Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuosina 2012-2020

Kaupunginvaltuusto hyväksyi ympäristöpolitiikan 26.9.2012. Ympäristöpolitiikka täydentää ympäristönsuojelun osalta voimassa olevaa kaupunkistrategiaa. Ympäristöpolitiikassa on asetettu kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteet keskipitkälle (2020) ja pitkälle (2050) aikavälille. Keskipitkän aikavälin tavoitevuosi on saavutettu ja tämä luku toimii erillisenä raportin osiona, jossa arvioidaan kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista vuosina 2012–2020. Ympäristöpolitiikka löytyy kokonaisuudessaan kaupungin verkkosivuilta. Ympäristöpolitiikka päivitetään vuoden 2021 aikana.

Ilmastonsuojelu

Ilmastonmuutoksen hillinnän osalta asiat ovat edenneet nopeasti sekä tavoitteiden että käytännön toimenpiteiden osalta. Ilmastoasiat on myös sisällytetty entistä painokkaammin osaksi kaupunkistrategiaa 2017–2021. Merkittävimpiä ovat olleet hiilineutraalisuustavoitteen kiristäminen vuodesta 2050 vuoteen 2035 ja tavoitteen toteutusta tukeva Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma.

Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 33 prosenttia vuodesta 1990. Uusiutuvan energian osuus vuonna 2020 oli 24,5 prosenttia. Kaupungin toteuttaman kansainvälisen Helsinki Energy Challenge –haastekilpailun tavoitteena oli löytää uusia innovaatioita, teknologioita ja ratkaisuja, joiden avulla Helsingin lämmityksessä käytettävä kivihiili voidaan korvata ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Helsinki on sitoutunut jakamaan kilpailun tulokset avoimesti muiden kaupunkien kanssa.

Energiatehokkuuteen on panostettu paljon. Kaupunki on muun muassa asettanut omille uudis- ja korjausrakentamiskohteilleen hyvin korkeat energiatehokkuustavoitteet. Uusien toimitilojen osalta rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavan E-luvun on oltava 20 prosenttia alhaisempi kuin kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan. Vastaavasti E-luvun tulisi tilojen peruskunnostuksen jälkeen olla enintään 80 prosenttia kansallisen lainsäädännön vaatimuksista. Kaupungin rakennuttamat uudet asuinrakennukset tulevat kuulumaan energialuokkaan A. Kaupungin omassa rakennuskannassa investoidaan voimakkaasti paikallisesti tuotettuun uusiutuvaan energiaan, kuten geotermiseen ja aurinkoenergiaan. Lisäksi tontinluovutusehdoissa edellytetään A-energialuokkaa ja Energiarenessanssi-toiminta on käynnistetty yksityisen rakennuskannan energiaremonttien tukemiseksi.

Ilmastonmuutoksen sopeutumisen integrointi kaupungin toimintaan on edennyt hitaasti. Kaupunki on laatinut Ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset, mutta linjauksien toimeenpanossa ollaan vielä alkuvaiheessa. Hulevesiohjelma on saatu integroitua kaupungin toimintaan hyvin ja kaupunki on selvittänyt Helsingin sää- ja ilmastoriskit. 

Ilmanlaatu

Helsingin ilmanlaatu on parantunut viime vuosina. Hengitettävien hiukkasten (PM₁₀ eli katupöly) raja-arvotason ylityspäiviä ei ole ollut vuoden 2006 jälkeen yli sallittua määrää (35 kpl). Ympäristöpolitiikan pitkän aikavälin tavoitteena on, että hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylityspäivät puolittuisivat alle 18 kappaleeseen vuodessa. Valtaosalla mittausasemia tämä on toteutunutkin. Ilman epäpuhtauksista typpidioksidin (NO₂) vuosiraja-arvot ovat ylittyneet viimeksi vuosina 2016 ja 2018. NO₂ raja-arvo on kuitenkin edelleen vaarassa ylittyä yhteensä noin 4,2 kilometrin katuosuuksilla kantakaupungin alueella. Tärkein typpidioksidin määrää vähentävä tekijä on autokannan ja bussikaluston uusiutuminen, jota kaupunki voi edistää muun muassa liikenteen sähköistämisellä ja vähänpäästöisten autojen kannustimilla.

Meluntorjunta

Liikenteen aiheuttamalle 55 dB ohjearvotason ylittävälle melulle altistuvien asukkaiden määrä Helsingissä ei ole vähentynyt vuodesta 2012, vaikka monia eri meluntorjuntatoimia on toteutettu. Esimerkiksi nopeusrajoituksia on alennettu monin paikoin ja vuoden 2012 jälkeen on rakennettu yhdeksän meluestettä suojaamaan asuinalueita, joilla voimakkaalle melulle altistujia oli paljon. Uusien asuinalueiden suunnittelussa meluntorjunta otetaan huomioon muun muassa äänieristyksissä, rakennusten massoittelussa ja herkkien kohteiden sijoittamisessa melukatveeseen.

Itämeri ja pienvedet

Helsingin edustan meriympäristö ei ole hyvässä tilassa. Eri muuttujien ja vesimuodostumien osalta on kuitenkin tiedossa, kuinka kaukana hyvästä tilasta ollaan. Myöskin rannikkovesimuodostumien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä on haastavaa meriekosysteemin luontaisen hitaan palautumisen vuoksi. Nykyisillä ja uusilla merenhoito- ja vesienhoitotoimenpiteillä edetään kuitenkin kohti parempaa rannikkomerien tilaa. Itämeri-toimenpideohjelman 2019-2023 kautta tähdätään kaupungin ja laajan kumppaniverkoston toiminnan kehittämiseen ja samalla kaupungin oman kuormituksen vähentämiseen.

Helsingin öljyntorjuntavalmius merellä, rannikolla ja pienvesistöissä on hyvällä tasolla, kuten myös pienvesien poikkeustilanteiden hallinta.

Keskeisten virkistyssaarten vesihuollon toteutus on käynnissä. Vallisaareen yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja kaavan toteuttaminen on alkanut. Vasikkasaari on tarkoitus liittää kunnallistekniikkaan Kruunuvuorenrannan kautta noin vuonna 2025.

Helsingin sekavesiviemäreiden muuttaminen erillisviemäreiksi etenee hitaasti. Muutostyöt kuuluvat Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n vastuulle. Sateisuus vaikuttaa paljon sekavesiviemäreiden ylivuotoihin.

Kalojen nousuesteitä on saatu poistettua, mutta työtä on vielä jäljellä. Kaikkialta esteitä ei ole tarkoituskaan poistaa, koska halutaan suojella alueen muita tunnistettuja luontoarvoja kalojen saalistukselta (esim. Haltialassa). Lähtökohtaisesti kaupungilla on kuitenkin tavoitteena eliöstölle esteetön virtavesi. Parhaillaan käynnissä on Vanhankaupunginkosken itähaaran kunnostaminen.

Luonnon ja maaperän suojelu

Helsingin luonto on lähtökohdiltaan monimuotoista: metsiä, niittyjä, kosteikkoja, rantoja, saaria, puroja ja puistoja. Seurantakaudella viherverkoston kehittäminen on edennyt hyvin, mutta sen ekologisesta toimivuudesta ei ole tarkkaa tietoa.

Helsingissä on valtakunnallisesti uhanalaisia putkilokasvilajeja 20 kappaletta, valtakunnallisesti silmälläpidettäviä lajeja 31 kappaletta ja alueellisesti uhanalaisia lajeja 40 kappaletta. Vuoden 2013 jälkeen Helsingissä on havaittu viisi uutta nisäkäslajia (liito-orava, etelänlepakko, kääpiölepakko, susi ja ahma).

Viheralueille rakentamisen kompensointia ei seurantakaudella ole toteutettu.

Kaikkia kaupungin alueella olevia vanhoja kaatopaikkoja ei ole kunnostettu, vaan hankkeiden toteutus on siirtynyt osin myöhemmäksi rahoituksen takia. Kaupungin pilaantuneita alueita on kunnostettu runsaasti ja työ jatkuu edelleen rakentamisen edetessä.

Kaupunki on aloittanut kierrätyskasvualustatuotteiden teon, joka turvaa nykyisen maaperän siemenpankit ja mikrobiston.

Hankinnat, jätteet ja materiaalitehokkuus

Suuri osa toimialoista ja liikelaitoksista saavutti hankintojen ympäristökriteerien käytössä 50 prosentin tavoitteen. Vuoden 2020 tavoite ei kuitenkaan toteutunut, sillä ympäristökriteerejä oli käytössä keskimäärin 56 prosentissa toimialojen ja liikelaitosten hankinnoista kappalemääräisesti tarkasteltuna. Toimialojen ja liikelaitosten välillä on merkittäviä eroja ympäristökriteereiden käytössä. Palvelukeskus Helsingin, Staran ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hankinnoista yli 80 prosenttia sisälsi ympäristökriteerejä vuonna 2020.

Kestävien hankintojen seuranta on ollut haastavaa eikä seurantatieto ole tällä hetkellä kaikilta osin luotettavaa, vaikka sopimusseurantajärjestelmään linkittyvää seurantaa on kehitetty. Prosentuaalisen tavoitteen asettamisen jälkeen on lisäksi havaittu, että ympäristökriteerien käyttö jokaisessa hankinnassa ei ole tarkoituksenmukaista. Ympäristökriteereiden käytössä ja kehittämisessä onkin keskitytty vaikutuksiltaan merkittävimpiin hankintoihin.

Kestävien hankintojen kehitystyö on ollut aktiivista ja hankintakriteereitä on kehitetty voimakkaasti. Kuitenkin kehitystyön integroimisessa hankintojen perustoimintoihin on edelleen haasteita. Kestävien hankintojen koulutuksia on järjestetty vuosittain, mutta systemaattista koulutusohjelmaa ei vielä ole pystytty luomaan.

Kaupunkiorganisaation koko ja jätesopimusten hallinnointi tuottavat haasteita jätemäärien seurannalle. Osa kaupungin toiminnoista sijaitsee ulkopuolisilta vuokratuissa tiloissa ja jätekustannukset sisältyvät vuokraan, jolloin jätemääriä ei saada selville.

Kaupunkiorganisaation tuottaman sekajätteen määrä ei ole merkittävästi laskenut seurantakaudella. Vuosina 2020-2021 muovinkeräystä on lisätty kaupungin omistamista kiinteistöissä. Kiinteistöissä tehtiin myös laajat jätekartoitukset vuosina 2019-2020 ekotukihenkilöiden toimesta.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n alueella syntyvän yhdyskuntajätteen määrä on laskenut 9,22 prosenttia asukasta kohden laskettuna.

Maamassojen keskitetty koordinaatio on massakoordinaattorin toimen perustamisen jälkeen vuodesta 2014 säästänyt 55 miljoonaa euroa, 8,2 miljoonaa litraa polttoainetta ja 20 200 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus

Vuonna 2017 tutkittiin helsinkiläisten ja vantaalaisten ympäristöasenteita. Vastaajien myönteisyys asenteiden tasolla oli vahvaa. Noin 80 prosenttia vastaajista painotti enemmän ympäristöä kuin talouskasvua, jos nämä joutuvat vastakkain ja lähes yhtä moni katsoi, että ympäristönsuojelu ja talouskasvu ovat mahdollisia myös samanaikaisesti. Osuus oli kasvanut edellisestä kyselystä ja erityisesti nuoret uskoivat ympäristönsuojelun ja talouskasvun yhtäaikaisuuteen. Vastaajilta tiedusteltiin myös omakohtaista maksuvalmiutta ympäristönsuojeluun. Selvä enemmistö olisi vastausten mukaan valmis maksamaan korkeampia veroja tai maksuja, jos rahat suunnattaisiin luonnonsuojeluun, vesiensuojeluun, ilmastonmuutoksen torjuntaan tai ilmanlaadun parantamiseen.

Vuonna 2018 kaupunki teetti turvallisuustutkimuksen, jonka vastaajista 66 prosenttia on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Huolestuneiden osuus on kasvanut selkeästi vuonna 2015 tehtyyn kyselyyn verrattuna. Vastaajilla monet globaalit tai kaupungin laajuiset huolenaiheet korostuvat enemmän kuin pelkästään omaan elämään liittyvät huolet. Ilmastonmuutos oli kaikkien vastaajien yhteinen huoli riippumatta vastaajan iästä. Suurin kasvu huolestuneiden määrässä on kuitenkin tapahtunut nuorten keskuudessa.

Liikenteessä kestävät liikkumismuodot on nostettu entistä priorisoidumpaan asemaan ja esimerkiksi pyöräilyyn ja raideliikenteeseen satsattu paljon. Kaupunkipyörät saapuivat Helsinkiin vuonna 2016 ja palvelu on kansainvälisesti vertaillen ollut yksi suosituimmista kaupunkipyöräpalveluista maailmassa.

Ekotukihenkilöt edistävät ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja työpaikoillaan ja lisäävät ympäristötietoisuutta. Ekotukihenkilöitä on koulutettu kaupunkiorganisaatioon suhteellisen kattavasti, mutta vuosikyselyjen perusteella on havaittu, että ekotukihenkilöillä ei ole riittävästi aikaa työhönsä. Myös ekotukihenkilön esihenkilön sitoutuneisuus ympäristötyöhön on tärkeää, eikä sitä aina tapahdu. Vuosikyselyjen perusteella ekotukihenkilöistä 65 prosenttia kokee toiminnan vaikuttaneen työpaikkansa käytäntöihin. Vuosien 2012–2020 välillä kaupunkikonserniin on koulutettu yhteensä 745 ekotukihenkilöä, ja jatkokouluksiin on osallistunut 1 788 henkeä.

Harakan luontokeskus, Korkeasaaren luontokoulu Arkki, Meriharjun luontotalo ja Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen ympäristökoulu Polku tarjoavat luontokoulupalveluja ja tukevat kasvattajia ympäristökasvatuksen kursseilla. Helsingin seudun ympäristöpalvelut tarjoaa alueensa kouluille kouluvuoden mittaista kummikouluohjelmaa.

Ilmastoinfo on jo useita vuosia tukenut ja kouluttanut pääkaupunkiseudun asukkaita ja yrityksiä kestävämpiin arjen ratkaisuihin. Vuonna 2019 Helsinki Marketing Oy lanseerasi Valitse Vastuullisemmin –palvelun, joka auttaa valitsemaan kestävämpiä tapoja elää ja viihtyä Helsingissä. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus palvelee pääkaupunkiseudun asukkaita jo yhdeksässä kierrätysmyymälässä ja valtakunnallisesti toimivassa verkkokaupassa.

Ympäristöjohtaminen ja kumppanuudet

Ympäristövaikutuksiltaan suurimmilla kaupungin liikelaitoksilla on käytössään todennettu ympäristöjärjestelmä. Toimialoista sosiaali- ja terveys sekä kaupunkiympäristö ovat rakentamassa  toimialatasoista Ekokompassi-ympäristöjärjestelmää. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalla lähes kaikki palvelukokonaisuudet ovat joko rakentamassa tai toteuttavat jo auditoitua ympäristöjärjestelmää. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallinnossa ja osassa oppilaitoksista ja päiväkodeista on käytössään ympäristöjärjestelmä.   Tytäryhteisöistä 24 hyödyntää ympäristöjärjestelmää ympäristövaikutustensa pienentämiseksi.

Ympäristöjohtamisen liittäminen osaksi tulospalkkiojärjestelmää ei ole edennyt. Kaupungin vanhassa organisaatiossa toteuma oli jo yli 45 prosenttia virastoista ja liikelaitoksista. Nykyisen organisaation aikana tavoite on kehittynyt huonompaan suuntaan.

Ympäristöpolitiikan hyväksymisen jälkeen kaupunki on perustanut Ilmastokumppanit -verkoston. Ilmastokumppanit-verkosto on tarkoitettu yrityksille, jotka haluavat olla mukana tekemässä hiilineutraalia Helsinkiä. Ilmastokumppaneiksi liittyvät yritykset kirjoittavat Helsingin kanssa ilmastositoumuksen, jossa yritykset nimeävät omat ilmastotavoitteensa. Kaupungilla on Ilmastokumppaneita jo lähes 90.

Helsingin ja Turun kaupunkien Itämerihaasteen verkostoon on liittynyt jo 315 toimijaa, jotka ovat sitoutuneet Itämeren suojeluun kaupunkien rinnalla.

Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä kehitettiin alun perin kaupungilla pk-yritysten työkaluksi. Ekokompassin hallinnointi ja tavaramerkki siirrettiin vuonna 2018 Suomen Luonnonsuojeluliitolle. Ekokompassi on tällä hetkellä käyttäjämääriltään Suomen nopeimmin kasvava ympäristöjärjestelmä.

Kaupunkiympäristön toimiala on myöntänyt alueidensa käytöstä peritystä vuokrasta 30 prosentin alennuksen tapahtumille, joilla on käytössään Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. Helsingin tapahtumasäätiön Ekokompassi-järjestelmä auditointiin vuoden 2020 lopulla. Täten kaikissa Helsingin kaupungin merkittävissä yleisötapahtumissa kuten Helsingin Juhlaviikot, Lux Helsinki, Helsinki-päivä, Helsingin uudenvuoden juhla, Silakkamarkkinat ja Tuomaan markkinat huomioidaan ympäristöasiat.