Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021—2028 valmistui ja hyväksyttiin keväällä 2021. Ohjelman keskeinen tavoite on ottaa luonnon monimuotoisuus huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa.

Helsingin uhanalaiset luontotyypit, arvokkaat kasvikohteet ja eliölajit kartoitettu

Uhanalaisten luontotyyppien kartoituksesta on vuosina 2017–2020 saatu tietoa uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien esiintymisestä.  Kartoituksen perusteella tunnistetaan Helsingin arvokkaimmat ja edustavimmat luontotyyppikohteet.

Uhanalaisten, silmälläpidettävien tai muuten huomionarvoisten putkilokasvien kohteita on Luontotietojärjestelmässä 319 ja niistä arvokkaita kulttuurikasvikohteita on 33 kappaletta.

Kulttuurikasveilla tarkoitetaan uustulokkaita ja viljelyperäisiä kasveja, jotka ovat saapuneet 1600-luvun ja Suomen itsenäistymisen (1917) välisenä aikana.

Vuonna 2020 tehdyn tarkastelun mukaan Helsingissä on valtakunnallisesti uhanalaisia putkilokasvilajeja 20 kappaletta. Valtakunnallisesti silmälläpidettäviä lajeja on 31, ja alueellisesti uhanalaisia lajeja 40.

Helsingissä havaittujen nisäkkäiden lajilistan päivityksessä todettiin vuoden 2013 jälkeen viisi uutta lajia: liito-orava, etelänlepakko, kääpiölepakko, susi ja ahma. Kaksi lajia, hilleri ja itämerennorppa, on tulkittu hävinneiksi 1990-luvulla.

Liito-oravaverkostoa täydennettiin vuonna 2020 tehdyn uuden liito-oravaselvityksen pohjalta. Aineistossa on huomioitu liito-oravien ydin- ja elinalueet ja alueiden väliset kulkuyhteydet. Lisäksi kehitettiin toimintatapamalli liito-oravien huomioimiseksi kaupungin toiminnassa.

Vuonna 2020 jatkettiin vuonna 2019 aloitettua pölyttäjähyönteisseurantaa kaupungin viheralueilla. Kimalaisten havaittu lajimäärä pysyi ennallaan (noin 20), mutta yksilömäärissä todettiin selvä nousu edellisvuoteen verrattuna.  Tarhamehiläisten yksilömäärä sen sijaan laski useilla alueilla puoleen edellisvuodesta. Päiväperhosten yksilömäärät olivat harvinaisen alhaisia, kuten myös vuonna 2019. Erityisesti Kehä I:n sisäpuolisilla linjoilla laji- ja yksilömäärät olivat hyvin pieniä. Päiväperhosvuosi oli heikko muuallakin Etelä-Suomessa.

Linnustoseurannat jatkuivat Vanhankaupunginlahdella, Östersundomissa ja saaristossa. Seurannoissa havaittiin koneellisten niittojen lisänneen alueiden syksyisiä lintumääriä. Vanhankaupunginlahdella merikotka pesi ensimmäistä kertaa. Pesintä onnistui erinomaisesti, ja kaikki kolme poikasta kasvoivat isoiksi. Pesimäpaikka lienee urbaanein, missä merikotka on koskaan pesinyt.

Luonnonmonimuotoisuus huomioidaan kaavoituksessa ja rakentamisessa

Yleiskaavassa esitetyt koko kaupungin kattavan viherverkoston tavoitteet on otettu huomioon asemakaavoituksessa. Yhtenäinen viherrakenne edistää sekä luonnon monimuotoisuutta että virkistysmahdollisuuksia. Helsingin ekologisia verkostoja ovat metsä- ja puustoinen verkosto, niittyverkosto ja siniverkosto. Vuonna 2020 täydennettiin tietoja kaupungin metsä- ja puustoisen verkoston nykytilasta ja tulevaisuudesta. Myös niittyverkostotyö käynnistyi keväällä 2020.

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli Helsingin kansallisen kaupunkipuiston esiselvitystä keväällä 2020. Selvitys sisältää kolmen eri laajuisen tarkastelualueen lisäksi koko kaupungin kattavan vaihtoehdon.   Lisäksi selvityksessä käydään läpi kaupungin toimenpiteet kansallisen kaupunkipuiston kriteerien mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi virkistys- ja luontoverkostojen osalta.

Luonnon monimuotoisuus on huomioitu asemakaavoituksessa lähtökohtien ja tavoitteiden määrittelyssä, suunnitteluratkaisuissa ja kaavamääräyksissä sekä menetelmäkehityksessä. Alueille, joilla on luontoarvoja, laaditaan asianmukaiset luontoselvitykset kaavoituksen pohjaksi.

Keskeisimmistä asemakaavahankkeista esimerkiksi Karhunkaatajassa luontoarvoiltaan monimuotoisimmat osat metsistä sekä korkeimmat avokallioalueet on säästetty rakentamiselta. Lisäksi tonttien tulee täyttää viherkertoimen tavoitetaso sekä käsitellä hulevedet maanvaraisilla korttelipihoilla ja istuttaa suurikokoisia puita ja pensaita. Rakentamattomat tontinosat tulee säilyttää luonnonmukaisina, varata asukkaiden viljelyalueiksi tai istuttaa. Kaikkiin yksikerroksisiin rakennuksien osiin ja katoksiin tulee rakentaa viherkatto. Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavassa kattopuutarhoilla edistetään kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Myös Laakson yhteissairaalan kaavaratkaisussa määrätään säilytettävästä sekä täydennettävästä puustosta sekä viherkatoista.

Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaava-alueelle on perustettu luonnonsuojelualue ja kaava-alueella myös muualla tulee säilyttää arvokkaat luonnonympäristökokonaisuudet maisema-arvoineen ja ominaispiirteineen. Lisäksi kaavassa on määrätty alueen hoitamisesta siten, että ympäristö säilyy luonnontilaisen kaltaisena, puustoa säilyy ja se pysyy elinvoimaisena. Muutostöissä on otettava huomioon lepakoiden elinolosuhteiden säilyminen.

Hermanninrannan ja Kyläsaaren kaava-alueesta tavoitellaan ekologisesti kestävää ja puusta rakentuvaa kaupunginosaa, jossa vihreä infrastruktuuri, hulevesien hallinta ja luonnon monimuotoisuus ovat merkittävässä osassa. Säilyvästä Hermannin rantapuistosta tavoitellaan biodiversiteettipuistoa, jonka tarkoituksena on tukea luonnon monimuotoisuutta ja toimia pitkälti omien ekologisten ja hydrologisten prosessien varassa.

Luonnon monimuotoisuutta on pyritty turvaamaan myös hyödyntämällä lisärakentamiseen kaavoituksessa käyttötarkoitukseltaan muuttuvia teollisuusalueita ja työpaikkatontteja, joilla ei ole olemassa olevia luontoarvoja.

Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakentamisessa luontovaikutusten huomiointi on ollut keskeisessä osassa. Vantaanjoelta siirrettiin ratasillan alta uhanalaiset vuollejokisimpukat yläjuoksulle. Haaganpuron, Mustapuron ja Mätäjoen tilaa on parannettu rakentamisen yhteydessä rakentamalla kutusoraikkoja, lisäämällä avouoman määrää ja parantamalla hulevesien viivytystä. Kaadettuja puita on siirretty maapuiksi lahopuujatkumon turvaamiseksi.  Rakentamisessa kuorittuja pintamaita on hyötykäytetty kierrätyskasvualustoina, jolloin siemenpankki on säilynyt ja kasvualusta on sisältänyt valmiiksi maaperäeliöstöä.

Viheralueiden monimuotoisuutta lisätään

Viheralueiden kasvillisuuden käyttöä ohjeistava Helsingin kaupunkikasviopas päivitettiin ja uudistettiin 2020. Kasvioppaassa on lajisuosituksia ja tietoa kasvien käyttömahdollisuuksista erilaisissa kohteissa. Lisäksi oppaassa listataan kasveja, joita ei käytetä, tärkeimpinä haitalliset vieraslajit. Oppaaseen on uudistuksen myötä lisätty tietoa myös kas-veista, joiden avulla voidaan edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.

Osana osallistuvaa budjetointia (OmaStadi) toteutettiin hanke Nurmikot kukkakedoiksi ja kaupunkiviljelmiksi – apua ilmastolle, pölyttäjille ja Itämerelle. Projektissa valittiin eripuolilta kaupunkia kymmenen puistoa ja liikennealuetta, joissa annettiin nurmikon kasvaa niittymäiseksi. Lisäksi Maaherranpuistoon perustettiin uusi kukkaniitty.

Luonnonhoidossa lisätään lahopuun määrää ja torjutaan vieraslajeja

Vuonna 2020 valmistelussa olleissa yleisten alueiden suunnitelmissa ja luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmissa oli yhtenä keskeisenä tavoitteena luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja erityisesti metsissä ja metsäisillä alueilla sen suunnitelmallinen lisääminen. Näitä suunnitelmia ovat Oulunkylän ja Maunulan aluesuunnitelma, Herttoniemen, Vuosaaren sekä Malmin ja Pukinmäen yleisten alueiden suunnitelmat. Toteutustason luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmia ovat Pakilan ja Tuomarinkylän sekä Mellunkylän ja Vartiokylän suunnitelmat.

Luonnonhoitosuunnitelmien toteutuksessa luonnon monimuotoisuutta lisätään muun muassa jättämällä hoidettaviin metsiin lahopuuta ja tiheikköjä eläimistölle. Laajoja metsäalueita on myös jätetty hoitoimenpiteiden ulkopuolelle suunnitelmien mukaisesti. Kaupunkialueen lisäksi näin on toimittu myös Helsingin omistamilla ulkoilualueilla esimerkiksi Nuuksiossa.

Vieraslajeja on torjuttu viheralueilta pääasiassa muiden hoitotoimien yhteydessä sekä talkoilla asukas-, oppilaitos- ja järjestöyhteistyönä. Lisäksi vieraskasvilajien torjunnassa hyödynnettiin Keravan avovankilan vankityöryhmää. Saariston lintuluodoilta torjuttiin syksyllä kurtturuusua. Kasvustot leikattiin alas, leikkuujäte kuljetettiin mantereelle ja poltettiin sekajätteen mukana. Jättiputkiesiintymiä seurataan ja torjutaan tarpeen mukaan. Raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä on myös torjuttu haitallisia vieraskasvilajeja työmaa-alueilta.

Luonnonsuojelualueiden määrä kasvoi ja luontoalueiden kunnostukseen saatiin rahoitusta

Luonnonsuojelualueiden osuus maapinta-alasta on tällä hetkellä 3,2 prosenttia ja vesi-pinta-alasta 0,93 prosenttia. Jos myös suojellut luontotyypit, lajisuojelukohteet ja luonnonsuojelulailla rauhoittamattomat Natura-alueet lasketaan mukaan, on suojelupinta-ala maapinta-alasta 4 prosenttia ja vesipinta-alasta 1,4 prosenttia. Uudet ehdotetut luonnon-suojelualueet lisäävät suojellun maa-alan 5,6 prosenttiin.

Vuonna 2020 Uudenmaan ELY-keskus teki perustamispäätöksen ja hyväksyi hoito- ja käyttösuunnitelman neljälle luonnonsuojelualueelle Helsingissä. Haltialanmetsä on niistä suurin, yhteensä 137 hehtaaria. Muut alueet olivat lintuluotoja. Haltialanmetsän korpiluonnon ennallistamiseen saatiin ympäristöministeriön Helmi-hankerahaa vuosille 2020—2022. Myös Niskalan arboretumin hoito- ja käyttösuunnitelman päivitystyö valmistui 2020 ja se hyväksyttiin ympäristö- ja lupajaostossa alkuvuonna 2021. Helsingin lintuvesien kunnostaminen sai vuonna 2020 Helmi-elinympäristöhankkeen rahoitusta lintukosteikkojen niittoa varten. Niiton lisäksi laidunnusta laajennetaan. Tavoitteena on ennallistaa ruovikoituneita alueita avoimiksi rantaniityiksi. Vanhankaupungin lintuveden ympäröimässä Lammassaaressa kävi vuonna 2020 noin 200 000 ulkoilijaa, mikä on noin 45 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Helsingin omistaman Hangon Bengtsårin lehdon luonnonsuojelualueen luonnonhoitoon saatiin niin ikään Helmi-hankerahoitusta. Hankkeessa hoidetaan jalopuumetsiä ja kunnostetaan perinnebiotooppeja vuosina 2021—2022.

Vähäluminen talvi ja koronan mukanaan tuoma kiinnostus ulkoilua ja luonnonsuojelualueita kohtaan lisäsivät alueiden kulumista alkuvuonna 2020. Suosituimmilla alueilla rakennettiin aitoja ja lisättiin opasteita, jotta ihmisten kulku ohjautuisi pois herkiltä luontoalueilta.

Korona rajoitti Korkeasaaren toimintaa

Vuotta 2020 leimasi ennen kaikkea koronapandemia, joka vaikutti monin tavoin Korkeasaaren toimintaan. Eläintarha oli yleisöltä suljettuna 2,5 kuukautta keväällä ja jälleen joulukuussa. Korona hiljensi myös eläinliikenteen, mutta silti uusina lajeina ja yksilöinä Korkeasaareen saapui kultaleijonatamariineja, pikkumarmosetti, keisaritamariini, huiluharakkatasku, kyläagameja, afrikanrukoilijasirkkoja, jättiläistuhatjalkaisia, vaippakilpikonnia, gundeja, metsätomaattisammakoita ja isopäivägekkoja. Akvaarioihin tuli uusina lajeina saumasaariahvenia, kirsikkasukarapuja, riikinkukkotorkkujia, juovaimunuoliaisia, punavuokkokaloja, ja lajistoon palasivat kardinaalitetrat. Korkeasaaressa syntyi ja kuoriutui vuonna 2020 paljon uusia pienokaisia. Ensimmäistä kertaa saaressa lisääntyivät pannukakkukilpikonnat, aavikkoketut, preerikot, malesianmetsäskorpionit sekä balinkottaraiset. Kaiken kaikkiaan Korkeasaaressa on 155 lajia, joista uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja on 34 prosenttia.

Korona asetti haasteita suojeluohjelmien toteutumiselle, sillä ulkomaille kenttätöihin ei tänä vuonna voinut lähteä. Metsäpeurojen luontoonpalautushanke, MetsäpeuraLIFE, kuitenkin jatkui kotimaassa. Sekä Seitsemisen että Lauhavuoren kansallispuistoihin vapautettiin kumpaankin 12 metsäpeuraa, joista Joiku ja Juolukka ovat syntyneet Korkeasaaressa.

Korkeasaaren villieläinsairaalassa hoidettiin vuoden 2020 aikana 1704 eläintä. Potilaista noin 25 prosenttia kuntoutui ja palautettiin luontoon. Korkeasaari osallistuu eläinlajien suojeluun luonnossa, osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Vuonna 2020 Korkeasaaren eläintarha yhdessä Korkeasaaren ystävät ry:n kanssa keräsi yhteensä 72 714 euroa uhanalaisten eläinten suojeluhankkeille.

Hankkeissa kehitettiin luontopolkuja

EU-rahoituksella toimivassa Urban Eco Islands –projektissa edistettiin virkistysalueiden kestävää käyttöä rakentamalla Vasikkasaareen uusia levähdyspaikkoja ja uusi luontopolku. Kaupunkilaisten ja koululaisten ympäristötietoisuutta kaupunkiluonnosta lisättiin kansalaistieteen keinoin opastamalla iNaturalist-lajintunnistussovelluksen käytössä. Luontotietoa on nyt saatavilla myös Vasikkasaaresta citynature.eu-sivustolla.

Osana osallistuvaa budjetointia (OmaStadi) toteutettiin hanke, jossa luotiin Pajamäen ja Talin alueelle kaksi luontoreittiä. Patterinmäen luontopolku sekä Mätäjoen ja Talin puutarhakierros löytyvät citynature-alustalta.

Katse tulevaan

Hyvää kehitystä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi jatketaan, ja asia otetaan entistä paremmin huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa. Viher- ja siniverkostoa kehitetään määrätietoisesti ja luonnon kulumista sekä vieraslajien leviämistä ehkäistään tehokkaasti. Lisäksi tietoja tärkeistä lajeista täydennetään ja turvataan niiden elinympäristöt.