Kiertotalous
Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 on asetettu tavoitteeksi, että päästövähennyksiä ja kiertotalouden hankkeita toteutetaan Helsingissä yhteistyössä yritysmaailman ja kaupunkilaisten kanssa. Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta hyväksyttiin keväällä 2020. Tiekartan painopistealueita ovat rakentaminen, hankinnat, viherjätteet sekä jakamistalous ja kiertotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Tiekartassa on 31 konkreettista toimenpidettä, joiden jalkauttaminen käynnistyi syksyllä 2020. Joulukuussa julkistettiin toimenpiteiden seurantapalvelu Kiertotalousvahti.
Syksyllä 2020 pormestari allekirjoitti Euroopan kaupunkien kiertotalousjulistuksen (European Circular Cities Declaration), jonka tavoitteena on siirtymä lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen.
Kaupungin purkuhankkeita varten luotiin purkuohjeistus
Vuonna 2020 saatiin valmiiksi kiertotalouden huomioiva purkuohjeistus kaupungin palvelurakennusten purkuja varten. Lisäksi käynnistyi kaksi pilottikohdetta, joissa keskitytään suunnitteluvaiheessa tehtävään purkumateriaaliselvitykseen. Kahdessa muussa purkukohteessa selvitettiin irtaimiston ja rakennusosien uudelleenkäytön toteuttamista kaupungin kierrätyskeskusten kautta. Asuntotuotannon purkukohteissa on myös pilotoitu purkuohjeistusta sekä purkukartoitusta. Rakennusosien uudelleenkäyttöön ohjaamisessa tehdään osin yhteistyötä kaupungin Uusix-verstaiden kanssa. Tammikuussa 2020 käynnistettiin uudisrakennushanke, jossa on tarkoitus kiertotalouden periaatteita noudattamalla korottaa ja peruskorjata kerrostaloja energiatehokkaiksi.
Resurssitehokkaita ratkaisuja hyödynnettiin aktiivisesti infrarakentamisessa
Helsingin kaupungin kaivumaiden, kiviaineksen ja purkumateriaalin hyödyntämisen periaatteita toteuttava toimenpideohjelma on aktiivisesti otettu käyttöön useissa rakennushankkeissa. Yleisten alueiden rakentamisessa hyödynnettiin vuonna 2020 yhteensä 1 476 541 tonnia kaivumassoja ja kiviaineksia. Hyötykäytön ansiosta säästyi noin 8 miljoonaa euroa ja 1 300 000 litraa polttoainetta, minkä lisäksi päästöt vähenivät 3 100 t CO2e. Maamassojen tietokantapohjainen massatyökalu valmistui ja se mahdollistaa datan perusteella tehtävän massojen siirron optimoinnin ja siten päästöjen sekä kustannusten vähentämisen. Massatyökalu tullaan linkittämän avoimen rajapinnan kautta muun muassa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kehittämään pääkaupunkiseudun Seutu-Massa tietokantaan.
Infrarakentamisessa haetaan jatkuvasti uusia resurssitehokkaita ratkaisuja; Jätkäsaaressa Tritoninpuistossa rakennettiin vuosina 2019–2020 meritäyttökoerakenne, jossa testattiin betonimursketta täyttömateriaalina ja pudotustiivistyksen soveltuvuutta osittain meriveden pinnan alapuolelle sijoittuvan täytön tiivistämiseen. Kuninkaantammessa suoritettiin keväällä 2020 uusiomateriaalipohjaisten sideaineiden koestabilointi.
Helsingissä on tunnistettu myös muita infrarakentamisessa muodostuvia materiaalivirtoja, joiden kiertoa on tarpeen tehostaa. Näitä ovat esimerkiksi yleisten alueiden ylläpidossa muodostuvat viherjätteet sekä rakennuskohteissa yli jäävät katukivet. Stara valmistaa Kivikon käsittelykentällä ja Talin multatarhalla kierrätyskasvualustatuotteita kaupungin työmailta peräisin olevista pintamaista sekä kompostoidusta viherjätteestä. Kierrätyskasvualustoja hyödynnetään kaupungin omissa rakennuskohteissa. Vuoden 2020 aikana Kivikon ja Talin käsittelypaikkoihin on luotu yhtenäinen toimintamallisuunnitelma kasvualustatuotannolle. Kaupungille on vuonna 2020 perustettu lisäksi työryhmä, jonka tehtävänä on luoda toimintamalli kierrätyskatukivien uudelleenkäytölle. Staralla on myös käynnissä pilotti, jossa kokeillaan järviruo’on soveltuvuutta puistojen katemateriaaliksi. Järviruokoa kerätään pois rehevöittämästä kaupungin rantoja.
Kiertotalouden ekosysteemejä vahvistettiin CircVol-hankkeessa
Helsinki osallistui 6Aika-strategian CircVol-hankkeeseen (8/2018–12/2020), jonka tavoitteena oli edistää kiertotalouden mukaista liiketoimintaa sekä maamassojen ja suurivolyymisten teollisten sivuvirtojen hyödyntämistä. Helsingin osatoteutuksessa kartoitettiin suurivolyymisia biomassoja ja bioperäisiä sivuvirtoja Helsingin seudulla, laadittiin suositus kaupungin toimintamalliksi bio- ja kiertotalouden teollisten ja urbaanien symbioosien vahvistamisessa sekä kehitettiin työkaluja kaupunkisuunnitteluun kiertotalouden edistämiseksi. Tulevaisuutta visioiden profiloitiin muun muassa nykyisiä yritysalueita kiertotalousliiketoiminnan potentiaalin näkökulmasta, minkä lisäksi koottiin koulutuspaketti kaavoittajille.
Ruokahävikin vähentämistä ja ylijääneen syömäkelpoisen ruoan hyödynnystä tehostettiin
Palvelukeskus Helsingissä on tehty ruokahävikin vähentämiseksi runsaasti kehitystyötä. Tärkeä tekijä on ollut koko toimintaketjun tarkastelu ruokalistojen suunnittelusta ja logistiikasta varastointiin ja tarjoiluun. Vuonna 2020 on tunnistettu syitä hävikin syntymiselle ruoanvalmistusketjun eri pisteissä ja mietitty ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi.
Palvelukeskus Helsinki on kehittänyt hävikinseurantajärjestelmiään ja syksyllä 2020 kouluissa otettiin käyttöön ohjelmistopohjainen ratkaisu. Seurantajärjestelmän käyttö laajennettiin muihin kohteisiin alkuvuoden 2021 aikana. Vuonna 2020 panostettiin myös viestintään ja oppilaiden osallistamiseen. Hävikkiviikolla oppilaat punnitsivat muodostunutta lautashävikkiä ja kirjasivat päivittäisiä lukemia julisteeseen kouluravintolan seinälle. Ruokalistoja ja valikoimaa kehitetään aktiivisessa yhteistyössä toimialojen kanssa. Kouluissa myös oppilaat saavat vaikuttaa ruokailuun liittyviin asioihin koulujen ravintolatoimikunnissa.
Ruokahävikin vähentämisen ohella kehitetään uusia tapoja hyödyntää ylijäänyttä syömäkelpoista ruokaa. Osasta toimipisteistä on mahdollista ostaa ruokailun päätyttyä ylijäänyttä ruokaa, minkä lisäksi ylijäämäruokaa lahjoitetaan säännöllisesti ruoka-apuun seurakunnalle ja muille kolmannen sektorin toimijoille.
Vuonna 2020 perustettiin Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteistyössä Stadin safkan hävikkiruokaterminaali Tapulikaupunkiin. Hävikkiruokaterminaali mahdollistaa kaupan alan, tukkujen ja elintarviketeollisuuden ylijäämäruoan aiempaa tehokkaamman, laajemman ja ammattimaisemman hyödyntämisen ruoka-avun kautta. Hävikkiruokaterminaali aloitti toimintansa joulukuussa 2020. Vuoden lopussa Stadin safka nouti hävikkiruokaa noin 30 kaupasta tai tukusta sekä Palvelukeskus Helsingin toimipaikoista. Hävikkiruokaa toimitettiin noin 30 ruoka-aputoimijalle eri puolille Helsinkiä. Stadin safka oli myös kumppanina ympäristöministeriön rahoittamassa kokeiluhankkeessa, jossa pilotoitiin koulujen kasvishävikkiruoan hyödyntämistä paikallisyhteisöjen voimavaraksi.
Vuoden 2020 aikana tehtiin myös selvitys ylijäämäruoan hyödyntämisen esteistä ja mahdollisuuksista Helsingin kaupungilla. Tarve selvitykselle nousi esille erityisesti kaupungin varhaiskasvatuksen ekotukihenkilöiden kautta.
Kaupunki kehitti oman irtaimistonsa uudelleenkäyttöä
Kaupungin omaa irtaimiston hallintaa ja uudelleenkäyttöön ohjaamista kehitetään jatkuvasti. Maaliskuussa 2020 astui voimaan uusi ohjeistus kaupungin käyttöä vailla olevan irtaimiston ja käyttöomaisuuden käsittelystä. Ohje linjaa esimerkiksi käyttämään kaupungin Tavarat kiertoon –järjestelmää käyttöä vailla olevien kalusteiden ja irtaimiston tarjoamisessa kaupungin muiden toimijoiden käyttöön.
Katse tulevaan
Kiertotalousajattelu lisääntyy Helsingissä koko ajan. Euroopan kaupunkien kiertotalousjulistus luo vision kiertotalouskaupungista ja määrittää suunnan, johon julistuksen allekirjoittaneet kaupungit sitoutuvat kulkemaan. Tätä tukee osaltaan kansallinen kiertotalousohjelma ja kaupungin kierto- ja jakamistalouden tiekartta, jonka toimenpiteiden toteutus on jo hyvässä vauhdissa. Tavoitteena on kokeilujen ja pilottien kautta löytää hyvät kiertotalouskäytännöt, jotka voidaan jalkauttaa osaksi kaupungin toimintaa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittävää panostusta viestintään ja yhteistyöhön, niin kaupungin toimialojen välillä kuin yritysten, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartan toimenpiteiden tilanne 30.4.2021
