	-45	19	26
Tilikauden tulos	3 657	3 657	7 302	3 645

Määrä- ja taloustavoitteet

Suoritetavoitteet	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
ARA-tuotanto: käynnistyspäätöksiä asuntoja, kpl	1 199	1 077	-122
Muu uudistuotanto: käynnistyspäätöksiä asuntoja, kpl	301	428	127
Uudistuotanto yhteensä: käynnistyspäätöksiä, asuntoja, kpl	1 500	1 505	5
Peruskorjaus: käynnistyspäätöksiä asuntoja, kpl	839	731	-108

Resurssit	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Henkilöstön määrä	77	77	0

Tuottavuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Hankesuunnitelmat/tuotantotavoite (%) (saadaan vertailuluku)	106	96	-10
Asuntoa / keskimääräinen henkilöstömäärä (saadaan vertailuluku)	31	32	1

Tuottavuus (2017 = 100)	TA 2019	2019	2018
Tuottavuus	101,0	101	100,5

Asuntotuotannon (3 10 03) sitova toimintakatetavoite oli talousarviossa 3,7 miljoonaa euroa ja toteuma 7,3 miljoonaa euroa, mikä ylitti tavoitteen 3,6 miljoonalla eurolla. Toimintakatteen ylitys kirjataan asuntotuotantorahastoon.

Käyttömenojen toteuma on yhteensä 12,6 miljoonaa euroa, mikä alitti talousarvion noin 7,1 miljoonalla eurolla. Käyttömenoista henkilöstökulut alittivat tulosbudjetin mukaiset menot noin 1,2 miljoonalla eurolla ja palveluiden ostoihin varatuista määrärahoista säästyi 2,5 miljoonaa euroa. Lainojen korot olivat yhteensä noin 2,7 miljoonaa euroa, mikä alitti tulosbudjetin mukaiset menot noin 3,4 miljoonalla eurolla.

Asuntotuotannon tulot kertyvät rakennuttamispalkkioista. Tilikaudelle oli budjetoitu palkkioita 23,5 miljoonaa euroa, joista toteutui 20 miljoonaa euroa.

Asuntotuotantopalvelu tuottaa asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelma) mukaisesti laadukkaita ja elinkaarikustannukseltaan edullisia asuntoja. Vuonna 2019 käynnistettiin 1 505 uudisasunnon rakentaminen.

Asuntotuotantopalvelu toteuttaa hankkeissaan erilaisia uusia asumisen ratkaisuja ja laajaa asuntotyyppivalikoimaa. Tällä ja eri hallintamuodoilla varmistetaan monipuolisten ja kohtuuhintaisten asumisvaihtoehtojen saatavuus kaupungissa. Vuonna 2019 käynnistetyistä hankkeista 52,8 prosenttia oli ARA-vuokra-asuntoja ja 47,2 prosenttia oli välimuodon asuntoja eli asumisoikeus- ja Hitas-asuntoja.

Asuntotuotantopalvelu peruskorjaa kaupungin kiinteistöyhtiöiden, etenkin Helsingin kaupungin asunnot Oy:n tilaamat peruskorjauskohteet. Vuonna 2019 käynnistettiin 731 asunnon peruskorjaus.

Asuntotuotannon hankkeissa rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat uudisrakentamisessa noin 10 prosenttia määräystasoa tiukemmat. Peruskorjaushankkeille asetettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kanssa täsmälliset energiatehokkuusvaatimukset (energiatehokkuutta parannetaan 25 prosenttia nykyisestä E-luvusta laskettuna).

3 10 04 HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE JA HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT-KUNTAYHTYMIEN MAKSUOSUUDET

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama
Menot	-204 050	-204 050	-203 192	858
Toimintakate	-204 050	-204 050	-203 192	858
Tilikauden tulos	-204 050	-204 050	-203 192	858

Vuonna 2019 HSL:n maksuosuuden (3 10 04) toteutuma oli 201,2 miljoonaa euroa ja HSY:n maksuosuuden 2,0 miljoonaa euroa.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) määrärahan mitoitus perustui HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelman 2019-2020 mukaiseen maksuosuusarvioon. Maksuosuuksilla katetaan kullekin kunnalle kohdistettujen kulujen ja tuottojen erotus.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) perussopimuksen mukaan kuntayhtymä rahoittaa toimintakulunsa vesihuolto- ja jätehuoltotoimintojen maksuilla, kuntaosuuksilla ja muilla tuloilla. Kuntayhtymä perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä aiheutuvista kustannuksista.

3 10 05 PELASTUSLAITOS

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama
Tulot	14 765	14 765	17 663	2 898
Menot	-54 291	-54 291	-54 191	101
Toimintakate	-39 526	-39 526	-36 528	2 998
Poistot	2 264	-2 264	2 591	-327
Tilikauden tulos	-41 791	-41 791	-39 119	2 672

Määrä- ja taloustavoitteet

Suoritetavoitteet	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Turvallisuuspisteet	8 000	7 521	-479
Ensihoidon tavoittamisviive on enintään 8 minuuttia vähintään 70 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävistä.	70	64	-6
I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisella yksiköllä on enintään 6 minuuttia vähintään 50 %:ssa tehtävistä.	50	51	1
Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32 prosenttia.	32	71	39
Täydennyskoulutuksen määrä on vähintään sama kuin vuonna 2018	100	105	5
Sairauspoissaolot VATU-menettelyt toteutuvat	100	60	-40
Tulosbudjetti ei ylity	100	100	0

Tehokkuus/taloudellisuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Kaukolämmön kulutus (2010=100)	85	90	5
Sähkön kulutus (2010=100)	85	88	3

Toiminnan laajuustiedot	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Asukasluku	650 842	653 400	2 558
Palo- ja pelastustehtävät ilman ensivastetta	8 500	8 443	-57
Ensihoitotehtävät ensivaste mukaan lukien	64 500	63 550	-950

Resurssit	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Vakanssit vuoden lopussa	694	718	24
Palkansaajat keskimäärin tilikaudella	664	666	2
Bruttokäyttömenot, 1 000 euroa	54 291	54 191	-100
Nettokäyttömenot, 1 000 euroa	39 527	36 528	-2 999

Tuottavuus (2016=100)	TA 2019	2019	2018	2017
Bruttokäyttömenot, euroa/asukas	83,4	82,9	81,5	81,8
Nettokäyttömenot, euroa/asukas	60,7	55,9	59,2	59,2
Tuottavuusindeksi, (2016=100)	97,7	99,7	102,1	105,2

Tilankäytön tehokkuus	TA 2019	2019	2018	2017
Tilojen kokonaispinta-ala htm²	180 222	180 222	176 716	173 968
Tilojen pinta-alamäärä (htm²) suhteessa asiakasmäärään	0,3	0,3	0,3	0,3
Vuokrakustannukset, 1 000 euroa/vuosi	7 234	7 045,0	6 907	6 761
Toimipaikkojen määrä	10	10,0	10	10

Pelastuslaitoksen (3 10 05) käyttömenot ja irtaimen omaisuuden investointimäärärahojen käyttö toteutuivat budjetoidusti. Tulot ylittivät talousarvion 2,99 miljoonalla eurolla. Ylityksestä pääosa johtuu KELA- ja Öljynsuojarahaston korvausten ja ensihoitopalvelun myyntituottojen kasvusta.

Pelastuslaitoksen bruttokäyttömenot ilman poistoja olivat 82,94 euroa per asukas, jossa oli kasvua 3 prosenttia vuoteen 2018. Pelastustoimen käyttömenot olivat 64,79 euroa/asukas ja ensihoitopalvelu 18,15 euroa/asukas. Pelastuslaitoksen ja samalla pelastustoimen toimintakate oli 55,90 euroa/asukas ja tilikauden tulos poistot mukaan lukien 59,90 euroa per asukas. Ensihoitopalvelun kokonaiskustannus ensivaste ja poistot mukaan lukien oli 19,80 euroa asukasta kohden ja nettotulos nolla euroa, koska pelastuslaitos tuottaa palvelun omakustannusperiaatteella.

Sitovista tavoitteista turvallisuuspistekertymä alitti tavoitteen 6 prosenttia, koska yksityissektorin kysynnän johdosta henkilöstön vaihtuvuutta ei kyetä korvaamaan riittävän nopeasti. Vuodelle 2020 on lisätty henkilöstökapasiteettia. Ensihoitopalvelussa tavoittamisviive alitti tavoitteen 5 prosenttiyksikköä. Poikkeama johtuu kiireellisen ensihoidon runsaasta tehtävämäärästä suhteessa ensihoitoyksiköiden kapasiteettiin. Korjaavana toimenpiteenä vuodelle 2020 on lisätty yksi 12 tunnin ensihoitoyksikkö. Varhaisen tuen toimenpiteiden toteutumisaste alitti tavoitteen 40 prosenttiyksikköä. Poikkeaman korjaamiseksi esimiesten valmennusta lisätään ja HR tehostaa prosessin seurantaa.

Pelastuslaitoksen kokonaistuottavuus laski 2,4 indeksipistettä vuodesta 2018. Lasku johtuu onnettomuuksien ehkäisyn suoritemäärän, pelastustoiminnan toimintavalmiusajan ja ensihoitopalvelun tavoittamisviiveen heikentymisestä sekä kaupungin asukasluvun pienestä kasvusta suhteessa käyttömenojen muutokseen.

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä omatoimisen varautumisen kehittämiseksi kuntalaisiin sekä alueella toimiviin tahoihin kohdistetaan turvallisuuteen ja onnettomuusriskien hallintaan liittyviä tarkastuksia ja toimenpiteitä. Vuoden 2019 turvallisuuspistekertymä on vähintään 8000.

Tavoite ei toteutunut. Tavoitteesta jäätiin 6 prosenttia, toteuman ollessa 7520. Noususuhdanteen myötä kiihtynyt yksityissektorin kysyntä on lisännyt huomattavasti henkilöstön vaihtuvuutta. Poistumaa ei kyetä korvaamaan uusrekrytoinneilla riittävän nopeasti. Tilanteen korjaamiseksi valvontatoimintaan on lisätty kolme henkilötyövuotta vuodelle 2020.

I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaikakohteeseen ensimmäisellä 1 + 3 vahvuisella yksiköllä on enintään 6 minuuttia vähintään 50 prosentissa tehtävistä.

Tavoite toteutui. Toteuma oli 51 prosenttia.

Kiireellinen ensihoito toteutuu tilaajan vaatimusten mukaisesti. Ensihoidon tavoittamisviive on enintään 8 minuuttia vähintään 70 prosentissa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävistä ja maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32 prosenttia.

Tavoitteet toteutuivat osittain. Kammiovärinäpotilainen selviytymisaste oli 71 prosenttia. Sen sijaan tavoittamisviive oli 64 prosenttia. Poikkeama johtuu kiireellisen ensihoidon runsaasta tehtävämäärästä suhteessa ensihoitoyksiköiden kapasiteettiin. Korjaavana toimenpiteenä vuodelle 2020 on lisätty yksi 12 tunnin ensihoitoyksikkö.

Henkilöstön osaaminen kehittyy jatkuvasti ja työkykyä edistetään. Täydennyskoulutuksen määrä on sama kuin vuonna 2018, sairauspoissaolot eivät kasva ja varhaisen tuen menettelyt toteutuvat.

Tavoitteet toteutuivat osittain. Täydennyskoulutuksen määrä toteutui ylittäen 5 prosenttia vuoden 2018 tason ja lyhyet sairauspoissaolot toteutuivat vuoden 2018 tasolla tuloksella 0,91 prosenttia. Varhaisen tuen toimenpiteiden toteutumisaste oli 60 prosenttia, kun tavoite oli 100 prosenttia. Korjaavana toimenpiteenä esimiesten valmennusta lisätään ja HR tehostaa prosessin seurantaa.

Pelastuslaitoksen toiminta on tuottavaa kaupungin kasvu ja palvelutarpeen muutokset huomioiden. Tulosbudjetti ei ylity.

Tavoite toteutui.

3 10 06 TUKI HKL – LIIKELAITOKSELLE

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama
Menot	-22 885	-22 885	-16 000	6 885
Toimintakate	-22 885	-22 885	-16 000	6 885
Tilikauden tulos	-22 885	-22 885	-16 000	6 885

HKL:lle maksettavalla (3 10 06) tuella katetaan ne menot, joita HKL ei pysty laskuttamaan HSL:ltä tai muulta taholta. Vuonna 2019 tukea maksettiin 16,0 miljoonaa euroa. Tukea tarvitaan esimerkiksi HKL:n infrainvestointien pääomakulujen kattamiseen, koska HSL maksaa HKL:lle pääomakuluista vain 50 prosenttia. Lisäksi tuella katetaan mm. liityntäpysäköinnin ja pyöräilyn menoja.

LIIKENNELIIKELAITOS (HKL)

Määrä- ja taloustavoitteet

Tuloskehitys, 1 000 euroa	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Liikevaihto	228 145	207 217	-20 928
Liikeylijäämä/alijäämä	37 590	39 511	1 921
Tilikauden ylijäämä/alijäämä	0	2 830	2 830
Varsinaisen toiminnan rahavirta	53 708	52 161	-1 547
Investointien rahavirta	-167 239	-134 060	33 179
Rahoituksen rahavirta	102 386	81 898	-20 488
Vaikutus maksuvalmiuteen	-1	-1	0
Peruspääoman tuotto (9 %)	8 442	8 442	0
Infran korkotulo	20 197	19 180	-1 017
Tuki kaupungilta	-22 885	-16 000	6 885
Netto	5 754	11 622	5 868
Pitkäaikaisen vieraan pääoman lisäys (netto)	247 905	80 790	-167 115
Pitkäaikaisen vieraan pääoman korko	3 648	3 409	-239

Suoritetavoitteet

Paikkakilometrit	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Raitioliikenne, miljoonaa	833	779	-54
Metroliikenne, miljoonaa	3 560	3 477	-83
Yhteensä, miljoonaa	4 393	4 257	-136

Tehokkuus/taloudellisuus	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Liikeylijäämä, prosenttia	16,5	19,1	2,6
Koko pääoman tuotto, prosenttia	3,5	3,8	0,3
Sijoitetun pääoman tuotto, prosenttia	4,0	4,0	0,0
Omavaraisuusaste, prosenttia	41,2	42,8	1,6
Paikkakilometrikustannus, euroa	0,057	0,054	-0,003

Toiminnan laajuustiedot	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Liikevaihto, miljoonaa euroa	228,1	207,2	-20,9
Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa	180,7	165,8	-14,9
Liikevaihdon muutos, prosenttia	8,9	3,4	-5,5

Resurssit	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Henkilöstö keskimäärin	1 263	1 250	-13

Tuottavuus (2016=100)	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Tuottavuus	123	124	1

Tilankäytön tehokkuuden mittari	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Toimistotilojen kokonaispinta-ala yhteensä, m2	6 050	6 050	0
Toimistotilojen pinta-ala suhteessa toimistotilojen henkilömäärään, m2/hlö	32	32	0

Raitioliikenteessä tehtiin 56,8 miljoonaa matkaa ja metroliikenteessä 92,6 miljoonaa matkaa vuonna 2019.

Raitioliikenteessä matkat vähenivät 7,7 prosenttia, johon syynä oli muun muassa raitioliikenteen poistuminen Hämeentieltä ison peruskorjauksen takia. Metroliikenteessä nousua oli 4,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Vuoden 2019 aikana HKL:n toimintaa on kehitetty henkilöstöohjelman, turvallisuuden kehittämisohjelman, operatiivisen tehokkuuden kehitysohjelman ja omaisuuden hallinnan kehitysohjelman avulla.

Raide-Jokerin infrahankkeen allianssi sai valmiiksi kehitysvaiheen ja tavoitehinta infrahankkeen osalta on 386 miljoonaa euroa ja varikon osalta 69 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Raide-Jokerin korotetun hankesuunnitelman enimmäishinnan ja varikon hanke-suunnitelman kokouksessaan 13.3.2019.

Kruunusillat-hankkeen hankepäätös sai lainvoiman Korkeimmasta hallinto-oikeudesta syyskuussa 2019. Myös hankkeeseen liittyvät vesiluvat saivat lainvoiman KHO:sta siten, että esirakennustyöt on mahdollista käynnistää vuonna 2020.

Kalasataman raitiotiehankeen allianssin valinta käynnistyi markkinakuulemisilla elokuussa ja toteuttavan allianssin kilpailuttaminen käynnistyi marraskuussa 2019. Kalasataman allianssi aloittaa työnsä keväällä 2020.

Metron automatisointia koskevien sopimusten purkuasian käsittely jatkui Helsingin käräjäoikeudessa suullisilla käsittelyillä vuonna 2019. Käräjäoikeus antaa ratkaisun asiassa 31.3.2020.

HKL:n tilikauden liikevaihto oli 207,2 (2018: 200,5) miljoonaa euroa. Liikevaihto muodostuu HSL:ltä laskutettavista liikennöintikorvauksista 99,3 (2018: 96,9) miljoonaa euroa ja infrakorvauksesta 78,8 (2018: 76,7) miljoonaa euroa sekä kaupungin infratuesta 16,0 (2018: 15,2) miljoonaa euroa ja muista myyntituotoista 13,2 (2018: 11,7) miljoonaa euroa.

Liikennöintikorvaustasoa nosti uuden kaluston käyttöönoton myötä nousseet pääomakulut, jotka HSL korvaa HKL:lle osana liikennöintikorvausta. Muissa myyntituloissa nousua selittää HKL:n kunnossapitolaskutus Länsimetro Oy:ltä länsimetron kunnossapidosta. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 22,5 (2018: 21,9) miljoonaa euroa. Mainostulot lisääntyivät selvästi vuodesta 2018. Kulut ennen liikeylijäämää olivat 195,5 (2018: 191,6) miljoonaa euroa eli 2,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Aine- ja palveluostot olivat 58,1 (2018: 59,1) miljoonaa euroa. Sähkökuluja toteutui edellistä tilikautta vähemmän. Henkilöstökuluissa nousua on 3,0 miljoonaa euroa. Henkilöstöä oli keskimäärin 25 henkilöä enemmän kuin edellisellä tilikaudella. Henkilöstökuluja nostivat KVTESin mukaiset palkankorotukset sekä tulospalkkiojaksotukset vuodelle 2019. Poistot olivat 45,4 (2018: 43,2) miljoonaa euroa. Poistotasoa nostivat uuden vaunukaluston käyttöönotto sekä kantametron kulunvalvontajärjestelmän päivitys.

Tulos rahoituserien jälkeen eli ylijäämä ennen varausten muutoksia oli 6,6 (2018: 3,9) miljoonaa euroa. Poistoeron ja investointivarauksen muutoksien jälkeen HKL:n tulos oli 2,8 (2018: 2,8) miljoonaa euroa.

HKL:n investoinnit olivat 134,1 miljoonaa euroa. Suurin investointikohde olivat Raide-Jokeri-infran maksut 42,5 miljoonaa euroa. Uusien Artic-raitiovaunujen maksueriä maksettiin 30,9 miljoonaa euroa.

HKL nosti uutta lainaa 90,0 miljoonaa euroa uusien raitio- ja metrovaunujen hankintaan. HKL lyhensi kaupungin sisäisiä lainojaan 2,0 miljoonalla eurolla ja ulkopuolelta nostettuja lainojaan 13,1 miljoonalla eurolla vuonna 2019.

Liikennelaitoksen taseen loppusumma oli 1 095,7 miljoonaa euroa 31.12.2019 (31.12.2018: 992,6 miljoonaa euroa). Omavaraisuusaste oli 42,8 prosenttia (2018: 46,6 prosenttia).

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Tilikauden tulos vähintään nolla.

Tavoite saavutettiin. Tilikauden taloudellinen tulos oli 2,8 miljoonaa euroa.

Positiivinen tuottavuuskehitys eli toiminnan kokonaiskustannukset per paikka-km laskevat (positiivinen tuottavuuskehitys).

Tavoite saavutettiin. Toiminnan kokonaiskustannukset olivat 0,0537 euroa/paikka-km (TP18: 0,0542; TP18 muutettu vuoden 2019 rahanarvoon raideliikenneindeksillä).

Raitio- ja metroliikenteen asiakastyytyväisyys vähintään vuoden 2016 tasolla (Raitio 2016: 4,03; Metro 2016: 4,19).

Asiakastyytyväisyys raitioliikenteessä saavutettiin. Raitioliikenteen liikennöitsijäarvosana oli 4,04 (tav. 2019: 4,03; TP18: 4,01). Raitioliikenteen liikennöitsijäarvosana ylitti tavoitteen 4,03. Kaikilla osa-alueilla on havaittavissa tasaisesti nousua. Pääsääntöisesti syksyn arvosanat ovat kevään arvosanoja korkeampia. Yhtenä nousua selittävänä tekijänä voidaan nähdä kuljettajien uudistunut asiakaspalvelukoulutus.

Metroliikenteessä tavoitetta ei saavutettu. Metroliikenteen liikennöitsijäarvosana oli 4,01 (tav. 2019: 4,19; TP18: 3,90). Metroliikenteen liikennöitsijäarvosana jäi merkittävästi alle tavoitteen 4,19. Tuloksissa on kuitenkin huomattavaa nousua edellisen vuoden tuloksiin, joka kertoo asiakkaiden luottamuksen palautumisesta länsimetron liikenteen vakiintuessa. On erittäin positiivista, että merkittävin nousu nähdään aikataulussa pysymisen osatekijässä, vaikka laajentumisen myötä metroliikenteen häiriöherkkyys on lisääntynyt.

Liikennöinnin luotettavuus säilyy vuoden 2016 tasolla (Raitio 2016: 99,84 prosenttia; Metro 2016: 99,84 prosenttia).

Metroliikenteen luotettavuustavoite saavutettiin. Tilatuista lähdöistä ajettiin 99,87 prosenttia (tavoite 2019: 99,84 prosenttia; TP18 99,00 prosenttia).

Raitioliikenteessä tavoitetta ei saavutettu. Tilatusta lähdöistä ajettiin 99,79 prosenttia (tavoite 2019: 99,84 prosenttia; TP18: 99,74 prosenttia). Raitioliikenteen tavoitetta alhaisempaa luotettavuutta selittää edellisenä vuonna tapahtunut normaalia suurempi kuljettajien vaihtuvuus, joka aiheutti lievää kuljettajavajetta ja ajamattomia lähtöjä alkuvuodesta 2019. Kuljettajatilanteen normalisoineet uusien kuljettajien koulutukset aloitettiin jo vuonna 2018 ja uusien kuljettajien valmistuessa maaliskuussa 2019 kuljettajatilanne palautui normaaliksi. Kuluneen vuoden aikana kuljettajien lähtövaihtuvuus myös väheni selvästi, joten kuljettajatilanne säilyi suhteellisen vakaana loppuvuoden ajan.

Matkustajien kokema järjestys ja turvallisuus paranevat vuoden 2016 tasosta (Raitio 2016: 4,22; Metro 2016: 4,18).

Tavoitteet eivät toteutuneet kummassakaan liikennemuodossa. Matkustajien kokema järjestys ja turvallisuus olivat raitioliikenteessä 4,20 (tav. 2019: 4,22; TP18: 4,11) ja metroliikenteessä 4,12 (tav. 2019: 4,18; TP18 4,06).

Matkustajien kokema järjestys ja turvallisuus jäivät alle tavoitetason niin raitio- kuin metroliikenteessä. Tuloksissa on kuitenkin huomattavaa nousua edellisen vuoden tuloksiin vastaavalla tavalla kuin asiakastyytyväisyyden kohdalla. Tulokset tukevat toisiaan ja kertovat asiakkaiden kasvaneesta luottamuksesta molempia liikennemuotoja kohtaan. Myös liikenteen vähentyneet häiriömäärät tukevat positiivista kehitystä. Molempien liikennemuotojen osalta tavoitetta matalamman turvallisuuden tunteen taustalla oletetaan olevan koko joukkoliikenteeseen kohdistuva epävarmuus luotettavuudesta. HKL on panostanut järjestyksenvalvonnan näkyvyyden parantamiseen sekä häiriötilanteisiin ennakoivasti puuttumiseen varmistaakseen asiakkaiden turvallisuuden tunteen positiivisen kehittymisen. Yksittäisiä erityisiä syitä tavoitetason alittumiseen ei ole tunnistettavissa.

Selvitys tuottavuuden toteutumisesta vuonna 2019:

HKL:n tuottavuusmittarin suoritteena käytetään raitio- ja metroliikenteen paikkakilometrejä painotettuna liikennöintija infrakorvauksilla. Panoksena mittarissa käytetään kokonaismenoja ennen liikeylijäämää.

HKL:n tuottavuusindeksi oli 124 vuonna 2019. Vuoden 2019 talousarviossa tavoite oli 123. Tavoitteeseen ei päästy, koska HKL:n tuottamia paikkakilometrejä toteutui 3 prosenttia vähemmän kuin talousarviossa oli arvioitu.

4 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama
Tulot	29 385	29 385	33 528	4 143
Menot	-250 992	-250 992	-255 100	-4 108
Toimintakate	-221 607	-221 607	-221 572	35
Poistot	12 662	-12 662	14 292	-1 630
Tilikauden tulos	-234 269	-234 269	-235 863	-1 595

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ylläpitää ja parantaa eri-ikäisten helsinkiläisten mahdollisuuksia henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, sivistymiseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen ja tukee Helsingin elinvoimaisuutta.

Toimiala jakautuu neljään palvelukokonaisuuteen sekä toimialan hallintoon. Palvelukokonaisuudet ovat kulttuuripalvelukokonaisuus, liikuntapalvelukokonaisuus, nuorisopalvelukokonaisuus sekä kirjastopalvelukokonaisuus.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on kolme talousarviokohtaa: kulttuuri- ja vapaa-aika (talousarviokohta 4 10 01), kulttuurin laitosavustukset (talousarviokohta 4 10 02) ja liikunnan laitosavustukset (talousarviokohta 4 10 03).

4 10 01 KULTTUURI JA VAPAA-AIKA

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama
Tulot	29 385	29 385	33 528	4 143
Menot	-213 951	-213 951	-218 081	-4 131
Toimintakate	-184 566	-184 566	-184 553	13
Poistot	12 662	-12 662	14 292	-1 630
Tilikauden tulos	-197 228	-197 228	-198 845	-1 617

Määrä- ja taloustavoitteet

Suoritetavoitteet

Liikunta	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Käyntikerrat	8 400 000	9 833 556	1 433 556

Nuoriso	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Nuorten käyntikerrat	880 000	795 507	-84 493
Nuorten järjestämän toiminnan määrä	0	0	0

Kulttuuri

Yleiset kulttuuripalvelut	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Tapahtumien määrä	1 800	2 228	428
Käyntikerrat	500 000	862 497	362 497
Yhteisöllisesti tuotetut tapahtumat	255	246	-9
Haettujen avustusten määrä	990	951	-39

Orkesteri	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Sinfoniakonserttien määrä	44	46	2
Käyntikerrat	110 000	111 090	1 090

HAM	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Käyntikerrat	145 000	188 065	43 065

Museo	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Käyntikerrat	300 000	481 247	181 247
Verkkopalveluiden asiakastoiminnot	3 400 000	4 366 230	966 230

Kirjasto	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Aukiolotunnit	106 000	105 436	-564
Fyysiset käyntikerrat	8 000 000	9 012 648	1 012 648
Verkkokäynnit	9 000 000	12 971 197	3 971 197

Resurssit	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Henkilöstömäärä	1 781	1 857	76

Tuottavuusmittari	TA 2019	2019	2018
Tuottavuusindeksi (2016=100)	104,4	107,6	100,0

Tilankäytön tehokkuuden mittari	TA 2019	2019	2018
Tilojen kokonaispinta-ala htm²	317 987	317 987	317 962
Tilojen pinta-alamäärä (htm²) suhteessa asiakasmäärään	0,017	0,015	0,017

Talousarviokohdan sitovana tavoitteena on toimintakate. Sitova toimintakate saavutettiin vuonna 2019. Toimiala on panostanut palveluidensa markkinointiin ja siten on pystynyt kasvattamaan toimialan tuloja ao. vuonna.

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Palveluja parannetaan asiakaskokemuksen perusteella.

Tavoite toteutui. Kaikki mittarit toteutuivat.

Jokaisessa kulttuurin, liikunnan, nuorison ja kirjaston palvelussa on kuvattu ainakin yksi asiakaspolku kaupunkilaisprofiileita hyödyntäen.

Mittari toteutui. Palvelut ovat määritelleet 31 kehitettävää palvelupolkua ja raportoineet ne palvelumallin kuvauksina. Osa palvelupoluista on palveluita leikkaavia ja yhdessä tehtäviä mikä lisää toimialan palveluiden sisäistä yhteistyötä.

Toimialalle kehitetään yhteinen tapa hyödyntää nopeaa asiakaspalautetta ja laajennetaan NPS (Net promoter score) -mittausta (lähtötaso 20 laitetta/tavoite 40 laitetta).

Mittari toteutui. Pikapalautteen keräämiseen on hankittu 20 kappaletta uusia laitteita aikaisempien 20 laiteen lisäksi.

Koko kaupunki on oppimisen, kulttuuristen kohtaamisten, tekemisen ja kansalaistoiminnan paikka.

Tavoite ei toteutunut. Kahdesta tavoitteeksi asetetusta mittarista yksi jäi toteutumatta.

Kulttuurin ja vapaa-ajan olosuhteiden suunnitteluperiaatteet on hyväksytty lautakunnassa.

Mittari ei toteutunut aikataulun mukaisesti vuoden 2019 aikana. Palveluverkkosuunnittelun periaatteet hyväksyttiin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa 14.1.2020.

Toimialan tilojen varausjärjestelmien yhteiset periaatteet ja prosessit on määritelty. Jokaisessa palvelukokonaisuudessa (KULP, LIIKU, NUP, KIR) on määritelty tilat, jotka ovat varattavissa nopeasti asukaskäyttöön ja ne on viety Varaamoon.

Mittari toteutui. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tilavarausprosessit on kuvattu ja asukaskäyttöön sopivien tilojen yhteiset varausperiaatteet on määritelty. Lisäksi toimialalla on määritelty palvelut, joihin tilojen maksuton asukaskäyttö keskitetään.

Helsingissä on houkuttelevaa ja helppoa lähteä liikkeelle.

Tavoite ei toteutunut. Kolmesta tavoitteeksi asetetusta mittarista yksi jäi toteutumatta.

Valtakunnallinen Harrastuspassi on otettu koekäyttöön Helsingissä.

Mittari toteutui. Harrastuspassin koekäyttö toteutettiin joulukuun alussa 2019 Enemmän yhdessä -hankkeen nuorten kanssa Kannelmäessä.

Tuotetaan kahdella Helsingin alueella (kaksi peruspiiriä) toimialan palveluista palvelutarjotin peruskouluille ja päiväkodeille. Arvioidaan palvelutarjottimen vaikutuksia alueilla verrattuna nykytilanteeseen.

Mittari toteutui. Alueilla koottiin palvelutarjotin. Tiedonkeruu kouluille ja päiväkodeille suunnatuista palveluista toteutettiin ja kooste palveluista valmistui toukokuussa 2019. Kooste valmistettiin ja levittiin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kansa sovitetuille pilottipäiväkodeille ja - peruskouluille.

Vähintään kaksi toimialan kolmesta suuresta asiakastietojärjestelmästä (kirjasto, nuorisotalot, liikunta) on kytketty Oma.Helsinki-asiakkuuteen.

Mittari ei toteutunut. Oma.Helsinki-asiakkuutta koskeva mittari oli jo lähtökohtaisesti asetettu haastavaksi. Sitovan toiminnan tavoitteen mittarit asetettiin tilanteessa, jossa oletus oli, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan digitalisaatio-ohjelman toteuttamiseen perustettavan ratkaisutoimiston rekrytoinnit on tehty ja toiminta on käynnistynyt heti alkuvuodesta 2019. Ohjelman toteuttaminen kuitenkin käynnistyi täysipainoisesti vasta keväällä, kun avainhenkilöt (ohjelmapäällikkö ja kolme projektipäällikköä) saatiin rekrytoitua ja he aloittivat työnsä touko-kesäkuussa 2019.

4 10 02 KULTTUURIN LAITOSAVUSTUKSET

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut
Menot	-22 971	-22 971	-22 971
Toimintakate	-22 971	-22 971	-22 971
Tilikauden tulos	-22 971	-22 971	-22 971

Kulttuurin laitosavustuksilla tuetaan kulttuuria edistäviä toimijoita Helsingissä. Tukimuotoina ovat laina-, toimintaja vuokra-avustus. Vuonna 2019 avustuksia myönnettiin yhteensä 22,9 miljoonaa euroa jaettuna seuraavalla tavalla: Helsingin teatterisäätiö sr (13,8 miljoonaa euroa), Suomen Kansallisoopperan säätiö sr (3,7 miljoonaa euroa), Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr (4,7 miljoonaa euroa) ja Uuden musiikin orkesteri (0,8 miljoonaa euroa).

4 10 03 LIIKUNNAN LAITOSAVUSTUKSET

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama
Menot	-14 070	-14 070	-14 048	22
Toimintakate	-14 070	-14 070	-14 048	22
Tilikauden tulos	-14 070	-14 070	-14 048	22

Liikunnan laitosavustuksilla tuetaan liikuntaa edistäviä toimijoita Helsingissä. Tukimuotoina ovat rahoitus-, toimintaja vuokra-avustus. Liikunnan laitosavustukset alittivat talousarvion 22 000 eurolla johtuen Stadion-säätiön ennakoitua alhaisemmasta vuokrasta. Vuonna 2019 avustuksia myönnettiin yhteensä 14 miljoonaa euroa jaettuna seuraavalla tavalla: Stadion-säätiö (5,1 miljoonaa euroa), Urheiluhallit Oy (4,4 miljoonaa euroa), Vuosaaren urheilutalo (2,2 miljoonaa euroa), Jääkenttäsäätiö (1,2 miljoonaa euroa), Mäkelänrinteen uintikeskus (0,6 miljoonaa euroa), Helsinki Stadion Oy (0,2 miljoonaa euroa), Urhea-säätiö (0,1 miljoonaa euroa), Suomalaisen yhteiskoulun säätiö (0,1 miljoonaa euroa) ja Muut toimijat (0,5 miljoonaa euroa).

5 Sosiaali- ja terveystoimiala

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Tulot	178 039	178 039	186 246	8 206	-800
Menot	-2 109 125	-2 109 125	-2 164 047	-54 923	-55 900
Toimintakate	-1 931 085	-1 931 085	-1 977 801	-46 716	-56 700
Poistot	16 800	-16 800	11 670	5 130	0
Tilikauden tulos	-1 947 885	-1 947 885	-1 989 471	-41 586	-56 700

Sosiaali- ja terveystoimiala huolehtii kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä luo sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoin edellytyksiä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja edistämiselle, omatoimisuudelle ja yhteisvastuullisuudelle sekä ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden haittavaikutuksia. Toimiala toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa.

Sosiaali- ja terveystoimiala jakautuu neljään palvelukokonaisuuteen: perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys- ja päihdepalvelut, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut sekä hallinto.

Toimialalla on viisi talousarviokohtaa: sosiaali- ja terveyspalvelut (5 10 01), toimeentulotuki (5 10 02), vastaanottokeskukset ja valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut (5 10 03), Apotti ja Sote- ja maakuntauudistus (5 10 04) sekä Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiiri (5 10 05).

Sosiaali- ja terveystoimialan menot ylittivät talousarvion 54,9 miljoonalla eurolla. Tulot ylittivät talousarvion 8,2 miljoonalla eurolla.

5 10 01 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Sosiaali- ja terveyspalvelujen menot ylittivät talousarvion noin 5,3 miljoonalla eurolla. Menoylityksestä 2,3 miljoonaa euroa oli valtionperinnöistä jaettuja avustuksia. Valtionperinnöt on kirjattu talousarviokohdalle tuloksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutoimintaan kohdistuva menoylitys oli noin kolme miljoonaa euroa. Menolajeista palkat alittivat tulosbudjetin ja asiakaspalvelujen ostot sekä muiden palvelujen ostot ylittivät tulosbudjetin. Palvelujen ostojen ylityksen taustalla ovat pääosin lastensuojelun ja vammaistyön kasvaneet kustannukset, jotka ylittivät tulosbudjetin noin 28 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulot ylittivät talousarvion 6,8 miljoonalla eurolla. Tuloylitys johtui pääosin valtionperinnöistä ja vastaanotto- ja kotouttamislain mukaisista korvauksista.

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Tulot	156 807	156 807	163 601	6 794	0
Menot	-1 424 528	-1 424 528	-1 429 783	-5 255	-5 300
Toimintakate	-1 267 721	-1 267 721	-1 266 182	1 539	-5 300
Poistot	16 800	-16 800	11 667	5 133	0
Tilikauden tulos	-1 284 521	-1 284 521	-1 277 849	6 672	-5 300

Määrä- ja taloustavoitteet

Suoritetavoitteet (1000 kpl)	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
Lastensuojelu, avohuolto, lapset ( uusi määrällinen tavoite, ei talousarviotavoitetta vuodelle 2018)	3 400	3 175	-225
Lastensuojelu, laitoshoito, hoitovrk	191 000	210 594	19 594
Aikuissosiaalityö, asiakkuudet ( uusi määrällinen tavoite, ei talousarviotavoitetta vuodelle 2018	14 000	12 881	-1 119
Omaishoidontuki, asiakkaat, vammaistyö ( uusi määrällinen tavoite, ei talousarviotavoitetta vuodelle 2018)	2 050	1 859	-191
Henkilökohtainen apu, asiakkaat ( uusi määrällinen tavoite, ei talousarviotavoitetta vuodelle 2018)	2 700	2 893	193
SHL:n mukaista erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä (<18 vuotiaat) ( uusi määrällinen tavoite, ei talousarviotavoitetta vuodelle 2018)	1 500	1 486	-14

SHL palvelutarpeen arviointien määrä	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
perhe- ja sosiaalipalveluissa (lkm) ( uusi määrällinen tavoite, ei talousarviotavoitetta vuodelle 2018)	9 500	11 731	2 231
Terveysasemien lääkärin vastaanotto, käynti	480 000	438 069	-41 931
Terveysasemien lääkärin vastaanotto, muu asiointi	300 000	305 043	5 043
Terveysaseman hoitajan vastaanotto, käynti	410 000	418 830	8 830
Terveysaseman hoitajan vastaanotto, muu asiointi	450 000	468 950	18 950
Hammashuolto, käynti	530 000	522 211	-7 789
Psykiatrian avohoitokäynti ( psykiatrian avohoitokäyntien TP 2017 luvusta on poistettu psykiatrian päivystyksen poliklinikkakäynnit)	178 000	179 199	1 199
Psykiatrian avohoito, muu asiointi	75 000	74 370	-630
Psykiatrian vuodeosastohoitopäivät	70 000	73 295	3 295
Polikliininen päihdehuolto, as.käynnit vuoden aikana	65 000	57 676	-7 324
Korvaushoito, käynnit vuoden aikana	140 000	125 755	-14 245
Päihdehuollon laitoshuolto, hoitovuorokaudet yht.	24 000	24 924	924
Mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut, vrk ( uusi määrällinen tavoite, ei talousarviotavoitetta vuodelle 2018)	710 000	759 992	49 992
Asunnottomien asumispalvelut, vrk ( uusi määrällinen tavoite, ei talousarviotavoitetta vuodelle 2018)	557 000	528 339	-28 661

Somaattinen sairaanhoito	Talousarvio	Toteutunut	Poikkeama
päättyneet hoitojaksot	13 000	13 165	165
Iäkkäiden pitkäaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen	1 100 000	1 078 341	-21 659
Iäkkäiden pitkäaikainen ympärivuorokautinen laitosasuminen ( vuoteen 2018 asti sisältänyt myös lyhytaikaisen hoidon)	350 000	343 160	-6 840
Kotihoito, käynti	3 000 000	3 323 733	323 733
Kotihoito, muu asiointi	410 000	316 429	-93 571

Tuottavuus (2016 = 100)	TA 2019	2019	2018	2017	2016
Tuottavuus	102,8	102,8	103,4	102,7	100,0

Tilankäytön tehokkuuden mittari	TA 2019	2019	2018	2017
Tilojen kokonaispinta-ala (htm²)	480 082	480 529	483 656	479 431
Tilojen pinta-alamäärä (htm²)suhteessa asiakasmäärään	0,96	0,97	0,98	0,99
Hallintokunnan oma mittari, tilat m²/vakanssi	34,5	34,6	34,8	34,5

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Edistämme helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä.

Tavoite ei toteutunut. Sitovan toiminnan tavoitteen kolmesta mittarista toteutui yksi.

Konseptoidaan yhteinen palvelu- ja prosessiketju lapsen varhaisen tuen tarpeen sekä nuorten mielenterveysongelmien havainnointiin ja hoitoon (yhteisten asiakkaiden palveluketju kuvattu, palvelumallia kokeillaan ja toiminta vakiinnutetaan).

Mittari toteutui. Yhteinen kehittämisprojekti (Sote, Kasko, HUS) perustettu, syksyllä ollut 6 työpajaa, jossa kuvattu palveluketju ja konseptoitu palveluketju mt-ongelmien havainnointiin. Liikkuva mt-tiimi käynnistynyt ja mahdollistanut nopean palveluohjauksen hoidon/palvelun piiriin.

Psykiatrisessa avohoidossa olevien potilaiden sairaalapäivien määrä vähenee vuoteen 2018 verrattuna avohoidon laadullisella kehittämisellä ja sen eri muotoja vahvistamalla.

Mittari ei toteutunut. Sairaalapäivien määrä avohoidossa olevien potilaiden osalta kasvoi, toteuma oli 2,37, vuoden 2018 toteuma oli 2,14.

Kotihoidossa on kattavasti käytössä liikkumissopimus; vähintään 70 prosentille säännöllisen kotihoidon asiakkaista on tehty liikkumissopimus.

Mittari ei toteutunut. Liikkumissopimus tehtiin 69,1 prosentille säännöllisen kotihoidon asiakkaille, tavoite oli 70 prosenttia.

Parannamme asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä.

Tavoite toteutui. Sitovan toiminnan tavoitteen mittari toteutui.

Asiakaskokemus paranee terveysasemilla ja kotihoidossa vuoteen 2018 verrattuna. (NPS indeksillä mittattuna).

Mittari toteutui. Terveysasemilla tulos parani 54,6 → 55,4 ja kotihoidossa 80 → 86.

Palvelumme ovat lähellä kaupunkilaisia ja helposti saavutettavissa.

Tavoite ei toteutunut. Sitovan toiminnan tavoitteen viidestä mittarista toteutui kolme.

Aikuissosiaalityön palvelutarpeen arviointien määrä kasvaa 10 prosenttia suhteessa asiakasmäärään vuoteen 2018 verrattuna.

Mittari toteutui. Tavoitteena oli, että 43,89 prosentilla Aiso-asiakkaista on palvelutarpeen arviointi vuoden 2019 lopussa. Toteuma oli 49,12 prosenttia.

Parannetaan vammaisten sosiaalityön saatavuutta ja saavutettavuutta. Asiakkaaseen ollaan yhteydessä samana tai seuraavana arkipäivänä.

Mittari toteutui. Toteuma oli yksi eli asiakkaaseen oltiin yhteydessä samana tai seuraavana arkipäivänä.

Asiakas pääsee lääkärin kiireettömälle vastaanotolle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä (T3 ≤ 10 vrk eli kolmas vapaa ajanvarausaika kalenteripäivissä, odotusaikojen mediaani).

Mittari ei toteutunut. T3 oli 25.

T3 on vuoden lopussa alle 20 vuorokautta kaikilla terveysasemilla.

Mittari ei toteutunut. T3 oli alle 20 vrk kuudella terveysasemalla (terveysasemia yhteensä 23).

Suun terveydenhuollossa kaikkien asiakkaiden kiireetön hoito on käynnistynyt 90 vuorokauden sisällä hoidon tarpeen arviosta.

Mittari toteutui. Vuoden 2019 toteuman keskiarvo oli 69 vuorokautta.

Toimintamme on taloudellisesti kestävää ja tuottavaa.

Tavoite ei toteutunut. Sitovan toiminnan tavoitteen neljästä mittarista toteutui kolme.

Kotona asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä nousee vuoteen 2018 verrattuna.

Mittari toteutui. Vuoden 2018 toteuma 2018 92,56 prosenttia ja vuoden 2019 toteuma 92,83 prosenttia.

Ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä laskee ja tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus nousee vuoteen 2018 verrattuna.

Mittari toteutui, ympärivuorokautisessa hoivassa olevien määrä vuonna 2018 oli 7,44 prosenttia ja vuonna 2019 7,17 prosenttia. Palveluasumisessa olevien osuus vuonna 2018 oli 76,27 prosenttia ja vuonna 2019 77,75 prosenttia.

Ympärivuorokautisen hoivan määrää nostetaan vastaamaan paremmin tällä vuosituhannella tapahtunutta ikäihmisten (yli 75-vuotiaiden ja erityisesti yli 85-vuotiaiden) lukumäärän kasvua.

Mittari ei toteutunut, sosiaali- ja terveyslautakunnan asettama tavoite käyttösuunnitelmassa oli nousu 50 laskennallisen paikan verran, joka ei toteutunut, laskennallisesti yli 75-vuotiaiden paikkamäärä kasvoi 49,4 paikalla.

Sähköinen asiointi kasvaa vähintään 20 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna.

Mittari toteutui. Sähköisen asioinnin määrä kasvoi 20,1 prosenttia.

5 10 02 TOIMEENTULOTUKI

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama
Tulot	3 102	3 102	3 150	48
Menot	-14 600	-14 600	-13 531	1 069
Toimintakate	-11 498	-11 498	-10 381	1 117
Tilikauden tulos	-11 498	-11 498	-10 381	1 117

Toimeentulotuki -talousarviokohdan menot alittivat talousarvion 1,1 miljoonalla eurolla ja tulot olivat budjetoidun mukaiset. Menojen alituksen syinä olivat ennaltaehkäisevän toimeentulotuen ja kotouttamistuen menojen toteutuminen talousarviossa ennakoitua pienempiä.

5 10 03 VASTAANOTTOKESKUKSET JA VALTION KORVAAMAT MAAHANMUUTTOPALVELUT

1 000 euroa	Talousarvio	TA-muutokset	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama
Tulot	16 751	0	16 751	18 914	2 163
Menot	-15 679	0	-15 679	-15 884	-205
Toimintakate	1 072	0	1 072	3 030	1 957
Poistot	0	0	0	2	-2
Tilikauden tulos	1 072		1 072	3 027	1 955

Vastaanottokeskukset ja valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut -talousarviokohdan sitova toimintakate toteutui lähes 2,0 miljoonaa euroa talousarviota parempana, joka johtui valtion korvausten ennakoitua suuremmasta määrästä.

5 10 04 APOTTI JA SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Tulot	1 380	1 380	581	-799	-800
Menot	-9 794	-9 794	-14 326	-4 532	-4 600
Toimintakate	-8 414	-8 414	-13 745	-5 331	-5 400
Tilikauden tulos	-8 414	-8 414	-13 745	-5 331	-5 400

Apotti ja sote- ja maakuntauudistus -talousarviokohdan toimintakate alittui 5,3 miljoonaa euroa. Toimintakatteen alitus johtuu Apotti Oy:n ennakoitua korkeammista vuodelle 2019 kohdistuvista ylläpitokustannuksista, velkaosuuksien poistoaikataulun muutoksista sekä käyttöönottokoulutuksen laskutuksen muutoksesta käyttäjäperusteisesta omistusperusteiseksi.

Talousarviokohdalle kirjautuivat sote- ja maakuntauudistuksen parissa Uudenmaan maakunnassa työskennelleiden palkkamenot toteutuneiden työtuntien perusteella, jotka saatiin tuloina Uudenmaan maakunnasta. Viimeiset sopimukset päättyivät 30.6.2019.

5 10 05 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

1 000 euroa	Talousarvio	Yhteensä	Toteutunut	Poikkeama	Ylitysoikeus
Menot	-644 524	-644 524	-690 523	-45 999	-46 000
Toimintakate	-644 524	-644 524	-690 523	-45 999	-46 000
Tilikauden tulos	-644 524	-644 524	-690 523	-45 999	-46 000

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) määrärahat ylittyivät 46 miljoonaa euroa. Päivystystoiminnot (68,8 miljoona euroa) siirtyivät 7.1.2019 alkaen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin. Talousarviokohdan määrärahan ylitys johtui Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) palvelutuotannon määrän ja laskutuksen toteutumisesta talousarviossa arvioitua suurempana. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri laati vuoden 2019 talousarvion 20 miljoonaa euroa alijäämäisenä ja kuntayhtymän tasolla alijäämäennuste on tätä suurempi. Kuntayhtymän alijäämän vuoksi vuonna 2019 ei saatu jäsenkuntapalautusta.

2.1 Käyttötalousosan toteutuminen

Jaa:

1 Keskushallinto

1 10 01 VAALIEN JÄRJESTÄMINEN, KESKUSVAALILAUTAKUNNAN KÄYTETTÄVÄKSI

1 20 01 TARKASTUSLAUTAKUNTA JA -VIRASTO

Määrä- ja taloustavoitteet

Tarkastuslautakunta ja -virasto

Sitova toiminnan tavoite toteutui seuraavasti:

1 30 KAUPUNGINHALLITUS

1 30 01 KAUPUNGINHALLITUKSEN KÄYTTÖVARAT

1 30 02 KAUPUNGINHALLITUKSEN AVUSTUKSET

1 40 01 KAUPUNGNKANSLIA

Elinkeinotoiminta

Työllisyys

Strategiat

Aluerakentaminen

Talous- ja konserniohjaus

Tietotekniikka ja digitalisaatio

Hallinto

Sisäinen tarkastus

Kaupungin henkilöstöasioiden ohjaaminen

Viestintä, markkinointi ja osallisuus

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Kanslian digikartan toteuttaminen ja digitalisaation parempi hyödyntäminen kanslian digikyvykkyyden ja osaamistason vahvistamiseksi.

Alustana toimiminen innovaatiotoiminnalle ja uudelle liiketoiminnalle.

Vakaan talouden ja kestävän kasvun turvaaminen.

1 50 KESKITETYSTI MAKSETTAVAT MENOT

1 50 01 TOIMIELINTEN TOIMINTAKUSTANNUKSET, PORMESTARIN JA KAUPUNGINKANSLIAN KÄYTETTÄVÄKSI

1 50 02 KESKITETYSTI MAKSETTAVAT HENKILÖSTÖMENOT, KAUPUNGINKANSLIAN KÄYTETTÄVÄKSI

Jaksotetut henkilöstömenot

Työsuhdematkalippu

Eläkkeet

1 50 03 MAKSUOSUUDET, KORVAUKSET JA JÄSENMAKSUT, KAUPUNGINKANSLIAN KÄYTETTÄVÄKSI

Kunnallisverotus

Osuudet ja korvaukset

Jäsenmaksut

1 50 04 KESKITETTY HANKETOIMINTA, KAUPUNGINKANSLIAN KÄYTETTÄVÄKSI

1 50 05 TYÖMARKKINATUEN KUNTAOSUUS, KAUPUNGINKANSLIAN KÄYTETTÄVÄKSI

PALVELUKESKUSLIIKELAITOS

Määrä- ja taloustavoitteet

Suoritetavoitteet

Palvelukeskusliikelaitos kaupungin toiminnassa ja taloudessa

Tavoitteiden toteutuminen

Laatutavoitteiden toteutuminen

Ympäristötavoitteiden toteutuminen

Toimintatavoitteiden toteutuminen

Sitova toiminnan tavoite

Muut toiminnan tavoitteet

Lyhyt katsaus yksiköittäin

Monipalvelut

Puhelin- ja hyvinvointipalvelut

Tukipalvelut

Kehityspalvelut

Rakentamispalveluliikelaitos

Määrä- ja taloustavoitteet

Suoritetavoitteet

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Muut toiminnan tavoitteet

Tuottavuuden kehitys

TALOUSHALLINTOPALVELULIIKELAITOS

Määrä- ja taloustavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Suoritetavoitteet

Tehokkuus/taloudellisuus

Tuottavuustavoite

TYÖTERVEYSLIIKELAITOS

Määrä- ja taloustavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Muut toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

2 Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Tehokkuus ja taloudellisuus

Suoritetavoitteet

Ruotsinkieliset palvelut

Vaikuttavuustavoitteet

Käyttötalous

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Mahdollistamme jokaiselle oppijalle yksilöllisesti sopivia tapoja oppia ja opiskella.

Käytämme koko kaupunkia oppimisen ja työteon ympäristönä.

Tuottavuus