Konkreettisia keinoja työhyvinvoinnin tukemiseen

Olemme kehittäneet omia yhteisiä malleja työhyvinvointia ja työkyvyn johtamista tukemaan. Toimialat ovat jalostaneet niitä edelleen ja saaneet hyviä kokemuksia.

Kaupungin työhyvinvointiohjelma tavoittelee järjestelmällistä ja ennakoivaa työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työkyvyn johtamista sekä mielen hyvinvointia tukevien toimintatapojen ja kulttuurin kehittämistä.

Sen lisäksi että vahvistamme koko henkilöstön hyvinvointia, tuemme myös esihenkilöitä, jotta heillä olisi hyvät edellytykset onnistua omien tiimiensä arjen johtamisessa.

Rakennamme nelivuotisen ohjelmakauden aikana koko kaupungin yhteistä työhyvin­vointia vahvistavaa toimintaa. Lisäksi toimialat ja liikelaitokset kehittävät aktiivisesti omia arjen toimintatapojaan.

Klinikka työkyvyn tukemiseen

Miten työhyvinvointiin olisi mahdollista vaikuttaa työkyvyn tuen klinikoilla? Tätä on kokeiltu Kympissä eli kaupunkiympäristön toimialalla, jossa esihenkilöitä on syksystä alkaen säännöllisesti kutsuttu kuulemaan ja keskustelemaan erilaisista työhyvinvoinnin teemoista.

HR-asiantuntija Marjukka Kolehmainen kertoo, että esihenkilöperehdytyksiä on toki ollut vuosikausia, mutta nyt laajat teema­kokonaisuudet haluttiin pilkkoa pieniin osiin, jotta ne olisi helpompi omaksua. Samalla keskusteluihin on poimittu mukaan arjen ajankohtaisia ilmiöitä.

Työkyvyn tuen klinikoiden teemat kerrotaan etukäteen ennen tapaamisia, ja niissä käydään läpi kaupungin toimintamalleja erilaissa tilanteissa. Esihenkilöiden kanssa voidaan kerrata esimerkiksi varhaisen tuen ennakointeja ja sairauspoissaolokäytäntöjä tai onnistumis- ja varttikeskustelujen teemoja.

– Otamme esille tavallisia arjen työvälineitä ja näkökulmia. Tarkoitus on herättää ymmärtämään esimerkiksi, että joskus pienelläkin työnmuokkauksella ja työaikajärjestelyillä voi olla suuri merkitys työn kuormittavuuteen.

Palautetta ei ole varsinaisesti kerätty, mutta käsitellyt asiat ovat selvästi tulleet tarpeeseen. Tästä kertovat esimerkiksi lukuisat HR:ään tulleet yhteydenotot klinikoiden jälkeen.

– Esihenkilöt kertovat osallistuneensa yhteiseen tilaisuuteen ja huomaavat tarvitsevansa tukea yksittäisen tilanteen ratkaisemiseen.

Kolehmainen on hyvillään aina, kun mieltä painaviin tilanteisiin halutaan tarttua järjestelmällisesti ja mieluusti varhaisessa vaiheessa.

Klinikoissa on keskusteltu yhdessä muun muassa solmuun menneestä tilanteesta, jonka syitä on vaikea ymmärtää. Toisinaan esihenkilöt eivät löydä sanoja, kuinka purkaminen kannattaisi aloittaa.

– Kehotan aina rehellisyyteen ja avoi­muuteen. Aina voi sanoa, että minulla on tällainen tunne asiasta, olenko väärässä vai voisimmeko me keskustella siitä.

Hänen mielestään esihenkilöt tarvitsevat rohkaisua. Rakentavan palautteen antaminen ei aina ole helppoa, ja jokaista tilannetta varten on mietittävä, kuinka asian ottaa puheeksi.

– On oltava herkkänä. Toivon kovasti, että esihenkilöt pystyisivät antamaan työntekijöille mahdollisuuksia keksiä ratkaisuja itse.

Esihenkilöiden kuormittuminen on yleistä, missä yksi tekijä ovat henkilöstöasiat. Työkyvyn tuen klinikoiden tärkeä tehtävä on tarjota tukea ja vähentää kuormitusta.

Kolehmainen on aina vannonut vertaistuen tärkeyteen, näin myös klinikoissa. Suuri apu syntyy usein siitä, kun asioista voi puhua luottamuksellisesti muiden samantyyppisissä tilanteissa olevien kanssa.

Koko Kympin henkilöstö pääsi keväällä osallistumaan hyvinvointibreikkeihin, joiden teemoina olivat esimerkiksi uni, kehonkunto, psykologinen palautuminen ja työn rytmitys.

Työhyvinvoinnille omat tuokiot

Hyvä esimerkki itse jalostetuista työhyvinvoinnin keinoista tulee Starasta. Esihenkilöt ovat pitäneet työntekijöidensä kanssa työhyvinvointituokioita kaupunkitekniikan ylläpito -osastolla jo nelisen vuotta. Teemoina ovat olleet esimerkiksi työyhteisön ilmapiiri, eettiset periaatteet, digiloikka sekä perustehtävä ja työn mielekkyys.

Projektisuunnittelija Heli Silvennoinen kertoo saaneensa idean työhyvinvoinnin työkalujen kehittämiseen työturval­lisuuden työkaluista, kuten turvallisuuspoikkeamailmoituksesta.

Juurrutamme mieliin myönteisiä toimintatapoja ja samalla ennaltaehkäisemme ongelmia.

Hän tuunasi hyväksi havaittuihin työ­kaluihin työhyvinvoinnin teemoja.

Työhyvinvointituokiot ovat omalta osaltaan muokanneet työyhteisön yhteistä kulttuuria. Teemojen valinnassa kuunnellaan henkilöstöä. Materiaalien laadinnassa Silvennoinen on hyödyntänyt esimerkiksi kaupungin, Työterveyslaitoksen ja Työsuojelurahaston aineistoja.

Hän kokoaa kustakin teemasta A4:n mittaisen sivun, jonka esihenkilöt käyvät läpi työntekijöidensä kanssa esimerkiksi aamun työnjaossa. Aikaa tätä varten ei tarvita varttia enempää, ellei teemasta sitten synny pidempää keskustelua.

– Materiaali on tarkoitettu keskustelun tueksi, ja teemasta voidaan jutella yhdessä tai vaikka vieruskaverin kanssa.

Esimerkiksi perustehtävää käsiteltäessä keskustellaan, mitä hyötyjä sen selkeydestä ja siihen sitoutumisesta seuraa.

Työhyvinvointituokiot helpottavat hankalien asioiden käsittelyä, kun asioita ei haluta osoittaa suoraan sormella vaan hakea käsittelyyn neutraali tapa.

– Juurrutamme mieliin myönteisiä toimintatapoja ja samalla ennaltaehkäisemme ongelmia.

Tuokioiden punaisena lankana oli jaksaminen muutoksessa, minkä lisäksi esihenkilö on voinut nostaa teemaksi muunkin ajankohtaisen aiheen.

Kun työhyvinvointituokio on pidetty, esihenkilö merkitsee sen raportointitaulukkoon. Työsuojeluryhmä seuraa tuokioiden käymisten määrää ja on huomannut, että tuokioita oli pidetty syksyn aikana varsin hyvin.

Osastolla on myös työntekijöille suunnattu Ylläri-uutiskirje, jossa työhyvinvoinnin teemat niin ikään ovat esillä.