Mieli kuormittui poikkeusaikana

Toinen peräkkäinen poikkeusvuosi näkyi Työterveys Helsingissä kaupungin henkilöstön heikompana palautumisena ja etenkin nuorten ikäluokkien uupumisena.

– On ihan selvää, että meillä oli jo toinen poikkeusvuosi, luonnehtii kulunutta vuotta Ritva Teerimäki, Työterveys Helsingin yksikön johtaja.

Kevät oli tiukkaa koronarajoitusten aikaa, ja maaliskuussa odotettiin hoitokapasiteetin ylikuormittumista.

– Yhteydenpito työsuojelun ja yleisemminkin HR:n kanssa oli tiivistä. Henkilöstön suojaamisen ohjeita piti päivittää koronan tahdissa.

Loppukeväästä tilanne alkoi helpottaa, ja vielä elokuussa tunnelma oli toiveikas rokotusten edetessä. Koronan ulospääsy näytti olevan ovella, ja työterveys alkoi ajaa koronan hoitoketjua alas. Samalla haluttiin päästä purkamaan epidemian aikana syntynyttä hoitovelkaa.

Syksyn kuluessa kävi selväksi, ettei korona ole mihinkään katoamassa. Työterveydessä jouduttiin priorisoimaan yhä tarkemmin, mitkä tehtävät on ensisijaista hoitaa.

– Voimme kuitenkin iloita siitä, että vaikka vuosi oli poikkeuksellinen ja palveluiden kysyntä kasvoi, niin asiakastyytyväisyys pysyi hyvällä tasollaan.

Mielenpahoinvointia etenkin nuorilla

Jo ennen koronaa nousussa olivat paitsi kaupungilla myös yleisemmin Suomessa mielenterveyspoissaolot. Ne korostuvat etenkin nuoremmissa ikäluokissa.

Työterveys aloitti 2020 yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa tutkimuksen, jossa pyritään selvittämään, mistä nuorten mielenpahoinvoinnissa on kyse, mikä syö heidän voimavarojaan.

– Oletuksena on, että sairauspoissaoloissa on kyse paljon muustakin kuin sairasta­vuudesta. Liittyykö niihin esimerkiksi ammatti-identiteettikysymyksiä vai onko koulutus muuttunut siten, ettei se valmista käytännön töihin kuten aiemmin? Teerimäki pohtii.

Tulokset selvityksestä valmistuvat vuoden 2023 aikana.

Esihenkilöiden kuormitus on kasvanut edelleen. Työterveys on kehittänyt heidän tukemisekseen uuden toimintamallin, jossa esihenkilöihin ollaan aktiivisesti yhteydessä ja kysytään, tarvitsevatko he apua.
– Olemme saaneet mallistamme hyvää palautetta.

Henkilöstöstä erityisen kovilla olivat jälleen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, sillä työmäärä jatkoi kasvuaan.

Etätöihin siirtyneistä osa koki käytännön hyväksi, osa kuormittui pitkiksi venyvistä Teams-kokousten työpäivistä.

– Olemme työterveydessä nähneet palautumismahdollisuuksien kaventumisen. Etätyöpäivät ovat intensiivisiä istumisia aamusta iltaan, ja esimerkiksi harrastus­mahdollisuudet ovat vähentyneet tai jääneet pois. Voimavarat ovat vähentyneet.

Epävarma aika kosketti myös niitä, joiden työ on rajoitusten takia vähentynyt tai jopa väliaikaisesti loppunut kokonaan. Siirrot muihin tehtäviin sujuivat osalle helpommin, kun osa koki paineita uudenlaisesta työarjesta.

Vuoden päättyessä uudesta virus­muunnoksesta, omikronista, tiedettiin varsin vähän.

Vuonna 2021 sairaus-, työtapaturma- ja kuntoutus­­poissaolojen osuus laski 4,9 prosentista 4,8 prosenttiin. Työtapaturmien ja kuntoutus­­­­poissaolojen osuus nousi hieman, mutta sairauspoissa­olojen osuus laski edelliseen vuoteen verrattuna.

Yhä enemmän digitaalisesti

Teerimäki on iloinen siitä, että digitaalisten palvelujen kehittäminen eteni kaikesta huolimatta suunnitelmien mukaan. Kehittämissuunnitelma on kunnianhimoinen, ja sen mukaan kaikki työterveyden ydinprosessit digitalisoidaan.

Työterveys hyödyntää digitaalisuutta jo nyt muun muassa sairaaksi kirjoittamisen ohjeistuksissa. Myös työhöntulotarkastus on muuttumassa sähköiseksi, samoin monien lakisääteisten ammatillisten lupien prosessi.

Työterveyden digitalisointia viedään eteenpäin osin kaupungin HR-järjestelmän uusimisen rinnalla.
Vuoden päättyessä Työterveys Helsingin tulevaisuus oli vielä avoin, sillä työterveys­liikelaitoksen kilpailutus on kirjattu talousarvioehdotukseen. Kaupunginvaltuuston on määrä käsitellä ulkoistamista keväällä 2022.