Jaksaminen ja työhyvinvointi: Työmme on mielekästä, työyhteisöt toimivia
Lähiesihenkilötyö on hyvää, ja esihenkilöt ovat onnistuneet työssään. Toisaalta suosittelemme kaupunkia työnantajana aiempaa varauksellisemmin. Tulokset selviävät Kunta10-tutkimuksesta.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi 11 kunnassa. Tutkimuksen avulla seurataan muun muassa henkilöstön sitoutumista, muutosmyönteisyyttä, sosiaalista pääomaa, vaikutusmahdollisuuksia ja johtamista.
Kyselyyn vastasi meillä 65 prosenttia kyselyn kohderyhmästä, vastaajina oli yhteensä 20 714 kaupungin työntekijää.
Vastausaktiivisuutemme laski, samoin kävi muissakin tutkimuksen kunnissa.
Aiempaan Kunta10-kyselyyn vuonna 2020 vastasi Helsingissä ennätykselliset 75 prosenttia työntekijöistä.
Työterveyslaitos on yhdenmukaistanut työelämätutkimustensa raportointia. Raportoinnin muutokset tulee huomioida, kun tuloksia verrataan aiempiin tuloksiin.
Lähiesihenkilöt ovat onnistuneet
Henkilöstömme kokee lähiesihenkilöiden työn yhä paremmaksi, ja valmentava johtaminen on kehittynyt parempaan suuntaan. Yhä useampi vastaaja kokee saavansa lähiesihenkilöltä tukea työhönsä (72 %) ja kannustusta yhteistyön tekemiseen (74 %). Lähiesihenkilön toiminta koetaan myös oikeudenmukaiseksi (78 %).
Valmentava johtaja on aidosti kiinnostunut työntekijöistä sekä edistää työntekijöiden jatkuvaa kehittymistä ja heidän mahdollisuuksiensa toteutumista. Valmentava johtaminen voimaannuttaa ja vastuuttaa työntekijää.
Onnistumiskeskustelut yleistyvät: 78 prosenttia henkilöstöstä on käynyt onnistumiskeskustelun. Luvussa on 5 prosenttiyksikön nousu aiempaan vuoteen verrattuna.
Onnistumiskeskusteluja ei kuitenkaan koeta aivan yhtä hyödyllisiksi kuin aiemmassa selvityksessä. Vain puolet (50 %) keskustelun käyneistä koki, että keskustelusta oli hyötyä.
Kunta10-tutkimuksessa on havaittu, että onnistumiskeskustelut voivat auttaa parantamaan työntekijän kokemusta johtamisen oikeudenmukaisuudesta. Johtamisen oikeudenmukaisuus on puolestaan tärkeää paitsi työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin, myös työn tulosten kannalta.
– Lähijohtamisen ja työyhteisön tuen tilanne on hyvä, ja erityisesti lähiesihenkilöt ovat sitoutuneesti tehneet erinomaista ja ihmisläheistä johtamistyötä, jolla on valtavan suuri merkitys, kommentoi pormestari Juhana Vartiainen.
– Johtamisen kehittämiseksi tehty pitkäjänteinen työ näkyy kyselyn tuloksissa. Erityisesti vaikeina aikoina esihenkilöiden taidot korostuvat. Haluankin kiittää jokaista esihenkilöämme tärkeästä työstänne, Vartiainen sanoo.
Työyhteisö on voimavara
Työn mielekkyyden kokemus on pysynyt edelleen korkealla tasolla. Vastaajista 69 % kokee työnsä mielekkääksi.
Mielekäs työ on riittävän haastavaa, vaikuttavaa ja palkitsevaa. Mielekkäässä työssä työntekijä kokee myös hallinnan tunnetta työhönsä. Työterveyslaitoksen mukaan mielekäs työ toteuttaa ihmisen psykologisia perustarpeita ja synnyttää sitä kautta työn imua.
Työyhteisö näyttäytyi kyselyn perusteella pysyvänä voimavarana. Vastaajista 70 prosenttia kokee, että työyhteisön sosiaalinen pääoma on hyvällä tasolla.
Kunta10-tutkimuksessa sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteisöllisyyttä, keskinäistä luottamusta ja me-henkeä työpaikoilla. Työyhteisön sosiaalinen pääoma on monella tavalla yhteydessä parempaan terveyteen.
Kunta10-kunnissa työyhteisön sosiaalinen pääoma on lisääntynyt 2000-luvun alusta lähtien.
Työnantajan suosittelu ystävälle vähäisempää
Helsinkiä suosittelisi työnantajana ystävälleen 64 % vastaajista. Työnantajan suosittelu heikkeni 18 prosenttiyksikköä vuoden takaisen Fiilari-kyselyn huipputuloksesta.
Suosittelun laskua on erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla sekä sosiaali- ja terveystoimessa.
Kunta10:n tuloksista työnantajan suosittelu on strategiamittari.
– Kokemuksia Sarastia-järjestelmän käyttöönoton haasteista ei kysytty Kunta10:ssä suoraan, mutta on todennäköistä, että palkanmaksun ongelmat näkyvät nyt henkilöstökokemuksessa, Vartiainen huomauttaa.
– Ongelmat palkanmaksussa ovat kestäneet kohtuuttoman kauan, ja teemme joka päivä töitä tilanteen korjaamiseksi. Lisäksi heikentynyt tilanne henkilöstön saatavuuden osalta vaikuttaa niin johtamiseen kuin työssä viihtymiseen. Haasteisiin etsitään ratkaisuja yhteistyössä henkilöstön kanssa, mutta myös kansallisen tason uudistuksia tarvitaan tai olisi tarvittu jo.
Työnantajan vaihtamista harkitsee 53 prosenttia kyselyn vastaajista, mikä on 11 prosenttiyksikköä aiempaa enemmän. Sama ilmiö näkyy koko kuntakentässä, jossa vaihtamishalukkaiden osuus on noussut 7 prosenttiyksikköä (aiemmin 50 %).
Eniten vaihtoajatuksia on palomiehillä, lääkäreillä sekä peruskoulun alaluokkien ja varhaiskasvatuksen opettajilla.
Muutokset työssä myönteisiksi kokevien osuus laski 4 prosenttiyksikköä (34 %) kahden vuoden takaisesta.
Henkilöstömme oli tyytyväisintä muutoksiin kaupunkiympäristön toimialalla (52 %) ja kaupunginkansliassa (48 %). Lähiesihenkilöistä 40 prosenttia ja keskijohdosta sekä ylimmästä johdosta 50 prosenttia koki työn muutokset myönteisiksi.
Syrjintään puuttuminen helpommaksi
Uusi kysymyksenasettelu parantaa entisestään mahdollisuuksia puuttua syrjintään. Kunta10-tutkimuksen syrjintää koskevaa kysymystä muutettiin siten, että tänä vuonna vastaajille ei ensin avattu syrjinnän määritelmää. Syrjinnän muodot aukesivat listana valittavaksi suoraan.
Kyselyn tulosten perusteella työpaikkakiusaamista kokeneiden määrä on jatkanut laskua. Syrjintää on kuitenkin kokenut 18 prosenttia vastaajista, joista 33 prosenttia koki syrjinnän tulevan työnantajalta.
Epäasiallinen työkäyttäytyminen ja häirintä vaikuttavat kanssatyöntekijöiden ja koko työyhteisön työmotivaatioon ja työssä viihtymiseen sekä työn sujumiseen yhteisössä.
– Helsingin kaupunki ei hyväksy syrjintää missään muodossa eikä kenenkään taholta. Syrjintäkokemukset otetaan hyvin vakavasti ja toimenpiteitä niiden poistamiseksi on tehostettava entisestään, kommentoi Sanna-Mari Myllynen, kaupunginkanslian johtaminen, onnistuminen ja työhyvinvointi -yksikön päällikkö.
– Uusi sisäinen ilmoituskanava on yksi tärkeä toimenpide, jonka avulla syrjintäkokemuksista ilmoittaminen on aiempaa helpompaa. Odotamme, että se tuo lisää näkyvyyttä tähän asiaan.
Tulosten käsittely alkaa
Käsittelemme Kunta10-tutkimuksen tulokset organisaation kaikilla tasoilla. Esihenkilö on vastuussa tulosten käsittelystä työyhteisössä. Tulosten käsittelyssä voi hyödyntää esimerkiksi henkilöstökyselyiden Helvi-työkalua.
– Työyhteisökyselyn tärkein kohta on yhteisen suunnitelman tekeminen työyhteisön kanssa. Tämä jää liian usein ja liian pienelle huomiolle työpaikoilla. Toivon, että kaikki esihenkilöt varaavat asian käsittelylle riittävästi aikaa työyhteisöissä, Myllynen toteaa.