Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuosina 2012-2020

Kaupunginvaltuusto hyväksyi ympäristöpolitiikan 26.9.2012. Ympäristöpolitiikka täydentää ympäristönsuojelun osalta voimassa olevaa kaupunkistrategiaa. Ympäristöpolitiikassa on asetettu kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteet keskipitkälle (2020) ja pitkälle (2050) aikavälille. Keskipitkän aikavälin tavoitevuosi on saavutettu ja tämä luku toimii erillisenä raportin osiona, jossa arvioidaan kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista vuosina 2012–2020. Ympäristöpolitiikka löytyy kokonaisuudessaan kaupungin verkkosivuilta. Ympäristöpolitiikka päivitetään vuoden 2021 aikana.

Ilmastonsuojelu

Ilmastonmuutoksen hillinnän osalta asiat ovat edenneet nopeasti sekä tavoitteiden että käytännön toimenpiteiden osalta. Ilmastoasiat on myös sisällytetty entistä painokkaammin osaksi kaupunkistrategiaa 2017–2021. Merkittävimpiä ovat olleet hiilineutraalisuustavoitteen kiristäminen vuodesta 2050 vuoteen 2035 ja tavoitteen toteutusta tukeva Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma.

Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 33 prosenttia vuodesta 1990. Uusiutuvan energian osuus vuonna 2020 oli 24,5 prosenttia. Kaupungin toteuttaman kansainvälisen Helsinki Energy Challenge –haastekilpailun tavoitteena oli löytää uusia innovaatioita, teknologioita ja ratkaisuja, joiden avulla Helsingin lämmityksessä käytettävä kivihiili voidaan korvata ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Helsinki on sitoutunut jakamaan kilpailun tulokset avoimesti muiden kaupunkien kanssa.

Energiatehokkuuteen on panostettu paljon. Kaupunki on muun muassa asettanut omille uudis- ja korjausrakentamiskohteilleen hyvin korkeat energiatehokkuustavoitteet. Uusien toimitilojen osalta rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavan E-luvun on oltava 20 prosenttia alhaisempi kuin kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan. Vastaavasti E-luvun tulisi tilojen peruskunnostuksen jälkeen olla enintään 80 prosenttia kansallisen lainsäädännön vaatimuksista. Kaupungin rakennuttamat uudet asuinrakennukset tulevat kuulumaan energialuokkaan A. Kaupungin omassa rakennuskannassa investoidaan voimakkaasti paikallisesti tuotettuun uusiutuvaan energiaan, kuten geotermiseen ja aurinkoenergiaan. Lisäksi tontinluovutusehdoissa edellytetään A-energialuokkaa ja Energiarenessanssi-toiminta on käynnistetty yksityisen rakennuskannan energiaremonttien tukemiseksi.

Ilmastonmuutoksen sopeutumisen integrointi kaupungin toimintaan on edennyt hitaasti. Kaupunki on laatinut Ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset, mutta linjauksien toimeenpanossa ollaan vielä alkuvaiheessa. Hulevesiohjelma on saatu integroitua kaupungin toimintaan hyvin ja kaupunki on selvittänyt Helsingin sää- ja ilmastoriskit. 

Keskipitkän aikavälin tavoitteet, ilmastonsuojelu:

• Kasvihuonekaasupäästöt (kulutusperäiset) ovat alentuneet vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä energiatehokkuuden parantamisen ja elinkaareltaan vähäpäästöiseen energiantuotantoon siirtymisen myötä (vertailuvuosi 1990). Selvitetään edellytykset päästötavoitteen nostamiseksi 30 %:iin.
• Uusiutuvan energian osuus on vähintään 20 % vuonna 2020.
• Energiatehokkuus on parantunut vähintään 20 % vuoteen 2020 (mittarina asukaskohtainen energiankulutus, vertailuvuosi 2005).
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen integroidaan kaikkien hallintokuntien toimintaan riskien minimoimiseksi. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja keinoista siihen varautumiseksi viestitään kuntalaisille ja yrityksille.

Ilmanlaatu

Helsingin ilmanlaatu on parantunut viime vuosina. Hengitettävien hiukkasten (PM10 eli katupöly) raja-arvotason ylityspäiviä ei ole ollut vuoden 2006 jälkeen yli sallittua määrää (35 kpl). Ympäristöpolitiikan pitkän aikavälin tavoitteena on, että hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylityspäivät puolittuisivat alle 18 kappaleeseen vuodessa. Valtaosalla mittausasemia tämä on toteutunutkin. Ilman epäpuhtauksista typpidioksidin (NO2) vuosiraja-arvot ovat ylittyneet viimeksi vuosina 2016 ja 2018. NO2 raja-arvo on kuitenkin edelleen vaarassa ylittyä yhteensä noin 4,2 kilometrin katuosuuksilla kantakaupungin alueella. Tärkein typpidioksidin määrää vähentävä tekijä on autokannan ja bussikaluston uusiutuminen, jota kaupunki voi edistää muun muassa liikenteen sähköistämisellä ja vähänpäästöisten autojen kannustimilla.

Keskipitkän aikavälin tavoitteet, ilmanlaatu:

• Ilmanlaadun raja-arvoja ei ole ylitetty vuoden 2015 jälkeen. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet (ml. pienhiukkasten) ovat tämän jälkeen edelleen alentuneet.
• Ilmanlaadun tavoitearvoja sekä kansallisia ohjearvoja ei ylitetä.

Meluntorjunta

Liikenteen aiheuttamalle 55 dB ohjearvotason ylittävälle melulle altistuvien asukkaiden määrä Helsingissä ei ole vähentynyt vuodesta 2012, vaikka monia eri meluntorjuntatoimia on toteutettu. Esimerkiksi nopeusrajoituksia on alennettu monin paikoin ja vuoden 2012 jälkeen on rakennettu yhdeksän meluestettä suojaamaan asuinalueita, joilla voimakkaalle melulle altistujia oli paljon. Uusien asuinalueiden suunnittelussa meluntorjunta otetaan huomioon muun muassa äänieristyksissä, rakennusten massoittelussa ja herkkien kohteiden sijoittamisessa melukatveeseen.

Keskipitkän aikavälin tavoitteet, meluntorjunta:

• Melulle altistuminen on vähentynyt siten, että vuoteen 2020 mennessä päiväajan keskiäänitason yli 55 dB melualueilla asuvien määrä on vähintään 20 % pienempi kuin vuonna 2003 (vanhat asuinalueet; ei uusia melulle altistuvia asukkaita).
• Erityisesti voimakkaalle melulle altistuminen on vähentynyt siten, että vuonna 2020 ei ole yli 70 dB päiväajan ja yli 65 dB yöajan keskiäänitasolle altistuvia asukkaita (vanhat asuinalueet).
• Herkimpien väestöryhmien toimipisteiden mm. päiväkotien, leikkipuistojen, koulujen ja vanhainkotien leikki- ja oleskelualueilla alitetaan päiväajan keskiäänitaso 60 dB (vanhat toimipisteet).

Itämeri ja pienvedet

Helsingin edustan meriympäristö ei ole hyvässä tilassa. Eri muuttujien ja vesimuodostumien osalta on kuitenkin tiedossa, kuinka kaukana hyvästä tilasta ollaan. Myöskin rannikkovesimuodostumien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä on haastavaa meriekosysteemin luontaisen hitaan palautumisen vuoksi. Nykyisillä ja uusilla merenhoito- ja vesienhoitotoimenpiteillä edetään kuitenkin kohti parempaa rannikkomerien tilaa. Itämeri-toimenpideohjelman 2019-2023 kautta tähdätään kaupungin ja laajan kumppaniverkoston toiminnan kehittämiseen ja samalla kaupungin oman kuormituksen vähentämiseen.

Helsingin öljyntorjuntavalmius merellä, rannikolla ja pienvesistöissä on hyvällä tasolla, kuten myös pienvesien poikkeustilanteiden hallinta.

Keskeisten virkistyssaarten vesihuollon toteutus on käynnissä. Vallisaareen yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja kaavan toteuttaminen on alkanut. Vasikkasaari on tarkoitus liittää kunnallistekniikkaan Kruunuvuorenrannan kautta noin vuonna 2025.

Helsingin sekavesiviemäreiden muuttaminen erillisviemäreiksi etenee hitaasti. Muutostyöt kuuluvat Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n vastuulle. Sateisuus vaikuttaa paljon sekavesiviemäreiden ylivuotoihin.

Kalojen nousuesteitä on saatu poistettua, mutta työtä on vielä jäljellä. Kaikkialta esteitä ei ole tarkoituskaan poistaa, koska halutaan suojella alueen muita tunnistettuja luontoarvoja kalojen saalistukselta (esim. Haltialassa). Lähtökohtaisesti kaupungilla on kuitenkin tavoitteena eliöstölle esteetön virtavesi. Parhaillaan käynnissä on Vanhankaupunginkosken itähaaran kunnostaminen.

Keskipitkän aikavälin tavoitteet, Itämeren suojelu:

• Helsingin edustan meriympäristö on hyvässä tilassa EU:n meristrategiadirektiivin mukaisesti vuoteen 2020 mennessä.
• Helsingin edustan rannikkovesimuodostumien hyvä tila saavutetaan vesienhoitosuunnitelman mukaisilla lisätoimenpiteillä  2027 mennessä.
• Helsingin oman öljyntorjunnan vaikuttavuus asutuille rannoille pääsevän öljyn määrään ja laajuuteen on merkittävä useimmissa luonnon olosuhteissa. Helsingin Itämeren saaristoon antama öljyntorjunta-apu on huomattavan tehokasta.

Keskipitkän aikavälin tavoitteet, Helsingin pintavesien suojelu:

• Helsingin keskeisiin virkistyssaariin on rakennettu keskitetty vesihuolto.
• Sekaviemäriverkoston ylivuotojen määrä on vähentynyt 20 % nykytasosta.
• Kalojen nousuesteet on poistettu 2020 mennessä.
• Öljyntorjunta estää vahingon leviämistä ja öljyn kerääminen veden pinnalta sekä rantojen suojelu on tehokasta. Rantojen puhdistustoimintaan on riittävästi kaupungin omia koulutettuja joukkoja.

Luonnon ja maaperän suojelu

Helsingin luonto on lähtökohdiltaan monimuotoista: metsiä, niittyjä, kosteikkoja, rantoja, saaria, puroja ja puistoja. Seurantakaudella viherverkoston kehittäminen on edennyt hyvin, mutta sen ekologisesta toimivuudesta ei ole tarkkaa tietoa.

Helsingissä on valtakunnallisesti uhanalaisia putkilokasvilajeja 20 kappaletta, valtakunnallisesti silmälläpidettäviä lajeja 31 kappaletta ja alueellisesti uhanalaisia lajeja 40 kappaletta. Vuoden 2013 jälkeen Helsingissä on havaittu viisi uutta nisäkäslajia (liito-orava, etelänlepakko, kääpiölepakko, susi ja ahma).

Viheralueille rakentamisen kompensointia ei seurantakaudella ole toteutettu.

Kaikkia kaupungin alueella olevia vanhoja kaatopaikkoja ei ole kunnostettu, vaan hankkeiden toteutus on siirtynyt osin myöhemmäksi rahoituksen takia. Kaupungin pilaantuneita alueita on kunnostettu runsaasti ja työ jatkuu edelleen rakentamisen edetessä.

Kaupunki on aloittanut kierrätyskasvualustatuotteiden teon, joka turvaa nykyisen maaperän siemenpankit ja mikrobiston.

Keskipitkän aikavälin tavoitteet, luonto:

• Turvataan kattavan viherverkoston ekologinen toimivuus osana seudullista kokonaisuutta.
• Säilytetään vakiintuneet luontotyypit ja eliölajit hoitamalla ja ennallistamalla niitä tarvittaessa.
• Säilytetään metsien ja soiden luonnolliset rakennepiirteet.
• Turvataan kulttuuriympäristöjen luonnon monimuotoisuus kunnostamalla ja hoitamalla nii-tä pitkäjänteisesti.
• Kompensoidaan viheralueiksi kaavoitetuille alueille rakentaminen kaavoituksen ja viheraluesuunnittelun yhteydessä esimerkiksi parantamalla viheralueiden toiminnallisuutta ja ekologista laatua, ennallistamalla luontokohteita tai luomalla uusia lähiviherympäristöjä.

Keskipitkän aikavälin tavoitteet, maaperä:

• Kunnostetaan kaupungin alueella olevat vanhat kaatopaikat.
• Turvataan maaperän luontaiset ominaisuudet ja toiminnot (biologiset, kemialliset ja fysikaaliset  viheralueilla.
• Merkittävien geologisten kohteiden säilyminen on turvattu.
• Turvataan kattavan viherverkoston ekologinen toimivuus osana seudullista kokonaisuutta.

Hankinnat, jätteet ja materiaalitehokkuus

Suuri osa toimialoista ja liikelaitoksista saavutti hankintojen ympäristökriteerien käytössä 50 prosentin tavoitteen. Vuoden 2020 tavoite ei kuitenkaan toteutunut, sillä ympäristökriteerejä oli käytössä keskimäärin 56 prosentissa toimialojen ja liikelaitosten hankinnoista kappalemääräisesti tarkasteltuna. Toimialojen ja liikelaitosten välillä on merkittäviä eroja ympäristökriteereiden käytössä. Palvelukeskus Helsingin, Staran ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hankinnoista yli 80 prosenttia sisälsi ympäristökriteerejä vuonna 2020.

Kestävien hankintojen seuranta on ollut haastavaa eikä seurantatieto ole tällä hetkellä kaikilta osin luotettavaa, vaikka sopimusseurantajärjestelmään linkittyvää seurantaa on kehitetty. Prosentuaalisen tavoitteen asettamisen jälkeen on lisäksi havaittu, että ympäristökriteerien käyttö jokaisessa hankinnassa ei ole tarkoituksenmukaista. Ympäristökriteereiden käytössä ja kehittämisessä onkin keskitytty vaikutuksiltaan merkittävimpiin hankintoihin.

Kestävien hankintojen kehitystyö on ollut aktiivista ja hankintakriteereitä on kehitetty voimakkaasti. Kuitenkin kehitystyön integroimisessa hankintojen perustoimintoihin on edelleen haasteita. Kestävien hankintojen koulutuksia on järjestetty vuosittain, mutta systemaattista koulutusohjelmaa ei vielä ole pystytty luomaan.

Kaupunkiorganisaation koko ja jätesopimusten hallinnointi tuottavat haasteita jätemäärien seurannalle. Osa kaupungin toiminnoista sijaitsee ulkopuolisilta vuokratuissa tiloissa ja jätekustannukset sisältyvät vuokraan, jolloin jätemääriä ei saada selville.

Kaupunkiorganisaation tuottaman sekajätteen määrä ei ole merkittävästi laskenut seurantakaudella. Vuosina 2020-2021 muovinkeräystä on lisätty kaupungin omistamista kiinteistöissä. Kiinteistöissä tehtiin myös laajat jätekartoitukset vuosina 2019-2020 ekotukihenkilöiden toimesta.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n alueella syntyvän yhdyskuntajätteen määrä on laskenut 9,22 prosenttia asukasta kohden laskettuna.

Maamassojen keskitetty koordinaatio on massakoordinaattorin toimen perustamisen jälkeen vuodesta 2014 säästänyt 55 miljoonaa euroa, 8,2 miljoonaa litraa polttoainetta ja 20 200 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Keskipitkän aikavälin tavoitteet, hankinnat:

  • 50 % kaupungin hankintaprosesseista sisältää ympäristökriteerejä vuoteen 2015 mennessä.
  • 100 % kaupungin hankintaprosesseista sisältää ympäristökriteerejä 2020 mennessä Ympäristökriteerit voivat olla joko ehdottomia vaatimuksia tai vertailuperusteita.
  • Kaikki hallintokunnat ja tytäryhteisöt koulutetaan kestävien hankintojen tekemiseen.

Keskipitkän aikavälin tavoitteet, jätteet:

• Kaupunkiorganisaation tuottaman yhdyskuntajätteen määrä vakiintuu vuoden 2013 tasolle ja jätemäärä /työntekijä on laskenut 10 % vuoteen 2020 mennessä.
• Kaupunkiorganisaation tuottaman yhdyskuntajätteen materiaalihyötykäyttöaste on noussut 10 prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä.
• Kaupungin alueella syntyvän yhdyskuntajätteen määrä vakiintuu vuoden 2013 tasolle ja jätemäärä /asukas on laskenut 10 % vuoteen 2020 mennessä.
• Rakentamiseen tarvittavien maamassojen, ylijäämämaiden ja pilaantuneiden maiden logistiikka on järjestetty taloudellisesti ja ekotehokkaasti.

Ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus

Vuonna 2017 tutkittiin helsinkiläisten ja vantaalaisten ympäristöasenteita. Vastaajien myönteisyys asenteiden tasolla oli vahvaa. Noin 80 prosenttia vastaajista painotti enemmän ympäristöä kuin talouskasvua, jos nämä joutuvat vastakkain ja lähes yhtä moni katsoi, että ympäristönsuojelu ja talouskasvu ovat mahdollisia myös samanaikaisesti. Osuus oli kasvanut edellisestä kyselystä ja erityisesti nuoret uskoivat ympäristönsuojelun ja talouskasvun yhtäaikaisuuteen. Vastaajilta tiedusteltiin myös omakohtaista maksuvalmiutta ympäristönsuojeluun. Selvä enemmistö olisi vastausten mukaan valmis maksamaan korkeampia veroja tai maksuja, jos rahat suunnattaisiin luonnonsuojeluun, vesiensuojeluun, ilmastonmuutoksen torjuntaan tai ilmanlaadun parantamiseen.

Vuonna 2018 kaupunki teetti turvallisuustutkimuksen, jonka vastaajista 66 prosenttia on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Huolestuneiden osuus on kasvanut selkeästi vuonna 2015 tehtyyn kyselyyn verrattuna. Vastaajilla monet globaalit tai kaupungin laajuiset huolenaiheet korostuvat enemmän kuin pelkästään omaan elämään liittyvät huolet. Ilmastonmuutos oli kaikkien vastaajien yhteinen huoli riippumatta vastaajan iästä. Suurin kasvu huolestuneiden määrässä on kuitenkin tapahtunut nuorten keskuudessa.

Liikenteessä kestävät liikkumismuodot on nostettu entistä priorisoidumpaan asemaan ja esimerkiksi pyöräilyyn ja raideliikenteeseen satsattu paljon. Kaupunkipyörät saapuivat Helsinkiin vuonna 2016 ja palvelu on kansainvälisesti vertaillen ollut yksi suosituimmista kaupunkipyöräpalveluista maailmassa.

Ekotukihenkilöt edistävät ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja työpaikoillaan ja lisäävät ympäristötietoisuutta. Ekotukihenkilöitä on koulutettu kaupunkiorganisaatioon suhteellisen kattavasti, mutta vuosikyselyjen perusteella on havaittu, että ekotukihenkilöillä ei ole riittävästi aikaa työhönsä. Myös ekotukihenkilön esihenkilön sitoutuneisuus ympäristötyöhön on tärkeää, eikä sitä aina tapahdu. Vuosikyselyjen perusteella ekotukihenkilöistä 65 prosenttia kokee toiminnan vaikuttaneen työpaikkansa käytäntöihin. Vuosien 2012–2020 välillä kaupunkikonserniin on koulutettu yhteensä 745 ekotukihenkilöä, ja jatkokouluksiin on osallistunut 1 788 henkeä.

Harakan luontokeskus, Korkeasaaren luontokoulu Arkki, Meriharjun luontotalo ja Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen ympäristökoulu Polku tarjoavat luontokoulupalveluja ja tukevat kasvattajia ympäristökasvatuksen kursseilla. Helsingin seudun ympäristöpalvelut tarjoaa alueensa kouluille kouluvuoden mittaista kummikouluohjelmaa.

Ilmastoinfo on jo useita vuosia tukenut ja kouluttanut pääkaupunkiseudun asukkaita ja yrityksiä kestävämpiin arjen ratkaisuihin. Vuonna 2019 Helsinki Marketing Oy lanseerasi Valitse Vastuullisemmin –palvelun, joka auttaa valitsemaan kestävämpiä tapoja elää ja viihtyä Helsingissä. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus palvelee pääkaupunkiseudun asukkaita jo yhdeksässä kierrätysmyymälässä ja valtakunnallisesti toimivassa verkkokaupassa.

Keskipitkän aikavälin tavoitteet, ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus:

• Helsinki on ympäristökasvatuksen edelläkävijä . 
• Jokaisella työyhteisöllä on koulutettu ekotukihenkilö.
• Helsinkiläisten kestävää elämäntapaa tukeva palvelutarjonta tekee ympäristövalinnoista helppoja .
• Kaupungin työntekijät ovat tietoisia ympäristövastuullisista toimintatavoista ja ottavat ne huomioon työssään.  
• Päättäjien  hyvä ympäristötietoisuus mahdollistaa ympäristövastuullisten päätösten tekemisen.

Ympäristöjohtaminen ja kumppanuudet

Ympäristövaikutuksiltaan suurimmilla kaupungin liikelaitoksilla on käytössään todennettu ympäristöjärjestelmä. Toimialoista sosiaali- ja terveys sekä kaupunkiympäristö ovat rakentamassa  toimialatasoista Ekokompassi-ympäristöjärjestelmää. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalla lähes kaikki palvelukokonaisuudet ovat joko rakentamassa tai toteuttavat jo auditoitua ympäristöjärjestelmää. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallinnossa ja osassa oppilaitoksista ja päiväkodeista on käytössään ympäristöjärjestelmä.   Tytäryhteisöistä 24 hyödyntää ympäristöjärjestelmää ympäristövaikutustensa pienentämiseksi.

Ympäristöjohtamisen liittäminen osaksi tulospalkkiojärjestelmää ei ole edennyt. Kaupungin vanhassa organisaatiossa toteuma oli jo yli 45 prosenttia virastoista ja liikelaitoksista. Nykyisen organisaation aikana tavoite on kehittynyt huonompaan suuntaan.

Ympäristöpolitiikan hyväksymisen jälkeen kaupunki on perustanut Ilmastokumppanit -verkoston. Ilmastokumppanit-verkosto on tarkoitettu yrityksille, jotka haluavat olla mukana tekemässä hiilineutraalia Helsinkiä. Ilmastokumppaneiksi liittyvät yritykset kirjoittavat Helsingin kanssa ilmastositoumuksen, jossa yritykset nimeävät omat ilmastotavoitteensa. Kaupungilla on Ilmastokumppaneita jo lähes 90.

Helsingin ja Turun kaupunkien Itämerihaasteen verkostoon on liittynyt jo 315 toimijaa, jotka ovat sitoutuneet Itämeren suojeluun kaupunkien rinnalla.

Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä kehitettiin alun perin kaupungilla pk-yritysten työkaluksi. Ekokompassin hallinnointi ja tavaramerkki siirrettiin vuonna 2018 Suomen Luonnonsuojeluliitolle. Ekokompassi on tällä hetkellä käyttäjämääriltään Suomen nopeimmin kasvava ympäristöjärjestelmä.

Kaupunkiympäristön toimiala on myöntänyt alueidensa käytöstä peritystä vuokrasta 30 prosentin alennuksen tapahtumille, joilla on käytössään Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. Helsingin tapahtumasäätiön Ekokompassi-järjestelmä auditointiin vuoden 2020 lopulla. Täten kaikissa Helsingin kaupungin merkittävissä yleisötapahtumissa kuten Helsingin Juhlaviikot, Lux Helsinki, Helsinki-päivä, Helsingin uudenvuoden juhla, Silakkamarkkinat ja Tuomaan markkinat huomioidaan ympäristöasiat.

Keskipitkän aikavälin tavoitteet, ympäristöjohtaminen:

• Liikelaitoksilla on käytössä todennettu ympäristöjärjestelmä.
• Virastot ja tytäryhteisöt sisällyttävät ympäristöjohtamisen toimintaansa noudattaen kevennettyjen ympäristöjärjestelmien periaatteita.
• Ympäristöjohtaminen otetaan osaksi virastojen ja liikelaitosten tulospalkkiojärjestelmää ja muita palkitsemisen muotoja.

Keskipitkän aikavälin tavoitteet, kumppanuudet:

•  Kaupunki hakee aktiivisesti kumppanuuksia ja verkostoituu yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa ympäristöpolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi tukien samalla kaupungin elinkeinostrategian toteutumista.
• Ekokompassi-järjestelmä on tunnettu väline pk-yritysten ympäristöhallinnan parantamiseksi ja se on kaikkien pääkaupunkiseudun pk-yritysten saatavilla.
• Itämerihaasteen on vastaanottanut 300 toimijaa, joita kaupunki tukee laadukkaiden ja Itämeren suojelua tehostavien toimenpideohjelmien toteuttamiseksi.
• Kaikille kaupungissa järjestettäville suurtapahtumille laaditaan ympäristöohjelma – tai suunnitelma.