Ympäristötietoisuus ja –vastuullisuus

Helsinki haluaa olla ympäristökasvatuksen edelläkävijä ja mahdollistaa palvelutarjonnan, joka tukee helsinkiläisten kestävää elämäntapaa tekemällä ympäristövalinnoista helppoja.

Kestävä tulevaisuus huomioidaan opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kestävän tulevaisuuden pedagogiikkaa on vahvistettu KETTU ja KIERRE-malleilla sekä Hiilineutraali Helsinki -opintojaksolla. KETTU - Kestävä tulevaisuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa –malli yhdistää ilmasto- ja ympäristökasvatuksen, tulevaisuudenlukutaidon ja uutta luovan oppimisen. KIERRE – Kiertotaloudesta kestävää tulevaisuutta -malli on oppiainerajat ylittävä kokonaisuus, jossa tutkitaan kiertotaloutta ilmiölähtöisesti. Mallissa yhdistyy luonnonvaratietoisuus, ilmastoymmärrys ja uutta luova oppiminen. Yhdessä lukioiden kanssa on kehitetty oppiainerajat ylittävä Hiilineutraali Helsinki -opintojakso, joka tulee pakolliseksi opintojaksoksi kaikille ensimmäisen vuoden lukiolaisille elokuusta 2021 lähtien.

Nuoret kokevat ympäristöasiat tärkeiksi

Nuorisopalveluiden Ekokompassi-ympäristöjärjestelmätyö on mahdollistanut yhä useammille nuorille ympäristötoimintaa. Koronasta huolimatta vuoden aikana onnistuttiin järjestämään eri puolilla kaupunkia lukuisa määrä luontoretkiä, leirejä, tapahtumia, kerho- ja, luontokoulupäiviä, eläinkahviloita ja hävikki- ja kasviskokkausta.

Kaikissa nuorisotyöyksiköissä toteutetussa Ruutibudjetti-tiedonkeruussa nuorilta kysyttiin heidän ympäristöhuolistaan ja halustaan toimia ympäristön puolesta. Liki 2 500 nuoresta 64 prosenttia koki ympäristöasiat omassa elämässään erittäin tai hyvin tärkeiksi, jonkin verran tärkeiksi asiat koki 27,5 prosenttia ja vain 8,5 prosenttia vähän tai ei lainkaan tärkeiksi. Nuoria huolestutti omalla asuinalueellaan eniten roskaaminen, lähimetsien ja viheralueiden katoaminen ja ilmastonmuutos. Vastauksissa nousi esiin halu toimia roskattoman ympäristön ja luonnon puolesta, kasvisruokailu, ilmastovaikuttaminen ja kuluttamiseen liittyvät asiat. Vastausten pohjalta alueiden nuorisotyöyksiköt kehittävät toimintaansa yhdessä nuorten kanssa.

Vuonna 2020 ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikössä kehitettiin uudenlaista ympäristökasvatustoimintaa ottamalla käyttöön muun muassa Löytöretkeilijät-toimintakonsepti ja perustamalla nuorten ympäristövaikuttamisen ryhmän Harkiten henkariin, joka on toteutettu yhteistyössä WWF:n kanssa. Kesällä Vartiosaaren talleille kehitettiin monen nuorisotyöyksikön voimin Nuorten Saarigalleria, joka on uusi nuorten ympäristö- ja kulttuurisen toiminnan keskus. Siellä järjestettiin leirejä, avoimia työpajapäiviä ja loppukesästä upea nuorten töiden näyttely. Nuorten Ekokahvila toimi koko kesän osana Saarigalleriaa. Herttoniemen nuorisotyöyksikön nuoret osallistuivat performanssi-tilataideteoksellaan Agenda-Art 2030 -tapahtumaan Töölönlahdella. Nuoret valitsivat teokseensa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteista eriarvoisuuden vähentämisen ja ilmastoteot.

Ympäristökasvatuksen tueksi tuotettiin paljon etäoppitunteja ja –materiaaleja

Koronan suljettua koulut maaliskuussa 2020 Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY alkoi tuottaa ympäristökasvatuksen työkaluja etäopetukseen pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kanssa. Huhtikuussa valmistui kuusi neuvonnallista digipeliä esikoululaisten ja peruskouluikäisten käyttöön. Pelien aiheina ovat elintärkeä vesi sekä kestävä kulutus ja kiertotalous. Pelit ovat maksutta opettajien käytössä ja ne löytyvät Seppo-pelikaupasta. Peleistä on tarjolla myös etäoppituntiversiot. Vuoden aikana digipeleillä oli yhteensä noin 3 500 pelaajaa.

Lisäksi HSY ja Kierrätyskeskus muokkasivat ulko-oppitunteja koronaturvallisemmiksi sekä muunsivat muutamia oppitunteja etäoppitunneiksi. Syksyn aikana 5 –6-vuotiaille pystyttiin pitämään sekä ulkotunteja että digipelitunteja ja oppilaitoksille ulkotunteja, etäoppitunteja ja digipelitunteja.

Korkeasaari oli vuonna 2020 Koronapandemian takia kiinni 3,5 kuukautta. Kevään kiinnioloaikana Korkeasaaressa tuotettiin paljon ympäristökasvatuksen digimateriaalia, joka ilahdutti etenkin etäkoululaisia. Korkeasaaren verkkosivuille koottiin erilaisia tehtäviä, videoita ja pelejä esimerkiksi uhanalaisista eläimistä, eläinlapsista sekä eläinten puuhista eri vuodenaikoina. Tehtäväsivuilla oli vuoden aikana yli 8 600 käyttäjää ja pelejä pelattiin yli 7 000 kertaa. Keväällä julkaistiin myös hauska ja opettavainen Etäkevätretki Korkeasaareen -peli, jota pelasi 221 luokkaa.

Kesällä ja syksyllä koronarajoitusten lievennyttyä Korkeasaaressa kävi retkeilemässä yli 4 500 koululaista ja noin 3 500 päiväkoti-ikäistä lasta, luontokoulu Arkissa järjestettiin 39 luontokoulupäivää ja kesäkuussa neljä ympäristö- ja eläinaiheista lasten kesäleiriä.

Omatoimista luontoon tutustumista tuettiin

Harakan luontokeskus avattiin yleisölle poikkeuksellisesti vasta kesäkuun alussa koronarajoitusten takia. Ohjattua toimintaa ei kevätkaudella järjestetty lukuun ottamatta kahta ympäristöntutkimuspäivää helmikuussa. Syyskaudella pystyttiin järjestämään 21 luontokoulupäivää. Päivähoidon saariseikkailupäiviä toteutui vain 13, sillä päiväkodeilla oli kielto käyttää julkisia kulkuvälineitä. Yhteensä luontokouluun ja saariseikkailun osallistui 961 lasta ja nuorta opettajineen. Tilausretkiä järjestettiin 16 ja niille osallistui 167 vierailijaa.

Helsinki-päivänä Harakan upeista maisemista ja lokkien kiivaasta elämästä saattoi nauttia live-videon välityksellä. Heinäkuussa Harakan toimintaa ja Itämeren vedenalaista elämää esiteltiin keskustakirjasto Oodin aulassa.

Kaupunkilaisille suunnatut luontoretket käynnistyivät koronan takia vasta kesäkuun alussa. Retkiä järjestettiin yhteensä 16 ja niille osallistui 439 henkilöä. Kaikille retkille oli ennakkoilmoittautuminen.
Omatoimista luontoon tutustumista helpotettiin tuottamalla Oodi Helsingin luonnolle –videosarja. Sarja vie retkelle seitsemään helsinkiläiseen luontokohteeseen ja se on nähtävillä Helsinki-kanavalla. Lisäksi kaupunkilaisia rohkaistiin luonnonhavainnointiin ja kansalaistieteen tekemiseen iNaturalist –sovelluksen kautta toteutetussa Stadin kimalaiskisassa. Kuvallisia kisahavaintoja kertyi 269.

Keskustakirjasto Oodiin, osallisuustila Bryggaan, toteutettiin kesäkuusta marraskuuhun asti esillä ollut Oodi Helsingin luonnolle –näyttely. Rikkaaseen helsinkiläisluontoon ja luontotiedon pariin innostavassa näyttelyssä vieraili 21 900 henkilöä.

Asukkaat osallistuivat omasta ympäristöstään huolehtimiseen

Puistokummitoimintaan, jossa vapaaehtoiset lähinnä keräävät roskia omasta lähiympäristöstään, ilmoittautui vuonna 2020 ennätysmäärä uusia puistokummeja. Koronan myötä viheralueilla liikkuminen ja alueiden roskaantuminen lisääntyivät, mikä herätti monissa ihmisissä halun ottaa osaa ympäristön puhtaanapitoon. Vuoden 2020 aikana uusia puistokummeja saatiin noin 400 henkilöä lisää ja vuoden lopulla puistokummitoiminnassa oli rekisteröityneitä puistokummeja noin 1 500.

Ympäristötalkoot kuten siivoustalkoot ja vieraslajitalkoot puolestaan kärsivät koronan vaikutuksesta. Asukkaiden omia siivoustalkoita järjestettiin vain neljännes siitä, mitä normaaleina vuosina. Siivoustalkoita järjestettiin 39 ja osallistujia oli arviolta 3 580. Suurin vaikutus näkyi koulujen jätettyä perinteiset kevätsiivoustalkoot pitämättä. Muutkin ympäristön siivoustalkoot, joissa kaupunki on yhtenä pääjärjestäjänä, jätettiin järjestämättä koronatilanteen vuoksi.

Kaupunki järjesti vieraskasvilajitalkoita kesäkuusta alkaen kahdeksan kertaa kohteina Pornaistenniemi, Lammasaari, Uutela ja Kallahdenniemi. Torjuttavat lajit olivat jättipalsami ja kurtturuusu. Avoimissa talkoissa osallistujamäärät olivat aiempia vuosia vähäisemmät, mutta silti talkoissa saatiin paljon aikaiseksi. Yhdet talkoot järjestettiin yhteistyössä Stadin ammattiopiston kans-sa osana oppilaitoksen vieraslajikoulutusta. Asukkaiden omia vieraskasvilajitalkoita järjestettiin puolestaan hiukan enemmän kuin aiempina vuosina, mikä osoittaa, että tietoisuus vieraslajeista ja niiden haitoista on lisääntynyt asukkaiden keskuudessa.

Ilmastoinfo viesti ja koulutti aktiivisesti

Ilmastoinfo ehti alkuvuonna 2020 järjestämään Helsingissä neljä taloyhtiöiden energiatapahtumaa, joiden aiheina olivat maalämpö sekä öljylämmityksestä uusiutuviin energianlähteisiin vaihtaminen. Myös taloyhtiöklubitapaamisia järjestettiin livenä esimerkiksi osana energiaeksperttikurssia. Koronan myötä siirryttiin webinaareihin, jotka osoittautuivat menestyksiksi.

Alkuvuodesta Ilmastoinfo viesti lisäksi aktiivisesti liian proteiininsyönnin vaikutuksista terveyteen, jätevedenpuhdistukseen ja Itämeren rehevöitymiseen, aiheesta myös uutisoitiin laajasti. Proteiinikampanja jatkuu myös vuonna 2021. Ilmastoinfon teemoja tuotiin esiin myös uuden Ilmastoterapia-podcastsarjassa sekä Instagramissa TheFeelGoodChallengessa. Suuriin tapahtumiin liittyvät hanavesikampanjat peruuntuivat koronan vuoksi.

Ekoekspertti-toiminta osallistaa asukkaat mukaan ympäristötyöhön

Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) toteutti vuonna 2020 Sitran ja ARA:n rahoittaman Ekoekspertit-projektin, jossa kehitettiin uudenlainen digitaalinen sovellus asukkaiden osallistamiseksi mukaan ympäristötyöhön. Ekoekspertiksi voi lähteä kuka tahansa älypuhelimen tai tabletin omistava ja oman kotitalon ympäristöasioista kiinnostunut asukas. Ekoekspertti-sovelluksessa Hekan asukkaat ja taloyhteisöt kilpailevat keskenään suorittamalla ympäristöystävälliseen asumiseen liittyviä haasteita ja keräämällä niistä pisteitä. Haasteiden ohella sovelluksessa jaetaan myös ajankohtaista tietoa ympäristöasioista kuten jätehuollon kustannuksista ja niiden vähentämisestä.