1.1.4 Kaupungin henkilöstö
Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2019 lopussa vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa (ilman työllistettyjä) yhteensä 37 459 työntekijää (2018: 37 656). Henkilöstömäärä laski yhteensä 197 työntekijällä eli 0,5 prosentilla (2018: kasvoi 1,5 prosentilla).
Sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstömäärässä on tapahtunut huomattava vähentyminen johtuen muun muassa organisatorisista muutoksista ja liikkeenluovutuksista. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan henkilöstömäärä on kasvanut asiakasmäärän kasvusta johtuen. Pormestari Jan Vapaavuori perusti vuoden loppupuolella kaupungille task force -ryhmän ratkomaan varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuskriisiä. Kaupunkiympäristön toimialan vakanssien täyttöaste on pysynyt samalla tasolla ja henkilöstömäärä on saatu lähemmäksi tavoitetasoa. Saatavuushaasteita on monissa asiantuntijatehtävissä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan henkilöstömäärä laski hieman edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kaupunginkanslian henkilöstömäärän kasvussa näkyvät erilaiset sijaisuudet ja projektitehtävät sekä uudet tehtävät digitalisaatio-ohjelman myötä. Henkilöstökasvu Liikennelaitoksella on ollut maltillista. Pelastuslaitoksella henkilöstömäärä on kasvanut vuoden takaisesta, mutta saatavuushaasteita on edelleen. Palvelukeskuksen henkilöstö on pienentynyt johtuen kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimialan kilpailutuksista seuranneista liikkeenluovutuksista. Staran henkilöstömäärässä on pientä vähennystä vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Taloushallintopalveluliikelaitoksen henkilöstömäärän kasvuun on vaikuttanut määräaikaisen henkilöstön lisätarve palkkahallinnon palveluissa, lisäksi Helsingin Satama Oy:sta on siirtynyt henkilöstöä Taloushallintopalvelukeskukseen. Helsingin palveluksessa olevan henkilöstön määrä ja henkilöstön saatavuus vaikuttavat Työterveys Helsingin henkilöstömäärään. Saatavuusongelmien vuoksi lääkäriresurssia ostetaan myös vuokratyövoimana.
Kaupungin henkilöstön määrä toimialoittain vuosien 2018 ja 2019 lopussa
| Toimialat | Vakinaiset | Määräaikaiset | Palkkatuetut | Yhteensä ilman palkkatuettuja | Muutos | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | 2019 | 2018 | 2019 | 2018 | 2019 | 2018 | 2019 | 2018-2019 | |
| Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala | 10 508 | 10 703 | 2 875 | 3 296 | 154 | 123 | 13 383 | 13 999 | 616 |
| Kaupunkiympäristön toimiala | 3 270 | 3 340 | 256 | 242 | 18 | 5 | 3 526 | 3 582 | 56 |
| Kaupunkiympäristön toimiala (ilman HKL ja Pel) | 1 501 | 1 513 | 139 | 141 | 18 | 5 | 1 640 | 1 654 | 14 |
| Liikennelaitos | 1 102 | 1 159 | 85 | 65 | 1 187 | 1 224 | 37 | ||
| Pelastuslaitos | 667 | 668 | 32 | 36 | 699 | 704 | 5 | ||
| Keskushallinto | 3 720 | 3 676 | 434 | 463 | 56 | 63 | 4 154 | 4 139 | -15 |
| Kaupunginkanslia | 629 | 646 | 132 | 150 | 15 | 20 | 761 | 796 | 35 |
| Palvelukeskus | 1 391 | 1 346 | 74 | 56 | 27 | 34 | 1 465 | 1 402 | -63 |
| Rakentamispalvelu | 1 198 | 1 189 | 164 | 161 | 4 | 4 | 1 362 | 1 350 | -12 |
| Taloushallintopalvelu | 349 | 342 | 40 | 67 | 10 | 5 | 389 | 409 | 20 |
| Tarkastusvirasto | 16 | 17 | 16 | 17 | 1 | ||||
| Työterveys Helsinki | 137 | 136 | 24 | 29 | 161 | 165 | 4 | ||
| Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala | 1 596 | 1 591 | 268 | 267 | 117 | 113 | 1 864 | 1 858 | -6 |
| Sosiaali- ja terveystoimiala | 11 556 | 10 986 | 3 173 | 2 895 | 404 | 361 | 14 729 | 13 881 | -848 |
| Yhteensä | 30 650 | 30 296 | 7 006 | 7 163 | 749 | 665 | 37 656 | 37 459 | -197 |
Henkilöstöstä 75,8 prosenttia oli naisia ja 24,2 prosenttia miehiä. Koko henkilöstöstä 8,5 prosenttia oli muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Vakinaisesta henkilöstöstä 35,7 prosenttia oli työskennellyt kaupungilla yli viisitoista vuotta. Henkilöstön suurin ikäryhmä oli edelleen 50–59-vuotiaat, 31,5 prosenttia henkilöstöstä kuuluu tähän ikäryhmään.
Sairaus-, työtapaturma- ja kuntoutuspoissaolot ovat laskeneet hieman 4,8 prosenttiin. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus laski 6,5 prosenttiin (2018: 6,9 prosenttia). Kaupungin palveluksesta erosi 1 459 työntekijää (2018: 1 385) ja eläkkeelle jäi 618 työntekijää (2018: 625). Eläkkeelle jäätiin keskimäärin vähän yli 62-vuotiaana.
Vuoden 2019 toimialojen, liikelaitosten ja virastojen varsinaisen ja määräaikaisen henkilöstön palkkasumma oli yli 1,4 miljardia euroa. Edellisen vuoden loppuun verrattuna summa on 3 prosenttia korkeampi. Nousu selittyy muun muassa tammikuussa maksetulla kertaerällä, palkkojen yleiskorotuksilla ja toimialauudistukseen liittyvillä palkkaharmonisoinneilla.
Joka toinen vuosi toteutettava työterveyskysely toteutettiin loka-marraskuussa. Kyselyyn vastasi yli 18 000 kaupungin työntekijää. Tulosten mukaan kaupungin työntekijät ovat sitoutuneita ja kokevat työnsä mielekkääksi ja työilmapiirin luottamukselliseksi. Vuoteen 2017 verrattuna erityisesti lähijohtaminen on kehittynyt hyvää suuntaan; luottamus on vahvistunut ja kokemus esimiehen vuorovaikutuksen ystävällisyydestä ja huomaavaisuudesta. Sen sijaan työstä palautuminen on heikentynyt ja alle 30-vuotiaiden masennusriski kasvanut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Erityinen huoli kohdistuu nuorten ja työuran alussa olevien työntekijöiden jaksamiseen, joista reilu kolmas on masennusriskissä. Kuitenkin tulosten mukaan Helsingin kaupunki koetaan yhä vetovoimaisempana työpaikkana. Tulosten mukaan lähes 80 prosenttia työntekijöistä suosittelee Helsinkiä työnantajana.
Vuonna 2018 toteutetun Kunta 10 -kyselyn tulosten perusteella tukea tarvitseville työyksiköille on laadittu omat kehittämissuunnitelma ja kehittämistyössä on edetty järjestelmällisesti. Vastaavaa tukea tarjotaan työterveyskyselyn perusteella tukea tarvitseville työyksiköille.
Strategian suuntaista uudistumista arviointiin Uudistumisen pulssi -kyselyllä, joka toteutettiin ensimmäinen kerran joulukuussa (2.–22.12.). Tuloksista ilmeni, että yli 50 prosenttia kaupungin henkilöstöstä tietää, mitä Helsingin strategialla tulla maailman toimivimmaksi kaupungiksi tavoitellaan. Suurin kehittämisen paikka oli kaupungin eri toimintojen ja yksikköjen välisen yhteistyön sujuvuus. Yhteistyön tiivistämisen teemaa tullaan kehittämään ja aktiivisesti edistämään kaupungin johtoryhmän toimesta yhdessä keskijohdon kanssa.
Työhyvinvointia edistettiin Työhyvinvointiohjelman (2018–2021) kuuden eri teemakokonaisuuden osalta. Työhyvinvointiohjelma ohjaa ja haastaa jokaista ottamaan myös itse vastuuta hyvinvoinnistaan; yhtenä konkreettisena toimenpiteenä on Liikkuva työpaikka -hankkeen käynnistäminen. Kaupungin henkilöstön tasa-arvosuunnitelman toimenpiteillä edistetään kaupungin strategian suuntaisesti henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä, mitä tehdään yhteistyössä kaupungin eri tahojen kanssa.
Sopuisasti stadissa -toimintaohjelma julkaistiin epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ennaltaehkäisyyn ja häiriötilanteissa toimimiseen. Tavoitteena on, että Sopuisasti stadissa -toimintaohjelma käsitellään kerran vuodessa jokaisella kaupungin työpaikalla. Häirintäyhteyshenkilöiden toimintamalli luotiin syksyllä 2019. Neljätoista häirintäyhteyshenkilöä valmennettiin ja toimintamallin pilotointi tapahtuu vuonna 2020.
Vuonna 2019 Helvi-virtuaaliohjaajan avustuksella työyhteisöissä käsiteltiin Korvaavan työn -mallia, jonka käyttöönottoa on edistetty vuoden 2019 aikana. Korvaavan työn käyttö sairauspoissaolon sijaan on löytänyt paikkaansa eri puolilla organisaatioita.
Tarkempia tietoja henkilöstöstä esitellään erillisessä Henkilöstöraportti 2019 -julkaisussa.