Energiatehokkuus
Energiantuotanto ja -käyttö ovat merkittävässä roolissa hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa. Koko kaupungin (kaupunkialueen) CO₂-päästöistä kaukolämmön kulutuksen osuus on 53 prosenttia ja sähkönkulutuksen (teollisuus ei mukana) 16 prosenttia. Kaupunkikonsernin CO2-päästöt ovat 14 prosenttia koko kaupunkialueen päästöistä ja tästä osuudesta noin 95 prosenttia aiheutuu rakennusten energiankulutuksesta.
Helsingin energiansäästötyön perustana on Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma sekä toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen laatimat energiansäästösuunnitelmat. Helsinki on ollut jo vuodesta 1993 mukana kuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) välisessä energiatehokkuussopimuksessa (KETS), jolla toteutetaan kuntatasolla Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä. Lisätietoa kaupungin energiatehokkuustyöstä löytyy Helsingin ilmastoteot –sivustolta.
Kansallista määräystasoa energiatehokkaampaa rakentamista
Jo usean vuoden ajan kaupungin omat uudisrakennukset on tullut toteuttaa määräystasoa energiatehokkaampina. Vuonna 2020 palvelurakennushankkeiden E-lukuvaatimus oli 20 prosenttia määräystasoa tiukempi. Vuoden 2020 alusta myös kaupungin toteuttamille perusparannushankkeille asetettiin energiatehokkuusvaatimus, jonka mukaisesti palvelurakennuksen E-luvun tulee parantua vähintään 30 prosenttia perusparannuksen yhteydessä. Vaatimus on kymmenen prosenttiyksikköä kansallista määräystasoa tiukempi.
Sekä uudis- että perusparannushankkeissa tavoitteena oli edelleen, että noin kymmenen prosentin ostosähkön osuutta vastaava määrä tuotetaan aurinkosähköllä, jos järjestelmä on taloudellisesti kannattava. Uudiskohteissa ensisijaiseksi lämmöntuotantomuodoksi valittiin maalämpö, mikäli se oli hankesuunnitteluvaiheessa laaditun selvityksen perusteella toteutettavissa ja taloudellisesti kannattava. Perusparannushankkeissa lämmitysmuodon muutos kaukolämmöstä esimerkiksi maalämpöön harkittiin edelleen tapauskohtaisesti.
Energiankäytöstä aiheutuu merkittävät hiilidioksidipäästöt
Kaupungin osuus koko kaupunkialueen sähkönkulutuksesta oli 13 prosenttia, lämmönkulutuksesta 17 prosenttia ja kaukojäähdytyksestä noin kolme prosenttia. Kaupungin omistamissa kiinteistöissä ei juuri ole erillislämmitystä, vaan kiinteistöt lämmitetään pääosin kaukolämmöllä, jolloin energiantuotannon päästöt syntyvät keskitetyssä energiantuotannossa.
Alla olevassa taulukossa on esitetty kaupunkikonsernin energiankäyttö ja CO₂-päästöt vuosina 2019 ja 2020. Kaupunkikonsernin CO₂-päästöt vähenivät 18 prosenttia samaan aikaan kuin energiankulutus väheni 10 prosenttia vuodesta 2019. CO2-päästöjen laskua selittää osaltaan laskennassa käytettyjen Helen Oy:n sähkön ja kaukolämmön päästö-kertoimien pienentyminen.
Taulukot 2-7. Helsingin kaupunkikonsernin energiankulutus ja CO2-päästöt vuosina 2019 ja 2020.
| KIINTEISTÖT (Kaupungin suoraan omistamat) | GWh, 2019 | CO2 kilotonnia, 2019 | GWh, 2020 | CO2 kilo-tonnia, 2020 | GWh muutos-%, 2019-2020 | CO2 muutos-%, 2019-2020 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähkö | 185 | 53,8 | 190 | 47,0 | 3 % | -13 % |
| Kaukojäähdytys | 2,09 | 0,04 | 2,67 | 0,00 | 28 % | > 100 % |
| Kaukolämpö | 374 | 76 | 329 | 61 | -12 % | -19 % |
| Yhteensä | 562 | 129 | 521 | 108 | -7 % | -16 % |
| KIINTEISTÖT, Muut (Tytäryhteisöt) | GWh, 2019 | CO2 kilotonnia, 2019 | GWh, 2020 | CO2 kilo-tonnia, 2020 | GWh muutos-%, 2019-2020 | CO2 muutos-%, 2019-2020 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähkö | 231 | 67 | 205 | 50,6 | -11 % | -25 % |
| Kaukojäähdytys | 2,77 | 0,05 | 2,32 | 0 | -16 % | >100 % |
| Kaukolämpö | 877 | 177 | 782 | 146 | -11 % | -17 % |
| Yhteensä | 1111 | 244 | 989 | 197 | -11 % | -19 % |
| ULKOVALAISTUS, LIIKENNEVALOT | GWh, 2019 | CO2 kilotonnia, 2019 | GWh, 2020 | CO2 kilo-tonnia, 2020 | GWh muutos-%, 2019-2020 | CO2 muutos-%, 2019-2020 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ulkovalaistus, sähkö | 43,9 | 12,74 | 42,8 | 10,58 | -3 % | -17 % |
| Liikennevalot, sähkö | 1,24 | 0,36 | 1,18 | 0,29 | -5 % | -19 % |
| Yhteensä | 45,2 | 13,1 | 44 | 10,87 | -3 % | -17 % |
| YLEISTEN ALUEIDEN KOHTEET | GWh, 2019 | CO2 kilotonnia, 2019 | GWh, 2020 | CO2 kilotonnia, 2020 | GWh muutos-%, 2019-2020 | CO2 muutos-%, 2019-2020 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähkö | 3,15 | 0,91 | 3,25 | 0,8 | 3 % | -12 % |
| Kaukolämpö | 2,4 | 0,48 | 1,34 | 0,25 | -44 % | -48 % |
| Yhteensä | 5,55 | 1,4 | 4,59 | 1,05 | -17 % | -25 % |
| LIIKENNE | GWh, 2019 | CO2 kilotonnia, 2019 | GWh, 2020 | CO2 kilotonnia, 2020 | GWh muutos-%, 2019-2020 | CO2 muutos-%, 2019-2020 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Metroliikenne, uusiutuva sähkö | 69,6 | 0 | 65 | 0 | -7 % | |
| Raitioliikenne, uutiutuva sähkö | 29,1 | 0 | 25,1 | 0 | -14 % | |
| Lauttaliikenne, polttoaine-energia | 6,73 | 1,74 | 6,64 | 1,71 | -1 % | -1 % |
| Yhteensä | 105 | 1,74 | 96,7 | 1,71 | -8 % | -1 % |
| AUTOT JA TYÖKONEET | GWh, 2019 | CO2 kilotonnia, 2019 | GWh, 2020 | CO2 kilotonnia, 2020 | GWh muutos-%, 2019-2020 | CO2 muutos-%, 2019-2020 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Autot ja työkoneet | 20,2 | 5,2 | 17,6 | 4,1 | -13 % | -21 % |
| GWh, 2019 | CO2 kilotonnia, 2019 | GWh, 2020 | CO2 kilotonnia, 2020 | GWh muutos-%, 2019-2020 | CO2 muutos-%, 2019-2020 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| KAIKKI YHTEENSÄ | 1849 | 395 | 1673 | 323 | -10 % | -18 % |
Vuoden 2020 CO2 - päästöt on laskettu käyttäen Helen Oy:n tuotekohtaisia päästökertoimia, jotka ovat:
- Kaukolämmölle 187 g/kWh
- Sähkölle 247 g/kWh (vuoden 2019 kerroin, vuoden 2020 kerroin ei saatavilla)
- Jäähdytykselle 0 g/kWh
Vuoden 2019 CO2 - päästöt on laskettu käyttäen Helen Oy:n tuotekohtaisia päästökertoimia, jotka ovat:
- Kaukolämmölle 202 g/kWh
- Sähkölle 290 g/kWh (vuoden 2018 kerroin, vuoden 2019 kerroin ei saatavilla)
- Jäähdytykselle 18 g/kWh
Vuonna 2020 valtaosa päästöistä (95 %) aiheutui kiinteistöjen energiankulutuksesta. Raportointikäytäntöjen ja kulutusseurantajärjestelmien päivitystyöstä johtuen vuosien 2019 ja 2020 kiinteistöjen energiankulutus ja CO2-päästötiedot eivät ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. Vuoden 2020 päästölaskennassa otettiin käyttöön energiatuotteiden tuote-kohtaiset päästökertoimet. Laskennassa ei ole toistaiseksi huomioitu kiinteistöjen vihreitä sähkösopimuksia.
Sekä kiinteistöjen että yleisten alueiden kaukolämmön kulutus väheni 11 prosenttia vuodesta 2019 johtuen verrattain lämpimästä talvesta. Sulanapitolaitteissa ilmeni vikoja vuonna 2020, mikä osaltaan myös laski yleisten alueiden kaukolämmön kulutusta. Palvelurakennusten kaukojäähdytyksen kulutus kasvoi lisääntyneiden jäähdytyskohteiden vuoksi. Ulkovalaistuksen ja liikennevalojen sähkönkulutus on jatkanut laskuaan järjestelmällisten energiatehokkuustoimenpiteiden ansiosta.
Metro- ja raideliikenteen energiankulutus laski lähes 10 prosenttia vuodesta 2019 johtuen koronan aiheuttamista muutoksista liikennöintiin sekä DAS-ajo-ohjausjärjestelmän käytöstä.
Kaukolämmön osuus koko kaupungin kulutuksesta oli 66 prosenttia (1 122 GWh), sähkön 32 prosenttia (532 GWh), jäähdytyksen 0,3 prosenttia (5,0 GWh) ja polttoaineiden 1,4 prosenttia (24,2 GWh).
Asukasmäärään suhteutettu energiankulutus edelleen laskussa
Kaupungin oman toiminnan energiankäyttö suhteessa asukaslukuun on vähentynyt 11 prosenttia vuodesta 2019. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty asukaslukuun suhteutettu kaupungin oman toiminnan energiankäytön kehitys viimeisen 15 vuoden ajanjaksolla. Kyseisenä ajanjaksona asukaslukuun suhteutettu energiankulutus on vähentynyt 25 prosenttia. Vuosien 2019 ja 2020 energiankulutustietojen kattavuus on laajempi kuin vuosina 2006–2018 käytössä olleessa raportointijärjestelmässä, mistä syystä todellisuudessa tarkasteltavalla ajanjaksolla saavutettu asukaskohtaisen energiankulutuksen vähenemä on tässä esitettyä suurempi.
Yhä tarkempaa kulutusseurantaa ja päästölaskentaa
Kaupungin suoraan omistamat kiinteistöt on liitetty Nuuka-järjestelmään ja niiden energiankulutusta seurataan tuntitasolla. Nuuka-järjestelmän piirissä on noin kolmannes kaupunkikonsernin kiinteistöjen energiankulutuksesta. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n Hekan energiankulutus vastaa noin 56 prosenttia kaupunkikonsernin kiinteistöjen kulutuksesta. Hekan omistamien rakennusten energiankulutusta seurataan kuukausitasolla. Hekan kiinteistösähkö on ollut 100 prosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä tuotettua 1.9.2020 alkaen, mikä tullaan huomioimaan päästölaskennassa tulevina vuosina.
Koko kaupunkikonsernin kulutustiedot saadaan Helen Oy:n tietojärjestelmästä, josta ne on haettu kiinteistölle kuuluvien liittymien perusteella. Kulutukset on raportoitu käyttöpaikkojen yhteenlaskettuna kulutuksena. Kiinteistölistaus perustuu kaupungin Facta- kiinteistötietojärjestelmään, josta on poimittu konserniin kuuluvat kiinteistöt. Raportointikäytäntö eroaa aikaisempien vuosien raportoinnista vuosien 2019 ja 2020 osalta.
Energiansäästötavoitteesta saavutettu noin 40 prosenttia
Kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS) Helsinki on sitoutunut 61 GWh:n ja vuokra-asuntojen energiatehokkuussopimuksessa (VAETS) vuokra-asuntoja omistavat kaupungin tytäryhtiöt ovat sitoutuneet 55,7 GWh:n energiansäästöön sopimuskauden 2017–2025 aikana. Sopimusten velvoitteita toteutetaan energiansäästötoimenpiteillä, joiden säästövaikutuksia raportoidaan vuosittain Motivalle.
Vuoden 2025 loppuun mennessä tiedossa olevien kaupungin energiatehokkuussopimustoimenpiteiden yhteenlaskettua (KETS + VAETS) energiansäästöä on kertynyt arviolta noin 48 GWh, joka on 41 prosenttia koko sopimuskauden säästötavoitteesta. Uudis- ja peruskorjausrakentamisen määräystasoa energiatehokkaamman rakentamisenvaikutusten arviointi on osittain vielä kesken, joten kaikkien hankkeiden energiansäästövaikutuksia ei ole huomioitu raportoiduissa toimenpiteissä.
Toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi
Kaupungin tavoitteet ja ohjeet yhteen kokoavaa palvelurakennusten elinkaariohjausmallin pilotointia jatkettiin vuonna 2020 tavoitteiden ja seurantaraportin päivityksellä. Vastaavien tavoitteiden laatiminen perusparannushankkeille sekä työmaavaiheelle on myös käynnissä.
Keväällä 2020 kilpailutettiin rakennukset ja yleiset alueet –palvelukokonaisuudelle talonrakennushankkeiden elinkaarisuunnittelun puitesopimus, jonka myötä hankkeisiin saadaan jatkossa hankittua korkeatasoista energia- ja lämpöpumppusuunnitteluosaamista sekä hiilijalanjälkilaskennan asiantuntemusta. Elinkaarisuunnittelun tehtävänä on varmistaa, että kaupungin energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen liittyvät tavoitteet tulevat huomioiduiksi kaikissa kaupungin rakennushankkeissa.
Vuoden 2020 aikana julkaistiin rakennushankkeiden energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian lisäämiseen ohjaavia suunnitteluohjeita. Lisäksi kehitettiin menetelmä elinkaaren hiilijalanjäljen ja kustannusten huomioimiseksi jo varhaisessa vaiheessa osana palvelutilaverkkotarkastelua ja muodostettiin prosessikuvaus hiilijalanjälkilaskennan liittämisestä osaksi tilahankkeiden elinkaariohjausta. Elinkaaren hiilijalanjäljenlaskenta sisältyy kaikissa palvelurakennusten uudishankkeissa elinkaarisuunnittelijan tehtäviin. Tehdyistä hiilijalanjälkilaskelmista kootaan tietopankkia tavoitteiden asettamisen ja suunnittelun ohjauksen tueksi.
Kaupunki asentaa aurinkosähkövoimaloita uudis- ja peruskorjauksen yhteydessä sekä erillisinä investointeina olemassa oleviin kiinteistöihin. Vuonna 2020 jatkettiin aurinkosähköjärjestelmien kannattavuuteen liittyviä selvityksiä. Palvelurakennuksiin asennettiin uusia aurinkosähköjärjestelmiä yhteensä 365 MWh. Näistä sähköteholtaan suurin on Liikuntamylly (380 kWp). Myös kaupungin tytäryhtiöissä on vuoden 2020 aikana investoitu aurinkosähköön muun muassa Helsingin Satamalla on uudet aurinkosähköjärjestelmät Vuosaaressa ja Länsisatamassa. Näiden yhteenlaskettu vuosituotto on 145 GWh.
Heka hankkii vuosittain viiteen kohteeseen aurinkovoimalat ja kolme poistoilmalämpöpumppujärjestelmää. Hekan sähköautojen latauspaikkojen määrä ylitti 100 kappaleen rajan vuoden 2020 aikana. Heka on ottanut VAET-tavoitteisiin pääsyn tulospalkkiokriteeriksi, mikä on osaltaan tehostanut energiatehokkuustoimenpiteiden toteutusta sekä ra-ortointia.
Vuoden 2020 aikana kehitettiin älykkään kiinteistödata-alustan, Nuuka-järjestelmän, ominaisuuksia ja käyttöä sekä korjattiin datan laatuun liittyviä ongelmia. Järjestelmän tuntitasoisen energiankulutusseurannan piirissä on kaupungin suoraan omistamat palvelukiinteistöt kattaen yhteensä yli 600 kiinteistöä. Lisäksi Nuuka-järjestelmään integroitiin kiinteistöihin liittyviä datalähteitä, kuten sisäolosuhteita todentavia sensoreita. Reilun 20 kohteen rakennusautomaatiojärjestelmä on integroitu Nuuka-järjestelmään. Tämä mahdollistaa erilaisten ohjausprosessien käyttöönoton sisäolosuhteiden ja energiatehokkuuden optimoimiseksi. Tavoitteena on integroida muutaman sadan kohteen rakennusautomaatiojärjestelmät Nuukaan tulevina vuosina.
Erilaisia kokeiluja ja kehitystä kiinteistöltä kerättävän datan hyödyntämiseksi kiinteistöjen sisäolosuhteiden ja taloteknisten järjestelmien toimivuuden varmistamiseksi sekä sähkön kysyntäjoustomarkkinaan liittymiseksi jatkettiin vuonna 2020, mutta varsinaiset tulokset jäivät toistaiseksi saavuttamatta rakennusten käyttöön kohdistuvien koronarajoituksien vuoksi. Hankkeista ja kokeiluista voi lukea tarkemmin Helsingin ilmastoteot -sivustolta.
Energiantuotannossa investoitu päästöjä vähentäviin ratkaisuihin
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto yhdessä kaukolämmön ja voimakkaasti kasvavan kaukojäähdytyksen kanssa muodostavat energiatehokkaan energiajärjestelmän perustan Helsingissä.
Helen Oy:n tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, lisätä uusiutuvan energian osuus 25 prosenttiin ja puolittaa kivihiilen käyttö vuoteen 2025 mennessä. Kivihiilestä valmistaudutaan luopumaan vuonna 2029 hallituksen linjauksen mukaisesti.
Lisäksi Helenin tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 5,4 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi hyödynnetään hukka- ja kierrätyslämpöjä entistä tehokkaammin, optimoidaan tuotantoa sekä tehostetaan sähköasemien omakäyttöenergian käyttöä.
Helenin merkittäviä toimenpiteitä vuonna 2020 olivat Katri Valan lämpöpumppulaitoksen tehonkorotus, lämmönjakelun tehostaminen optimointiohjelmalla ja tekoälyä hyödyntämällä. Salmisaaren voimalaitoksella toteutettiin sisäisen jäähdytysvesikierron lämmön talteenotto. Vuosaareen voimalaan ollaan rakentamassa merivettä ja prosessilämpöjä hyödyntävä lämpöpumppu. Patolan lämpökeskuksen katolle asennetulla aurinkopaneelilla pienennetään puolestaan laitoksen omakäyttöä. Helen investoi lisäksi Ruskeasuon geolämpölaitokseen (kaivosyvyys 2 –3 km) sekä Vuosaaren hakelämpölaitokseen, johon tulee myös savukaasulauhdutin ja absorbtiolämpöpumppu. Käynnissä on myös selvitykset Kilpilahden hukkalämmön ja merivesilämmön hyödyntämiseksi. Mustikkamaalla sijaitsevaa Suomen suurinta lämpövarastoa on alettu täyttää vedellä. Vuosi 2020 oli energiatehokkuussopimuksen välitavoitevuosi ja tavoitetta vuodelle 2025 pitää nostaa.
Vuonna 2020 Helen-konsernin energiantuotannon tehokkuus oli peräti 95,29 prosenttia (2019: 94,25 prosenttia). Tämä johtuu mainittujen toimenpiteiden lisäksi vähäpäästöisemmän ja energiatehokkaamman tuotannon osuuden kasvusta. Lisätietoa Helen Oy:n vastuullisuudesta voi lukea Helenin verkkosivuilta.
Katse tulevaan
Tulevina vuosina kaupunki panostaa yhä enemmän myös oman organisaation ulkopuolella tehtävään energiatehokkuustyöhön. Vuoden alussa 2021 käynnistyi Energiarenessanssi-toimintamalli, jolla parannetaan yksityisomistuksessa olevien kerrostalojen energiatehokkuutta sekä lisätään uusiutuvan energian käyttöä ja tuotantoa taloyhtiöissä. Lisää hankkeesta voi lukea Helsingin ilmastoteot -sivustolta.
Lisäksi vuonna 2021 käynnistyy ympäristöministeriön rahoittama Energiaviisas kaupunkikonserni –hanke, jossa kaupunki tarjoaa tukea tytäryhteisöiden energiansäästötoimen-piteiden toteuttamiseksi.
Helsingin kaupunki on kehittänyt energiatehokkuuskumppanuusmallia yhteistyössä muiden isojen kaupunkien kanssa. Mallissa kumppanuusyritys ottaa vastuun rakennuksen energiatehokkuustoimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä vastaa tavoiteltujen energiasäästöjen saavuttamisesta. Mallin pilotointi jatkuu vuonna 2021 neljässä palvelurakennuksessa.
Energiakatselmustoimintaa tullaan jatkamaan heti koronaviruksen aiheuttamien julkisia rakennuksia koskevien rajoitusten purkautuessa. Lisäksi kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon liittyviä hankintoja kehitetään paremmin energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden laatua huomioivaksi.
Hekan syksyllä 2020 käynnistyneen Helena-hankkeen toteutus jatkuu Euroopan investointipankin rahoituksella vuoteen 2023 asti. Hankkeen tavoitteena on vähentää Hekan laajojen peruskorjauskohteiden energiankulutusta noin 40 prosenttia kohteille tehtävien monitavoiteoptimointien avulla.