Vesiensuojelu

Helsingin vesialueita ovat laajat merialueet sekä makeanveden alueet Vantaanjoki, purot, ojat, lammet ja lähteet. Kaupunkistrategian mukaan Helsingin pienvesien ja rannikkovesien tilaa parannetaan ja vaelluskalakantojen elpymiseen kiinnitetään huomiota. Merellisyyttä vahvistetaan ja lähisaariston avaamista yleiseen käyttöön jatketaan. Kaupungin vesiensuojelua ohjaavat ympäristöpolitiikan lisäksi pienvesiohjelma, hulevesiohjelma, tulvaohje ja Itämerihaasteen toimintaohjelma. 

Kaupungin pienvedet luokitellaan ja eliöstö kartoitetaan

Kaupunkien pienvedet ovat tärkeitä elinympäristöjä ja kulkureittejä erilaisille eliöille sekä virkistyksellisesti arvokkaita kohteita kaupunkilaisille.  Pienvesien huomioiminen kaupunkisuunnittelussa ja -ekologiassa on tärkeää samoin kuin purojen ja lampien veden laadun seurata vuosittaisilla näytteenotoilla.

Helsingin puroille on ominaista valuma-alueen suuri läpäisemättömän pinnan määrä ja veden suuret virtaamavaihtelut. Lisäksi haasteina virtavesiekosysteemille ovat kiintoaineen ajoittainen suuri määrä purovedessä, hygieeniset ongelmat, uomien siirrot ja muokkaukset sekä rantojen luontaisen kasvillisuuden väheneminen. Pienvesien vedenlaatuun vaikuttavat muun muassa valuma-alueen maankäyttö, hulevesien kautta tuleva kuormitus ja maaperän ominaisuudet.

Vuonna 2020 käynnistettiin pitkän aikajänteen työ muun muassa pienvesien luokittelemiseksi ja eliöstön kartoittamiseksi. Tarkoituksena on tunnistaa erityistä suojelua vaativat purokohteet.  Helsingissä on saatavilla tietoa taimenen (Salmo trutta) esiintyvyydestä eri kaupunkipuroissa, mutta muista arvokkaista ja uhanalaisista eliölajeista ei ole riittäviä tietoja.  Siniverkostotyön tavoite on tuottaa maankäytön suunnitteluun sekä ympäristön seurantaan ja valvontaan tietoa siniverkoston luontoarvoista ja tuoda tieto paremmin saataville paikkatietomuodossa.  Siniverkostoselvitys vastaa osaltaan kaupunkistrategian tavoitteisiin ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja luonnon monimuotoisuuden edistämisestä.

Lisäksi vuonna 2020 jatkettiin työtä kaupunkipurojen vedenlaadun parantamiseksi, sillä poikkeamia vedenlaadussa havaittiin entisten vuosien tapaan runsaasti. Tämän vuoksi haettiin hankerahoitusta ”Työkaluja työmaavesien laadun parantamiseksi” –projektille. Rahoituspäätökset tehdään ympäristöministeriössä 2021. Hanke vastaisi EU:n asettamaan tavoitteeseen pintavesien hyvästä tilasta vuoteen 2027 mennessä sekä valmisteilla olevaan EU:n biodiversiteettistrategian 2030 tavoitteisiin.

Vantaanjoen valuma-alueella käynnissä useita tutkimushankkeita

Vantaanjoen vaikutusalueella asuu yli miljoona ihmistä ja joki kiemurtelee 100 kilometriä Riihimäeltä Vanhankaupungin lahdelle. Vantaanjokeen kohdistuva kuormitus on vähentynyt ja joen tila on ekologiselta luokitukseltaan kokonaisuudessaan tyydyttävä. Kytäjoen alueella ja Keravanjoen yläjuoksulla ekologinen tila on hyvä. Myös alajuoksulla olisi mahdollista saavuttaa hyvä tila,  jos kokonaisfosforipitoisuuden vuosimediaani saataisiin tasolle 60 μg/l. Fosforia ja typpeä Vantaanjokeen tulee jätevesistä ja maataloudesta.

Vantaanjoen valuma-alueella on käynnissä useita vesiensuojeluhankkeita. Vuonna 2020 päättyneessä kaksivuotisessa RAKUVE-hankkeessa tutkittiin ravinnekuidun ja rakennekalkin vaikutuksia peltojen eroosioon ja ravinnekuormitukseen. Tutkimuksissa todettiin, että maanparannusaineet vähensivät tehokkaasti eroosiota ja fosforihuuhtoumaa ja niiden lisäystä pelloille voidaan suositella vesiensuojelullisista näkökohdista.

Haitallisten Perfluorioktaanisulfonaatti- (PFOS) ja PFAS-yhdisteiden esiintymistä seurataan Vantaanjoen valuma-alueella vuosina 2020– 2021 PFAS-hankkeessa. Vantaanjoen PFAS-pitoisuuksien havaittiin olevan selvästi muita Suomen ja Ruotsin jokia suurempia vuosina 2016 –2017 otetuista näytteistä.

Vuonna 2020 käynnistyi myös meritaimenen ja siian nousukäyttäytymistä tutkiva hanke. Hankkeessa kaloihin kiinnitetään radiolähettimet ja selvitetään muun muassa miten taimenet ja siiat käyttäytyvät Vanhankaupunginkoskella ennen ja jälkeen itähaaran kunnostuksen. Noususeurantaa tehdään kolmena syksynä.

Helsingin merialueen tila suhteellisen vakaa, haitta-aineita esiintyy merenpohjassa ja eliöstössä

Helsingin merialueen tilaa seurataan laajan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Meriveden laadun ja pohjan eliöstön tilan muutokset ovat olleet suhteellisen maltillisia viime vuosina.  Pienentynyt ulkoinen ravinnekuormitus pitää Helsingin merialueen tilan kokonaisuudessaan suhteellisen vakaana, ja ekologinen tila vaihtelee välttävästä tyydyttävään siirryttäessä rannikolta ulapalle päin. Vedenvaihdoltaan heikkojen pienempien suljettujen lahtialueiden veden laatu ja vesiympäristön tila ovat pääosin vielä heikkoja johtuen rakennetuilta alueilta hulevesien mukana mereen valuvasta ravinne- ja kiintoainekuormituksesta. Alkuvuodesta 2020 useat rankkasateet aiheuttivat jätevesiverkoston ylivuotoja, jotka paikallisesti heikensivät rannikkovesien laatua.

Meriveden lämpötila oli alkukesästä poikkeuksellisen lämmintä, mikä johti rannikonläheisten syvännealueiden pohjanläheisen veden hapen pitoisuuksien laskuun sekä liukoisen fosfaatin pitoisuuksien kasvuun, ilmentäen pääkaupunkiseudun rannikkomerialueen ilmastonmuutokselle haavoittuvaa tilaa. Loppukesän viileämpi ja tuulisempi sää esti kuitenkin laajojen syanobakteerikukintojen muodostumisen merialueella. Paikallisia leväkukintoja esiintyi kuitenkin Seurasaarenselällä.

Vuoden 2020 aikana kartoitettiin tarkemmin haitta-aineiden esiintymistä pääkaupunkiseudun merialueella. Haitta-aineita esiintyy meren pohjassa ja eliöissä etenkin maalta tulevan valuman ja intensiivisen ihmistoiminnan vaikutuksen alaisena olevilla kaupungistuneilla alueilla.

Jätevesiä puhdistettiin tehokkaasti ja maalämpöporauksesta syntyvän veden käsittelystä laadittiin ohje

Vuonna 2020 vesijohtoverkkoon pumpattiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n vesihuollon alueella vettä 95 miljoonaa kuutiometriä ja Helsingin verkostoon 53 miljoonaa kuutiometriä.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle tuli käsiteltäväksi jätevettä yhteensä 110 miljoonaa kuutiometriä, josta 79 miljoonaa kuutiometriä tuli Helsingistä. Jätevesimäärä oli hieman suurempi kuin edellisvuonna. Viikinmäen puhdistamo täytti kaikki ympäristöluvan määräykset. Sekaviemäriverkoston ylivuotojen osuus oli  0,09 prosenttia kokonaisjätevesimäärästä.

Viikinmäessä saavutettiin vuonna 2020 fosforin osalta 97 prosentin, biologisen hapenkulutuksen osalta 98 prosentin ja typen osalta 91 prosentin poistoteho. Viikinmäen jäteveden puhdistamolla puhdistetut jätevedet johdetaan kalliotunneleissa avomerelle noin kahdeksan kilometrin etäisyydelle rannikosta. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta Helsingin edustan merialueelle kohdistuva fosforikuorma oli 21 tonnia (+5 % vuodesta 2019) ja typpikuorma 478 tonnia (-9,8 % vuodesta 2019). Rehevöitymisen kannalta typpikuorma on merkittävämpi, sillä typpi on minimiravinne Helsingin alueen vesistöissä.

Maalämpökaivojen porauksesta aiheutuvat ympäristöhaitat puroissa ovat työllistäneet ympäristövalvontaa useana viime vuonna. Haasteeseen vastattiin laatimalla HSY:n ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yhteinen ohje maalämpöporauksessa syntyvän veden käsittelystä. Ohjeen laadinnan yhteydessä kuultiin myös porausyrittäjiä. Ohje julkaistiin vuoden 2021 alussa.

Vuonna 2020 valmisteltiin vesihuollon kehittämissuunnitelmaa vuosille 2021 –2030. Vuoden aikana eri oikeusasteista saatiin useita päätöksiä vesihuoltolain soveltamisesta vesihuollon vapautushakemuksissa. Resursseja jouduttiin siten keskittämään vesihuoltolain mukaisiin tehtäviin, mikä heijastui muuhun vesiensuojelun valvontaan vähentävästi. Tämän priorisoinnin ohella myös koronaepidemia vaikutti osaltaan siihen, että maastossa tehtävien valvontatarkastusten määrä väheni huomattavasti aiemmasta.

Itämerihaasteessa toteutettiin nopeita kokeiluja ja juhlistettiin Itämeripäivää

Helsinki on sitoutunut yhdessä Turun kanssa toteuttamaan kolmannen Itämeri-toimenpideohjelman vuosina 2019–2023. Ohjelma pitää sisällään 117 vesiensuojelutoimenpidettä, joissa on huomioitu muun muassa EU:n Itämeri-strategia ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Toimenpiteet on jaettu viiden päämäärän alle, joita ovat kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö ja aktiivinen Itämerikansalaisuus. Toimenpiteet jakautuvat laaja-alaisesti kaupungin eri toimialoille, joiden lisäksi mukana ovat myös Stara, HSY ja Helsingin Satama. Toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti, ja vuoden 2020 lopussa 88 toimenpidettä oli Helsingissä jo aloitettu, käynnissä tai valmiina.

Toimenpiteistä ovat edenneet muun muassa monet ravinteiden poistoon, haitallisten aineiden hallintaan, satamatoimintoihin ja pienveneilyyn, yritysyhteistyöhön sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät toimet sekä paikallistason Itämeripaneelin toiminnan kehittäminen.  rillisellä EU-puheenjohtajuuskauden rahoituksella toteutettiin Itämerihaasteen nopeat kokeilut. Kokeiluissa neljä yritystä testasi uusia muoviroskaantumista ennaltaehkäiseviä toimia ja muoviroskan torjuntaa meressä Helsingin rannikko- ja merialueella. Bloft Design Lab rakensi 3D-suurtulostimen, jolla merestä kerätystä muoviroskasta voidaan tulostaa SUP-lautoja.  Clewat Oy kokeili uudenlaista roskienkeruualusta, jolla merestä voidaan tehokkaasti kerätä makro- ja mikromuovia myös haastavista paikoista. Biosatama Oy selvitti, kuinka paljon muoviroskaa kulkeutuu mereen risteilyalusten ruokajätteen mukana ja Innogreen testasi viherseinän kykyä suodattaa liikenteen huleveden mukana kulkeutuvaa muovia.

Itämerihaasteessa Helsinki ja Turku tukevat myös muita toimijoita toteuttamaan uutta vesiensuojelu- ja Itämeritoimintaa. Vuonna 2020 Itämerihaasteen kumppaniverkostoon liittyi viisi uutta jäsentä ja kahdeksan kumppania päivitti sitoumuksensa.  Kesällä toteutettiin kaksi viestintäkampanjaa vapaa-ajanveneilijöille: Tukesin ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa Myrkytön Itämeri -kampanja sekä Helsingin yliopiston opiskelijoiden kanssa kampanja vedenalaisesta melusta.

Helsinki osallistui Itämeripäivään 27.8.2020 muun muassa järjestämällä virtuaalisen Itämeripäivän karnevaalin lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Karnevaali striimattiin kaupungintalolta. Itämeripäivänä Palvelukeskus Helsingin ruokapalveluissa tarjottiin Itämeren kalaa kaikille asiakasryhmille päiväkotilapsista seniorikeskusten asukkaisiin. Päivän aikana kalaa käytettiin yhteensä 4 500 kiloa.

Kansainvälisellä yhteistyöllä edistettiin vesiensuojelua

Helsingin koordinoiman kansainvälisen BEST – Better Efficiency for Industrial Sewage Treatment -hankkeen tavoitteena oli teollisuusyritysten, jätevedenpuhdistuslaitosten ja ympäristöviranomaisten yhteistyön parantaminen sekä teollisuusjätevesien käsittelyratkaisujen kehittäminen Itämeren alueella. Hankkeessa oli mukana suomalaisia, virolaisia, latvialaisia, puolalaisia ja venäläisiä hankepartnereita. Hankkeen kesto oli 10/2017–9/2020 ja hankkeen päärahoittajana oli Euroopan aluekehitysrahaston Interreg Itämeri -ohjelma.

Vuoden 2020 aikana hankkeessa valmistuivat muun muassa suositukset kunnallisille jätevedenpuhdistamoille johdettavien teollisten jätevesien hallinnasta. Suositusten tavoitteena on antaa yhtenäiset suuntaviivat hyviin käytäntöihin paitsi koko Itämeren alueelle, myös kansallisesti yksittäisille maille. Suositusten lisäksi, hankkeen teollisuusjätevesien käsittelyn investoinneista ja muista hyvistä käytännöistä julkaistiin käytännönläheinen ja helposti lähestyttävä työkalupakki verkkosivuille.

Helsinki oli myös partnerina kansainvälisessä BSR WATER Platform –hankkeessa 10/2018–12/2020 välisenä aikana. Hankkeen tarkoituksena oli yhteiskunnan eri sektoreiden välisen yhteistyön edistäminen vesiensuojelussa ja sen myötä vaikuttaminen vesiensuojeluun liittyvään päätöksentekoon. Hankkeessa on koottu yhteen eri projektien tuloksia ja parhaita käytäntöjä kaikille avoimeen Baltic Smart Water Hub –palveluun. Hankkeen päärahoittajana oli EU:n Interreg Itämeri -ohjelma.

Katse tulevaan

Merellisyys on Helsingille erittäin tärkeä menestystekijä ja osa identiteettiämme. Suurin osa kaupungin alueesta on merta, jonka alueelta löytyy 300 saarta.  Meriympäristön tila onkin huomioitava kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lähteenä kaupungille, sen asukkaille ja organisaatioille.

Vaikka vesiensuojelutyötä on tehty pitkäjänteisesti ja laaja-alaisesti kaupunkikonsernissa, lähivesien ja meren tila on huolestuttava. Rehevöityminen on edelleen suurin ongelma ja korostuu Helsingin edustan merialueella osin meren ja sen lahtien ominaispiirteiden ja osin Vantaanjoen laajalta valuma-alueeltaan tuoman kuormituksen kautta. Myös viime vuosina tarkemmin selvitetyt ja keskusteluun nousseet haitalliset aineet kuten kuluttajakemikaalit sekä roskaantuminen uhkaavat pienvesien ja meren tilaa. Lisäksi hulevesien merkitys kaupunkialueella monenlaisen ongelmallisen kuormituksen reittinä vesiin on vasta selkiytymässä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset hankaloittavat kuormituksen vähentämispyrkimyksiä. Onkin tärkeää yhdistää voimia ilmastonmuutoksen hillinnän, kiertotalouden ja vesiensuojelun kesken.

Vuoden 2020 koronapandemian takia lähiluonnon merkitys kasvoi. Myös rannat ja Helsingin saaristo kasvattivat vetovoimaansa ulkoilu- ja virkistysalueina. Merellisen strategian kautta edenneet hankkeet ovat osaltaan helpottaneet rantojen ja saarten virkistyskäyttöä. Vuonna 2021 toivottavasti toteutuu kaksi vuodelta 2020 eteenpäin siirrettyä kaupungin suurta merellistä hanketta. Meriluonto 2021 tuo yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventoinnit ja kartoitukset laajemmin Helsingin merialueelle. Tavoitteena on löytää Helsingin luonnon vedenalaisia helmiä ja tukea saariston käytön kehittämistä herkkä meriluonto huomioiden.

Merellinen biennaali Vallisaaressa jouduttiin myös siirtämään. Biennaali tulee toimimaan esimerkkinä vastuullisen tapahtuman järjestämisessä ja pyrkii hiilineutraaliuteen. Esitettävässä taiteessa tullaan huomioimaan monipuolisesti ympäristöteema, kun 40 kuvataiteilijaa ammentavat merellisestä ympäristöstä ja saaristosta.