Koronavuosi: Epidemia mullisti tavat toimia
Koronavuosi oli jättimäinen mullistus. Epidemia näkyi konkreettisesti Työterveys Helsingissä, jossa henkilöstön sairauksien ennaltaehkäisy ja työkyvyn tukeminen jäivät sivurooliin.
Työterveys Helsingin yksikön johtaja Ritva Teerimäki kuvailee vuotta tsunamiksi, jonka takia lukuisat asiat johtamisjärjestelmästä alkaen piti uusia.
– Epidemia käynnisti meillä toisen elämän. Yhteydenottojen määrä eri kanavissa lähes tuplaantui, ja kaikki yhteydenottokanavat chatistä asti täyttyivät nopeasti.
Aluksi pitikin saada kanavat kuntoon. Chat-palveluun tuli oma linjansa, jossa arvioitiin näytteenoton tarvetta. Testausten volyymi oli saatava nopeasti suuremmaksi ja näytteenotot myös työpaikoille. Mukaan tarvittiin lisäksi ostopalvelua. Pahimmassa vaiheessa 11–12 prosenttia testissä käyneistä sai positiivisen tuloksen.
Koronaan sairastuneille tuli saada pääsy lääkäriin, joten tarvittiin myös oma koronapoliklinikka omalla sisäänkäynnillä. Työterveyden 20 hengen koronatiimi toimi Soten epidemiologisen toiminnan tukena, ja työterveyden palvelut alkoivat toimia seitsemänä päivänä viikossa.
Perustehtävä, ennaltaehkäisy ja työkyvyn tukeminen, jäivät vähäisempään rooliin.
Kesäksi tilanne rauhoittui, mutta syksyllä vauhti kiihtyi uudelleen. Silloin tuli hoidettavaksi myös joukko keväällä koronan sairastaneita, joilla pitkäaikaisoireilu jatkui. Teerimäki kertoo, että osalla kaupungin työntekijöistä oireet ovat todella vakavia ja voivat vaikuttaa myös tulevaan työkykyyn.
Hän kehuu kaupunkiorganisaation nopeaa asioihin tarttumista ja tiedolla johtamisen laatua. Yksikköjen koordinaatioryhmät olivat nopeasti tilanteen tasalla, ja uudet kriisiajan johtamisrakenteet syntyivät ripeästi.
– Heti alusta asti tärkeintä oli turvata, että ihmiset pystyivät käymään turvallisesti töissä ja että kaupungin palvelut toimivat. Työt eivät olisi hoituneet, jos kaikki olisivat sairastaneet tai olleet karanteenissa.
Alussa tilannetta pahensi vähäinen tieto viruksesta. Ohjeistuksia jouduttiin muuttamaan moneen kertaan, kun tietoa tuli lisää. Loppuvuodesta uusi ponnistus oli rokotusten aloittaminen, ja osa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan henkilöstöstä ehti saada rokotteen ennen vuoden vaihtumista.
– Esihenkilötuen tärkeys korostui kriisiaikana. Moni oli hädissään ensimmäisten tartuntojen tultua ilmi: miten pitää toimia, ketkä saavat jatkaa töissä ja miten asiasta tiedotetaan eteenpäin? Esihenkilöiden kuormitus oli valtava.
Teerimäen mielestä yhteistyö Soten epidemiologien kanssa oli todella toimiva.
Itseohjautuvuus lisääntyi
Koko Suomi teki digiloikan, kuten myös kaupunki ja Työterveys Helsinki. Etävastaanotoista tuli tuttuja, vaikka osa vastaanotoista oli ja on edelleen kasvokkaisia. Teerimäki ennustaa, että epidemian aikaansaama digibuusti jättää jälkensä toimintakulttuuriin pysyvämmin. Tämä on myös välttämätöntä, sillä koronan jäljiltä sosiaali- ja terveydenhuoltoon jää valtavasti hoitovelkaa, jota työprosessien digitalisoinnilla voidaan kuroa kiinni.
Poikkeusaika osoitti myös, kuinka paljon ihmisistä löytyy itseohjautuvuutta. Kun esihenkilöt kuormittuivat, muut ottivat vastuuta ja esimerkiksi vinkkasivat, mitkä tärkeät asiat ovat nyt unohtua.
– Oli kiva havainto huomata, että jonkun silmät aina näkevät. Ei ryhdytä ylenkatsomaan, jos johto ei ehdi huomata kaikkea.
Teerimäki korostaa jaksamisesta huolehtimista, sillä poikkeuksellinen tilanne jatkuu vielä. Mielenterveyspalvelujen kysyntä on noussut raketin lailla. Muutos oli nähtävissä jo ennen korona-aikaa. Työterveys onkin vahvistanut matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen tarjontaa.
– Kaikkien on pidettävä huolta jaksamisestaan ja mietittävä, mitkä ovat omat voimavarat. Monien harrastusten jatkaminen ei ole mahdollista vielä vähään aikaan. Miten muuten arkeen olisi mahdollista saada iloa ja vaihtelua?
Epidemian aikana Soten henkilöstön lisäksi myös kasvatuksen ja koulutuksen toimialan henkilöstö joutui tiukkoihin tilanteisiin. Johto on joutunut olemaan valmiudessa jatkuvasti, kun tilanteet ovat eläneet.
Poikkeusajasta huolimatta sairauspoissaolot lähtivät nousuun vain paikka paikoin. Kun etätyö alkoi laajasti, sairauspoissaolojen väheneminen oli valtakunnallinen trendi.
Edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissaolojen määrä kuitenkin nousi loppuvuonna 4,8 prosenttiin.
– Paras palkkio poikkeusajasta on, jos itse kukin selviää tästä terveenä.
Käsihygienia, turvavälit ja testit tärkeitä myös työn turvallisuudessa
Koronaepidemiassa korostuivat työn ja työympäristön turvallisuus ja terveellisyys. Seurasimme tiiviisti eri viranomaisten ohjeita henkilöstön suojaamiseksi koronalta.
Työnteon turvallisuudessa olennaiset asiat olivat pitkälti samoja, joita tuli noudattaa myös vapaa-ajalla: hyvä käsihygienia, turvavälien ylläpitäminen sekä oireisena kotiin jääminen ja koronatestissä käyminen. Lisäksi ne työntekijät, joiden työtehtävien kannalta se oli mahdollista, siirtyivät keväällä etätyöhön.
Suojaimien käytön tarpeen määritteli työtehtävässä oleva koronavirustartunnan riski.
Kun tietoa koronan leviämistavoista tuli enemmän sekä epidemia kiihtyi, asensimme asiakaspalvelupisteisiin suojapleksejä, rajasimme asiakas- ja työntekijämääriä yhteisissä tiloissa sekä suosittelimme laajemmin maskien käyttöä.
Keväällä työpaikat päivittivät työn vaarojen arvioinnit koronaepidemian näkökulmasta. Näin varmistimme, että työtä pystyttiin tekemään turvallisissa olosuhteissa, koronatartuntariskit minimoiden.