1.1.7 Ympäristötekijät

Helsingin kaupunki on ympäristön kannalta alueensa merkittävimpien toimijoiden joukossa. Helsingissä käytetyn energian ja muun kulutuksen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat noin seitsemän prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo vastaa noin 800 000 asukkaan jätevesien puhdistuksesta.

Kaupungin oman toiminnan ympäristöasioiden hallintaa ohjaavat kaupunkistrategia, ympäristöpolitiikka sekä ympäristönsuojelun osa-alueiden ohjelmat. Lisäksi toimialoilla ja liikelaitoksilla on käytössään omia ympäristöjärjestelmiä ja -ohjelmia. Ekotukitoiminnan avulla ympäristöasiat tuodaan lähelle työntekijöiden arkea.

Kaupungin emo-organisaation ympäristökulut ovat nousseet tasaisesti viime vuosina ja olivat vuonna 2019 noin 92 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä ympäristökuluja aiheuttivat ilmastonsuojelu (28 miljoonaa euroa), alueiden puhtaanapito ja jätehuolto (20 miljoonaa euroa) sekä ilmasto- ja ympäristöystävällisen liikkumisen edistäminen (18 miljoonaa euroa).

Kaupungin ympäristöinvestointien määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2019 investointeja tehtiin noin 135 miljoonalla eurolla. Suurimmat investoinnit liittyivät ilmasto- ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen (103 miljoonaa euroa) sekä pilaantuneiden maiden kunnostuksiin (25 miljoonaa euroa). Ympäristötuotot vuonna 2019 olivat noin 8,3 miljoonaa euroa. Merkittävimmät tuotot tulivat ajoneuvojen siirtomaksuista katujen puhdistukseen liittyen (1,8 miljoonaa euroa) ja kaupunkipyöristä (1,6 miljoonaa euroa).

Tulevaisuudessa ympäristökustannuksia tulevat lisäämään entisestään ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, energiatehokkuuden velvoitteet, paikallisen ilmanlaadun parantaminen sekä meluntorjunta. Ympäristökulut ovat viime vuosina olleet noin 2–3 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista.

Kaupunki laatii erillisen ympäristöraportin, joka tuodaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle myöhemmin keväällä. Ympäristöraportissa raportoidaan myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman, sopeutumislinjausten sekä ympäristöpolitiikan toteutumisesta.

Energia ja ilmastopolitiikka

Helsingin ilmastotyötä ohjataan valtuustotasolla kaupunkistrategian, ympäristöpolitiikan ja Hiilineutraali Helen 2035 -ohjelman kautta. Kaupunki on mukana TEM:n energiatehokkuussopimuksessa (KETS), EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen (Covenant of Mayors for Climate & Energy) ja kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkostossa. Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 on linjattu, että Helsinki on hiilineutraali vuonna 2035 ja vähentää päästöjä 60 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2030 ja 80 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen pyritään toteuttamalla Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa, jonka toteutumista seurataan.

Ilmansuojelu

EU:n asettama typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy edelleen pakokaasupäästöjen takia Helsingin keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Kaupungin ilmansuojelusuunnitelma 2017–2024 sisältää lainsäädännön vaatimusten mukaisesti toimenpiteitä liikenteen päästöjen vähentämiseksi niin, että raja-arvon alle päästään mahdollisimman pian. Typpidioksidin pitoisuudet ovat viime vuosina olleet laskusuunnassa ja raja-arvon ylitysalue on pienentynyt.

Liikenteen pakokaasupäästöjen lisäksi Helsingin ilmanlaatua heikentävät myös katupöly ja pientulisijojen päästöt. Ilmansuojelusuunnitelmaan on sisällytetty myös niiden vähentämiseen tähtääviä toimia. Katupölyn eli hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ole ylittyneet Helsingissä viime vuosina, mutta ylitysriski on edelleen olemassa etenkin vilkasliikenteisissä katukuiluissa.

Meluntorjunta

Tieliikenne on merkittävin ympäristömelun lähde Helsingissä. Kaupunkilaisista 37 prosenttia asuu alueilla, joilla tie- ja katuliikenteen aiheuttama melutaso ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisen päiväajan ohjearvotason 55 desibeliä. Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018–2022 sisältää tavoitteet meluhaittojen vähentämiseksi sekä toimenpiteet, joiden avulla melutilannetta pyritään parantamaan.

Melutasojen alentamiseksi ja melulle altistumisen vähentämiseksi tarvitaan laaja keinovalikoima. Meluhaittojen ennaltaehkäisemisessä tärkeintä on huomioida liikennemelu maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Lisäksi tarvitaan melutasojen alentamiseen liittyviä toimia, kuten nopeusrajoitusten alentamista, melua vaimentavia katupäällysteitä ja nastarenkaiden käytön vähentämistä. Meluesteitä tarvitaan meluisimmissa kohteissa, joissa ei muilla toimilla voida saavuttaa riittävää vaikuttavuutta. Määrärahojen vähäisyyden vuoksi kaikkia toimenpiteitä ei kuitenkaan ole saatu toteutettua tavoiteaikataulussa. Erityisen haastavaa on ollut meluesteiden rakentamiseen ja valtion hallinnoimien maanteiden meluntorjuntaan osoitettujen määrärahojen puuttuminen.

Maaperän ja kaatopaikkojen kunnostaminen

Helsingissä otetaan käyttöön alueita, joiden maaperää joudutaan esirakentamaan ennen uutta käyttöä. Osa esirakentamisesta on pilaantuneen maan kunnostamista. Helsingin entiset kaatopaikat kunnostetaan ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti.

Kaupunki varautuu tulevina vuosina Iso-Huopalahden kaatopaikan kunnostamiseen. Kaatopaikkojen jälkihoitoon on lisäksi tehty varaukset. Pilaantuneiksi arvioitujen alueiden kunnostusten määrärahatarpeet arvioidaan vuosittain kymmenelle seuraavalle vuodelle. Arvio tarkentuu siten aina vuosittain. Merkittävimmät puhdistamiskohteet vuonna 2019 olivat Kalasataman entisen satama-alueen, Työpajanpihan korttelin sekä Vuosaaren lukion tontin puhdistaminen. Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen on käynnissä.