Työhyvinvointi: Työhyvinvointia johdetaan tiedon avulla
Työhyvinvointijohtaminen on esihenkilöiden työtä, mutta jokaisella on vastuu omasta työhyvinvoinnistaan ja oman työnsä johtamisesta. Uudessa hankkeessamme keskeistä on tiedolla johtaminen.
Kehitimme ja kehitämme edelleen työhyvinvointijohtamista syksyllä alkaneessa hankkeessa, jonka tavoitteena on tuoda yhtenäisyyttä koko organisaation työhyvinvointijohtamiseen sekä vahvistaa HR:n, työsuojelun ja työterveyden yhteistyötä johdon ja esihenkilöiden tukena.
Tiedolla johtaminen on hankkeessa keskeisessä osassa. Syksyn työpajoissa kehittämisryhmä käsitteli työhyvinvointijohtamisen tavoitteita ja mittareita. Kysyimme kehittämisryhmän jäseniltä muun muassa, mitä he ajattelevat työhyvinvointijohtamisen merkityksestä ja miten työhyvinvointijohtamista tulisi kehittää.
Hanke jatkuu keväällä 2021. Silloin aiheina ovat roolit ja vastuut, työyhteisöt sekä esihenkilöiden työhyvinvoinnin työkalupakki.
Jokaisella vastuu työhyvinvoinnista
– Hyvinvoiva henkilöstö on elintärkeä asiakas- ja asukaslähtöisten, laadukkaiden palvelujen tuottamisessa kuntalaisille. Työhyvinvointi pitää nähdä tärkeänä osana arjen työtä, Riitta Pimiä painottaa. Hän toimii palvelupäällikkönä Työterveys Helsingissä ja oli mukana hankkeen työpajoissa.
– Kilpailemme monella toimialalla työvoimasta yksityisten palveluntuottajien kanssa. Suuri kilpailuvaltti on hyvä johtaminen ja esihenkilötyö, ja henkilöstön hyvinvointiin panostava työyhteisö. Palkalla voimme harvoin kilpailla yksityisen puolen kanssa, mutta työn merkityksellisyys, osaamisen ylläpitäminen ja koulutukseen panostaminen, hyvinvointi työssä ja työpaikalla voisivat olla kuntapuolen kilpailutekijä.
Pimiä muistuttaa, että työhyvinvointi on jokaisen työntekijän omalla vastuulla.
– Työhyvinvointijohtaminen on iso osa esihenkilöiden työstä, mutta yhtä tärkeää on, että jokainen ottaa vastuun omasta työhyvinvoinnistaan ja oman työnsä johtamisesta.
Työhyvinvointi ja sen johtaminen ovat monesta eri asiasta muodostuva kokonaisuus, joiden eri osa-alueet tulisi olla kaikkien tiedossa. Jokaisen kannattaa pohtia, mitkä ovat oman työn tavoitteet.
Tärkeitä kysymyksiä ovat myös, miten minut on työhön perehdytetty, osaanko riittävästi, onko minulla riittävät resurssit ja riittävästi aikaa tehdä työni hyvin, onko työilmapiiri avoin ja vuorovaikutteinen sekä saanko tukea silloin, kun sitä tarvitsen. Entä miten voin? Miten toimin, jos työkykyni alkaa heikentyä? Mitä teen, jos herää huoli työkaverista?
Uusia työkaluja johtamiseen
Ilkka Konolan mielestä työhyvinvointijohtaminen ei saa olla vain mittareita ja määrien tai lukujen seuraamista. Konola toimii työsuojeluvaltuutettuna perhe- ja sosiaalipalveluissa.
– Työhyvinvointijohtaminen on ihmisten, työntekijöiden, kohtaamista ja tukemista. Tälle on liian vähän aikaa.
Hänen mielestään ohjelmien, ohjeiden ja mittareiden pitäisi tukea hyvinvointia työssä. Myös lähiesihenkilöiden osaamiseen ja tukeen pitäisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän.
Työhyvinvointijohtamisen kehittämishanketta hän pitää erittäin tärkeänä ja odottaa siltä paljon. Hän toivoo, että se synnyttää työhyvinvointijohtamiseen uusia työkaluja, joita lähiesihenkilöt ja linjajohto voivat hyödyntää.