Sopeutuminen
Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan keinoja, joilla vähennetään muuttuvasta ilmastosta aiheutuvia haittoja ja hyödynnetään etuja. Kaupunkistrategian mukaan: ”Helsinki on toimiva, turvallinen ja viihtyisä kaupunki.” Osa turvallisuutta on varautuminen muuttuvan ilmaston aiheuttamiin suoriin ja välillisiin vaikutuksiin.
Helsinki on arvioinut kaupunkia koskevat sää- ja ilmastoriskit. Kaupungin keskeisiä ilmastoriskejä ovat rankkasateen aiheuttamat hulevesitulvat, vesistötulvat, liukkaat kelit, äärimmäiset ja poikkeavat talviolosuhteet, pimeyden aiheuttamat kaamosoireet, helleaallot, kuivuus ja Itämeren rehevöityminen.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset keskeinen ohjelma ilmastoriskien hallinnassa
Keskeinen ohjelma kaupungin ilmastoriskien hallinnassa on Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset 2019–2025, jonka kaupunginhallitus hyväksyi toukokuussa 2019. Linjausten visiona on “Ilmastonkestävä Helsinki vuonna 2050”. Sopeutumisen toimenpiteet sisällytetään kaupungin suunnitteluun ja ohjaukseen muun muassa kaavoituksessa, varautumisessa ja valmiussuunnittelussa, hulevesiohjelmassa sekä viheralueiden kehittämisen, luonnonsuojelun ja -hoidon ohjelmissa.
Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjauksien 2019–2025 edistyminen vuonna 2020
- Helsingin Hulevesiohjelman keskeisiä lähtökohtia on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Useat Hulevesiohjelman toimenpiteet edistävät osaltaan sopeutumista. Näistä muun muassa hulevesitietojen hallinnan ja suunnittelun työkalujen sekä hulevesiä koskevien kaavamääräysten kehittäminen ja valuma-aluekohtaiset hulevesisuunnitelma etenivät vuonna 2020.
- Viherkerroinmenetelmän avulla luodaan vihreitä, viihtyisiä ja ilmastonkestäviä tontteja tiivistyvään kaupunkirakenteeseen, mikä edistää myös kaupunkialueiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Tonttikohtaista viherkerrointa käytetään laajasti asemakaavoituksessa. Alueellisen viherkertoimen tarkastelut on tehty Hermanninrannan ja Malmin keskustan alueille.
- Vuonna 2020 tehtiin seuraavat selvitykset ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja niihin varautumisesta: Sosiaali- ja terveystoimialaa koskeva selvitys rakennusten jäähdyttämisestä ja kaupunkiympäristön toimialan teettämä selvitys ilmastonmuutoksen vaikutuksista tulevaisuuden lumitilanteeseen Helsingissä.
- Syksyllä 2020 valmistui seudullinen maanpeiteaineisto, jonka luokitus jakaa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen maa-alueen vettä läpäisemättömään pintaan, viherpintaan, avokallioon, paljaaseen maahan ja vesialueiksi.
- Lisäksi syksyllä valmistui pääkaupunkiseudun yhteinen paikkatietopohjainen selvitys hiilinieluista ja -varastoista, jossa koottiin yhteen myös tietoja seudun viherrakenteesta.
- Helsingin ilmastoteot -sivut otettiin käyttöön. Sivuilla sopeutuminen on omana osanaan.
- Hankkeet:
- Virtuaalivehreä-hanke päättyi keväällä 2020. Hankkeessa luotiin kaavoitukselle uusia vihreän infran työkaluja, joilla voidaan yhteensovittaa kaupungin ja kaupunkilaisten tarpeita.
- B.Green-hanke jatkaa osin Virtuaalivehreä-hankkeessa aloitettua työtä ja luo myös uusia vihreän infrastruktuurin ratkaisuja ja niihin liittyviä digitaalisia työkaluja kaupunkisuunnittelun tueksi. Hankkeessa luodaan osallistavan kaupunkisuunnittelun toimintamalli, jonka avulla vihreän infrastruktuurin ratkaisuja voidaan soveltaa laajasti.
- CHAMPS-hankkeessa päivitetään vuonna 2015 pääkaupunki-seudulle tehtyä ilmastolähtöisestä sosiaalisen haavoittuvuuden kartoitusta. CHAMPS-hanke käynnistyi syksyllä 2020.
- Osana Sitra Labin Luontopohjaiset ratkaisut -ohjelmaa tehtiin niin kutsuttu viherkorjaamisen tarkastelu kahdelle Helsingin kaupungin asunnot Oy:n korttelipihalle Länsi-Pasilassa sekä kartoitettiin viherkorjaamiseen soveltuvia menetelmiä. Viherkorjaaminen (green retrofitting) tarkoittaa olemassa olevien korttelipihojen ja asuinalueiden korjaamista ja parantamista viherrakenteen ja luonnonmukaisten ratkaisujen avulla. Tavoitteena on parantaa alueen hulevesien hallintaa, ilmastokestävyyttä ja vahvistaa kaupunkiluontoa. Tärkeä osa on asukkaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin sekä yhteisöllisyyden lisääminen.
Helsinki valmistelee kestävän energiankäytön ja ilmaston toimintasuunnitelmaa
Helsinki liittyi Covenant of Mayors for Climate and Energy -ilmastoaloitteeseen joulukuussa 2018. Helsinki valmistelee aloitteeseen liittyvää kestävän energiankäytön ja ilmaston toimintasuunnitelmaa (Sustainable Energy and Climate Action Plan, SECAP) kokoamalla yhteen sitoumuksen vaatimat ohjelmat: Hiilineutraali Helsinki 2035 –toimenpideohjelma, Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset 2019–2025, sekä ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arvioinnit. SECAP-toimintasuunnitelma valmistellaan maaliskuun 2021 loppuun mennessä.
Luontopohjaiset ratkaisut tuottavat monia hyötyjä
Helsingissä edistetään ja otetaan käyttöön luonnonmukaisia ratkaisuja muun muassa hulevesien hallinnassa ja kaupunkirakenteen mikroilmaston viilennyksessä. Kuninkaantammen alue on pilottikohde, jossa hulevesiä hallitaan luontopohjaisilla ratkaisuilla ja viherrakenne luo viihtyisää ja ilmastonkestävää asuinympäristöä. Luonnonmukaiset ratkaisut tuottavat hulevesien hallinnan ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohella monia muita hyötyjä kuten virkistysmahdollisuuksia ja vehreämpää asuinympäristöä.
Helsingin hulevesiohjelmalla edistetään suunnitelmallista ja kestävää hulevesien kokonaishallintaa. Hulevedet ovat rakennetulla alueella maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Hulevesiohjelmaa seuraava kaupungin asiantuntijoista koostuva hulevesiryhmä raportoi vuonna 2020 ensimmäisen kerran ohjelman toteutumisesta. Raportissa tarkasteltiin vuosina 2019 –2020 valmistuneita toimenpiteitä ja tunnistettiin kehittämiskohteita kuten kaupungin hulevesien hallinnan toimintatapamallin rakentaminen ja hulevesien laadun hallinta. Hulevesien mukana vesistöihin ja Itämereen päätyy haitallisia aineita ja ravinteita. Taivallahdessa sijaitsevan hulevesisuodatusrakenteeseen johdettavien hulevesien laadun ja suodatusrakenteen vesien puhdistustehon seurannan toteutusta suunniteltiin vuonna 2020 ja seuranta käynnistyy kesällä 2021.
Katse tulevaan
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen seuranta on tärkeää, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida, ja varautumisen ja sopeutumisen toimia kohdentaa ja priorisoida. Asukkaiden ja ympäristön haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen seurauksille pitää vähentää sekä lisätä ymmärrystä ja tietoa ilmastonmuutokselle herkistä ryhmistä ja elinympäristöistä. Kaupunkia tulee rakentaa muuttuvan ilmaston vaatimuksia vastaavaksi ja ilmastoturvallisuutta pitää vahvistaa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea varautumista sään ääri-ilmiöihin ja sopeutumista pidempiaikaiseen ilmastonmuutokseen.