1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä tulevasta kehityksestä

Taloudelliset ja strategiset riskit

Toimintaympäristön merkittävimmät riskit liittyvät muun muassa hallitusohjelman mukaisen valtakunnallisen soteuudistuksen vaikutukseen, kaupunkien rahoituspohjaan ja investointikyvyn heikkenemiseen sekä valtion muiden toimenpiteiden epävarmuustekijöihin, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia Helsingin kaupunkiin. Lisäksi keskeinen toimintaympäristön muuttumisesta seurannut riski liittyy henkilöstön saatavuuteen. Merkittävimpänä epävarmuustekijänä on tunnistettu mahdollisen sote-uudistuksen mukanaan tuomat kuntien verotulopohjan muutokset, joiden Helsingin taloutta heikentäviä vaikutuksia 2020-luvulla on vaikea ennakoida tässä vaiheessa.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu päättyi keväällä 2019. Maakuntaja sote-uudistuksen valmistelu käynnistyi uudestaan syksyllä 2019 uuden hallituksen sote-ministerityöryhmän johtamana. Uudistuksen valmistelu edellyttää paljon selvitystyötä ja nykytilan kartoittamista. Syksyllä 2019 selvitettiin Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisun vaihtoehtoja tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa. Selvityksessä tarkasteltiin mahdollisen erillisratkaisun perusteluja, perustuslaillisia reunaehtoja ja toteutuksen vaihtoehtoja.

Kaupunki perusti pormestarin johdolla toimivan sote-valmistelu- ja seurantaryhmän, jonka työskentely käynnistyi syyskuun alussa. Yhteistyötä on tehty myös suurten kaupunkien yhteistyöryhmissä sekä Kuntaliiton kanssa muun muassa soten rahoitusmallin tarkastelussa ja kehittelyssä. Mahdollisista uudistuksista kaupungille aiheutuvat taloudelliset sekä organisaatio- ym. vaikutukset konkretisoituvat lainsäädäntötyön edetessä, ja niihin varaudutaan kaupungin toiminnan ja palvelujen suunnittelussa.

Kaupungin uusi johtamisjärjestelmä astui voimaan 1.6.2017, jolloin kaupunki siirtyi sekä pormestari- että toimialamalliin. Vuosi 2019 oli toinen kokonainen vuosi kaupungin uudessa johtamisjärjestelmässä. Uuden johtamis- ja toimialamallin arvioinnin mukaan kaupungin strateginen ohjaus ja johtaminen ovat vahvistuneet. Tehdyt uudistukset ovat luoneet hyvän pohjan tehdä kaupungin toiminnasta asukaslähtöisempää, osallistaa kaupunkilaisia palveluiden kehittämiseen aiempaa enemmän sekä samanaikaisesti toimia tehokkaammin ja yhtenäisemmin. Johtamisuudistus tukee kaupunkistrategian tavoitetta olla maailman toimivin kaupunki.

Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen rooli kaupungin johtamisessa on vahvistunut. Kaupunkikokonaisuuden ohjattavuus on parantunut ja kaupunkia johdetaan enemmän yhtenä kokonaisuutena, muun muassa siksi, että entiset virastot yhdistettiin neljäksi toimialaksi. Johtamisuudistukseen keskeisesti liittyneessä osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa on useita jo hyvin toimivia osa-alueita. Yhtenä johtamishaasteena on lisäksi se, miten uuteen johtamiskulttuuriin kuuluvat strategiset avaukset ja pyrkimykset onnistutaan sovittamaan operatiivisten päivittäistoimintatapojen kehittämispyrkimysten kanssa. Henkilöstölle johtamisjärjestelmän uudistus näyttäytyy vielä osin keskeneräiseltä.

Vuosi 2019 oli Helsingin kaupungin taloudessa hyvä, vaikkakin edellisvuotta heikompi. Vuoden 2019 tilikauden tulos oli 377 miljoonaa euroa eli 94 miljoonaa talousarviota parempi, mikä johtuu erityisesti ennakoitua suuremmista maanmyyntituloista. Myös osinkotuloja saatiin arviota enemmän. Vuoden 2018 tulos oli 387 miljoonaa euroa. Verotuloja ja valtionosuuksia kertyi 3,1 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta ne jäivät 47 miljoonaa euroa talousarviosta. Kaupungin ulkoiset toimintamenot kasvoivat 4,8 prosenttia edellisvuodesta. Toimintamenoissa suurin ylitys oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin menojen ylittyminen 46 miljoonalla eurolla. Käyttötalouden taloustavoitteen mukainen menokasvu oli noin 5 prosenttia ja tämä oli kaksinkertainen strategian tavoitteeseen verrattuna. Keskeisenä riskinä voidaan pitää kaupungin kykyä toteuttaa strategiassa asetettuja taloustavoitteita käyttötalouden menokasvun hillinnän osalta.

Kaupungin kokonaisinvestoinnit olivat 780 miljoonaa euroa, joka on huomattavasti (noin 150 miljoonaa euroa) enemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinnit kyettiin tästä huolimatta rahoittamaan suurelta osin tulorahoituksella. Toiminnan ja investointien rahavirta oli negatiivinen −33 miljoonaa. Vuoden 2019 aikana lyhennettiin lainoja suunnitelman mukaisesti (87 miljoonaa euroa) eikä uutta lainaa nostettu. Lainojen lyhennykset kyettiin rahoittamaan kassavaroista kaupungin maksuvalmiuden säilyessä riittävänä. Kaupungin lainakanta aleni 1 014 miljoonaan euroon.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto jätti Helsingin kaupungille pelastustoimen toimintavalmiuteen liittyvän 20 miljoonan euron uhkasakkovaatimuksen. Kaupunki on jättänyt asiasta valituksen hallinto-oikeuteen.

Riskien hallinta:

Kasvavan kaupungin investointikyvystä on huolehdittava kaikissa oloissa. Uusiin haasteisiin varaudutaan mitoittamalla kokonaisinvestoinnit tasolle, joka kyetään rahoittamaan strategiakaudella tulorahoituksella siten, ettei lainakanta asukasta kohden kasva.

Kaupungin johtoryhmä on määritellyt edunvalvonnan tavoitteet ja vastuut. Kaupunki on pyrkinyt vaikuttamaan valtion suunnittelemiin uudistuksiin (lait ja tehtävät) ja ennakoimaan niiden vaikutuksia. Lainakannan kasvua hillitään, jotta mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen rahoitusmuutoksiin pystytään varautumaan ja vuosittaiset lainanhoitokustannukset eivät korkotason noustessa nouse liian korkeiksi. Taloudellisten riskien vaikutukset huomioidaan talousarvioprosessissa. Taloudelliseen epävarmuuteen liittyviä riskejä on pyritty vähentämään muun muassa strategiaohjelmaan sisältyvillä menojen kasvun hidastamista, tuottavuuden parantamista sekä investointien rahoitusta ja mitoitusta koskevilla tavoitteilla.

Operatiivisia ja muita riskejä

Keskushallinnon ja toimialojen sitovista tavoitteista toteutui kokonaisuudessaan puolet (18/33).

Yksityisten päiväkotituottajien rakennuslupia koskevan lainsäädännön noudattamisen valvonnassa todettiin puutteita kaupunkiympäristön ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialoilla. Lisäksi tuli ilmi puutteita kaupungin omien päiväkotien rakennuslupien käsittelyssä.

Rautatientorin metroasema jouduttiin sulkemaan rankkasateen yhteydessä kahdeksi vuorokaudeksi elokuussa 2019, kun vaurioitunut viemäri aiheutti veden tulvimisen metroasemalle. Vesivahingon seurauksena vahingoittuneet hissit ovat edelleen poissa käytöstä.

Edelleen jatkuneesta ja pitkään kestäneestä kaupungin palvelukykyyn liittyvästä riskistä on jatkunut pula osaavasta henkilöstöstä erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen alalla sekä sosiaali- ja terveystoimen alalla. Rekrytointiongelmia on ollut myös muualla kaupunkikonsernissa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuskriisiä ratkomaan perustettiin vuoden loppupuolella kaupunkitasoinen työryhmä.

Kiinteistöihin ja turvallisuuteen kohdistuu muun muassa onnettomuus-, palo- ja vuotoriskejä. Kaupunki on varautunut henkilö- ja omaisuusriskeihin riskien ennaltaehkäisyn lisäksi vakuutusrahastolla ja vakuutuksilla. Vakuutusrahastosta maksettiin vuoden 2019 aikana Helsingin työterveyskeskuksen Helsinginkadulla sijaitsevan toimipisteen vuonna 2016 tapahtuneesta vesivauriosta aiheutuneita kuluja 770 000 euroa sekä Lauttasaaren liikuntapuiston suojellun huolto- ja pukuhuonerakennuksen vuonna 2017 tapahtuneesta tulipalosta aiheutuneita kuluja 150 000 euroa.

Riskien hallinta:

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 30.1.2019 (§ 29). Kuntalain säännökset velvoittavat kaupunginvaltuuston päättämään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Perusteiden tarkoituksena on ohjata kaupunginhallitusta sen huolehtiessa kuntalain velvoittamana sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Perusteet ohjaavat myös konsernijohdon vastuulla olevan konsernivalvonnan järjestämistä.

Kaupunginkanslia sekä kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koordinaatioryhmä ohjaavat ja tukevat toimialoja, liikelaitoksia ja tytäryhteisöjä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisessä. Ne antavat tarvittaessa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista koskevia täydentäviä ohjeita. Lisäksi ne avustavat kaupunkikonsernin johtoa kokoamalla ja arvioimalla kaupunkikonsernin merkittävimpiä riskejä sekä niiden hallintakeinoja.

Vuoden 2018 loppupuolella käynnistettiin kaupunkikonsernin merkittävien riskien ja riskien hallintakeinojen arviointi. Kaupungin johtoryhmä käsitteli arvioinnin tulokset toukokuussa 2019 ja hyväksyi hallintatoimenpiteiden toteutussuunnitelman. Merkittävien riskien arvioinnissa tunnistettiin 15 riskikategoriaa, jotka liittyvät henkilöstöön, maakuntauudistukseen ja soteen, talouskehitykseen, edunvalvontaan, syrjäytymiseen ja segregaatioon, yhteiskunnalliseen radikalisaatioon, digitaaliseen turvallisuuteen ja tietoturvaan, ilmastonmuutokseen ja siihen varautumiseen, rakentamiseen ja asumiseen, toimitiloihin ja rakennettuun ympäristöön, kaupungin kilpailukykyyn, eettisyyteen ja vaatimustenmukaisuuteen, liikennejärjestelmään, kansainväliseen turvallisuusympäristöön sekä johtamiseen ja ennakointiin. Merkittävien riskien hallintatoimenpiteiden toteutuksen raportointi käynnistyi syksyn 2019 aikana kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koordinaatioryhmälle.

Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koordinaatioryhmän ohjauksessa valmisteltiin vuoden 2019 aikana sisäinen valvonta ja riskienhallinta Helsingin kaupunkikonsernissa -ohje (Khs 13.1.2020 § 12) sekä uudistettiin Helsingin kaupungin eettiset periaatteet (Khs 28.10.2019 § 722). Lisäksi vuoden aikana käynnistyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selvitys- ja kehitystyö.

Kaupunginkanslia, liikelaitokset ja toimialat arvioivat ja raportoivat talousarvioiden ennusteiden yhteydessä merkittävimmät taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä tilinpäätöksen yhteydessä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteoissa. Arvio merkittävimmistä riskeistä pohjautuu sekä selontekojen että vuoden 2018 lopussa käynnistettyyn kaupunkikonsernin merkittävien riskien arviointiin, joka on syntynyt kaupunginkanslian, toimialojen, liikelaitosten ja suurimpien tytäryhtiöiden tunnistamista riskeistä.