1.1.3 Taloudellinen kehitys Helsingin seudulla

Talouskehitys ja elinkeinotoiminta

Suomen talouden tuotannon kasvu näyttää hidastuneen. Ennakkotietojen mukaan koko maan tuotanto kasvoi vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä noin 2,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Kasvu vuoden 2019 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä oli selvästi hitaampaa. Vuonna 2018 BKT kasvoi vuonna 2018 ennakkotietojen mukaan 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2017 kasvua kertyi selvästi enemmän, 3,1 prosenttia. Hitaampi talouskasvu on heijastunut myös työmarkkinoille. Työllisten määrä kasvoi vuonna 2019 vain noin prosentin vuoden takaisesta, ja työllisyysaste nousi vajaalla prosenttiyksiköllä 72,5 prosenttiin.

Helsingin seudun tuotannon kasvu jatkui vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä. Tuotanto oli heinä-syyskuussa ennakkoarvion mukaan yli 5 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden alkupuoliskolla ja edellisvuoden lopulla tuotanto kasvoi kullakin neljänneksellä noin 3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Helsingin seudun liiketoiminnan kehitys oli vahvaa vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä lähes kaikilla aloilla. Jalostusaloista liikevaihto kasvoi vahvasti sekä teollisuudessa että rakentamisessa. Kehitys oli positiivista myös useilla Helsingin seudun palvelualoilla: liikevaihto kasvoi vahvasti informaatio- ja viestintäalalla sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.

Työllisyys ja työttömyys

Vuonna 2019 Helsingissä oli 445 000 työpaikkaa. Koko Helsingin seudun työpaikkamäärä oli 812 300. Helsingin osuus koko maan lähes 2,6 miljoonasta työpaikasta oli 17 prosenttia ja Helsingin seudun osuus 32 prosenttia. Helsingin työpaikkamäärä kasvoi 2,4 prosenttia vuodesta 2018 ja Helsingin seudulla työpaikkoja oli 1,5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. (TK, Työvoimatutkimus).

Vuonna 2019 Helsingissä oli 338 400 työllistä. Työllisyysaste oli 74,7 prosenttia, mikä oli 0,7 prosenttiyksikköä edellisvuotta korkeammalla tasolla. Työllisten määrä kasvoi Helsingissä vuonna 2019 ennakkotiedon mukaan puoli prosenttia edellisvuodesta. Helsingin seudulla työllisten määrä kasvoi lähes kahdella prosentilla.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömien määrä aleni Helsingissä vuonna 2019 keskimäärin viisi prosenttia edellisestä vuodesta. Loppuvuotta kohden työttömien määrän lasku hiipui. Vuoden 2019 lopussa Helsingin työttömyysaste oli 9,2 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin (TEM).

Työttömyys aleni voimakkaimmin nuorilla. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni keskimäärin 10 prosenttia vuoden takaisesta. 25–29-vuotiaiden työttömien määrä väheni 12 prosentilla. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä kääntyi loivaan kasvuun vuoden 2019 elokuussa. Keskimäärin yli 50-vuotiaiden työttömien määrä pieneni vuonna 2019 kahdella prosentilla.

Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet) osuus kaikista työttömistä oli kolmasosa. Vuoden 2019 lopussa pitkäaikaistyöttömien määrä oli prosentin pienempi kuin vuotta aiemmin. Keskimäärin pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2019 aikana seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Väestönkehitys

Vuoden lopussa 2019 Helsingin väkiluvun arvioidaan olevan noin 653 400 asukasta. Siten väkiluku kasvoi vuoden 2019 aikana 5 350 asukkaalla eli 600 enemmän kuin vuonna 2018. Suhteellinen kasvu oli 0,8 prosenttia. Lopullinen tieto väestönkasvusta tarkentuu maaliskuun lopussa.

Syntyneiden määrä, noin 6 370, pysyi nyt samalla tasolla kuin edellisvuonna. Kuolleita oli hieman vähemmän, 5 125 ja luonnollisen väestönkasvun ennakoidaan olevan 1 250 asukasta. Huippuvuonna 2015 syntyi 7 000 lasta, mutta kuolleiden määrä on vaihdellut vain vähän tällä vuosikymmenellä.

Helsingin saama muuttovoitto oli edellisvuoden tapaan pienempi kuin vuosina 2010–2017. Vaikka seudun ulkopuolelta Suomesta tuleva muutto oli edelleen vuosikymmenen huippulukemissa, kotimainen nettomuutto yhteensä pieneni ja oli noin 1 750 henkeä. Tämä johtui siitä, että muuttotappio muulle Helsingin seudulle kasvoi 3 600 henkeen. Helsingistä muutettiin aikaisempaa enemmän erityisesti Espooseen ja Vantaalle.

Ulkomailta saatu muuttovoitto oli edelleen vuosien 2010–2015 huippuvuosia pienempi, etenkin siksi että Virosta ei enää aikaisempien vuosien tapaan muuteta Helsinkiin. Muuttovoitto oli kuitenkin ennakkotiedon mukaan hieman edellisvuotta korkeampi, noin 2 000–2 300 henkeä, mutta nämä tiedot tarkentuvat myöhemmin.

Varhaiskasvatusikäisiä, 1–6-vuotiaita oli ennakkotiedon mukaan 39 000, ja heidän määränsä väheni 500 lapsella. 0-vuotiaiden määrä, 6 300, pysyi viime vuoden tasolla. 7–15-vuotiaiden määrä kasvoi 1 500:lla ja peruskouluikäisiä on nyt noin 53 700. Toisen asteen ikäluokkaan kuuluvia, 16–18-vuotiaita oli 16 300 ja määrä kasvoi yli 200 hengellä. 65 vuotta täyttäneitä on nyt 112 700 ja kasvua oli 2 400 henkeä. Yli 75-vuotiaita asukkaita tuli viime vuoden aikana yli 1 600 lisää. Työikäisten eli 19–64-vuotiaiden määrä kasvoi 3 000 asukkaalla.

Eteläinen suurpiiri kasvoi eniten, lähes 1 500 asukkaalla ja Läntinen 1 400 asukkaalla. Varhaiskasvatusikäisten määrä kasvoi hieman vain Läntisessä (40) ja Kaakkoisessa (25) suurpiirissä, kun taas Koillisessa ja Itäisessä suurpiirissä lasten määrä väheni yli 200:lla.

Peruskouluikäisten kasvu oli suurinta Eteläisessä (360) ja Keskisessä suurpiirissä (250). Yli 75-vuotiaiden määrä kasvoi eniten Eteläisessä (500) ja Läntisessä suurpiirissä, joissa kasvu 300 asukasta.

Vieraskielisen väestön määrä on nyt 105 300 eli 16 prosenttia väestöstä, kasvua oli 3 500. Suomenkielisten kasvu noin 1 700 ja ruotsinkielisten 150. Ruotsinkielisiä on 36 700, vajaa 6 prosenttia helsinkiläisistä.

Suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjänkieliset 18 800, somalinkieliset 11 300 ja vironkieliset, 10 700 henkilöä. Somalin ja arabiankielisten määrä kasvoi yli 500:lla sekä englannin ja venäjänkielisten määrä noin 400:llä. Vironkielisten määrä väheni lähes 300:lla.

Ulkomaan kansalaisia oli noin 63 000 eli 10 prosenttia väestöstä. Suurimmat ryhmät olivat Viron, Venäjän, Irakin ja Somalian kansalaiset. Eniten kasvoi filippiiniläisten, intialaisten, irakilaisten ja kiinalaisten määrä, 150–200 hengellä.

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2019

Rakentamisen korkeasuhdanne jatkui vuonna 2019. Vuodenvaihteessa rakenteilla oli hieman yli 1,2 miljoonaa kerrosneliömetriä, joista noin 750 000 oli keskeneräisiä asuinrakennuksia ja noin 480 000 kerrosneliömetriä muita rakennuksia. Vuodenvaihteen tilanne kokonaiskerrosalan suhteen oli vuotta aikaisempaa tilannetta vastaava, mutta painottuu enemmän asuntorakentamiseen. Vuoden aikana valmistui ja aloitettiin lähes sama määrä asuntoja, joten rakenteilla olevien asuntojen määrä pysyi edelleen noin 10 000 asunnossa.

Helsingin asuntotuotantotavoite nousi vuoden 2019 alusta 7 000 asunnoksi. Myös asuntotuotannon määrä on noussut hyvin lähelle tavoitteen mukaista tasoa. Vuoden aikana Helsingissä valmistui 6 736 asuntoa ja yhteensä 6 928 asunnon rakentaminen alkoi. Rakennuslupia myönnettiin kaikkiaan 7 909 asunnon rakentamiseksi.

Valmistuneista asunnoista 21 prosenttia (1 409 asuntoa) oli valtion tukemia korkotukiasuntoja. Sääntelemätöntä asuntotuotantoa oli 54,7 prosenttia valmistuneista ja välimuodon asuntoja 24,4 prosenttia. Välimuodon tuotanto koostui pääosin asumisoikeusasunnoista (625) sekä hitas- ja hintakontrolloiduista asunnoista (950). Sääntelemättömistä asunnoista vuokra-asunnoiksi valmistui 1 021 ja omistusasunnoiksi 2 661.

Valtaosa valmistuneista asunnoista (90 prosenttia) rakentui kerrostaloihin. Rivitaloasuntoja valmistuneista asunnoista oli noin 4 prosenttia ja loput olivat omakoti- ja paritaloasuntoja tai sijaitsivat muissa rakennuksissa. Uudisrakennuksiin valmistuneista kerrostaloasunnoista yhden tai kahden huoneen asuntoja oli 63,1 prosenttia ja kaikkien uudisrakennuskerrostalojen huoneistoalan keskiarvo oli 53,9 neliötä.

Kaupungin oman tuotannon osuus valmistuneista oli 19,5 prosenttia (1 314 asuntoa). Näistä asunnoista 732 oli valtion tukemia ARA-vuokra-asuntoja Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle, 378 asumisoikeusasuntoja Helsingin Asumisoikeus Oy:lle ja 204 Hitas- tai hintakontrolloitua asuntoa. Kaupungin omana tuotantona asuntoja alkoi 1 505.

Toimitilarakentamisena (muu kuin asuntorakentaminen) vuonna 2019 valmistuneiden rakennusten kerrosala oli 263 776 kerrosneliömetriä. Valmistuvaa kerrosalaa oli yli kolmannes edellisvuotta vähemmän, mutta selkeästi 2010-luvun keskiarvoa enemmän. Loppuvuodesta valmistunut Pasilan aseman kokonaisuus (asemarakennus, kauppakeskus, hotelli sekä toimistorakennukset) olivat valmistuneista noin neljännes. Kerrosalaltaan merkittävä toimitilarakennus on myös Kalasatamaan valmistunut Keskon pääkonttorirakennus.

Toimitilarakentamista aloitettiin 212 295 kerrosneliömetriä, mikä on vajaa 60 prosenttia edellisvuoden vastaavasta määrästä. Aloituksien määrä on myös alle 2010-luvun keskiarvon. Myös myönnettyjen rakennuslupien määrä (236 122 kerrosneliömetriä) oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Rakentaminen jatkui siis ennätyksellisellä tasolla painotuksen ollessa enemmän asuntorakentamisessa. Myös suurten liikennehankkeiden edistäminen jatkui. Raide-Jokeriradan rakentaminen on aloitettu ja Kruunusillat -raitiotien hankinta eteni allianssin kehitysvaiheeseen. Vahvinta rakentaminen on juuri nyt Jätkäsaaren ja Kalasataman alueilla, joissa molemmissa on hieman alle 2 000 asuntoa rakenteilla. Myös Pasilan projektialueen asuntotuotanto on lähtenyt hyvään vauhtiin (891 asuntoa rakenteilla). Suurien projektialueiden osuus rakenteilla olevista asunnoista on noin 58 prosenttia. Toimitiloista projektialueille on rakentumassa noin 48 prosenttia. Vuonna 2019 myönnettyjen rakennuslupien korkean tason johdosta voidaan arvioida, että ainakin asuntotuotanto pysyy korkealla tasolla myös kuluvana vuonna.